Tiedätkö mitä on älykkyys? Jakakaahan mietteitä tai aiheeseen liittyviä linkkejä ym.
Omasta mielestäni ehkä suurin älykkyyden ominaisuus on halu kehittyä, joka on osa kaikkia älykkyyden osa-alueita. Niin sosiaalista älykkyyttä kuin matemaattistakin.
Loppuun pari kysymystä
-Onko älykkyys periytyvää vai mistä syystä jotkut ovat ns. älykkäämpiä kuin muut?
-Miten omaa älykkyyttään voi parantaa?
Omasta mielestäni ehkä suurin älykkyyden ominaisuus on halu kehittyä, joka on osa kaikkia älykkyyden osa-alueita. Niin sosiaalista älykkyyttä kuin matemaattistakin.
Loppuun pari kysymystä
-Onko älykkyys periytyvää vai mistä syystä jotkut ovat ns. älykkäämpiä kuin muut?
-Miten omaa älykkyyttään voi parantaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Älykäs selviytyy vaivatta tilanteista, joihin viisas ei koskaa joudukaan.
Se johtuu vain laiskuudesta. Viisas ei suotta hikoile.
Älykkyys on kykyä selviytyä uusita ja yllättävistä tilanteista.
Pienille lapsille melkein kaikki on uutta ja yllättävää. Heidän keskuudessaan älykkyyserot näkyvät selvimmin.
Lapsikuolleisuus on alhainen, ovatko kaikki siis älykkäitä kun selviytyvät tilanteista hengissä?
Luontainen älykkyys on paljolti perinnöllistä. Nykykäsityksen mukaan luontainen älykkyys ei juuri kehity enää 12 ikävuoden jälkeen. Oppimalla hankitut taidot ovat sitten eri asia. Niitä voi kehittää lähes rajattomasti. Ja näin luontaisesti älykäs yksilö tietysti tekeekin - kaiken ikänsä.
Älykkyyden korkein muoto on intuitio. Tällaisella ihmisellä alitajunta on hyvin kehittynyt ja toimii tehokkaasti. Älykkyyttä voi olla myös mm. avaruudellista hahmottamista, matemaattis-loogista, musikaalista, liikunnalista, sosiaalista, emotionaalista, tilannetajua, suurten kokonaisuuksien hallintaa, futuristista, spirituaalista, seksuaalista, näyttelemistä, tietoisuutta, muistamista, päättäväisyyttä, luovuutta, selviytymiskykyä, herkkyyttä ja aistimista.
Hyvä huomio toi intuitio. Sitä ei monesti miellä älykkyyteen kuuluvaksi.
Täytyy myös ymmärtää, että älykkyys on aina suhteessa muihin eli se on siis suhteellinen käsite. Esimerkiksi tyhmä pomo voi hankkia alaisiksiin vain itseään vielä tyhmempiä, niin hän kokee itsensä älykkääksi. Tiedepiireissä älykäs voi kokea itsensä tyhmäksi, jos muut ovat superälykkäitä.
Tyhmä pomo luulee olevansa viisas ihan alaisten älykkyydestä riippumatta. Se on sitä, että kun ei itse tee vaan katsoo vaan kun muut tekevät niin jää aikaa ja energiaa viisastella. Omasta mielestä ollaan sitten niin viisaita, kun ei jouduta ongelmiin joita pitäisi ratkaista, kun ei mitään tehdäkään. Haukutaan vain muita, jotka ovat muka itseä tyhmempiä.
Lähtökohtaisesti älykkyys on ihmisen aivojen ja sen oheiselinten kyky prosessoida tietoa. Ei ihmisen tarvitse olla erityisen älykäs ollakseen esim. sosiaalisesti, musikaalisesti tai liikunnallisesti lahjakas. Usein älykkyyttä ja lahjakkuutta yritetään sekoittaa toisiinsa tai keksitään erilaisia älykkyyden muotoja kuten esim. tunneäly.
Jos älykkyyttä pidetään kykynä selviytyä, niin nuo muut älykkyyden lajit vaikuttavat paljon enemmän pelkkä matemattis-looginen osa.
Yleensä selvästi keskimääräistä älykkäämpiä ja superälykkäitä ihmisiä pidetään hankalina ihmisinä mihin syynä voi olla se, että he tuskastuvat itseään "tyhmempien" kanssa. Eikä korkea älykkyys välttämättä takaa menestystä elämässä. Jos sitten korkeaan älykkyyteen yhdistyy esim. sosiaalinen lahjakkuus, siinä on jo aika hyvä yhdistelmä elämässä menestymiseen. Myös älykkyys, ahneus ja matala moraali voi johtaa pitkälle esim. liike-elämässä tai politiikassa. Pelkällä superälykkyydelläkin pärjää jos palaset loksahtelevat paikoilleen ja älykkyyttä pääsee hyödyntämään elämän urallaan.
Nimenomaan. Iso osa "superälykkäistä" ihmisistä on introvertteja jotka on sosiaalisesti heikkoja. Tässä juuri näkee sen että kaikkia "hyviä ominaisuuksia" ei voi saada millään yksi ihminen.
Joo, halu kehittyä on kuitenkin korkein jossain ÄO:ssa 105-110 luonnostaan (mielen tasolla), mutta on myös ns. tahdonvoiman mestareita ihmistyyppeissä (sielun tasolla). Nuo ihmistyypit ovat viettäneet aikaa kehittävässä seurasssa. Krishna tietoisuuden kirjoista voi päätellä , että voimakas tahdonvoima on sen seurueen aikaansaamaa , jossa viettää aikaa.
Sen olen huomannut, että samanikäinen seura turmelee älyn täysin. Mitään kehitystä ei tapahdu, mutta jos on ikäeroa yli 10 vuotta niin kehitystä tapahtuu. Itse olen 60-luvun lopulta ja 70 luvun puolivälin kaverin seurassa en paljoa kehittynyt, mutta 50-luvun ja 80 luvun kaverin seurassa alkaa tahdonvoima kehittyä hyrräten .
Älyn kehitys vaatii siis yli 10 vuotta ikäeroa kavereihin, joiden kanssa viettää aikaa.