JälkeenjääneenOpetusta
30.8.2018 20:52
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
"Höpö höpö.
Saat Auringon valon Dopplerin punasiirtymään kun lähdet avaruusaluksella pois päin Auringosta.
Kiihdytät vauhtia tarpeeksi paljon ja vaikka itse Auringon valolle ei tapahdu mitään, niin jopa Dopplerin punasiirtyy koko ajan ja mitä enemmän kiihdytät vauhtiasi, niin Auringon valokin punasiirtyy kiihtyvällä vauhdilla.
Mutta kun valo itse venyy eli yleisesti punasiirtyy, niin silloin on kyse eri asiasta!!!
Silloin valon lähde ei liiku avaruudessa pois päin havaitsijasta, eikä havaitsija valonlöhteestä. Silti valo punasiirtyy.
Yritä edes ymmärtää!!!
😀
"Silloin valon lähde ei liiku avaruudessa pois päin havaitsijasta, eikä havaitsija valonlöhteestä. Silti valo punasiirtyy."
JälkeenjääneenOpetusta kirjoitti
"Välimatka venyy, jolloin valo venyy aivan samoin kuin realistisen liikkeen ollessa kyseessä. Jos et näin yksinkertaista asiaa ymmärrä, et taida ymmärtää yhtään mitään.
Kyse on vain ja ainoastaan emittoivan lähteen ja havaitsijan välisen etäisyyden kasvamisesta valon kulkuaikana. Juuri se ilmiö tapahtuu, kun avaruus laajenee."
Et ymmärrä vieläkään!
Ajatellaan valon lähde joka pysyy paikoillaan suhteessa havaitsijaan.
Etäisyys yksi valovuosi.
Kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan.
Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan.
Havannoitsija havaitsee valonlähteestä peräisin olevan valon ns. Dopplerin punasiirtyvän sitä enemmän mitä nopeammalla vauhdilla se liikkuu, mutta ETÄISYYS VALONLÄHTEESEEN EI KASVA!!!
Sinä kirjoitit näin
"Kyse on vain ja ainoastaan emittoivan lähteen ja havaitsijan välisen etäisyyden kasvamisesta valon kulkuaikana."
Et siis ymmärrä sitäkään että valon voi saada Dopplerin punasiirtymään vaikka havaitsijan ja valonlähteen etäisyys ei kasvaisi.
Dopplerin punasiirtyneelle tai punasiirtyvälle valolle itselleen ei tapahdu mitään silloin kun se liikkuu avaruudessa!!!
Kyse on vain ja ainoastaan siitä miten havainnoitsijan liike muuttuu suhteessa valonlähteeseen ja miten valonlähteen liike muuttuu suhteessa havannoitsijaan.
😀
Kohteiden etäisyys ei kasva, valo punasiirtyy?!?
37
352
Vastaukset
- Raariomän
"Havannoitsija havaitsee valonlähteestä peräisin olevan valon ns. Dopplerin punasiirtyvän sitä enemmän mitä nopeammalla vauhdilla se liikkuu, mutta ETÄISYYS VALONLÄHTEESEEN EI KASVA!!!"
Ei havaitse. Jos lentokone lentää kohti lennonjohtotornia, sen radiolähetteen taajuus muuttuu Dopplersiirtymän takia korkeammaksi. Jos kaksi lentokonetta lentää muutaman kilometrin välein samalla nopeudella, ei Doppler-ilmiötä niiden välisessä signaloinnissa esiinny.
"Et siis ymmärrä sitäkään että valon voi saada Dopplerin punasiirtymään vaikka havaitsijan ja valonlähteen etäisyys ei kasvaisi."
Ei saa. Olen opettanut radiotekniikkaa ja osaan laskea Dopplersiirtymän ja siksi myös ymmärrän sen syntymekanismin. Sinä kirjoitat täyttä roskaa, koska et ymmärrä fysiikasta edes alkeita. Nytkin olet vuosikausia kirjoittanut Dopplersiirtymästä ymmärtämättä siitä yhtään mitään.- Raariomän
Ensimmäisessä esimerkissä toki sinisiirtymä, vaikkaa radioaaltojen etenemisessä ei väreistä puhutakaan.
- EtimespaceYoutubesta888
Lue KOKO ESIMERKKI!!!
"Ajatellaan valon lähde joka pysyy paikoillaan suhteessa havaitsijaan.
Etäisyys yksi valovuosi.
Kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan.
Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Etkö osaa lukea?!?
😂😂😂
😀 - EtimespaceYoutubesta888
YMMÄRRÄN ERITTÄIN HYVIN ETTÄ VALON YLEINEN PUNASIIRTYMÄ ON TÄYSIN ERI ASIA KUIN DOPPLERIN PUNASIIRTYMÄ!!!
Asia jota sinä et kykene ymmärtämään?!?
😀 - Raariomän
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
Lue KOKO ESIMERKKI!!!
"Ajatellaan valon lähde joka pysyy paikoillaan suhteessa havaitsijaan.
Etäisyys yksi valovuosi.
Kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan.
Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Etkö osaa lukea?!?
😂😂😂
😀Jos ne "lähtevät työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan", ei puna- tai sinisiirtymää synny. Asia on aivan selvä.
- Raariomän
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
YMMÄRRÄN ERITTÄIN HYVIN ETTÄ VALON YLEINEN PUNASIIRTYMÄ ON TÄYSIN ERI ASIA KUIN DOPPLERIN PUNASIIRTYMÄ!!!
Asia jota sinä et kykene ymmärtämään?!?
😀Dopplersiirtymän ja yleisen punasiirtymän ero on lillukanvarsissa. Siksi populaatissa kirjallisuudessa yleistä punasiirtymää kutsutaan useimmiten Dopplersiirtymäksi.
Eli ymmärrät asian tapasi mukaan täysin päin ahteria.
- EtimespaceYoutubesta888
Tarkennan avausta jotta trolleille ei pääse syntymään tilaisuutta ymmärtää tahallaan väärin.
"Havannoitsija havaitsee valonlähteestä peräisin olevan valon ns. Dopplerin punasiirtyvän sitä enemmän mitä nopeammalla vauhdilla se liikkuu, mutta ETÄISYYS VALONLÄHTEESEEN EI KASVA!!!"
Tuossa SE tarkoittaa havannoitsijaa!!!
Havannoitsija havaitsee valonlähteestä peräisin olevan valon ns. Dopplerin punasiirtyvän sitä enemmän mitä nopeammalla vauhdilla se HAVANNOITSIJA liikkuu, mutta ETÄISYYS VALONLÄHTEESEEN EI KASVA!!!
Tietysti valonlähteen vauhti siis kiihtyy koko ajan yhtä nopeasti kuin havannoitsijan ja näin havannoitsijan ja valonlähteen etäisyys ei kasva ja silti havannoitsija havaitsee valonlöhteestä peräisin olevan valon Dopplerin punasiirtyvän.
Ja Tuo tilanne säilyy vuoden ajan. Jos et ymmärrä mihin se perustuu, niin voi olla hyvinkin vaikeaa saada sinua ymmärtämään mistä on kyse!!!
😀- älkäävälittäkösiitä
Kuopion mies vauhdissa.Sai häädön tähtitiede palstalta ja nyt mellastaa filosofien kiusana..tunnettu tapaus...
- Raariomän
Jos liiketila on sama, niin etäisyys ei muutu, eikä puna- tai sinisiirtymää synny. Asia on varsin yksinkertainen, eikä kukaan täysipäinen edes kinaisi siitä. Pelkkä nopeus (minkä suhteen) ei aiheuta puna- tai sinisiirtymää.
- EtimespaceYoutubesta888
Raariomän kirjoitti:
Jos liiketila on sama, niin etäisyys ei muutu, eikä puna- tai sinisiirtymää synny. Asia on varsin yksinkertainen, eikä kukaan täysipäinen edes kinaisi siitä. Pelkkä nopeus (minkä suhteen) ei aiheuta puna- tai sinisiirtymää.
Höpö höpö.
Ei sille avaruudessa liikkuvalle valolle itselleen tarvitse tapahtua mitään.
Riittää että lähtee työntymään pois päin valonlähteestä kiihtyvällä vauhdilla, niin saa valonlähteestä peräisin olevan valon Dopplerin punasiirtymään.
Oleellista toki on se että on tarpeeksi kaukana valonlähteestä, jolloin valoa on jo matkalla kohti havannoitsijaa paljon.
Joten väitteesi
"Pelkkä nopeus (minkä suhteen) ei aiheuta puna- tai sinisiirtymää."
On väärin!
😀
- Järkisyitä
Saatatte molemmat olla asiasta samaa mieltä, mutta puhua vain pahasti ristiin. Ymmärtääkseni filosofinen pointti on, että avaruuden tilan laajeneminen ei ole liikettä, joten liikkeen sijaan valon ”venyminen” johtuu aika-avaruuden laajenemisesta eikä liikkeestä. Tämä on hieman pilkun viilausts, mutta menköön...
”Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan.”
Ok. Havainnoitsija sekä valonlähde kiihdyttävät samanaikaisesti. Jotta olisimme tarkkoja pitäisi määritellä kiihdyttävätkö nuo rinnakkain vai peräkkäin (eli niiden väliin piirretyn suoran suuntaisesti vai kohtisuorassa tätä vastaan). Kiihdytyssuunnalla on nähdäkseni väliä.
”Havannoitsija havaitsee valonlähteestä peräisin olevan valon ns. Dopplerin punasiirtyvän sitä enemmän mitä nopeammalla vauhdilla se liikkuu, mutta ETÄISYYS VALONLÄHTEESEEN EI KASVA!!!”
Liikkuu suhteessa mihin? Oletan, että tarkoitat suhteessa valonlähteen alkuperäiseen sijaintiin tai tarkoitat kiihdyttämisnopeutta,
Noinhan se menee, JOS valonlähde ja havaitsija kiihdyttävät rinnakkain. Tällöin valo lähti liikkeelle hetkellä (t0) ja valon lähde ehti liikkua valon etenemisen aikana suhteessa valonlähteen ALKUPERÄISEEN sijaintiin. Toki etäisiis valonlähteen nykyiseen sijaintiin on pysynyt samana, koska valonlähdekin on edennyt.
Jos tarkoitit tätä, niin mielestäni kuvauksesi oli sen verran epäselvä, etten ihmettele väärinymmärryksiä.
Mutta joo, taitaa olla yksi harvoista kerroista, jolloin pystyin (ehkä?) ymmärtämään ajatuksenkulkusi ja olla jopa samaa mieltä.- EtimespaceYoutubesta888
Se mitään pilkun viilausta ole!!!
YMMÄRRÄN ERITTÄIN HYVIN ETTÄ VALON YLEINEN PUNASIIRTYMÄ ON TÄYSIN ERI ASIA KUIN DOPPLERIN PUNASIIRTYMÄ!!!
Asia jota sinä et kykene ymmärtämään?!?
😀 - EtimespaceYoutubesta888
Mikä tässä on epäselvää?!?
"Ajatellaan valon lähde joka pysyy paikoillaan suhteessa havaitsijaan.
Etäisyys yksi valovuosi.
Kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan.
Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Tyyppi kirjoitti näin
"Kyse on vain ja ainoastaan emittoivan lähteen ja havaitsijan välisen etäisyyden kasvamisesta valon kulkuaikana."
Eli tuo on täyttä paskaa koska valo voi Dopplerin punasiirtyä vaikka kohteet lähestyisivät toisiansa!!!
😀 - Raariomän
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
Mikä tässä on epäselvää?!?
"Ajatellaan valon lähde joka pysyy paikoillaan suhteessa havaitsijaan.
Etäisyys yksi valovuosi.
Kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan.
Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Tyyppi kirjoitti näin
"Kyse on vain ja ainoastaan emittoivan lähteen ja havaitsijan välisen etäisyyden kasvamisesta valon kulkuaikana."
Eli tuo on täyttä paskaa koska valo voi Dopplerin punasiirtyä vaikka kohteet lähestyisivät toisiansa!!!
😀"Eli tuo on täyttä paskaa koska valo voi Dopplerin punasiirtyä vaikka kohteet lähestyisivät toisiansa!!!"
Ei voi. Silloin tapahtuu aina sinisiirtymä. Hyvänä esimerkkinä Andromadan galaksin valon sinisiirtyminen.
Miksi jankutat asiasta, mistä et ymmärrä yhtään mitään? - Raariomän
"Jos tarkoitit tätä, niin mielestäni kuvauksesi oli sen verran epäselvä, etten ihmettele väärinymmärryksiä."
Esittämässäsi tapauksessa punasiirtymää tapahtuisi niin kauan kuin paikallaan pysyvästä kohteesta tulisi valoa kiihdyttävään kohteeseen. Eli jos kohteiden ero olisi valovuosi, doppleria näkyisi vuoden ajan. Mutta silloinkin olisi kyse emitoivan ja havaitsevan valolähteen etäisyyden kasvusta. Etäisyys pitäisi luonnollisesti mitata siitä, kun valo on lähtenyt siihen kun valo mitataan. Tällöin mittaja olisi etääntynyt jo vuoden ajan emitoivasta kohteesta.
Eli ei muuttaisi asiaa mitenkään. Dopplersiirtymä vaatii suhteellisen nopeuden ja sitä kautta tietenkin etäisyyden muutoksen kohteiden välillä. - EtimespaceYoutubesta888
Raariomän kirjoitti:
"Jos tarkoitit tätä, niin mielestäni kuvauksesi oli sen verran epäselvä, etten ihmettele väärinymmärryksiä."
Esittämässäsi tapauksessa punasiirtymää tapahtuisi niin kauan kuin paikallaan pysyvästä kohteesta tulisi valoa kiihdyttävään kohteeseen. Eli jos kohteiden ero olisi valovuosi, doppleria näkyisi vuoden ajan. Mutta silloinkin olisi kyse emitoivan ja havaitsevan valolähteen etäisyyden kasvusta. Etäisyys pitäisi luonnollisesti mitata siitä, kun valo on lähtenyt siihen kun valo mitataan. Tällöin mittaja olisi etääntynyt jo vuoden ajan emitoivasta kohteesta.
Eli ei muuttaisi asiaa mitenkään. Dopplersiirtymä vaatii suhteellisen nopeuden ja sitä kautta tietenkin etäisyyden muutoksen kohteiden välillä."Tällöin mittaja olisi etääntynyt jo vuoden ajan emitoivasta kohteesta."
Ja saman vuoden aikana valonlähde olisi lähestynyt koko ajan mittaajaa, koska sen vauhti kiihtyy samaan suuntaan nopeammin.
Tietysti havannoitsijan ja valonlähteen välimatkan muuttumista voidaan tarkkailla ulkoapäin ja näin voidaan todeta että tuon vuoden aikana ne lähestyivät toisiansa.
Ja silti koko vuoden ajan havannoitsija havaitsee koko ajan miten valonlähteestä peräisin oleva valo Dopplerin punasiirtyy!
Valon yleinen punasiirtymä on TÄYSIN ERI ILMIÖ kuin Dopplerin punasiirtymä!!!
😀 - iloinenpiereskelijä
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
Mikä tässä on epäselvää?!?
"Ajatellaan valon lähde joka pysyy paikoillaan suhteessa havaitsijaan.
Etäisyys yksi valovuosi.
Kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan.
Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Tyyppi kirjoitti näin
"Kyse on vain ja ainoastaan emittoivan lähteen ja havaitsijan välisen etäisyyden kasvamisesta valon kulkuaikana."
Eli tuo on täyttä paskaa koska valo voi Dopplerin punasiirtyä vaikka kohteet lähestyisivät toisiansa!!!
😀"Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Kiihtyvyydellä ei ole mitään tekemistä valon aallopituuden muutoksen kanssa. Valon nopeus on aina vakio liiketilasta riippumatta. Aallonpituus muuttuu vain jos valon lähteen ja havaitsijan etäisyys muuttuu. - SekoiletTaas
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
"Tällöin mittaja olisi etääntynyt jo vuoden ajan emitoivasta kohteesta."
Ja saman vuoden aikana valonlähde olisi lähestynyt koko ajan mittaajaa, koska sen vauhti kiihtyy samaan suuntaan nopeammin.
Tietysti havannoitsijan ja valonlähteen välimatkan muuttumista voidaan tarkkailla ulkoapäin ja näin voidaan todeta että tuon vuoden aikana ne lähestyivät toisiansa.
Ja silti koko vuoden ajan havannoitsija havaitsee koko ajan miten valonlähteestä peräisin oleva valo Dopplerin punasiirtyy!
Valon yleinen punasiirtymä on TÄYSIN ERI ILMIÖ kuin Dopplerin punasiirtymä!!!
😀"Ja silti koko vuoden ajan havannoitsija havaitsee koko ajan miten valonlähteestä peräisin oleva valo Dopplerin punasiirtyy!"
Jos tarkkailet vuosi sitten lähtenyttä valoa, et tarkkaile kohdetta, joka sen jälkeen on lähtenyt kiihdyttämään. Tarkkailet sen kohteen historiaa, jolloin se vielä etääntyi. Heti kun kyseisestä kiihdyttävästä kohteesta ensimmäiset valoaallot saapuvat mittauspisteeseen, ovat ne sinisiirtyneitä. Kiihtyvä lähestyvä kappale ei ole kausaalisessa yhteydessä tarkkailijaan niin kauan kuin siitä lähtenyt valo ei ole saavuttanut tarkkailijaa.
Ei tämä voi olla niin vaikeaa. - AivanYksinkertaista
iloinenpiereskelijä kirjoitti:
"Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Kiihtyvyydellä ei ole mitään tekemistä valon aallopituuden muutoksen kanssa. Valon nopeus on aina vakio liiketilasta riippumatta. Aallonpituus muuttuu vain jos valon lähteen ja havaitsijan etäisyys muuttuu."Aallonpituus muuttuu vain jos valon lähteen ja havaitsijan etäisyys muuttuu. "
Kyllä. Ja etäisyyden muutos tulee mitata siitä hetkestä kuin valo lähti, siihen hetkeen kuin se havaitaan. Silloin mitataan todellista ilmiötä, ei sellaista, joka on periaatteessakin valokartion ulkopuolella, eikä näin voi olla kausaalisessa yhteydessä mittaajan kanssa. - EtimespaceYoutubesta888
iloinenpiereskelijä kirjoitti:
"Nyt molemmat, sekä valonlähde ja havainnoitsija lähtee työntymään samalla kiihtyvyydellä samaan suuntaan."
Kiihtyvyydellä ei ole mitään tekemistä valon aallopituuden muutoksen kanssa. Valon nopeus on aina vakio liiketilasta riippumatta. Aallonpituus muuttuu vain jos valon lähteen ja havaitsijan etäisyys muuttuu.Höpö höpö.
Käytetään analogiaa.
"Ilmiö on ehkä helpoin ymmärtää analogian kautta. Ajattele, että joku heittää lumipalloja sinua kohti sekunnin välein. Jos pysyt paikallasi, ne myös osuvat sekunnin välein – osumataajuus on yksi hertsi, sanoisi fyysikko. Ilmassa on silloin yhtaikaa useita lumipalloja. Jos juokset kohti heittäjää, sinuun osuu palloja useammin kuin kerran sekunnissa, koska keräät vartaloosi palloja jotka olivat vasta matkalla kohti alkuperäistä asemapaikkaasi. Vastaavasti juostessasi poispäin palloja osuu harvemmin."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Doppler-ilmiö
Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy.
Ja silti valonlähde voi lähestyä koko vuoden ajan havannoitsijaa jos se vaan kiihdyttää vauhtiansa samaan suuntaan nopeammin.
Ja täts it eli tästä ette voi kiemurella ulos.
😀 - EtimespaceYoutubesta888
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
Höpö höpö.
Käytetään analogiaa.
"Ilmiö on ehkä helpoin ymmärtää analogian kautta. Ajattele, että joku heittää lumipalloja sinua kohti sekunnin välein. Jos pysyt paikallasi, ne myös osuvat sekunnin välein – osumataajuus on yksi hertsi, sanoisi fyysikko. Ilmassa on silloin yhtaikaa useita lumipalloja. Jos juokset kohti heittäjää, sinuun osuu palloja useammin kuin kerran sekunnissa, koska keräät vartaloosi palloja jotka olivat vasta matkalla kohti alkuperäistä asemapaikkaasi. Vastaavasti juostessasi poispäin palloja osuu harvemmin."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Doppler-ilmiö
Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy.
Ja silti valonlähde voi lähestyä koko vuoden ajan havannoitsijaa jos se vaan kiihdyttää vauhtiansa samaan suuntaan nopeammin.
Ja täts it eli tästä ette voi kiemurella ulos.
😀Linkki
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Doppler-ilmiö
Käytetään analogiaa.
"Ilmiö on ehkä helpoin ymmärtää analogian kautta. Ajattele, että joku heittää lumipalloja sinua kohti sekunnin välein. Jos pysyt paikallasi, ne myös osuvat sekunnin välein – osumataajuus on yksi hertsi, sanoisi fyysikko. Ilmassa on silloin yhtaikaa useita lumipalloja. Jos juokset kohti heittäjää, sinuun osuu palloja useammin kuin kerran sekunnissa, koska keräät vartaloosi palloja jotka olivat vasta matkalla kohti alkuperäistä asemapaikkaasi. Vastaavasti juostessasi poispäin palloja osuu harvemmin."
Yrittäkkee edes
😂😂😂
😀 - Järkisyitä
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
Se mitään pilkun viilausta ole!!!
YMMÄRRÄN ERITTÄIN HYVIN ETTÄ VALON YLEINEN PUNASIIRTYMÄ ON TÄYSIN ERI ASIA KUIN DOPPLERIN PUNASIIRTYMÄ!!!
Asia jota sinä et kykene ymmärtämään?!?
😀Älä nyt turhaan ala huutamaan. Olemme asiasta samaa mieltä.
Tarkoitukseni oli vain muistuttaa, että maallikkopiireissä fyysikotkin usein sanovat, että galaksit liikkuvat meistä poispäin, vaikka katsovat tämän johtuvan universumin laajenemisestä eikä liikkeestä sinänsä. - iloinenpiereskelijä
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
Höpö höpö.
Käytetään analogiaa.
"Ilmiö on ehkä helpoin ymmärtää analogian kautta. Ajattele, että joku heittää lumipalloja sinua kohti sekunnin välein. Jos pysyt paikallasi, ne myös osuvat sekunnin välein – osumataajuus on yksi hertsi, sanoisi fyysikko. Ilmassa on silloin yhtaikaa useita lumipalloja. Jos juokset kohti heittäjää, sinuun osuu palloja useammin kuin kerran sekunnissa, koska keräät vartaloosi palloja jotka olivat vasta matkalla kohti alkuperäistä asemapaikkaasi. Vastaavasti juostessasi poispäin palloja osuu harvemmin."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Doppler-ilmiö
Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy.
Ja silti valonlähde voi lähestyä koko vuoden ajan havannoitsijaa jos se vaan kiihdyttää vauhtiansa samaan suuntaan nopeammin.
Ja täts it eli tästä ette voi kiemurella ulos.
😀"Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy.
Ja silti valonlähde voi lähestyä koko vuoden ajan havannoitsijaa jos se vaan kiihdyttää vauhtiansa samaan suuntaan nopeammin."
Näin se ei ole alkuunkaan.
Etäsiyydellä ei ole ensinkään merkitystä. On se sitten valovuosi tai yksi metri, ilmiö on sama. (Vasta todella suurissa mittasuhteissa universumissa tilanne muuttuu, koska avaruus laajenee.)
Esimerkki:
Kappale A ja B ovat metrin päässä toisistaan. A:sta lähtee valo B:hen, jossa on havaitsija X.
Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole.
Kun kappaleista vuoden päästä toinen liikkuu toisen suhteen poispäin, eli etäisyys niiden välillä kasvaa, X voi havaita Dopplerin punasiirtymän.
Asia on sama, vaikka A-B välinen matka olisi valovuosi. Nyt on tietenkin se ero vain metrin päässä oleviin kapplaeisiin, että valolta kuluu yksi vuosi ennen kuin valo ehtii perille B:hen. Dopplerin ilmiö on silloin havaittavissa vasta vuoden kuluttua siitä, kun valo lähti A:sta. Sillä "väliajalla" X havaitsee sen valon, joka on lähtenyt vuotta aikaisemmin, eli silloin, kun kappaleet eivät vielä liikkuneet suhteesa toisiinsa lainkaan.
Kiihtyvyys ei vaikuta Dopplerin ilmiöön eikä mihinkään muuhunkaan valon allopituuden muutokseen mitään. Vain etäisyyden suhteellisella muutoksella A-B on merkitystä. - Järkisyitä
iloinenpiereskelijä kirjoitti:
"Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy.
Ja silti valonlähde voi lähestyä koko vuoden ajan havannoitsijaa jos se vaan kiihdyttää vauhtiansa samaan suuntaan nopeammin."
Näin se ei ole alkuunkaan.
Etäsiyydellä ei ole ensinkään merkitystä. On se sitten valovuosi tai yksi metri, ilmiö on sama. (Vasta todella suurissa mittasuhteissa universumissa tilanne muuttuu, koska avaruus laajenee.)
Esimerkki:
Kappale A ja B ovat metrin päässä toisistaan. A:sta lähtee valo B:hen, jossa on havaitsija X.
Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole.
Kun kappaleista vuoden päästä toinen liikkuu toisen suhteen poispäin, eli etäisyys niiden välillä kasvaa, X voi havaita Dopplerin punasiirtymän.
Asia on sama, vaikka A-B välinen matka olisi valovuosi. Nyt on tietenkin se ero vain metrin päässä oleviin kapplaeisiin, että valolta kuluu yksi vuosi ennen kuin valo ehtii perille B:hen. Dopplerin ilmiö on silloin havaittavissa vasta vuoden kuluttua siitä, kun valo lähti A:sta. Sillä "väliajalla" X havaitsee sen valon, joka on lähtenyt vuotta aikaisemmin, eli silloin, kun kappaleet eivät vielä liikkuneet suhteesa toisiinsa lainkaan.
Kiihtyvyys ei vaikuta Dopplerin ilmiöön eikä mihinkään muuhunkaan valon allopituuden muutokseen mitään. Vain etäisyyden suhteellisella muutoksella A-B on merkitystä."Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole."
Erehdyt...
Ajattele, mitä tapahtuu jo matkalla olevalle valolle, jos molemmat kappaleet yht.äkkiä kiihdyttävät. Matkalla oleva valo lähti silloin liikkeelle hitaammassa nopeudessa kuin missä havaitsija on valon saavuttua sen luo. - EtimespaceYoutubesta888
iloinenpiereskelijä kirjoitti:
"Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy.
Ja silti valonlähde voi lähestyä koko vuoden ajan havannoitsijaa jos se vaan kiihdyttää vauhtiansa samaan suuntaan nopeammin."
Näin se ei ole alkuunkaan.
Etäsiyydellä ei ole ensinkään merkitystä. On se sitten valovuosi tai yksi metri, ilmiö on sama. (Vasta todella suurissa mittasuhteissa universumissa tilanne muuttuu, koska avaruus laajenee.)
Esimerkki:
Kappale A ja B ovat metrin päässä toisistaan. A:sta lähtee valo B:hen, jossa on havaitsija X.
Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole.
Kun kappaleista vuoden päästä toinen liikkuu toisen suhteen poispäin, eli etäisyys niiden välillä kasvaa, X voi havaita Dopplerin punasiirtymän.
Asia on sama, vaikka A-B välinen matka olisi valovuosi. Nyt on tietenkin se ero vain metrin päässä oleviin kapplaeisiin, että valolta kuluu yksi vuosi ennen kuin valo ehtii perille B:hen. Dopplerin ilmiö on silloin havaittavissa vasta vuoden kuluttua siitä, kun valo lähti A:sta. Sillä "väliajalla" X havaitsee sen valon, joka on lähtenyt vuotta aikaisemmin, eli silloin, kun kappaleet eivät vielä liikkuneet suhteesa toisiinsa lainkaan.
Kiihtyvyys ei vaikuta Dopplerin ilmiöön eikä mihinkään muuhunkaan valon allopituuden muutokseen mitään. Vain etäisyyden suhteellisella muutoksella A-B on merkitystä.VÄÄRIN.
"Asia on sama, vaikka A-B välinen matka olisi valovuosi. Nyt on tietenkin se ero vain metrin päässä oleviin kapplaeisiin, että valolta kuluu yksi vuosi ennen kuin valo ehtii perille B:hen. Dopplerin ilmiö on silloin havaittavissa vasta vuoden kuluttua siitä, kun valo lähti A:sta. Sillä "väliajalla" X havaitsee sen valon, joka on lähtenyt vuotta aikaisemmin, eli silloin, kun kappaleet eivät vielä liikkuneet suhteesa toisiinsa lainkaan."
Juuri se että valonlähteestä peräisin olevaa valoa on pitkälti liikkeellä kohti havannoitsijaa mahdollistaa sen että havannoitsia joka lähtee työntymään kiihtyvällä vauhdilla pois päin valonlähteestä, havaitsee valonlöhteestä peräisin olevan valon alkavan Dopplerin punasiirtymään ja näinhän tapahtuu liikkui valonlähde sillä hetkellä miten tahansa!
😀 - iloinenpiereskelijä
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
VÄÄRIN.
"Asia on sama, vaikka A-B välinen matka olisi valovuosi. Nyt on tietenkin se ero vain metrin päässä oleviin kapplaeisiin, että valolta kuluu yksi vuosi ennen kuin valo ehtii perille B:hen. Dopplerin ilmiö on silloin havaittavissa vasta vuoden kuluttua siitä, kun valo lähti A:sta. Sillä "väliajalla" X havaitsee sen valon, joka on lähtenyt vuotta aikaisemmin, eli silloin, kun kappaleet eivät vielä liikkuneet suhteesa toisiinsa lainkaan."
Juuri se että valonlähteestä peräisin olevaa valoa on pitkälti liikkeellä kohti havannoitsijaa mahdollistaa sen että havannoitsia joka lähtee työntymään kiihtyvällä vauhdilla pois päin valonlähteestä, havaitsee valonlöhteestä peräisin olevan valon alkavan Dopplerin punasiirtymään ja näinhän tapahtuu liikkui valonlähde sillä hetkellä miten tahansa!
😀Analysoidaan:
"Juuri se että valonlähteestä peräisin olevaa valoa on pitkälti liikkeellä kohti havannoitsijaa"
Punasiirtymä havaitaan, kun valo saapuu havaitsijan X luokse. Liikkeellä ollessa valo on vasta matkalla, eikä X voi tehdä mitään havaintoa siitä.
"mahdollistaa sen että havannoitsia joka lähtee työntymään kiihtyvällä vauhdilla pois päin valonlähteestä"
Kiihtyvyydellä ei ole merkitystä (eikä sillä kumpi A vai B liikkuu), mutta havaitsijan lähtiessä liikkeelle sillä hetkellä valonlähteestä (A) lähtevä valo VOI olla punasiirtynyt riippuen, miten se saapuessaan vaiheistuu X:n luona.
"havaitsee valonlöhteestä peräisin olevan valon alkavan Dopplerin punasiirtymään"
Valon lähtiessä havaitsija X ei näe valoa, kun se on vasta matkalla. Se punasiirtymä havaitaan vasta X:n luona, jos ylipäänsä. Lumipalloanalogiassa heitetään palloja harvemmin (=välimatka kasvaa), jos havaitsija liikkuu poispäin. Jos kuitenkin havaitsija liikkuu samalla nopeudella samaan suuntaan kuin valonlähde, havaitsija kerää ne lumipallot nopeampaan tahtiin. Tällöin mitään vaihe-eroa ei tule valon aallonpituuteen, eikä punasiirtymää havaita.
"ja näinhän tapahtuu liikkui valonlähde sillä hetkellä miten tahansa!"
Sillä ei ole mitään merkitystä kumpi niistä liikkuu. Vain suhteellinen nopeusero selittää valon aallopituuden muutoksia. - iloinenpiereskelijä
Järkisyitä kirjoitti:
"Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole."
Erehdyt...
Ajattele, mitä tapahtuu jo matkalla olevalle valolle, jos molemmat kappaleet yht.äkkiä kiihdyttävät. Matkalla oleva valo lähti silloin liikkeelle hitaammassa nopeudessa kuin missä havaitsija on valon saavuttua sen luo."Ajattele, mitä tapahtuu jo matkalla olevalle valolle, jos molemmat kappaleet yht.äkkiä kiihdyttävät. Matkalla oleva valo lähti silloin liikkeelle hitaammassa nopeudessa kuin missä havaitsija on valon saavuttua sen luo."
Siitä hetkestä (t= nopeuden muutos valon matkaan käyttämä aika) alkaen voidaan valon saapuessa perille havaita valon aallonpituuden muutos. Jos nopeuden muutos on samanaikainen, mitään muutosta suhteellisessa nopeudessa ei tapahdu, eikä aallonpituus muutu.
Ei se havaitsija voi havaita matkalla olleen valon "muuttumista" mistään. Se havainto tapahtuu vasta, kun valo saavuttaa havaitsijan. Jos valonsäde ammutaan Kuusta Maahan, matkaan kuluu tietysti aikaa (oliko 20 s?). Jos molemmat liikkuisivat samalla hetkellä toistensa suhteen, mitään aallonpituuden muutosta ei havaita. Jos toinen liikahtaa vasta odotettuaan 20 s, valon aallonpituus on ensin 20 s muuttumaton ja muuttuu 20 s kuluttua, kun se saapuu havaitsijan luokse. - EtimespaceYoutubesta888
iloinenpiereskelijä kirjoitti:
"Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy.
Ja silti valonlähde voi lähestyä koko vuoden ajan havannoitsijaa jos se vaan kiihdyttää vauhtiansa samaan suuntaan nopeammin."
Näin se ei ole alkuunkaan.
Etäsiyydellä ei ole ensinkään merkitystä. On se sitten valovuosi tai yksi metri, ilmiö on sama. (Vasta todella suurissa mittasuhteissa universumissa tilanne muuttuu, koska avaruus laajenee.)
Esimerkki:
Kappale A ja B ovat metrin päässä toisistaan. A:sta lähtee valo B:hen, jossa on havaitsija X.
Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole.
Kun kappaleista vuoden päästä toinen liikkuu toisen suhteen poispäin, eli etäisyys niiden välillä kasvaa, X voi havaita Dopplerin punasiirtymän.
Asia on sama, vaikka A-B välinen matka olisi valovuosi. Nyt on tietenkin se ero vain metrin päässä oleviin kapplaeisiin, että valolta kuluu yksi vuosi ennen kuin valo ehtii perille B:hen. Dopplerin ilmiö on silloin havaittavissa vasta vuoden kuluttua siitä, kun valo lähti A:sta. Sillä "väliajalla" X havaitsee sen valon, joka on lähtenyt vuotta aikaisemmin, eli silloin, kun kappaleet eivät vielä liikkuneet suhteesa toisiinsa lainkaan.
Kiihtyvyys ei vaikuta Dopplerin ilmiöön eikä mihinkään muuhunkaan valon allopituuden muutokseen mitään. Vain etäisyyden suhteellisella muutoksella A-B on merkitystä."Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole."
Tietysti Dopplerin punasiirtymä syntyy jos havannoitsija lähtee kiihdyttämään pois päin valonlähteestä.
Mieti nyt ajatuksella.
Mitä sitten vaikka valonlähde lähtisikin työntymään kohti havannoitsijaa samalla kiihtyvyydellä, jolloin etäisyys ei muuttuisi?
Väitätkö oikeasti että havannoitsija havaitsee valon Dopplerin punasiirtyvän jos valonlähde pysyy paikoillaan jolloin välimatka kasvaa?!?
Eihän sen valonlähteen oma liike voi mitenkään enää vaikuttaa siihen valoon joka lähti siitä liikkeelle esim. vuotta aikaisemmin.
Ei sinun väitteissä ole mitään järkeä.
Huomasit että olet väärässä ja aloit vedättämään?!?
😂😂😂
😀 - Järkisyitä
iloinenpiereskelijä kirjoitti:
"Ajattele, mitä tapahtuu jo matkalla olevalle valolle, jos molemmat kappaleet yht.äkkiä kiihdyttävät. Matkalla oleva valo lähti silloin liikkeelle hitaammassa nopeudessa kuin missä havaitsija on valon saavuttua sen luo."
Siitä hetkestä (t= nopeuden muutos valon matkaan käyttämä aika) alkaen voidaan valon saapuessa perille havaita valon aallonpituuden muutos. Jos nopeuden muutos on samanaikainen, mitään muutosta suhteellisessa nopeudessa ei tapahdu, eikä aallonpituus muutu.
Ei se havaitsija voi havaita matkalla olleen valon "muuttumista" mistään. Se havainto tapahtuu vasta, kun valo saavuttaa havaitsijan. Jos valonsäde ammutaan Kuusta Maahan, matkaan kuluu tietysti aikaa (oliko 20 s?). Jos molemmat liikkuisivat samalla hetkellä toistensa suhteen, mitään aallonpituuden muutosta ei havaita. Jos toinen liikahtaa vasta odotettuaan 20 s, valon aallonpituus on ensin 20 s muuttumaton ja muuttuu 20 s kuluttua, kun se saapuu havaitsijan luokse.Et selvästi ymmärrä.
Kaksi kappaletta, joiden välinen matka on X kiihdyttävät samanaikaisesti. Hetkellä t0 molempien nopeus on sama v0 ja toisesta kappaleesta lähtee valonsäde. Tämä valonsäde saavuttaa toisen kappaleen hetkellä t1, jolloin molemmat kappaleet ovat kiihdyttäneet nopeuteen v1. Vaikka molempien kappaleiden välinen etäisyys on pysynyt samana, niin Doppler ilmiö syntyy kiihdytyksen seurauksena. Valonsäde lähti liikkeelle kappaleesta, jonka nopeus oli v0 hetkellä t0 ja saapui kappaleeseen, jonka nopeus oli kiihdytyksen jälkeen hetkellä t1 eli valon saapumishetkellä v1. Kiihdytyksen takia v1 ei ole sama kuin v0. - iloinenpiereskelijä
Järkisyitä kirjoitti:
Et selvästi ymmärrä.
Kaksi kappaletta, joiden välinen matka on X kiihdyttävät samanaikaisesti. Hetkellä t0 molempien nopeus on sama v0 ja toisesta kappaleesta lähtee valonsäde. Tämä valonsäde saavuttaa toisen kappaleen hetkellä t1, jolloin molemmat kappaleet ovat kiihdyttäneet nopeuteen v1. Vaikka molempien kappaleiden välinen etäisyys on pysynyt samana, niin Doppler ilmiö syntyy kiihdytyksen seurauksena. Valonsäde lähti liikkeelle kappaleesta, jonka nopeus oli v0 hetkellä t0 ja saapui kappaleeseen, jonka nopeus oli kiihdytyksen jälkeen hetkellä t1 eli valon saapumishetkellä v1. Kiihdytyksen takia v1 ei ole sama kuin v0."Vaikka molempien kappaleiden välinen etäisyys on pysynyt samana, niin Doppler ilmiö syntyy kiihdytyksen seurauksena."
Ei synny. Tuo pelkkä aivopieru. - iloinenpiereskelijä
EtimespaceYoutubesta888 kirjoitti:
"Jos kapplaeet ovat koko ajan saman etäisyyden päässä toisistaan, Dopplerin ilmiötä ei ole."
Tietysti Dopplerin punasiirtymä syntyy jos havannoitsija lähtee kiihdyttämään pois päin valonlähteestä.
Mieti nyt ajatuksella.
Mitä sitten vaikka valonlähde lähtisikin työntymään kohti havannoitsijaa samalla kiihtyvyydellä, jolloin etäisyys ei muuttuisi?
Väitätkö oikeasti että havannoitsija havaitsee valon Dopplerin punasiirtyvän jos valonlähde pysyy paikoillaan jolloin välimatka kasvaa?!?
Eihän sen valonlähteen oma liike voi mitenkään enää vaikuttaa siihen valoon joka lähti siitä liikkeelle esim. vuotta aikaisemmin.
Ei sinun väitteissä ole mitään järkeä.
Huomasit että olet väärässä ja aloit vedättämään?!?
😂😂😂
😀"Väitätkö oikeasti että havannoitsija havaitsee valon Dopplerin punasiirtyvän jos valonlähde pysyy paikoillaan jolloin välimatka kasvaa?!?"
Lue mitä kirjoitin. Mitään vättämääsi en ole todennut. - iloinenpiereskelijä
Järkisyitä kirjoitti:
Et selvästi ymmärrä.
Kaksi kappaletta, joiden välinen matka on X kiihdyttävät samanaikaisesti. Hetkellä t0 molempien nopeus on sama v0 ja toisesta kappaleesta lähtee valonsäde. Tämä valonsäde saavuttaa toisen kappaleen hetkellä t1, jolloin molemmat kappaleet ovat kiihdyttäneet nopeuteen v1. Vaikka molempien kappaleiden välinen etäisyys on pysynyt samana, niin Doppler ilmiö syntyy kiihdytyksen seurauksena. Valonsäde lähti liikkeelle kappaleesta, jonka nopeus oli v0 hetkellä t0 ja saapui kappaleeseen, jonka nopeus oli kiihdytyksen jälkeen hetkellä t1 eli valon saapumishetkellä v1. Kiihdytyksen takia v1 ei ole sama kuin v0.Vielä jos vähän tähän kommentoin:
"Hetkellä t0 molempien nopeus on sama v0 ja toisesta kappaleesta lähtee valonsäde."
Sillä lähtöhetkellä ei ole merkitystä, koska sitä valoa vastaanottaja ei vielä havaitse.
"Tämä valonsäde saavuttaa toisen kappaleen hetkellä t1, jolloin molemmat kappaleet ovat kiihdyttäneet nopeuteen v1."
Havaintohetkellä kummankin nopeus on v1, joten aallonpituus ei muutu eikä puna- tai sinisiirtymää havaita. SITTEN TÄRKEÄ KOHTA: Kumpikin tosin havaitsee nopeuden olevan v1 - vt (t =aika, jonka valolta kuluu matkaan). Jos kummankin nopeus muuttuu samanverran suhteessa toiseen, eikä näin ollen etäisyys niiiden välillä siis muutu, valon aallonpituuskaan ei muutu.
Etäsiyys z0= v1 - vt0
z0,1= v1 - vt0,1
z0,2= v1 - vt0,2
jne.
Valon aallonpituus on kuin hyppynaru, joka pingottuu saman pituisena koko ajan niiden välillä, koska keskinäinen nopeus on koko ajan sama. Kumpikaan ei näe matkannutta valoa "reaaliajassa" vaan he havaitsevat sen historiallisen valon, joka saapuu aina hetkellä t0 valolta kulkenut matka-aika. - Järkisyitä
iloinenpiereskelijä kirjoitti:
Vielä jos vähän tähän kommentoin:
"Hetkellä t0 molempien nopeus on sama v0 ja toisesta kappaleesta lähtee valonsäde."
Sillä lähtöhetkellä ei ole merkitystä, koska sitä valoa vastaanottaja ei vielä havaitse.
"Tämä valonsäde saavuttaa toisen kappaleen hetkellä t1, jolloin molemmat kappaleet ovat kiihdyttäneet nopeuteen v1."
Havaintohetkellä kummankin nopeus on v1, joten aallonpituus ei muutu eikä puna- tai sinisiirtymää havaita. SITTEN TÄRKEÄ KOHTA: Kumpikin tosin havaitsee nopeuden olevan v1 - vt (t =aika, jonka valolta kuluu matkaan). Jos kummankin nopeus muuttuu samanverran suhteessa toiseen, eikä näin ollen etäisyys niiiden välillä siis muutu, valon aallonpituuskaan ei muutu.
Etäsiyys z0= v1 - vt0
z0,1= v1 - vt0,1
z0,2= v1 - vt0,2
jne.
Valon aallonpituus on kuin hyppynaru, joka pingottuu saman pituisena koko ajan niiden välillä, koska keskinäinen nopeus on koko ajan sama. Kumpikaan ei näe matkannutta valoa "reaaliajassa" vaan he havaitsevat sen historiallisen valon, joka saapuu aina hetkellä t0 valolta kulkenut matka-aika.Eihän valolähteen liikkumisella hetken t0 jälkeen ole mitään merkitystä! Ajattele vaikka sama tilanne paitsi, että valo sammutetaan hetkellä t0 heti lähetyksen jälkeen. Tuo valo saavuttaa toisen kohteen hetkellä t1 ja on aivan samalla tavalla punasiirtynyt.
Samanaikaisesti kiihdyttävä liike ei ole sama asia kuin kaksi tasaisessa liikkeessä olevaa kohdetta. - EtimespaceYoutubesta888
Järkisyitä kirjoitti:
Eihän valolähteen liikkumisella hetken t0 jälkeen ole mitään merkitystä! Ajattele vaikka sama tilanne paitsi, että valo sammutetaan hetkellä t0 heti lähetyksen jälkeen. Tuo valo saavuttaa toisen kohteen hetkellä t1 ja on aivan samalla tavalla punasiirtynyt.
Samanaikaisesti kiihdyttävä liike ei ole sama asia kuin kaksi tasaisessa liikkeessä olevaa kohdetta."Samanaikaisesti kiihdyttävä liike ei ole sama asia kuin kaksi tasaisessa liikkeessä olevaa kohdetta."
Hyvä!!!
Tuossa se juju nimenomaan on!!!
Alkumatkasta vauhti ei ole ehtinyt vielä kiihtyä nopeaksi, mutta jos välimatka on tarpeeksi suuri ja aikaa sitä kautta paljon, niin havannoitsijan vauhti voisi ehtiä jopa lähes valonnopeuteen, joten aivan varmasti havaitsee Dopplerin punasiirtyneenä valon vaikka etäisyys valonlähteeseen ei ole kasvanut.
😀
- iloinenpiereskelijä
Etimespace kirjoitti eilen koo 12:20
"Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan, niin havannoitsija voi kiihdyttää vauhtiansa yli vuoden ajan pois päin valonlähteestä ja havaita koko ajan miten kyseinen valo Dopplerin punasiirtyy."
Lauseessa ei ole järkeä. Kohteet ovat paikallaan suhteessa toisiinsa ja sitten kuitenkin havainnoitsija kiihdyttää vuoden ajan pois päin? Tämä on aivopieru.
Kun kohteet ovat paikoillaan toisiinsa nähden, ei ole mitään punasiirtymää ja punasiirtymä havaitaan vasta kun kohteiden välinen etäisyys muuttuu. Alkuosa lauseesta (Kun valovuoden etäisyydellä olevat kohteet ovat olleet paikoillaan suhteessa toisiinsa ainakin vuoden ajan) on ihan turha. Sillä ei ole mitään merkitystä, ollaanko paikoillaan vuosi vai miljoona vuotta, vai ehkä liikutaan välittömösti.
Vain etäisyyden muutos vaikuttaa punasiirtymään.
"Samanaikaisesti kiihdyttävä liike ei ole sama asia kuin kaksi tasaisessa liikkeessä olevaa kohdetta."
Tämä on täysin huuhaata. Kun kohteiden välinen etäisyys pysyy samana, ei ole merkitystä millä nopeudella ne liikkuvat tai kiihtyykö liike. VALONNOPEUS ON AINA VAKIO.
Koska valonnopeus on luonnovakio, signaalin liike ei muutu havaitsijasta riippuen mitenkään. Havaitsija saa liikkua minne haluaa ja millä tahansa tavalla, kunhan etäisyys ei muutu valon lähteeseen. - iloinenpiereskelijä
"Eihän valolähteen liikkumisella hetken t0 jälkeen ole mitään merkitystä! Ajattele vaikka sama tilanne paitsi, että valo sammutetaan hetkellä t0 heti lähetyksen jälkeen. Tuo valo saavuttaa toisen kohteen hetkellä t1 ja on aivan samalla tavalla punasiirtynyt."
Niiden välinen etäisyys on hetkellä t0 sama, joten ei ole punasiirtymää. Niiden välinen etäisyys on myös hetkellä t1 sama, joten ei ole punasiirtymää. Asia on niin kuin aiemmin totesin: Kumpikaan ei näe matkannutta valoa "reaaliajassa" vaan he havaitsevat sen historiallisen valon, joka saapuu aina hetkellä t0 valolta kulkenut matka-aika. Sanovat tätä fyysikkopiireissä intervalliksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676629
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap274283Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2712700Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262060MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301588- 971417
Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551121Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041117Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781084Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391041