Ruotsissa oli väliaikainen rautatie vääntynyt helteessä kippuralle, koska oli käytetty liian pitkiä kiskoja. Se käy hyvin järkeensä, koska lukiossa opetettiin fysiikan tunnilla kappaleiden laajenevan lämpötilan noustessa. Laajenemisvaraa pitää siis jättää.
Mutta saman jutun mukaan se johtui ainoastaan siitä, että kiskot olivat ratapölkyissä liian heikosti kiinni. Vastaava kiskopituus ei aiheuta kuulemma ongelmia normaalilla hyvin rakennetulla rataosuudella.
Kuinka lämpölaajeneminen on saatu kuriin? Ilmeisesti tarvitaan ainoastaan riittävästi voimaa estämään kiskojen piteneminen? Minkälaisista voimista on kyse mittaluokaltaan?
Onhan esimerkiksi auton renkaatkin pultattu pysyvästi kiinni. Energiaa ei kulu niiden jatkuvaan kiinni pitämiseen. Mutta kuinka lämpölaajeneminen on huomioitu? Onko riittävät toleranssit kierteessä? Luulisi että lämpötilan vaihtelut löysyttäisivät muttereita.
Kun makaa sängyssä unissaan, niin ei tule tehtyä kauheasti töitä. Onko kyseessä sama ilmiö? Sängyn ja selkäruodon välillä on jatkuva voima, mutta työtä ei tehdä? Miten se on mahdollista? Mikä sen voiman kompensoi?
Mutta saman jutun mukaan se johtui ainoastaan siitä, että kiskot olivat ratapölkyissä liian heikosti kiinni. Vastaava kiskopituus ei aiheuta kuulemma ongelmia normaalilla hyvin rakennetulla rataosuudella.
Kuinka lämpölaajeneminen on saatu kuriin? Ilmeisesti tarvitaan ainoastaan riittävästi voimaa estämään kiskojen piteneminen? Minkälaisista voimista on kyse mittaluokaltaan?
Onhan esimerkiksi auton renkaatkin pultattu pysyvästi kiinni. Energiaa ei kulu niiden jatkuvaan kiinni pitämiseen. Mutta kuinka lämpölaajeneminen on huomioitu? Onko riittävät toleranssit kierteessä? Luulisi että lämpötilan vaihtelut löysyttäisivät muttereita.
Kun makaa sängyssä unissaan, niin ei tule tehtyä kauheasti töitä. Onko kyseessä sama ilmiö? Sängyn ja selkäruodon välillä on jatkuva voima, mutta työtä ei tehdä? Miten se on mahdollista? Mikä sen voiman kompensoi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lämpölaajenemista ei saa kuriin, tosin lievästi sitä voi eliminoisa, jolloin kiskoihin syntyy jännitys- ja puristuvoimia. Nämä asiat hallitaan hyvin rakennusteksiikassa. Pääasiallisin kompensointi tapahtuu kiinnitystekniikan avulla. Kiskot pääsevät liikkumaan pituussuunnassa, ja kaarreosuudella hieman sivuttain, jolloin pituuden muuokset vaikuttavat hieman kaartosäteeseen.
"Onhan esimerkiksi auton renkaatkin pultattu pysyvästi kiinni. Energiaa ei kulu niiden jatkuvaan kiinni pitämiseen. Mutta kuinka lämpölaajeneminen on huomioitu? Onko riittävät toleranssit kierteessä? Luulisi että lämpötilan vaihtelut löysyttäisivät muttereita."
Kiinnityselementeillä on potentiaalienergiaa kun ne ovat kiristetyt. Joko kiinnityspultin kiristysmomentin aiheuttama venymä itse pultissa joka toimii ikään kuin jousena alumiinivanteen tapauksessa, tai peltivanteen tapauksessa sekä tämä että vanteen kiinnitystasoon muotoiltu kohouma kiinnitysreijän ympärillä joka toimii kartiomaisena jousena pultin kiristysmomentin alaisena. Samat asiat pätevät on kyseessä sitten pultti tai pyörän navassa oleva pinnapultti ja sen mutteri. Näin suunniteltu kiinnitys oikeaan momenttiin kiristettynä sietää sekä tärinää että lämpölaajenemista löystymättä, ekä aiheuta pyörän irtoamista.
Pätee myös moniin muihin ruuvikiinnityksiin.