Suomen arkkitehtuuri rappiolla

laatumanni

Suomen arkkitehtuuri on rappeutunut. Syitä on monia. Arkkitehtuurin opiskelijoiksi valitaan vain eliittiperheiden jälkeläisiä, joilla ei ole mitään kosketusta kädentaitoista tai rakentamisesta. Vasara ei pysy sen porukan kädessä. Arkkitehtien oppilaitoksissa höpötetään turhaa filosofiaa silloinkin kun pitäisi puhua asiaa. Muutama vuosi sitten ne horisivat silmät päässä harittaen jostakin helvetin Derridasta ja dekonstruktion käsitteestä tajuamatta sitä, että Derrida oli päästään seonnut kusipää ja tyhjä mediapelle. Asenne kuulijoita kohtaan oli ylimielinen tyyliin: " koska olette juntteja, ette voi ymmärtää sanaakaan minun nerokkaista ajatuksistani, Derridasta ettekä ylipäänsäkään postmodernimista". Tälläsia lauseita Otaniemen arkkitehdit päästelevät suustansa ja tulos on kaikkien nähtävvillä: suomalainen rakentaminen ei ole koskaan ollut niin ala-arvoista kuin nyt. Talot ovat rumia, huolimattomasti rakennettuja parakkeja. Haluammeko ylläpitää tuolla roskakoulutusta, jossa ei kasva muita kuin infantiileja idiootteja.

46

5126

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jesper

      Ei se nyt ihan noin toivotonta ole, eikä vika ole suunnittelijassa jos kaikki katsojat eivät pidä siitä. Huonosti tehtyjä toteutuksiakaan ei oikein voi pistää suunnittelijan piikkiin. Mutta kova tuntuu katkeruutesi olevan kyseistä ammattikuntaa kohtaann, mikä lie sitten syy.

    • perinteisesti

      Olen kuullut sanottavan, että arkkitehdin koulutuksessa on, ainakin joskus, ollut tärkeintä se, että arkkitehti oppii piirtämään ideoimiaan rakennuksiaan hyvin, saa aikaan niin sanottua arkkitehdin viivaa. Tämän käsityksen mukaan arkkitehti olisi taiteilija, käytännöstä viis. Vasaran ei tarvitse pysyä arkkitehdin kädessä, mutta hänellä pitäisi olla käsitys siitä, miten luodaan sopusuhtainen ja kaikin puolin toimiva rakennus käytännössä mahdollisia rakenneratkaisuja soveltaen.

      Todellisuudessa rakennuttajat asettavat tiukat kustannusrajat sille, mitä rakennus saa maksaa. Arkkitehdille ei jää suunnittelussa juurikaan liikkumavaraa. Elementtikoko on määrätty, revi siitä. Lisäksi monille rakennuttajille hyvän arkkitehdin käyttö on liian kallista, tyydytään jos jonkinlaisen koulutuksen saaneisiin, halpoihin ja yleensä kokemattomiin suunnittelijoihin.

      En itse ole arkkitehti, mutta olen yhden kerran pyrkinyt Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolle. Sen sijaan olen käytännön koulima hartiapankkirakentaja.

      • laatumanni

        Kerron muutaman tunnetun esimerkin. Aallon suunnitelema Säynätsalon kunnantalo on rakennuksena idioottimainen. Vaikka Aalto tiesi, että Suomessa sataa usein talon katto ei pidä vettä. Monet tietävät myös Finlandiatalon materiaali- ja rakenneviat. Rakennusteknisenä kokonaisuutena sekin on susi. Uusi Oopperatalo on halvasti tehty rottelo. Senkin katto vuotaa ja home on jo pesiytynyt taloon. Modernin taiteen museo on paska. Sen katto vuotaa ja aiheuttaa paljon turhaa huolta ja rahanmenoa. Talo olisi voitu alunperin suunnitella ja tehdä Suomen oloihin sopivaksi. Muutoinkin rakennus on sisältä halvan parakin tasoa. Kaikkiin näihin on syynä se, että arkkitehti ei ole tuntenut hyvän rakentamisen ja suunnittelun historiaa eikä lahjakkuus ole riittänyt valitsemaan traditiosta hyviä ratkaisuja. Vasara on symboli. Kuvaan sillä arkkitehdin suhdetta todellisuuteen, käytäntöön. Ja se yhteys on nykyarkkitehdeilta katkennut. On totta, että nykyisin rakennetaan vain halpaa, tasakattoista elementtimoskaa, jossa arkkitehdin osuus on heikko. Mutta ei arkkitehdit voi paeta vastutaan. Nekin alati huonommat kotterot ovat arkkitehtitoimistojen suunnitelemia! Herää kysymys, miksi nykyarkkitehdit ovat älynlahjoiltaan niin heikkoja, että ovat päästäneet muut tahot totaaliseen ylivaltaan rakentamiseen liittyvissä asioissa. Syyttäkää itseänne. Olette heikkoja ja lahjattomia pullamössösukupolven tuotteita. Ette pääse vastuustanne, vaikka kuinka kieroilisitte. Arkkitehdit ovat itse syyllisisä arkkitehtuurin ja rakentamisen rappioon - siihen, että Suomesta on tullut ruma ja tyhmästi suunnitelu ja toteutettu maa.


      • Pyhätehti
        laatumanni kirjoitti:

        Kerron muutaman tunnetun esimerkin. Aallon suunnitelema Säynätsalon kunnantalo on rakennuksena idioottimainen. Vaikka Aalto tiesi, että Suomessa sataa usein talon katto ei pidä vettä. Monet tietävät myös Finlandiatalon materiaali- ja rakenneviat. Rakennusteknisenä kokonaisuutena sekin on susi. Uusi Oopperatalo on halvasti tehty rottelo. Senkin katto vuotaa ja home on jo pesiytynyt taloon. Modernin taiteen museo on paska. Sen katto vuotaa ja aiheuttaa paljon turhaa huolta ja rahanmenoa. Talo olisi voitu alunperin suunnitella ja tehdä Suomen oloihin sopivaksi. Muutoinkin rakennus on sisältä halvan parakin tasoa. Kaikkiin näihin on syynä se, että arkkitehti ei ole tuntenut hyvän rakentamisen ja suunnittelun historiaa eikä lahjakkuus ole riittänyt valitsemaan traditiosta hyviä ratkaisuja. Vasara on symboli. Kuvaan sillä arkkitehdin suhdetta todellisuuteen, käytäntöön. Ja se yhteys on nykyarkkitehdeilta katkennut. On totta, että nykyisin rakennetaan vain halpaa, tasakattoista elementtimoskaa, jossa arkkitehdin osuus on heikko. Mutta ei arkkitehdit voi paeta vastutaan. Nekin alati huonommat kotterot ovat arkkitehtitoimistojen suunnitelemia! Herää kysymys, miksi nykyarkkitehdit ovat älynlahjoiltaan niin heikkoja, että ovat päästäneet muut tahot totaaliseen ylivaltaan rakentamiseen liittyvissä asioissa. Syyttäkää itseänne. Olette heikkoja ja lahjattomia pullamössösukupolven tuotteita. Ette pääse vastuustanne, vaikka kuinka kieroilisitte. Arkkitehdit ovat itse syyllisisä arkkitehtuurin ja rakentamisen rappioon - siihen, että Suomesta on tullut ruma ja tyhmästi suunnitelu ja toteutettu maa.

        Alkuperäinen viesti haastaa monellakin tapaa niitä jotka arkkitehtuuria haluaisivat puolustaa. Tässä esitit kuitenkin monia konkreettisia esimerkkejä, joten lähdetään niistä.

        Se että aloitat "Säykin" kunnantalosta kertoo että olet joko Keski-Suomesta tai että ymmärrät arkkitehtuurista paljonkin. Kattoko vuotaa? Milloin tämä on tapahtunut?

        Missä on uusi oopperatalo, se lama-aikana rakennettu oli aikoinaan kallis projekti, aikansa lapsi.

        Kiasma voisi pitää vettä, jos sen rakentamiseen olisi käytetty enemmän rahaa. Miksi ei käytetty?

        Millainen on mielestäsi "tradition mukainen" kunnantalo? Entäpä oopperatalo saati modernin taiteen museo?

        "Miksi arkkitehdit ovat päästäneet muut tahot valtaan?" on hyvä kysymys. Itse varmaankin palkkaisit omakotitalosi suunnittelijaksi arkkitehdin joka sanoo:"Minä määrään millainen talo tästä tulee." Ajattelisit että tuossa on määrätietoinen, alan rautainen ammattilainen. Enpä enää kiikuta kuvia kaariholvi-ikkunoista vaan annan vapaat kädet. Tuolle annan kyllä vapautta sen verran kun se joutuu vastuutakin ottamaan.


      • warret

        Uusissa kerrostaloissa on useimmiten lasitetut parvekkeet ja myös etuseinä on lasia. Varmaan kaunis uutena. Kunnes asukkaat muuttvat sisään ja pervekkeelle kannetaan vanhat parvekekalusteet, jotka ovat aika usein synkkää nähtävää. Nimittäin kaikki näkyy kadulle tai pihalle lasisen senän takia. Jotkut hätäpäissään kiinnittävät jonkinlaiseksi näköesteeksi halvan ruokoverhon tai jotain peittävää. Parvekkeet ovat kuin entisessä Neuvostoliitossa. Romuhuoneita. Se tuskin oli arkkitehdin ensimmäinen tavoite. Joissain taloissa parvekeseinä on maitolasia. Huomattavasti parempi ratkaisu. Tavarat ei näy ja parvekkeella voi olla huolettomammin ilman tuijotuksia.


    • meidän olla.

      Pointtisi oli siis mikä, muu kuin paha mielesi.

    • riittämiin

      Luulen arkkitehtuurin unohtuneen jonnekin.... olisiko museoon?
      Suurta sössötystä vain. Ei kontaktia reaalielämään. Tyyli hollyvoodista. Siksi se kai on nykyään viihdelulttuuria tuo arkkitehtuurikin.

    • paikkansa

      Jumbon lähelle Vantaan Pakkalaan on rakennettu asuinalue, joka on hyvän näköisiä taloja täynnä. Mutta se alue ei olekaan suomalaisten arkkitehtien suunnittelema, olikohan ruotsalaisia vai tanskalaisia, jompia kumpia arkktehtejä oli. Maailma on muotoja täynnä, Suomen arkkitehdit eivät näytä niitä löytävän. Materiaalien käytössäkin olisi toivomisen varaa.

      • Fillaristi

        Satuin ajamaan viime kesänä pyörällä Vantaalla ja meinasin tippua satulasta kun satuin tuonne Kartanonkoskelle. Loistava ja kaunis alue. Suomalaisten arkkitehtien syytämien tasakattoisten elementtirumilusten jälkeen todella virkistävä poikkeus! Hyvä Ruotsi!


      • Asukas
        Fillaristi kirjoitti:

        Satuin ajamaan viime kesänä pyörällä Vantaalla ja meinasin tippua satulasta kun satuin tuonne Kartanonkoskelle. Loistava ja kaunis alue. Suomalaisten arkkitehtien syytämien tasakattoisten elementtirumilusten jälkeen todella virkistävä poikkeus! Hyvä Ruotsi!

        Itse näen suomalaisen rakentamisen päälinjoina seuraavat:
        1) kerrostalot rumia elementtilaatikoita, edes julkisivuja ei viitsitä rapata piiloon. Pahimmillaan vielä tasakattoisia.
        2) pientalot yhä enemmän pikkusieviä "pitsihuvila - perinne - piparkakkutaloja" hienoilla krumeluureilla.


      • doggg

        Loistava kommentti...muotoja löytyy kyllä etsivälle kunhan on aikaa suunnitteluun!


      • Herra x

        Kartanonkosken kaavakilpailun voitti ruotsalainen arkkitehtitoimisto. Sen sijaan rakennukset on suunniteltu Suomessa suomalaisten arkkitehtitoimistojen toimesta! Ymmärtääkseni, vaikka en tarkkaan kaikkia suunnittelijoita tiedäkään. Mutta ottaisit sinäkin asioista vähän selvää ennen kuin täällä lauot kärkeviä mielipiteitäsi!

        Itse asiassa tässä nähdään mikä tärkeys on kaavasuunnittelulla! Kun vain kaikki "tavalliset" ihmiset ymmärtäisivät tämän, mitä arkkitehdit ovat yrittäneet hokea.


      • Fillaristi
        Fillaristi kirjoitti:

        Satuin ajamaan viime kesänä pyörällä Vantaalla ja meinasin tippua satulasta kun satuin tuonne Kartanonkoskelle. Loistava ja kaunis alue. Suomalaisten arkkitehtien syytämien tasakattoisten elementtirumilusten jälkeen todella virkistävä poikkeus! Hyvä Ruotsi!

        No piti sitten asioinaan käydä katsomassa aluetta uudelleen... Hyvältä näyttää edelleen. Erityisen hyvännäköisiä ovat nuo harjakattoiset rappauspintaiset rivitalot. Oli sitten minkämaalaisten piirtämiä hyvänsä.


      • mikään hieno ole
        Fillaristi kirjoitti:

        Satuin ajamaan viime kesänä pyörällä Vantaalla ja meinasin tippua satulasta kun satuin tuonne Kartanonkoskelle. Loistava ja kaunis alue. Suomalaisten arkkitehtien syytämien tasakattoisten elementtirumilusten jälkeen todella virkistävä poikkeus! Hyvä Ruotsi!

        päinvastoin aika ankealta näyttää...parvekkeet mitättömiä (miksei voi tehdä kunnollisia: minimi pöytä neljä tuolia joiden ympäri voi kävellä ja sama tila vielä muulle toiminnolle)...kadut tyhjiä ja kuolleita vaikka on muka "kaupunkimainen alue", liiketilat pitäis alueen elävänä, valoisana, vireänä ja turvallisena.

        Onhan se vaihtelua mutta aika pliisu kylläkin. Mutta jos joku tykkää niin sinne vaan! Minusta siellä on maaseudun ja kaupungin huonot puolet mutta ei kummankaan hyviiä puolia (kuten kaikissa kirkonkylämäisissä alueissa joita siis on kaikki oikean maaseudun ja oikean kaupungin välillä...yleensä).


      • …jotka eivät näy aina ulospäin
        mikään hieno ole kirjoitti:

        päinvastoin aika ankealta näyttää...parvekkeet mitättömiä (miksei voi tehdä kunnollisia: minimi pöytä neljä tuolia joiden ympäri voi kävellä ja sama tila vielä muulle toiminnolle)...kadut tyhjiä ja kuolleita vaikka on muka "kaupunkimainen alue", liiketilat pitäis alueen elävänä, valoisana, vireänä ja turvallisena.

        Onhan se vaihtelua mutta aika pliisu kylläkin. Mutta jos joku tykkää niin sinne vaan! Minusta siellä on maaseudun ja kaupungin huonot puolet mutta ei kummankaan hyviiä puolia (kuten kaikissa kirkonkylämäisissä alueissa joita siis on kaikki oikean maaseudun ja oikean kaupungin välillä...yleensä).

        Päältä katsoen Kartanonkoski voi miellyttää, mutta uusvanhalla on "hintansa": kaikissa asunnoissa ei ole edes pieniäkään parvekkeita; pihat lähes kokonaan paikoitusalueita; asuntojen sisäarkkitehtuuri kärsii Wanhaa Aikaa mukailevista ikkunajärjestelmistä, eli ikkunat saattavat osua sisätiloissa mihin sattuu hassuihin kohtiin – rakennuttajathan eivät anna yhtään ylimääräisiä neliöitä huoneistosuunnitelmiin sovitusvaraksi… Joissain taloissa vinokaton alla olevista huoneista eivät lapset yletä näkemään ulos!

        – Kaava olisi sallinut liike-/työtiloja alakertoihin, mutta eihän rakennusliikkeen kannata sellaisia ympäristön kannalta mukavia juttuja vapaaehtoisesti rakentaa, asuntojen ulosmyyntihinnathan olisivat nousseet, jos niihin olisi pitänyt jyvittää vuokratilojen kustannukset. Olisi kyllä ainakin myöhemmin asukkaan kannalta mukava, että taloyhtiöllä on myös vuokratuloja, yhtiövastike voi keventyä merkittävästikin. – Ja kaduilla olisi edes vähän elämää.


    • Laukaalla
      • Kurunhelmi 05

        Onpas tavallista ja mielikuvituksetonta. Kuvienhan pitäisi olla asuntomessuilta...??? Niin ovat kuin rautakauppojen mainoksista. Krääsää, koristetta ja kökköä.

        Kurun Loma- ja asuntomessuilla 2003 oli sentään yksi joka herätti mielenkiintoa nettikuvan perusteella. Linjakas, suuria lasipintoja, luontoon sulautuva väriltään ym., aluskasvillisuus ja metsänpohja jätetty koskematta siltä sivulta!!! Hieno.

        Voisiko tuota juttua viedä vielä vähän pidemmälle, sen voisi siirtää ympärivuotiseen asuntoon???

        Kuva: Kuru 2003, Kurunhelmi 05.

        http://asuntomessut.valokuvia.fi/asuntomessut/default.asp


      • Selvä

        Kuvan 31 talo on surkea ja kuvan 32 talo kaamea.

        10-13 on ihan OK, sopivassa ympäristössä jopa kohtuullisen tyylikäs. Ei ehkä Laukaalle sopiva.


    • krääsää

      Keiden ehdoilla arvelet noita messujen tusinataloja rakennetun?

      Talomyyjien vai arkkitehtien?

      Jos tavallinen pulliainen haluaa krääsätalon, niin sellaisia valitettavasti tehdään. Ei niillä ole arkkitehtuurin kanssa mitään tekemistä.

    • täynnä höpinää

      jutut ja kuvat on jostain laboratoriosta. täyttä höpinää.
      rakennettu ympäristö vastaavasti on suoraan pseestä....

    • PatW

      Paljon taas tekstiä, mutta hyvin vähän perusteltua sisältöä.

      Arkkitehtuurista on aina keskusteltu ja hyvä niin, mutta valitettavasti taso on mitä on...

      Jokaiselle aikakaudelle on tyypillistä että lähes aina arkkitehtuuria haukutaan, mikä ei ole kovin hedelmällinen lähtökohta.

      Paljolti on totta toteamukset siitä että harvan rakennuksen arkkitehti piirtää, paljon on taloudellisia rajoitteita,"isotkin" nimet ovat tehneet pahoja virheitä, traditiota tulisi opiskella ja kunnioitta yms.

      Olen 10 vuotta harrastanut arkkitehtuuria, en ole siis ammattilainen, mutta toteanpa muutaman seikan:
      - Arkkitehtuurin opiskeluun on sisällyttävä laajaalaista koulutusta: niin perinteistä, nykyhetkestä, humanismista kuin käytönnöstäkin.
      - Kehittymistä ei voi tapahtua ilman yritystä (virheitäkin), myöskin "radikaaleja" ratkaisuja ja muotojakin pitää kokeilla.
      - Suomen ilmasto on ilmastollisesti vaativimpia maailmassa, joten virheitä rakenteisiin sattuu.
      - Suomessa suurimpia syitä "huonoon ja rumaan" arkkitehtuuriin tulee hakea pääsääntöisesti politiikasta ja taloudesta: surutta on hävitetty vanhaa "hyvää" ja historiallista rakennuskantaa, kaavoitus tehdään tehokkaasti ("laatikoita pellolle"-periaatteella) suurin osa rakentamisesta tehdään vain tehokkuus/taloudellisuus mielessä.
      - Kalliit rakentamiskustannukset estävät estetiikan huomioon ottamisen tai parhaiden materiaalien ja käsityön käytön.
      - Ne harvat arkkitehtuurikilpailut mitkä toteutetaan, yleensä rajusti karsittuna ja "vesitettynä".
      - Arkkkitehdit ovat lähteneet "populismin" tielle. Todellisia uusia mielenkiintoisia lähestymistapoja näkee harvoin.
      - Arkkitehtuuri EI ole menossa alaspäin, päinvastoin, näkyvissä on 20 vuoden taantuman jälkeen merkkejä uudesta noususta.(Pientalojen valikoima lisääntynyt, vanhan rakennuskannan arvostuskasvussa, puurakentaminen elpyy, uudet kerrostalot monipuolisempia ja kiinnostavimpia etc)

      Turha syyttää pelkästään arkkitehtejä, totta kai heillä on oma vastuunsa, mutta kyllä se yleensä on kysyntä mikä määrää tarjonnan: jos vaadimme laatua arkkitehdeiltä, kaavoituksen parantamista politikoilta, ja olemme valmiit maksamaan laadusta emmekä tyydy "koristeiltuihin pakettitaloihin" niin se on tapa nostaa arkkitehtuurin tasoa.

      • sivusta katsoja

        Rakennukset kuten kaikki muukin heijastaa oman aikakautemme kuvaa ja arvoja...ikävä kyllä. Katse vain peiliin kaikki mukaan lukien arkkitehdit.

        Kuinka voimme olettaa että aikakaudella jolloin tärkeintä on kaiken lyhyen aikavälin edullisuus ja voitontavoittelu. Se mikä on taloudellisesti totta kännykkäteollisuudessa on totta myös rakkenusteollisuudessa. Miten tämä sitten näkyy katukuvassa...rakennamme jumbomarkettaja annamme pienten puotien kuolla pois. Asuntotuotannossa halvin ratkaisu voittaa aina. Emme ole valmiita maksamaa mistään ylimääräisestä, suunnittelusta tai "viihtyisistä hukkaneliöstä" vaan kaikki vedätään nahkoille. Tosin tästä taas toinen äärilaita on se, että ihmiset jostain kumman syystä kokevat tarvitsevansa 200m2 asuntoja, jos ei muuten niin säästetään vaikka materiaaleista, laminaattia sinne tänne. Saadaanko näin tosiaan enemmän hinta-laatu suhdetta.

        Asuntosuunnittelussa keskustellan nykyään vain teknisistä aspekteista mikä on parempi puu vai kivi, millainen lämmitysjärjestelmä, kaikenmaailman elektronisista vimpaimista ja näihin laitetaan aivan surutta rahaa.

        En voi muuta kuin toivoa että saamme arvomme tärkeysjärjestykseen.


    • jmkt

      Suomalainen nykyarkkitehtuuri on nimenomaan parakkiarkkitehtuuria. Ihmiset ja omaisuus halutaan vain säilöä johonkin, esteettisyydestä viis. Kaikkein viheliäisintä on se, että tämä asiaintila yritetään rationalisoida pyhittämällä rumuus kauneudeksi erilaisin sanankääntein. Kyse on samansuuntaisesta ilmiöstä kuin se, että Marimekon telttamekkoja pidetään vuosikymmenestä toiseen suomalaisen muodin huippuna vain siksi, että ne ovat Marimekolta.

      Kun ajattelen suomalaista omakotiasumista, nousee melkein kyyneleet silmiin silkasta kiukusta. Kaikki on helvetin rumaa mutta viimeisen päälle funktionaalista sekundaa. Rakentaminen ja sisustaminen ovat yhtä ja samaa; avaa vain paketti ja iske elementit paikoilleen. Senkin olen joutunut näkemään, että keskelle omakotitalon olohuonetta tällätään valtava humiseva lämmityskommuutti: "Lämpö jakaantuu eri puolille taloa tehokkaimmin, kun se on siinä." Mukavaa asumista vaan!

      Voi helvetti, jossain keskiajan taiteen maalaiselämän kuvauksissa näkee kodikkaampaa asumista kuin nykyaikana "huippulaadukkaissa" pakettitaloissa!

      • Kokemus-K

        Pakettitalot ovat todella suomalaisen rakentamisen syöpä. Paradoksaalista kyllä ne ovat myös rakentamisen osa-alue jossa on käytännössä kuunneltu eniten tavallisia ihmisiä! Talotehtaat tekevät kilvan sellaisia "perinnetaloja" yms. huttua joka menee ihmisille kaupaksi. Ja sitten jokainen uusi omakotitaloalue on kuin suoraan markkinaosuuksia mukaan jakautunut. kuvastokokoelma.
        Yksilöllisesti suunniteltuja taloja ostaa tosi harva, joten niiden tekeminenkään ei kiinnosta parempia ja kunnianhimoisempia arkkitehteja. Ollaan siis kierteessä jossa omakotipuolella ei ole hyviä suunnittelijoita koska kukaan ei heitä kaipaa!


      • Aina parannusehdotus
        Kokemus-K kirjoitti:

        Pakettitalot ovat todella suomalaisen rakentamisen syöpä. Paradoksaalista kyllä ne ovat myös rakentamisen osa-alue jossa on käytännössä kuunneltu eniten tavallisia ihmisiä! Talotehtaat tekevät kilvan sellaisia "perinnetaloja" yms. huttua joka menee ihmisille kaupaksi. Ja sitten jokainen uusi omakotitaloalue on kuin suoraan markkinaosuuksia mukaan jakautunut. kuvastokokoelma.
        Yksilöllisesti suunniteltuja taloja ostaa tosi harva, joten niiden tekeminenkään ei kiinnosta parempia ja kunnianhimoisempia arkkitehteja. Ollaan siis kierteessä jossa omakotipuolella ei ole hyviä suunnittelijoita koska kukaan ei heitä kaipaa!

        Antakaa nyt aina kun valitatte edes yksikin asia, minkä itse tekisitte paremmin, kuin mitä pakettitaloissa on. Muuten tuo jää puhtaaksi valitukseksi eikä sitä kukaan usko.

        Itse en pakettitaloja nyt niin huonoiksi usko, varsinkin kun niitä käsittääkseni saa aika helposti muuteltua.

        Ja tässä oma vastaukseni omaan ylläolevaan vaatimukseeni: Lastenhuoneet pitäisi olla samankokoiset ja muutenkin samanarvoiset - itse en nimittäin osaa valita ketä lapsistani rakastan eniten ja ketä vähiten. Siis kuka saisi isoimman huoneen ja kuka joutuisi pienimpään huoneeseen.

        Pakettitaloissa tätä virhettä on kohtuu paljon - yksilöllisesti suunnitelluissa, yllätys yllätys, vieläkin enemmän.


    • Kokemus-K

      "Antakaa nyt aina kun valitatte edes yksikin asia, minkä itse tekisitte paremmin, kuin mitä pakettitaloissa on. Muuten tuo jää puhtaaksi valitukseksi eikä sitä kukaan usko."

      Noita esimerkkejä voi antaa hyvin paljon. Jo lähtökohtaisesti pakettitalo on huono koska talo pitäisi aina suunnitella sen paikan mukaan johon se tulee, ei niinpäin että valitaan joku valmis joka saadaan jotenkin sovitettua paikalle.
      Pakettitaloissa on pääsääntöisesti joko tasamaan taloja tai sitten niin jyrkkään rinteeseen suunniteltuja että toinen puoli on koko kerroksen verran alhaalla. Hyvin moni tontti on kuitenkin lievä rinnetontti jonka takia sokkelien korkeus ei ole oikein millään puolella optimaalinen ja terasseista saatta tulla hyvin korkeita tai niille pääsy vaatia monia rappusia. Lievästi porrastettu rakennus sopisi monelle tontille parhaiten.
      Ilmansuuntiakaan ei voi aina ottaa optimaalisesti huomioon. Sisäänkäynnin paikka suhteessa tiehen, ulko-oleskeluiden paikka suhteessa maastoon, ilmansuuntiin, naapureihin, näkymiin yms. ei varmastikaan ole paras mahdollinen yms. Ikkunat pitäisi myös pystyä sijoittamaan valon ja näkymien mukaan oikein, ei vain sinne johon valmistaja on niitä ajatellut.
      Muunteluvarakin on pakettitaloissa aika rajallinen. Osa seinistä on pakosti kantavia eikä sitä voi muuttaa, hormin paikka on juuri tietyssä paikassa jne.
      Huonejako on myös tehty yleensä aika lailla varman päälle. Tilojen suhteet ovat perinteiset. Olohuone isoin, sitten ehkä pienempi kirjasto/th/takkahuone (jos on), sitten yksi isompi makuuhuone ja pari pienenpää. Kodinhoitohuone pesuhuoneen vieressä ja siitä sitten saunaan. Varmaan useimmille toimivaa vaan ei ehkä kuitenkaan kaikille se paras ratkaisu. Jotain voisi tehdä usein toisinkin ja saada vielä parempaa toimivuutta juuri sen perheen tarpeisiin.
      Vaan kuka niitä uusia ratkaisuja perheille suunnittelee kun on kuvastot täynnä "valmiita" ratkaisuja ja myyjienkin ammattitaito on hyvin rajallinen ja parhaan katteen saa kun myy paljon mahdollisimman vähällä työllä...

    • ladetsy

      Kyllähän pakettitaloja on kaikenlaisia, on huonoa ja hyviä. Kyllä se
      Ruotsista tullut ja halpa talopaketti on aika kehno. En nyt ala ketääm nimeltä haukkumaan. Näitä vaan näkee töissä. Kyllä jotkut talopaketti valmistajat antavat muunnellakin aika paljon. Minä ole rakennusmestari ja piirrän myös ihmisille omakotitaloja. Minulla on muutamia periaateita, joista en tingi. Esim. katto on aina harjakatto. Jotenkin tuntuu että varsinkin nuo arkkitehdit eivät ymmärrä edes mikä toimii Suomessa. Piirretään pultettikattoa ja tasakattoa, ilman kouruja, olemattomat räystäät. En ymmärrä näitä...Otin nyt vaan katot esimerkiksi, kyllähän jotkut kokeilevat arkkitehdit tekevät myös muita outoja ratkaisuja. Kyllähän se totta on, että Entisajan arkkitehdit olivat työmaillakin. Nykyiset eivät käy välttämättä tontilla yhtään kertaa. Mökkimessuillakin oli yhdessä mökissä keittiö yläkerrassa...toisessa oli sauna yläkerrassa ja se oli siis rannalle rakennettu. Sitten oli tämä Lappalaisen lokki talo.Katto on v:n muotoinen. Ei se katto voi toimia...

      • Mitähän tähän keksis

        Oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että Suomessa ei toimi mikään muu kuin harjakatto? Mitään tilastotietoa asiasta minulla ei ole, mutta väittäisin että tämänkin maan rakennusten kattopinta-alasta suurin osa on muita kuin harjakattoja. Eikä meidän ilmastomme nyt niin ihmeellinen ole - käy vaikka joskus kiertämässä muita pohjoismaita ja hämmästy!

        Minun kodissani keittiö on toisessa kerroksessa, jonne jaksan kiivetä portaat päivittäin. Ratkaisun olen kaiken lisäksi valinnut aivan itse. Asun kyllä kerrostalossa, mutta saman verran ne kauppakassit painavat asuinmuodosta riippumatta...


      • ladetsy
        Mitähän tähän keksis kirjoitti:

        Oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että Suomessa ei toimi mikään muu kuin harjakatto? Mitään tilastotietoa asiasta minulla ei ole, mutta väittäisin että tämänkin maan rakennusten kattopinta-alasta suurin osa on muita kuin harjakattoja. Eikä meidän ilmastomme nyt niin ihmeellinen ole - käy vaikka joskus kiertämässä muita pohjoismaita ja hämmästy!

        Minun kodissani keittiö on toisessa kerroksessa, jonne jaksan kiivetä portaat päivittäin. Ratkaisun olen kaiken lisäksi valinnut aivan itse. Asun kyllä kerrostalossa, mutta saman verran ne kauppakassit painavat asuinmuodosta riippumatta...

        Eipä se tasakattot pientaloissa toiminut...Nykyäänhän monet kunnat eivät anna rakennuslupaa moiselle ratkaisulle.Tottakai kerrostaloissa on melkein aina tasakatto. Tarkoitin tietenkin omakotitaloja, nissä se ei vaan toimi. Syy on katon hoidossa. Kerrostalossa käy talvella joku firma (minkä taloyhtiö on palkannut)luomassa kumet ym. jään pois. Kyllähän se olisi silkkaa idotismia piirtää tasamaalla olevaan 2 krs. omakotitaloon keittiö yläkertaan, mutta makujahan on monenlaisia. Sinähän sanoit asuvasi kerrostalossa,joten et ehkä käsittänyt mitä tarkoitin. Kattoikkunat ovat erittäin huonoja Suomen olosuhteissa toimimaan. Kävin juuri asiakkaan luona, jossa oli laitettu kattoikkuna lappeelle. Lumi ja jää kertyivät sen päälle viime talvena (ikkuna oli asennettu kesällä 2010), koko katon lape jäi siitä kohdin paksun lumikerroksen alle, kun muu katto oli tyhjä (suuri vinokuorman määrä!). Ei siinä auttanut kuin suositella joko sähkövastuksen asentamista ikkunan ympärille tai katon ummistamista entiselleen. Oli rouva mennyt myyntimiehen lankaan...


    • Kokemus-K

      Monestihan se ongelma on juuri siinä että arkkitehti palkataan vasta sitten kun halutaan jotain erikoista ja massasta selkeästi erottuvaa. Ja kun halutaan "perustalo", ei ajatellakaan muuta kuin valmistaloa. Tästä on syntynyt harha siitä että arkkitehdit piirtäisivät vain kummallisia ja kokeilevia taloja joissa sitten voi olla kaikenlaisia ongelmia.
      Mutta ei se arkkitehti piirrä mitään jota asiakas ei halua ja josta ei ole valmis maksamaan. Jos siis haluat ulkoisesti perustalon mutta joka silti suunniteltu juuri sinun tarpeisiisi ja sovitettu tontille parhaalla mahdollisella tavalla niin kyllä sinä sellaisenkin saat. Ja silloin myös paljon paremman suunnittelun kuin vain yrittämällä itse miettiä miten saisi pakettitalon muutoksilla tehdä siitä vähän paremman.

      • Budjettia tekemässä

        Olipas hyvä kirjoitus. Itse asiassa niin hyvä, että laitan budjettiini pienen palan arkkitehdillekin. Sillä tuostahan sen vasta tajusin, mähän se pomo olen, jos kerran palkan maksan. Joten eiköhän se arkkitehti sitten piirrä sellaisen talon kun mä haluan.
        Ja jos ei tulos heti alusta alkaen tyydytä, niin sitten lopetan suunnittelun siihen paikkaan ja tyydyn pelkkään rakennesuunnittelijaan.


    • Kyllä se siitä.

      Arkkitehdin statukseen kuuluu tietynlainen ylimielisyys. Se on periytynyt sukupolvesta toiseen ja tuntuu voimistuvan vuosi vuodelta. Muusikkojen piirissä samanlainen henkinen olemus purkautuu ulkoisen olemuksen kautta paskaisena mustana pleiserinä ja farkkuina ja rööki suusa tietenkin. Muuten ei ole oikea muusikko. Olen tehnyt todella paljon töitä arkkitehtien kanssa ja kaikkia heitä todellakin yhdistää ylimielisyys omalla alallaan ja runsaasti sen ylikin. Ei tahdo yrittämälläkään löytää sellaista elämän aluetta mistä arkkitehti ei tietäisi enemän kuin muut. Jos erehdyt kysymään, että miksi tämä rakenne on tarkoitus tehdä näin, niin arkkitehti ei perustele, että siksi koska tämä ratkaisu on edullinen ja joutuisa. Arkkitehti vastaa siihen, että: "Siksi kun minä sanon niin". Että silleen.

      Maailman huonoin ja itsepäisin arkkitehti on ollut Alvar Aalto. Siinä oli mies joka ei koskaan kysynyt keneltäkään mitään vaan teki kaiken itse päin perssettä. Finlandiatalossa on ainoastaan virheitä mutta ei ainuttakaan onnistunutta kohtaa. Eräs Ville Hara niminen nuori arkkitehti edes yrittää olla jyvällä rakenteista ja osaa jopa kysyä mielipiteitä ja kuuntelee muitakin erilaisissa projekteissa. Vaikka hänen lopputyönsä, korkeasaaressa sijaitseva kupla torni olikin aikamoinen fiasco ja täynnä mahdottomia rakenteita joita piti säveltää rakentamisen edetessä. Piirustusten mukaan sitä ei olisi voinut rakentaa ollenkaan.

      • Vastavalmistunut

        Oliko tämä kirjoitus jonkinlainen vitsi? No huono se ainakin oli.


      • Mitähän tähän keksis

        Olipas vuodatus. Joku ehti jo epäillä vitsiksi - ja trollia itsekin epäilen - mutta vastataan nyt kuitenkin. Jos kirjoittaja vaikka sattuisi olemaan tosissaan!

        Omien kokemusteni perusteella tuntuu kyllä siltä, että näitä kaikesta ja kaiken tietäviä löytyy eniten aivan eri porukasta; siitä joka tälläkin palstalla paasaa arkkitehtien tekemisistä vuodesta toiseen...

        Mistähän muuten moiset tietosi Aallon tekemisistä ovat peräisin? Miten niin ei kysynyt koskaan keneltäkään mitään? Oletko muuten koskaan edes käynyt Finlandia-talossa? Mikäli virheitä niin lukemattomasti on, voitko luetella vaikkapa kymmenen pahinta? Osaatko muuten nimetä yhtään muuta Aallon suunnittelemaa rakennusta? Pidätkö outona, että Aalto on suuri kuuluisuus maailmalla ja hänen töitään on toteutettu runsaasti myös Suomen ulkopuolella?

        Ville Haran Kuplasta vielä sananen: oletkohan ihan ymmärtänyt käsitteiden "fiasko" ja "diplomityö" merkityksen? Entä oletko koskaan kuullut mistään kokeellisesta? Uskoisitko, jos sanoisin, että monet arkipäiväisinä pitämäsi asiat ovat syntyneet pellepelottomien yritysten kautta?


      • Kyllä se siitä.
        Mitähän tähän keksis kirjoitti:

        Olipas vuodatus. Joku ehti jo epäillä vitsiksi - ja trollia itsekin epäilen - mutta vastataan nyt kuitenkin. Jos kirjoittaja vaikka sattuisi olemaan tosissaan!

        Omien kokemusteni perusteella tuntuu kyllä siltä, että näitä kaikesta ja kaiken tietäviä löytyy eniten aivan eri porukasta; siitä joka tälläkin palstalla paasaa arkkitehtien tekemisistä vuodesta toiseen...

        Mistähän muuten moiset tietosi Aallon tekemisistä ovat peräisin? Miten niin ei kysynyt koskaan keneltäkään mitään? Oletko muuten koskaan edes käynyt Finlandia-talossa? Mikäli virheitä niin lukemattomasti on, voitko luetella vaikkapa kymmenen pahinta? Osaatko muuten nimetä yhtään muuta Aallon suunnittelemaa rakennusta? Pidätkö outona, että Aalto on suuri kuuluisuus maailmalla ja hänen töitään on toteutettu runsaasti myös Suomen ulkopuolella?

        Ville Haran Kuplasta vielä sananen: oletkohan ihan ymmärtänyt käsitteiden "fiasko" ja "diplomityö" merkityksen? Entä oletko koskaan kuullut mistään kokeellisesta? Uskoisitko, jos sanoisin, että monet arkipäiväisinä pitämäsi asiat ovat syntyneet pellepelottomien yritysten kautta?

        Olen koulutukseltani arkkitehti ja olen työskennellyt Alvar Aallon toimistossa ja tunsin Alvarin vuosien ajan. Kun menin siihen Shangri-La,han töihin niin haistoin ja maistoin suussani sen uskomattoman ylimielisyyden ja tiedon ylitsevuotavuuden ja tämä sama tunne, joskin ripauksen lievempänä, on aistittavissa muissakin arkkitehtitoimistoissa. Alvarin hommissa oli parempi pitää suunsa kiinni, näki ja koki mitä tahansa, jos meinasi palkkansa nostaa. Aikani noissa sadunomaisissa työyhteisöissä kahlattuani opiskelin rakennusinsinööriksi. Se muutos työelämän kentässä vastasi samaa kuin olisi muuttanut marsista maahan. Niin täydellisen erilainen oli henkinen ilmapiiri ja työyhteisö. Ympärillä oli taas normaaleiksi luokiteltavia ihmisiä, joiden kanssa saattoi keskustella kriittisesti ja kyseenalaistaa asioita ja nauraa ja käydä kaljalla olla "jätkä" silloin kun tilanne sitä edellytti. Se arkkitehtiyhteisöille ominainen tekotaiteellinen ja yliviisas ilmapiiri oli kaukana takana. Nyt olen ollut vuosikaudet eläkkeellä mutta seuraan alaa edelleen erittäin tiiviisti.

        Finlandiatalolla olen käynyt niin monta kertaa, että vastavalmistunut arkkitehti ei ole elänyt niin monta päivää. Tunnen joka sopukan siinä talossa.


      • Kokemus-K
        Kyllä se siitä. kirjoitti:

        Olen koulutukseltani arkkitehti ja olen työskennellyt Alvar Aallon toimistossa ja tunsin Alvarin vuosien ajan. Kun menin siihen Shangri-La,han töihin niin haistoin ja maistoin suussani sen uskomattoman ylimielisyyden ja tiedon ylitsevuotavuuden ja tämä sama tunne, joskin ripauksen lievempänä, on aistittavissa muissakin arkkitehtitoimistoissa. Alvarin hommissa oli parempi pitää suunsa kiinni, näki ja koki mitä tahansa, jos meinasi palkkansa nostaa. Aikani noissa sadunomaisissa työyhteisöissä kahlattuani opiskelin rakennusinsinööriksi. Se muutos työelämän kentässä vastasi samaa kuin olisi muuttanut marsista maahan. Niin täydellisen erilainen oli henkinen ilmapiiri ja työyhteisö. Ympärillä oli taas normaaleiksi luokiteltavia ihmisiä, joiden kanssa saattoi keskustella kriittisesti ja kyseenalaistaa asioita ja nauraa ja käydä kaljalla olla "jätkä" silloin kun tilanne sitä edellytti. Se arkkitehtiyhteisöille ominainen tekotaiteellinen ja yliviisas ilmapiiri oli kaukana takana. Nyt olen ollut vuosikaudet eläkkeellä mutta seuraan alaa edelleen erittäin tiiviisti.

        Finlandiatalolla olen käynyt niin monta kertaa, että vastavalmistunut arkkitehti ei ole elänyt niin monta päivää. Tunnen joka sopukan siinä talossa.

        No ehkä on kuitenkin niin että tiettyjen "tähtiarkkitehtien" toimistoissa vietetty aika ei kerro totuutta koko alasta. Kun työskentelee pidempään ihan tavallisia asunto- ja teollisuuskohteita suunnittelevassa toimistossa niin näkee miten suuri osa työstä menee hyvin maanläheisellä linjalla ilman mitään diivailua tai erikoisuuksien tavoittelua. Sovitellaan tilaajan, rakennesuunnittelijan ja LVIS-suunnittelijoiden suunnitelmia yhteen jotenkin järkeväksi kokonaisuudeksi joka täyttää kaikki määräykset ja tilaajan tarpeet. Ei siinä ehdi paljon egollaan paukutella tai piirrellä taiteellisia linjoja. Ja jos katselet ympärillesi niin tuota perustuotantoa on niin Suomi pullollaan että kyllä tänne muutama Aallon rakennuskin mahtuu.


    • fun back to life
      • Rakentaja Rami

        No tuollaisiahan ne tekeekin vaikka kaikkensa yrittäisivät.


    • k.samuelsson

      arkkitehtien pitäisi miettiä rakennuksen tarkoituta ja käyttöä käyttäjän näkökulmasta eikä ulkonäöstä. esim vuosaaren itäkeskuksen malmin bussi laiturit. hyvän näkösii mut venttaa dösää ku paskaa tulee taivaalta.

      • Anonyymi

        "arkkitehtien pitäisi miettiä rakennuksen tarkoituta ja käyttöä käyttäjän näkökulmasta"

        Entä vuokraajat? Heitä ei pahemmin kiinnosta onko hlö töissä vai ei. Miksi työtön ja työssä käyvä samassa rakennuksessa...?


    • cdc333

      Suomi on todella ruma maa arkkitehtuuriltaan.Kaupungit on tylsiä.

      Joitain hyviä taloja, siinä se.

    • Anonyymi

      Arkkitehtuurin ensisijainen tarkoitus on palvella tarkoituksenmukaisuutta. Asuintalon tulee palvella asumista, liikerakennuksen tulee palvella liike-elämän tarpeita jne. Sekaan voi heittää hieman henkilökohtaista maustetta. Arkkitehtuurin tulee palvella ihmisen todellisia tarpeita eikä oletettuja tarpeita. Sen ei tule palvella sellaisia tarpeita joita ei ole olemassa muualla kuin utopiassa elävän arkkitehdin päässä. Hyvä arkkitehtuuri vanhenee kauniisti eikä menetä tarkoituksenmukaisuuttaan ja toiminnallisuuttaan edes kahdessasadassa vuodessa. Arkkitehtuurin ei tule olla samanlaista pomppoilevaa idealismia kuin vaatesuunittelu. Tänä vuonna tätä ja ensi vuonna sitä. Hyvä arkkitehtuuri ei saa edustaa mitään "Mooseksen kivilaattoja" joihin ei kukaan koskaan saa kajota vaan sen tulee elää ajassa ja vikoja täytyy voida korjata myös rakenteita muuttamalla (Finlandiatalo). Tässä kohdassa katse kääntyy suojelupäätöksiä tekevään idioottimaiseen sisäsiittoiseen ryhmään jonka sisään mikään järjen ääni ei kantaudu.

      • Anonyymi

        "Asuintalon tulee palvella asumista". Kyllä on yksinkertaista idiotismia!
        Kuten lintu on luotu lentämään, on ihminen luotu työhön.
        Mitä on "asuminen"?! Istumista paikoillaan? Asumis sanaa käytetään väärin, ja se on ymmärretty väärin.


    • Anonyymi

      Ennustan, että tulevaisuudessa työtömän laittaminen kerrostaloon tulee laittomaksi. Kerrostalot tulevat olemaan vain työläisille, ja työttömille on maatalot, joissa voivat tehdä työtä.

    • Anonyymi

      Miksi yhden arkkitehdin pitäisi olla lopullinen ratkaisu? Yksi tekee, ja 5 muuta tekee siitä muunnelmia, joista muutama paras valitaan.

    • Anonyymi

      Arkkitehtuurin yksi ongelma on se, että se katsoo miten asiat näyttää hyviltä paperilla... missä ei ole liikettä.

      Jokaisen arkkitehdin pitäisi tietää luonnonlaki, että elämä perustuu pyöreille muodoille ja liikkeille.
      Esim. ylätasanteella olevaa ylikulkusiltaa (itäkeskus) ei saisi tehdä kulmikkaaksi siinä, missä kääntyvä liike tapahtuu. Olen monta kertaa lyönyt lonkkani kipeäksi kääntyessäni sillalle.

      Toisaalta ylätasannetta ei saisi tehsä pyöreäksi, koska muoto vie kaiken tilan ja on pois puskeva.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onko Pajari gerontofiili?

      Poliitikko Harry ”Hjallis” Harkimo, 70, kertoi itsenäisyyspäivänä seurustelevansa Jasmine Pajarin, 35, kanssa. Fuengiro
      Maailman menoa
      30
      4734
    2. Uskomatonta, Sanna Marinille ei haluttu antaa näkyvyyttä Linnan juhlissa

      Kymmenen Uutiset juuri ennen Marinin saapumista ja Areenakin kyykkäsi. Kyllä SDP:läinen politiikan supertähti on paha on
      Maailman menoa
      319
      2985
    3. Ei sydäntään voi pettää loputtomiin

      Vielä me toisemme löydetään.
      Ikävä
      133
      1722
    4. Sofia & Stefan

      Kas kummaa, yhtäaikaa Dubaissa? Pääsikö Sofia pitkästä aikaa Dubain kotiin? 😂 Instaan muistettu laittaa kuva "vesi ton
      Kotimaiset julkkisjuorut
      122
      1711
    5. Kiitos että olet

      Tiedän, että sinä olet ja ajattelet minua välillä. Se tuo minulle voimaa, et tiedäkään miten paljon. Vaikka meistä ei tu
      Ikävä
      65
      1603
    6. Muistan kuinka isovanhemmat kertoivat teinipoikia VIEDYN VÄKISIN kodeistaan SOTAAN

      Suomen sotien aikaan erittäin nuoria teinipoikia vietiin väkisin kodeistaan ja lähetetiin sotimaan. Meinaatteko ettei t
      Maailman menoa
      279
      1168
    7. Hjalliksen uusi pano on 35 v nainen.

      Hjallis itse on 70 vuotias vanha papparainen. Kyllä siinä on taas saanut hjallis lompakkoa pitää paksuna kun on naisen i
      Sinkut
      111
      938
    8. Mitähän tässä kävikään

      Jotain kummaa on tapahtunut.. Miksen tunne kaipausta? Mihin katosi roihu sydämestä jonka vielä hetki sitten tunsin?
      Ikävä
      111
      823
    9. Voi kun uskaltasin

      Sulta suoraa kysyä onko kaikki hyvin? 🫤 Poistit kaikki kuvatkin ja muuta... Tietäsipä et pahan olon susta pois halata
      Ikävä
      79
      797
    10. Nainen, mitä tahdot ja odotat tulevaisuudelta

      Itse olen jo kaiken sanottavan sanonut ja haudannut ne unelmat. Ei ole oikeastaan juurikaan mitään enää mitä tavoittelis
      Ikävä
      81
      755
    Aihe