Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy mielenkiintoinen tutkimus Utön säähavainnoista v. 1881-2015. https://www.ocean-sci.net/14/617/2018/os-14-617-2018.pdf
Tutkimus osoittaa, että Utön keskilämpötilat ovat nousseet 1,5 astetta 1800-luvun lopulta tähän päivään. Nousu ajoittuu miltei täysin vuosien 1980-2015 välille. Toisin sanoen, koko nousu on tapahtunut viimeisen 35 vuoden aikana.
Tämä ei ole tietenkään yllättävää, mutta tutkimus samalla vahvistaa sen, mitä Kaisaniemen ilmaston kehittymisestä tiedetään, sijaitsevathan asematkin lähes samalla leveyspiirillä. Kun Kaisaniemen kohdalla jotkut vetoavat ns. kaupunkiefektiin lämpenemisen selittäjänä, näin ei voi tehdä Utön kohdalla.
Kaupunkiefektin suuruutta voin täten arvioida vertaamalla asemien välistä vuosikeskilämpötilaeroa. Kun nykyisin Utön ja Kaisaniemen välinen lämpötilaero on noin asteen verran, 7,5 ja 6,5, tämä ero oli 1800-luvun lopulla noin 1,5 astetta. Tällöin kaupunkiefektiksi tulisi 0,5 astetta. Kaupunkiefekti vaikutti selvästi 1900-luvun alussa lämpötilojen nousuun Kaisaniemessä.
Ilmaston lämpeneminen nostaa Suomessa vuosikeskiarvoja noin 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä. Tämä vuosikymmen on mitatun ilmastonhistorian lämpimin ja kovin suuri ennustaja ei tarvitse olla, jos ennustaa tämän kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Tutkimus osoittaa, että Utön keskilämpötilat ovat nousseet 1,5 astetta 1800-luvun lopulta tähän päivään. Nousu ajoittuu miltei täysin vuosien 1980-2015 välille. Toisin sanoen, koko nousu on tapahtunut viimeisen 35 vuoden aikana.
Tämä ei ole tietenkään yllättävää, mutta tutkimus samalla vahvistaa sen, mitä Kaisaniemen ilmaston kehittymisestä tiedetään, sijaitsevathan asematkin lähes samalla leveyspiirillä. Kun Kaisaniemen kohdalla jotkut vetoavat ns. kaupunkiefektiin lämpenemisen selittäjänä, näin ei voi tehdä Utön kohdalla.
Kaupunkiefektin suuruutta voin täten arvioida vertaamalla asemien välistä vuosikeskilämpötilaeroa. Kun nykyisin Utön ja Kaisaniemen välinen lämpötilaero on noin asteen verran, 7,5 ja 6,5, tämä ero oli 1800-luvun lopulla noin 1,5 astetta. Tällöin kaupunkiefektiksi tulisi 0,5 astetta. Kaupunkiefekti vaikutti selvästi 1900-luvun alussa lämpötilojen nousuun Kaisaniemessä.
Ilmaston lämpeneminen nostaa Suomessa vuosikeskiarvoja noin 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä. Tämä vuosikymmen on mitatun ilmastonhistorian lämpimin ja kovin suuri ennustaja ei tarvitse olla, jos ennustaa tämän kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Eihän sille löydy muuta selitystä kuin se, että hiilidioksidi alkaa lämmittämään ilmaa 100 vuoden viiveellä.
Tuon olisit voinut jättää kirjoittamatta. Tiedämme muutenkin,että olet ääliö.
Pidähän poika pienempää suuta.
No kerropa sitten, miksi tuon viestisi laitoit.
Tietänet, että hiilidioksidin tupruttelu alkoi suuremmassa määrin toisen maailmansodan jälkeisen talouskasvun aikaan.
Hiilidioksidi on noussut käytännössä niin kauan kuin sitä on maapallolla mitattu.
Eli kerropa näsäviisas miksi Utössä alkoi lämpeneminen vasta sen jälkeen kun maapallo oli 100 vuotta kärsinyt hiilidioksidin noususta.
Vai meinaatko että hiilidioksidin hidas nousu ei nosta maapallon lämpötilaa laisinkaan.
Loogiselta ei ainakaan tämä viimeinen vaihtoehto vaikuta:D
Meinaatko saivartelemalla mitätöidä koko AGW-ilmiön?
En mitätöi enkä vahvista AGW vaikutusta Utön mittausten perusteella.
Oleellista on että kyseinen lämpötilojen mittajakso ei tue hiilidioksidin lisääntymisen vaikutusta ja lämpötilan nousuun alueella.
Ilmaston lämpenemistä se kyllä todistaa ko. aikana.
Naurun+pärähdyksellä+ajattelin+mitätöidä.Mitä+kompetenssia+alarmistitieteellä+on+muutenkaan,miten+monta+kertaa+nämä+97%tiedemiehet+ovat+jo+ennustaneet+jäästä+vapaata+Arktista?Miksi+kenenkään+pitäisi+uskoa+mihinkään+muuhunkaan+koko+AGW-ilmiössä?
Aloittaja valehtelee. Eihän tuon tutkimuksen mukaan lämpötilan nousu ole kuin asteen verran.
1891–1920 keskilämpötila 5.77 ja 1981–2010 keskilämpötila 6.72
Globaalisti lämmön nousua on noin vajaa aste ja sekin on pienestä jääkaudesta toipumista.
Hiilidiksidi ei ole syyllinen mihinkään tai vain minimaallisen vähän.
Jos lukisit tutkimuksen tarkasti, huomaisit, että tutkijat ovat laskeneet myös lyhyen aikavälin juoksevia keskiarvoja. 2010-luvulla keskiarvo on jo 7,5 astetta. Samoin Kaisaniemen tämän vuosikymmenen keskiarvo huitelee yli 6,5 asteen.
Paperissa lukee että vuosilta 2003-2012 Utön dataa ei ole käytettävissä,eli keskiarvo on silloin väärin laskettu,lisäksi 1980-2015 osuu voimakkaat El Ninot.
Kaupunkiefektin suuruudesta voidaan väitellä. Itse kun tarkastelun taannoin Kaisaniemen keskilämpötiloja koko mittausajalta, niin 1890-luvulla tapahtui 0,4 asteen hyppäys lämpötiloissa. Jos tuolloin kaupungistumisen vaikutukset iskivät asemaan, se selittää muutaman vuosikymmenen lämpötilojen nousun. Helsingin väkilukuhan kasvoi tuolloin merkittävästi.
Kaisaniemen " normaali" vuosikeskiarvo on noin 5,2-5,4 astetta 1920-89. Nykyään on jo 6,6-6,7 astetta. Kaupunkiefektikin voi olla hieman suurempi, mutta kuten totesit, Utön lämpötilojen nousu selittyy vain ilmastoon liittyvillä luonnollisilla tekijöillä, sikäli kuin esim. hiilidioksidin tuuppaus ilmakehään on luonnollista.
Harmillista on, ettei meillä ole muita pitkäikäisiä sääasemia, mutta Ruotsin havaintoaineisto osoittaa samaan suuntaan kuin Suomenkin.
"Marine observations" tarkoittaa meren suolapitoisuuteen yms. liittyviä havaintoja, joita ei tehty 2003-12 havainnoitsijoiden puutteen vuoksi. Utö on automaattiasema, jolta saadaan ihan joka hetki ilman lämpötiloihin ym. liittyviä mittaustuloksia.
Niin saahan sitä tehtyä tilastoväärennyksiä kun vertailee eri pituisia jaksoja toisiinsa. Voisihan sitä vertailla yksittäisiä vuosiakin ja taas tulisi ihan erilaisia lopputuloksia. Esimerkiksi vuodesta 1938 vuoteen 2015 ei ole lämmennyt yhtään.
Hurjasti näytää lämmenneen vuodesta 1941 vuoteen 2015. Jopa viisi astetta vuoden keskilämpötiloissa!
Vai 2,5 astetta on noiden vuosien lämpötilaero. Näköjään totesit itsekin miksi vertailujaksot ovat 30 vuoden mittaisia. Yksittäisen vuoden lämpötila ei kerro mitään.
Se, mitä tutkijat ko. tutkimuksessa myös huomioivat, ovat trendit. Juuri siksi nykyään 10 vuoden välein esitetään uudet 30-vuotisjaksot eli normaalijaksot.
Kaisaniemeen, Kaisaniemeen! Tässä aineistossa 1920-luku (4,8), 30-luku (6,0) ja 40-luku (5,0) poikkesivat radikaalisti toisistaan. Oliko kyseessä poikkeama, lämpeneminen vai mikä? Emme ainakaan voi väittää, että aineiston mukaan ilmasto lämpeni, koska 30-luvun jälkeen lämpötila laski asteella. Voimme pitää joitakin arvoja vain tilastollisina poikkeamina normaalista. Loppujen lopuksi, tämän jakson (1931-60) keskiarvo (5,4) on koko lailla sitä, mitä myöhemminkin havaittiin.
Mutta entäpä 1990, 2000 ja 2010-luvut? 90-luvun keskiarvo oli 5,9, 00-luvun 6,5 ja kuluvan vuosikymmenen 6,7. Vaikka tämä vuosi on ohittanut puolivälin, voidaan jo nyt ennustaa, että loppuvuoden ollessa normaali, päädytään 6,8. Ja jos se on normaali kylmempi, päädytään lukuun 6,5. ja kun muistetaan, että 1981-10 keskiarvo on 5,9, ollaan selvästi yli pitkän ajan keskiarvon taas. Ensi vuosikaan ei enää pysty muuttamaan sitä ikävää tosiasiaa, että tämänkin vuosikymmenen keskiarvo on selkeästi ylitse tuon keskiarvon.
Mikä on yksinkertaisin tulkinta luvuille 0,2,4,6... ja jatkaa sarjaa. Teidän mielestänne varmaan 2. Mutta kun asetetaan luvut 5,3, 5,9, 6,5 ja 6,7? rinnakkain, tässä näkee helposti nousevan trendin. Vuosikymmenien välillä on luonnollista vaihtelua, mutta lämpeneminen on päivänselvää. Luonnollisen vaihtelun pitäisi eliminoida nouseva käyrä, joten tuostakin aineistosta pitäisi löytää päinvastaista esimerkkiä.
Mutta se on vaikeaa, vai mitä? Tässä nimittäin Kaisaniemen vuosikeskiarvot 90-luvun alusta alkaen. 6,7, 6,2, 6,4, 5,5, 5,3, 6,2, 4,9, 6,2, 5,4, 6,3, / 7,2,5,9,6,1,5,7,6,2,6,6,6,6,7,0, 7,6,6,2/5,0, 7,2, 6,0, 7,0, 7,3, 7,8, 6,6, 6,6. Minä näen tässä myös ennusteen tulevasta, nyt on tullut ennätykselliset neljä 7 asteen ylitystä, ensi vuosikymmenellä tämäkin on jo normaalia.
Mitä tulee väitteisiin tutkimusaineiston vääristelystä, tutkijat tekevät vain johtopäätöksiä selvästä trendistä, joka on kaikkialla lämpötilojen vuosikeskiarvojen nousu.
Kertokaapas ihmiset milloin on viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa havaittu poikkeuksellisen kylmä vuosi, vuodenaika tai kuukausi?
Näinkö vähän niitä on....? Tuli täysi hiljaisuus. Ajattelin että ensin olisi tutkittu niitä poikkeuksellisen kylmiä ja sen jälkeen lämpimiä. Mutta emme pääse alkuun ilman niitä poikkeuksellisen kylmiä....
Pitänee sitten aloittaakin niistä poikkeuksellisen lämpimistä. Mutta miksi ei tullut vastauksia kysymykseen? Ei kai....ei kai vaan....?
Siis poikkeuksellisen kylmä vuosi, vuodenaika tai kuukausi, niitä ei taida 15 viime vuoden ajalta taida löytyä. Ovat kai leikkautuneet kuten Eelis aina on sanonut.
Mittausjakso 100vuotta on liian lyhyt tehdä johtopäätöksiä suuntaan jos toiseen ,ilmastoon vaikuttavat mekanismit ja niiden keskinäiset vaikutukset ovat osin tuntemattomia .
Hiilidioksiidi kaikkinensa on hyvä hyvä asia monessa suhteessa ja ihmisen vaikutus globaalilla tasolla ratkaisematon yhtälö.
Poliittiset vaikuttimet jotka mediaa hallitsee pyrkii antamaanvyksinkertaisen kuvan ja jo nyt vanhoja varmoja lausuntoja voidaan pitää huuhaana eli mikä on lopullinen totuus ?
Yksinkertainen ajatus että maailman synnyllä on alku silloin on myös loppu
On olemassa myös 2000 vuoden tilastokäyrä, joka on aikaansaatu uudella menetelmällä. Se näytettiin Helsingin yliopiston ilmastoluennolla 2013. Luento loytyy kun kirjoittaa nettiin ilmastonmuutoshuijaus. Siellä on juttu professori Korholasta. Jutun lopussa on linkki luennolle.
Siitä käppyrästä näkee, että keskilämpötila on aina vaihdellut samoissa rajoissa lukuunottamatta keskiajan pientä jääkautta. Tutkitaan sitä ilmaston kehitystä muutenkin kuin mallinnuksella.
Trooppinen yö Utössä! Ja laajasti eteläisessä Suomessa. Kova on sen vauhti, tiedät minkä...
Lauri Laakso, FMI
Voi lopettaa jo heti alkuunsa miettimisen, onko tuo tiedettä vai huuhaata..
Olkoonpa kumpaa vaan tai ei kumpaakaan. Tuo on vaan selkeää tilastotietoa joka osoittaa melkoisen lämpenemisen Suomessa. Ja erityisesti 2000-luvulla se on ollut kovaa. Näitä ennätyslämpöisiä jaksoja pukkaa yhtenään, kylmät, niin missä ne luuraa?
Siinähän uskot kaikkea propagandaa.
Neuvostoliitto käytti samaa.
Ai onko tämän kesän kuumuus propagandaa. Pahus, kun ihan todeksi luulin.... Sekä kesien 2014, 2010, 2006, 2002 muutama mainitakseni. Tai viime, ennätyskuuman, toukokuun lämpöisyys.
Utö on muuten vuosikeskiarvon mukaan Suomen lämpimin paikka.Siinä huomioidaan päivittäin öisin mitattavat lukemat koko vuoden ajalta.Ei mitään huippu lämpötiloja tai pakkasia vaan pienet erot yö-ja päivälämpötiloissa.Talvien leutous ja pakkasettomuus ovat tuon lämpimyyden takana