Onko maa litteä vai pallo

Expallopää

En enää tiedä onko maa litteä vai pallo ja olisi noloa luulla väärin. Voisiko joku kertoa uskottavasti mulle totuuden ?

22

522

    Vastaukset

      • "Valevideo" selvästi! Meillä rasmuksessa on selkeä käsitys asiasta:Maa on litteä kuin pannukakku.


      • siirisuvakki kirjoitti:

        "Valevideo" selvästi! Meillä rasmuksessa on selkeä käsitys asiasta:Maa on litteä kuin pannukakku.

        Miten selität videolla esitetyt todisteet valheeksi?

        Selvennyksenä: Se että olet itse jotakin mieltä jostakin ei riitä kumoamaan faktoja.


    • Kun huomioidaan ympärimitta niin tulosten laskennassa päädytään siihen että lähimuisti voisi olla litteä mutta pään ympärys mitta ei riitä sen pyöreyteen..

      • Koska tässä on kyseessä Amerikkalainen mielipide sen on oltava totta.


    • Haukaa miten ihmiset uskoo satunnaisten puupäiden ja trollien nettiin kirjoittamia juttuja enemmän kuin oppikirjoja ja tiedettä. Hyvien argumenttien avulla saisin jonkun varmasti uskomaan, että maapallo on donitsi ja kuu juustoa. Pitäisikö kokeilla?

      Koulussa puhuttiin aikanaan medianlukutaidosta. Ajattelin joskus, että aivan turhaa, eihän kukaan ole niin idiootti että menee uskomaan kaikkia kirjoitteluita. Näköjään olin väärässä, sellaisiakin ihmisiä löytyy...

      Tieteellinen tieto on sitten asia erikseen, jokaisen kannattaa pohtia tieteen saavutuksia ennen kuin alkaa untuvikkona oikeasti kyseenalaistamaan yhtään mitään. "Miksi" - on kuitenkin aina oleellinen kysymys.

    • Miksi nimimerkkisi on "Expallopää" jos samanaikaisesti kirjoitat että
      "En enää tiedä onko maa litteä vai pallo". ???

      • Ennen olin pallopää mutta nyt en enää tiiä oonko pallopää vai lättäpää


    • ÄläRuokiTrollia

      • Aivan. Trolli on yhtä paha kuin tietokonevirusten levittäjä. Trolli saastuttaa tyhmien ihmisten aivot levittämällä epäilystä.


    • Orionista päätellen sen muotp voi olla mitä vaan..

    • Litteän maan puolesta on runsaasti todisteita, sen sijaan pallopäiden sadut pallomaasta ovat vailla minkäänlaista totuuspohjaa, todisteeksi pallomaasta tarjotaan linssivääristyneitä kuvia, ym. roskaa.

      • Lättäpääthän täällä ovat esitelleet sitä ilmakehän taikalinssiä joka selittää sen, että Auringon valon ja varjon tarkka raja on suora, niin että molemmille puolille jää yhtä paljon pinta-alaa. Taikalinssi selittää senkin, miten Maan päällä 5000 km korkeudessa kiertävä Aurinko laskee horisonttiin. Ja varmaan senkin, miten horisonttiin katoavista kohteista alaosa menee ensin pois näkyvistä vaikka edessä ei olisi mitään estettä.


      • Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa.

        Esimerkki, Pohjantähti, näkyy Pohjoisnavalla pään päällä.

        Sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa.

        Kummastakin katsoessa Pohjantähden kirkkausluokka on sama; vaikka mikäli Maapallo olisi litteä olisi jälkimmäisessä tarkastelussa paljon enemmän (luokkaa 10000 kilometriä enemmän) ilmakehää välissä; samaa ilmakehää jonkä väitetään estävän vuoristojen näkemisen noin 500 kilometrin päästä kokonaan.

        Ei huolta, unohdetaan kokonaan se että mikäli Maa olisi litteä se Pohjantähti pitäisi näkyä vielä Etelänavaltakin; ei keskitytä siihen ollenkaan.

        Älkää pettäkö, odotan kihelmöiden minkälaisen veret ja joet seisauttavan selityksen saatte aikaan.



      • tasopinta kirjoitti:

        Rauhoitu veli hyvä, tässä ainakin me pyörimme ja tähdet pyörivät että päätä huimaa:
        https://www.youtube.com/watch?v=S2subVaRUfk

        Kelasin videota siihen kohtaan missä kysyttiin "miksei tähtikuviot ole muuttuneet vuosituhansien aikana" ja lopetin kelailun.

        Niiden muutokset kun tunnetaan varsin hyvin ja videon tekijä unohti tarkistaa todellisuuden ennen videotaan tehdessään.

        Jatkan katselua kun hän on tehnyt uuden version missä todellisuus on otettu huomioon.


      • KäytännönTasonHavainto kirjoitti:

        Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa.

        Esimerkki, Pohjantähti, näkyy Pohjoisnavalla pään päällä.

        Sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa.

        Kummastakin katsoessa Pohjantähden kirkkausluokka on sama; vaikka mikäli Maapallo olisi litteä olisi jälkimmäisessä tarkastelussa paljon enemmän (luokkaa 10000 kilometriä enemmän) ilmakehää välissä; samaa ilmakehää jonkä väitetään estävän vuoristojen näkemisen noin 500 kilometrin päästä kokonaan.

        Ei huolta, unohdetaan kokonaan se että mikäli Maa olisi litteä se Pohjantähti pitäisi näkyä vielä Etelänavaltakin; ei keskitytä siihen ollenkaan.

        Älkää pettäkö, odotan kihelmöiden minkälaisen veret ja joet seisauttavan selityksen saatte aikaan.

        "Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa."

        Muuttuu ne jonkin verran. Tässä lisätietoa:

        star-www.rl.ac.uk/docs/sc6.htx/sc6se8.html

        Jos tähti on niin korkealla ettei ilmakehän vaikutus pääse muuttelemaan mitenkään havaittavasti sen kirkkautta, niin jäljelle jäisi etäisyyden muutokset jotka voisi heikentää havaittavaa valovoimaa. Mutta korkealla taivaalla oleva kohde, esimerkiksi ihan pelkkä kuumailmapallo näyttäytyy aika saman kokoisena aika isolle alueelle. Etäisyysjanan voisi kuvitella siitä kartion muotoon, vaikka sellaisen kartion keskelle kohti etäisyys toki vähän väheneekin. Mutta mitä korkeammalla kohde on, sitä terävämmäksi kartio nousee ja sitä vähemmän kohteen koko vaikuttaisi vaihtelevan. (Mieti lentokone todella korkealla vs. todella matalalla)

        Ihmettelin täällä joskus joidenkin tähtien näkymistä heliosentrisessä mallissa, kun vertailin tähtien etäisyyksiä. Sain vastaukseksi että pistemäisestä valosta ei huomaa koon vaihteluita. Auringon sisään mahtuisi muka 1,3 miljoonaa maapalloa, mutta silti Aurinko pienenee kahdeksassa valoMINUUTISSA sellaiseksi miten sen taivaalla näemme. Kuitenkin voimme nähdä paljainkin silmin Aurinkoa pienemmiksi ilmoitettuja tähtiä valoVUOSIEN päästä. Tuossa kokoerojen ongelma on todella paljon räikeämpi kuin sellaisen kuvailemani kartion sisään mahtuvat pienet etäisyyserot, joilla en usko olevan havaittavaa merkitystä.
        --------------------------------------------
        Toinen kysymys mihin haluan kommentoida oli Pohjantähti josta sanottiin että "sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa."

        Mieti että Pohjantähti vaapuu täysin samassa kohdassa taivaalla kesät- talvet ja vuodesta toiseen. Jos syy sen paikoillaan oloon on siinä ettei Maapallon pyörintä piirrä pohjoisnavan kohdalta isompaa rinkulaa, eikö näkymä muutu edes päiväntasaajalla jossa pyörintä on paljon laajempaa? Ymmärrän kyllä, että sen sanotaan olevan niin kaukana että on kuin äärettömyyksissä, mutta samalla on hyvä miettiä maapalloa sivukuvassa ja ymmärtää että pohjoinen on aika "alhaalla". Jos silmästä vetäisi viivan tähden suuntaan joka on lähellä pohjoista horisonttia, niin viivan suunta olisi pakosti alaspäin sivukuvan mukaan. Vain 90 asteen kulma veisi sinne äärettömyyteen. Siitä muutamankin asteen muutos veisi hieman etäämmällä avaruudessa viivan liian alas, ja pakottaisi siten Pohjantähden paikan liian lähelle maapalloa.

        Miten pohjantähti edes pysyy liikkumattomana jos sekä Pohjantähti liikkuu, kuten Maapallokin Auringon mukana? Hidas siirtymä on pelkkää arvailua, ellei pystytä osoittamaan milloin kirjoitetun historian aikana oli vuosisatoja kestänyt hetki joilloin pohjantähteä edeltänyt tähti siirtyi pois paikaltaan ja pohjantähti alkoi siirtyä tilalle.


      • Polariz- kirjoitti:

        "Miksei saman tähden kirkkausluokka muutu eri paikoissa Maapalloa tehdyissä havainnoissa."

        Muuttuu ne jonkin verran. Tässä lisätietoa:

        star-www.rl.ac.uk/docs/sc6.htx/sc6se8.html

        Jos tähti on niin korkealla ettei ilmakehän vaikutus pääse muuttelemaan mitenkään havaittavasti sen kirkkautta, niin jäljelle jäisi etäisyyden muutokset jotka voisi heikentää havaittavaa valovoimaa. Mutta korkealla taivaalla oleva kohde, esimerkiksi ihan pelkkä kuumailmapallo näyttäytyy aika saman kokoisena aika isolle alueelle. Etäisyysjanan voisi kuvitella siitä kartion muotoon, vaikka sellaisen kartion keskelle kohti etäisyys toki vähän väheneekin. Mutta mitä korkeammalla kohde on, sitä terävämmäksi kartio nousee ja sitä vähemmän kohteen koko vaikuttaisi vaihtelevan. (Mieti lentokone todella korkealla vs. todella matalalla)

        Ihmettelin täällä joskus joidenkin tähtien näkymistä heliosentrisessä mallissa, kun vertailin tähtien etäisyyksiä. Sain vastaukseksi että pistemäisestä valosta ei huomaa koon vaihteluita. Auringon sisään mahtuisi muka 1,3 miljoonaa maapalloa, mutta silti Aurinko pienenee kahdeksassa valoMINUUTISSA sellaiseksi miten sen taivaalla näemme. Kuitenkin voimme nähdä paljainkin silmin Aurinkoa pienemmiksi ilmoitettuja tähtiä valoVUOSIEN päästä. Tuossa kokoerojen ongelma on todella paljon räikeämpi kuin sellaisen kuvailemani kartion sisään mahtuvat pienet etäisyyserot, joilla en usko olevan havaittavaa merkitystä.
        --------------------------------------------
        Toinen kysymys mihin haluan kommentoida oli Pohjantähti josta sanottiin että "sen näkee vielä hieman Päiväntasajaa etelämpänä korkealta vuorelta horisontissa."

        Mieti että Pohjantähti vaapuu täysin samassa kohdassa taivaalla kesät- talvet ja vuodesta toiseen. Jos syy sen paikoillaan oloon on siinä ettei Maapallon pyörintä piirrä pohjoisnavan kohdalta isompaa rinkulaa, eikö näkymä muutu edes päiväntasaajalla jossa pyörintä on paljon laajempaa? Ymmärrän kyllä, että sen sanotaan olevan niin kaukana että on kuin äärettömyyksissä, mutta samalla on hyvä miettiä maapalloa sivukuvassa ja ymmärtää että pohjoinen on aika "alhaalla". Jos silmästä vetäisi viivan tähden suuntaan joka on lähellä pohjoista horisonttia, niin viivan suunta olisi pakosti alaspäin sivukuvan mukaan. Vain 90 asteen kulma veisi sinne äärettömyyteen. Siitä muutamankin asteen muutos veisi hieman etäämmällä avaruudessa viivan liian alas, ja pakottaisi siten Pohjantähden paikan liian lähelle maapalloa.

        Miten pohjantähti edes pysyy liikkumattomana jos sekä Pohjantähti liikkuu, kuten Maapallokin Auringon mukana? Hidas siirtymä on pelkkää arvailua, ellei pystytä osoittamaan milloin kirjoitetun historian aikana oli vuosisatoja kestänyt hetki joilloin pohjantähteä edeltänyt tähti siirtyi pois paikaltaan ja pohjantähti alkoi siirtyä tilalle.

        Niin, kirkkausluokka muuttuu minimaalisesti kun tähti on horisontin lähellä. Mutta vuoristoa ei näe 1000 kilsan päästä. Miksei? Mikä kadottaa sen vuoriston?

        Ja tuosta "miksei pohjantähti liiku", sehän liikkuu. Kun pyrämidit rakennettiin pohjoisen taivaan napatähti oli Thuban, eli Alpha Draconis. Tänään tuo tähti on 64 asteen deklinaatiossa.

        Pohjantähteä alettiin käyttämään navigoinnissa vasta 12. vuosisadalla jolloin se oli riittävän stabiilissa kohtaa napatähdeksi.

        Historian kirjat selvästi osoittavat tämän.

        Kun mennään 13000 vuotta eteenpäin Vega on pohjoisen napatähtenä, sitä ennen 4000 tienoilla tehtävässä on Gamma Cephei.


    • Pohjantähti näkyy vain pohjoisella pallonpuoliskolla.

      Hyvin yksinkertaista.

      Litteän maan päällä se näkyisi kaikkialle.

    • Rasmus-yhteisössä on päätetty että maa on litteä! Uskokaa nyt,,olemme parasta Suomalaista A-ryhmää ja viisaimpia koska kuolunpenkkejä olemme jokainen kuluttaneet vähintään 20vuotta jokainen.
      Näkeehä'n sen kirjoitustaidostammekin

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Avustettuja CoVid murhia ruotsissa?

      >> “Ruotsissa iäkkäiden koronapotilaiden kuolemia on joudutettu morfiinilla" – Sairaanhoitaja Sonja Aspinen kertoo järkyttävistä kokemuksistaan >> Yle
      Maailman menoa
      195
      8914
    2. Vihdoinkin Stefan avautuu Martinan röyhkeydestä

      Tätä ollaan odotettu. Stefan kertoo että Martina yrittää kiristää 200000 e Stefanilta . Näin me tää nähtiinkin. Muija sai harrastaa mitä halusi Stefan
      558
      8736
    3. Niko Ranta-Aho vihjaa perhehaaveistaan

      Miten voi olla, että tätä typerää rikollista paapotaan ja glorifioidaan joka tuutissa? Haastattelua annetaan ja otetaan sinne sun tänne. Ovatko kaikk
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      3949
    4. Murha Varkaudessa

      Eli kuka tekijänä ja kuka mahtoi olla uhri?
      Varkaus
      112
      3598
    5. Niin alhaista toimintaa Martinalta!

      Nyt kun Stefu ja Sofia pitävät matalaa profiiliä niin Martina yrittää väkisin ärsyttää Stefua.Haluaa kai että hän suttuu ja ärähtää niin että porukat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      122
      1614