Lapsi ja uskonto

Kyllä lapselle pitää opettaa Raamatun Jumalasta ja uskoperusasiat. Mitenkään pelotella ja tyrkytellä ei silti pidä.

Joulupukki toimii vihjeenä.

Useimmat aikuiset eivät enää usko joulupukkiin, vaikka hänen uutta tulemistaan pienokaisena odottivat innokkaasti ja tonttujen varpaidenjälkiäkin löytyi pihalta.

Jos lapselle kertoo uskosta nii on kerrotta että tämä on uskomusta siis ei perustu faktaan.

TV:ssä tulee noitina, velhoja, hyönteiskunkkuja, - niitä ei aikuisetkaan ymmärrä, saatikka lapset. Lapset ja aikuiset erotetaan toisistaan sillä tavalla, lastentarhasta saakka. Kasvattajat on lierojen rakkikoiria. Kallonkuristajat sittiäisiä, korvaan kuiskuttelijoita, aivopestään kansa kuluttajaksi, ilman omia aivojaan. Markkina itikat on täyttäneet eetterin. Ylenanti pesaa perässä.

Kaikki kasvatus ja koulutus on johdattelua. Parhaimmillaan myös johdattelua itsenäiseen pohdiskeluun. Vanhemmat opettavat pelkällä esimerkillään - niin hyvässä kuin pahassakin.

Mutta ei lapsuus ole kohtalo. Ihmisen psyyke on rakennettu niin, että lapsi käy läpi teini-iässä - tai myöhemmin - itsenäistymisprosessin. Siihen kuuluu vanhemmista eriytymisen lisäksi opittujen asioiden kyseenalaistaminen ja oman elämänkatsomuksen rakentaminen.

Uskontoa voi opettaa, mutta ei uskoa. Usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan, eikä sitä voi periä vanhemmilta. Eikä lapsena omaksuttu uskokaan kanna läpi elämän, ellei se muutu jossain vaiheessa aikuisen omakohtaiseksi uskoksi.

En tyrkyttäisi uskontoa lapsille, koulu opettaa sen minkä on katsottu hyväksi.

Ei lapsille tarvitse mitään opettaa, mutta mitä vastata kun ne tulee kyselyikään?

Niin uskovaisena kerrot raamatun kertomuksia totena, lapsi vartuttuaan tajuaa kertomukset myyteiksi. Jos kertoisit uskon uskomukseksi mutta kuinka lapsi ymmärtää henkimaailman asioita, jättäisin lapsen rauhaan kunnes aikustuu.

Ei lapset mitään kristinuskosta ymmärrä. Turhaa työtä jeesusjutut. Se joka kuvittelee opettaneensa jollekin lapselle kristinopin perusteet ei varmaan ymmärrä siitä itse sen vertaa.

Pitää opettaa että Jumala on, ja Jumalalla on poika Jeesus johon uskomalla pääsee taivaaseen. Iän karttuessa voi sitten lisätä tietoa miten Jeesuksen maanpäällinen työ ja opetus jatkui. Opetuslapsista apostoleiksi, seurakunniksi, kirkkokunniksi, miten toiset ottivat evnkeliumin vastaan, mten toiset taas eivät... Valitettavasti nykyään joutuu selittämään ( oma selitys on että ihminen on itsekäs eikä halua antaa pelastusmahdollisuudesta kunniaa tai kiitosta Jumalalle) miksi Jeesukseen uskovia vastustetaan kun näitä kristinnuskon vastaisia paljon tulee vastaan.

Kyllä se on moraalisesti oikein opettaa lapselle uskontoa, sillä muuten hän joutuu kuollessaan helvettiin. Herran pelko on osa tervettä kasvatusta.