Ilmanlämpötilamittarit ovat perinteisesti perin yksinkertaisia. Niiden tarkkuus ei myöskään ole kovin suuri . Mittarit joihin koko 1900 luvun lämpötilat perustuu tarkkuus on vain asteen tai puolen luokkaa. Uskomme että lämpötilamittaukset on tehty tieteellisellä tarkuudella kellonaikojen ym osalta, tarkuus ei vain ole riittävän hyvä jotta voisi olla varma väitetystä 0.8 asteen noususta 100 vuodessa
Sää-asemat ovat kaikkialla perinteisiä ja pitkään toimineet mutta on myös uusia sääasemia ja vanhoja poistettu käytöstä?
Väitän koko lämpötilamittaukset ovat vain hyvin karkeaa tai jopa hyvin paljon todellisuutta vääristävää tiedettä jotta niistä voisi tehdä johtopäätöksiä todellisen luonnon ilmakehän energian tilasta tai määrästä.
Ensinnäkään lämpötilamittarit mittaavat vain ilmamolekyylien liikenopeutta eikä siten kerro mitään ilmakehän todellisesta energiamäärästä. Toiseksi mittauspaikkoja on todella vähän jopa olematon määrä verattuna niihin paikkoihin joissa ei ole mittaria. Kolmanneksi mittareita ei lueta kuin muutaman kerran vuorokaudessa vaikka lämpötilan muutokset voivat heilahdella päivän aikana paljonkin suuntaan tai toiseen. Tiedetään varmuudella lämpötilojen ja ilmaston heilahdelleen paljonkin mutta ei ole mitään tieteellistä näyttöä missä tilanteessa olemme nyt verrattuna johonkin muuhun aikaan.
Jään ja lumen määrä ei riipu lainkaan kylmän lämpötilan äärilukemista koska lumi ja jää syntyy jo heti 0 alapuolella joten globaalin jää ja lumiolosuhteisiin vetoaminen ilmastonmuutokseen liittyen ei todista suuntaan tai toiseen, faktana tiedetään kuitenkin että jäätikötsyntyvät lumisateissa ja että kun sataa lunta ei koskaan olla lähellekään äärikylmissä.
Eli pohjolan kuuluisa iso jääkausi on syntynyt pikkupakkasilla jotka ovat kestäneen kauan yhtäjaksoisesti ja että jossain vaadittiin paljon lämpöenergiaa jotta vesi höyrystyy ilmakehään eli jääkauden aikan globaali ilmasto on voinut olla huomattavasti lämpimämpää kuin nykyään.
Väitän että olemme todella melko tyhjänpäällä kun arvioimme ilmastoa ja sen muutosta lämpötilojen lukemien perusteella ennen kuin saamme huomattavasti korkeampia lukemia kuin 0,8 astetta 100 vuodessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpömittari
Sää-asemat ovat kaikkialla perinteisiä ja pitkään toimineet mutta on myös uusia sääasemia ja vanhoja poistettu käytöstä?
Väitän koko lämpötilamittaukset ovat vain hyvin karkeaa tai jopa hyvin paljon todellisuutta vääristävää tiedettä jotta niistä voisi tehdä johtopäätöksiä todellisen luonnon ilmakehän energian tilasta tai määrästä.
Ensinnäkään lämpötilamittarit mittaavat vain ilmamolekyylien liikenopeutta eikä siten kerro mitään ilmakehän todellisesta energiamäärästä. Toiseksi mittauspaikkoja on todella vähän jopa olematon määrä verattuna niihin paikkoihin joissa ei ole mittaria. Kolmanneksi mittareita ei lueta kuin muutaman kerran vuorokaudessa vaikka lämpötilan muutokset voivat heilahdella päivän aikana paljonkin suuntaan tai toiseen. Tiedetään varmuudella lämpötilojen ja ilmaston heilahdelleen paljonkin mutta ei ole mitään tieteellistä näyttöä missä tilanteessa olemme nyt verrattuna johonkin muuhun aikaan.
Jään ja lumen määrä ei riipu lainkaan kylmän lämpötilan äärilukemista koska lumi ja jää syntyy jo heti 0 alapuolella joten globaalin jää ja lumiolosuhteisiin vetoaminen ilmastonmuutokseen liittyen ei todista suuntaan tai toiseen, faktana tiedetään kuitenkin että jäätikötsyntyvät lumisateissa ja että kun sataa lunta ei koskaan olla lähellekään äärikylmissä.
Eli pohjolan kuuluisa iso jääkausi on syntynyt pikkupakkasilla jotka ovat kestäneen kauan yhtäjaksoisesti ja että jossain vaadittiin paljon lämpöenergiaa jotta vesi höyrystyy ilmakehään eli jääkauden aikan globaali ilmasto on voinut olla huomattavasti lämpimämpää kuin nykyään.
Väitän että olemme todella melko tyhjänpäällä kun arvioimme ilmastoa ja sen muutosta lämpötilojen lukemien perusteella ennen kuin saamme huomattavasti korkeampia lukemia kuin 0,8 astetta 100 vuodessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpömittari
Vastaukset 19
Vanhimmat
Et ole koskaan perehtynyt lämpömittauksessa käytettyihin menetelmiin? Mietipä hetken esimerkiksi vanhanmallista kuumemittaria. Sillä on mitattu iät ja ajat kuumetta 0.1 asteen resoluutiolla ja mittareiden absoluuttinen tarkkuuskin on ollut varsin hyvä.
Mökiltä löytyvän ainakin 50 vuotta vanhan kuumemittarin mukaan 36.6 astetta ruumiinlämpöä on edelleen 36.6 astetta ruumiinlämpöä. Siihen aikaan ei elohopeaa mittareissa tosiaan säästelty.
Lasista tehty lämpömittari pitää tarkkuutensa todella hyvin ja todella kauan. Sen ongelmana on että lukemaa ei saanut helposti kerättyä elektroniikan avulla ja se, että elohopea on hyvin myrkyllinen raskasmetalli.
Ilman lämpötiaa ei mitata kuumemittarilla. Kuumemittarin skaala on pieni ja siksi se sallii kymmenesosat. Elohopean lämpölaajeneminen on rajallista eikä silloin voi tehdä ulkoilman lämpötilamittaria miinus neljästäkymmenestä plus neljäänkymmeneen koska mittaria pitäisi lukea mikroskoopilla. Asteen tarkuus on myös riittänyt, ehkä ei nykyään.
Aivan täyttä potaskaa sinulta taas. Jo sata vuotta sitten oli ilman lämpömittareissa desimaaliasteikot, eräissä jopa siirreltävä luuppi, joka paransi kieltämättä hienojakoisen asteikon näkyvyyttä ja poisti parallaksivirheen mahdollisuuden. Mittarit olivat tarkkoja, ja ne kalibroitiin säännöllisesti.
Nykyiset elektroniset lämpömittarit ovat itse asiassa antureita, joilta voidaan lämpötilatieto pollata ja tietokantaan kirjata niin taajaan kuin on tarpeen, vaikka sata kertaa sekunnissa, mikä tuskin lienee tarpeellista edes sen jästeimmän denialistin vakuuttamiseksi (ettei vaan pääse mikään hirmu kylmä aalto mittausten lomitse).
Kirjoituksesi todisti monta muttaa jotka ovat lisänneet lämpötilojen mittausten epätarkuutta sen noin 100 vuoden historian aikana. Asteen tarkuus on varmasti aina riittänyt hyin pitkälle koska jokainen on ymmärtänyt lämpötilojen muutosherkkyyden aina tuulenpuuskista riippuen.
Kukahan mahtoikaan olla palstalla se höhlä, joka vastasi myöntävästi kysymykseen "Voiko kymmeniä vuosia vanha mittaushistoria yhtäkkiä herätä eloon ja muuttua?" Myöntävän vastauksen jälkeen saattaisi olla parempi kulkea pussi päässä, mikäli ilmaantuu ihmisten ilmoille.
Ottamatta kantaa historiallisiin tai nykyisiin lämpötilan mittauksen teknisiin yksityiskohtiin voi todeta, että historian näkökulmasta todellinen ongelma on mittauspisteiden olemattomuus. Jos puhutaan globaalista mittaushistoriasta vaikkapa 1880-luvulta nykypäivään, ei auta vaikka lämpötiloja olisi viime vuosisadan alkupuolella mitattu sadasosa-asteen tarkkuudella, kun samaan aikaan vähintäänkin yli puolesta maapallon pinta-alasta mittauspisteet puuttuivat lähes tyystin.
Väistämättä tulemme siis siihen johtopäätökseen, että käsitteenä "lämpötilan globaali mittaushistoria" on vähintäänkin epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Tämä taas sopii erittäin huonosti agw-narrattavin puolustajien pirtaan, minkä vuoksi heidän on uskoteltava, että on olemassa hyvinkin eksakti mittaushistoria. Asiaan perehtymättömälle kadunmiehelle tai -naiselle tuollainen meneekin helposti läpi, mutta ei vähänkään kriittisesti ajattelevalle.
Arvostelet aivan eri seikkoja kuin niitä mihin minä kemikaalivanaveljemme kirjoituksessa puutuin.
Kuis nyt noin?
Kyllähän nanomies tuossa yllä myös nimenomaan valitteli mittauspisteiden puutetta. Täytyy muuten täsmentää, ettei tuo väittämäni mittaushistorian tulkinnanvaraisuus tietenkään ole hyvä asia. Olisihan se aivan mahtavaa, jos meillä olisi vaikkapa hyvin eksakti ja luotettava 130-vuotinen globaali mittaushistoria, mutta kun ei ole.
Juuri siihen argumenttiin en puuttunut, sillä ainahan tiede toivoisi mittauspisteitä lisää, oli ala melkein mikä tahansa.
Pyyhipä hiet silmiltäsi ja keskity siihen, mitä kirjoitetaan! :D
Salaliittoteoria kemikaalivanakortti on menyttä historiaa, ne jotka aluksi tajusivat lentokoneilla tehdyt pilvet olivat oikeassa koska onhan tämä myönnetty jo monissa ns virallisissa medioissa.
Pidän pienenä vitsinä nimimerkkiäni-cirruskerosiinano- koska onhan vanoilla sanottu estettävän ilmaston lämpenemistä ja tämähän vaan todistaa pilvien merkityksellisyyttä ilmakehässä.
On täysin absudi ajatus saada lämpötilamittareilla selville Maan globaali lämpötila, mittauspisteitä pitäsi olla äärettämästi paikoillaan Maassa ja ilmakehässä tuulen mukana.
Mittadata mitä on olemassa on pakostikin senverran epämääräistä että se toimii hyvin AGW sävellyksen pojalla Sinfoniaan 0,8 astetta 100 vuodessa.
Aika paljon puppua näissä arvioinneissanne.Itse työskentelin sääasemalla 34 vuotta ja nähnytkin aika paljon.
Sääasemilla oli 2 m korkeudella normaaliarvo-,alinarvo- ja ylinarvo-mittarit kojussa.Lisäksi maanpinnan alinarvomittari maassa varjostetussa aitauksessa.
Sitten vielä koko ajan graafista käyrää mittaava vuorokausi ja viikko lämpö-ja kosteuspiirturit.
Kaikki nämä luettiin 0,1 asteen tarkkuudella.
Sanottakoon,että talveksi asetettiin lämpömittarit jotka voivat mitata -60 asteen pakkasiakin.
Sen aikaiset mittarit olivat made in Saksa ja laadukkaita.Sanotaan,että mitä vanhempi mittari,niin sen luotettavampi ja tarkempi se on.
Tämä pikkusen sivuaa aihetta,mutta vielä oli routamittarit 5,20,50,100,150,200 ja 300 cm syvyyksissä.Nekin tosin muutettiin antureiksi ja ei tarvinnut narun kanssa vedellä mittareita maanalta ja takaisin.
1980-luvulla sitten alettiin siirtyä digiaikaan ja anturimittareihin.Automaattiasemat.Anturimittarit kalibroitiin vanhojen mittareiden mukaisiin lukemiin 0,0 asteen tarkkuudella.Mittareita ja antureita vertailtiin rinnakkain pitkät ajanjaksot ja ainakin Sodankylä ja Jokioinen teki vertailuja useita vuosia ellei vieläkin.
Näistä tuoreimmista nykyisistä mittakalustoista löytyy hyvää tietoa IL:n sivuilta
http://ilmatieteenlaitos.fi/saahavainnot
Tämä oli avaava kirjoitus tekniseen puoleen. Samalla annoit ymmärtää että juttu ei ole selvää pässinlihaa vaan mittarivirheitä oli syytå epäillä. On hyvä kysymys onko näin hyvin toimittu globaalisti kaikilla Maan mittausasemilla ja oliko kaikilla hyät German mittarit.
Piirturit olivat ilmeisesti metallin venymiseen perustuvia eikä läheskään niin tarkkoja kuin elohopea mittarit joten ilmeisesti keskiarvolaskennassa käytetään vain ylintä ja alinta arvoa.
Jollain kumman konstilla veden kolmoispistekin mitattiin sadasosa-asteen tarkkuudella ennen kuin elektroniikasta kukaan oli kuullut mitään. Puolen metrin tai metrin mittaiset elohopeamittarit eivät ole mitään harvinaisuuksia. Niitä löytää teknillisistä ja luonnontieteellisistä museoista kun vähän viitsii asiaan paneutua.
Mutta nythän on selvinnyt, että ne aikaisemmat mittarit ovat näyttäneet globaalisti astetolkulla liikaa, kun kaikkia mittaustuloksia adjustoidaan joka vuosi alemmaksi siellä menneisyydessä.
En ole vielä löytänyt kaupasta sellaista globaalia mittaria. Ja näytä ihmeessä jotain todistetta väitteesi tueksi.
Kyllä sellainen on ainakin Petteri Taalaksella ja IPCC:llä. Mistä ne muuten globaalin lämpötilan ja sen muutokset tietäisivät.
Piirturit olivat vaan piirtureita,mutta ei niistä mitään virallista lukemaa otettu.Mittareista ne viralliset lukemat otetaan.Muuten elohopeamittareitahan ei talvisin käytetty vaan värillistä alkomahooli-sellaisia.Elohopea jäsähtää -39 C asteessa joten se siitä.
Globaalisti ei pirukaan tiedä miten primitiivit ovat mittauksensa tehneet ja tekevät.
Lienee pääasia,että eivät muuta kovin radikaalisti menetelmiään ;))
Sanoisin,että Suomi on ykkösmaita mittausten laadun suhteen.Ehkä Ranska ja Englanti pääsivät/pääsevät samaan tasoon.
Toki pakkasilla,kun lämpötila huitelee -40 C jne,niin huurteisesta mittarista oikean lukeman nappaaminen on tapahduttava sekunneissa.Jos siinä nokkaansa alkaa kaivella tai kuuraa mittarista raaputteleen,niin lukema on äkkiä -36--37 tms.Mittauksia kun tehtiin usein,niin yleensä se kuura oli poistettu aikaisemmin siltä oletetulta mittausalueelta.
Koju muuten tuuletettiin 5-10 minuuttia ennen kuin lukema otettiin ,joten siinä ei mitata mitään mahdollisesti seisovaa ilmamassaa.
Vanhana+pallomestarina+sanon+,että+ns+luotaukset+eli+pallo+radiosondi+yhdistelmät+ovat+kehittyneet+aika+huimaa+vauhtia+anturitekniikan+aikana.Luotauksillahan+mitaan+lämpötila,kosteus+ja+tuulen+nopeus+ja+suunta+noin+0-30+km+korkeuteen+saakka.
Kaikesta huolimatta ainakin minulla on se käsitys että lämpötilojen mittaus on vielä lastenkengissä jos ja kun ajatellaan ilmastonmuutoksen seuraamista.
Lämpötilamittaukset ovat olleet tärkeintä ja ja on edelleen siinä ennusteessa miten pitää pukeutua tai miten pitää toimia lähiaikoina eri hommeleissa.