Suuri osa ruotsalaisen Sigtunan kaupungin viikinkiaikaisista asukkaista oli peräisin muualta, jopa hyvinkin kaukaa Euroopasta, kertoo Tukholman yliopistonjohtama kansainvälinen tutkimus.
Poikkeuksellisen laajassa tutkimuksessa yhdistettiin useita menetelmiä sen selvittämiseksi, missä noin vuosina 900–1100 Sigtunassa asuneet ihmiset olivat syntyneet ja kasvaneet. Kuudelta eri hautausmaalta löydetyn 38 vainajan luunäytteille ja hampaille tehtiin muun muassa DNA-analyyseja ja isotooppikokeita.
Hampaissa tieto on ikuista. Sigtunalaisten hampaat kertovat, että kaupunkiin muutettiin alueilta, jotka tänään ovat Etelä-Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, mutta myös nykyisistä Liettuasta, Pohjois-Saksasta, Brittein saarilta ja Ukrainasta.
https://yle.fi/uutiset/3-10388016?origin=rss
Poikkeuksellisen laajassa tutkimuksessa yhdistettiin useita menetelmiä sen selvittämiseksi, missä noin vuosina 900–1100 Sigtunassa asuneet ihmiset olivat syntyneet ja kasvaneet. Kuudelta eri hautausmaalta löydetyn 38 vainajan luunäytteille ja hampaille tehtiin muun muassa DNA-analyyseja ja isotooppikokeita.
Hampaissa tieto on ikuista. Sigtunalaisten hampaat kertovat, että kaupunkiin muutettiin alueilta, jotka tänään ovat Etelä-Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa, mutta myös nykyisistä Liettuasta, Pohjois-Saksasta, Brittein saarilta ja Ukrainasta.
https://yle.fi/uutiset/3-10388016?origin=rss
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ottaen huomioon Suomen alueen ja Ruotsin kauppayhteydet viikinkiaikana ei tunnu uskottavalta ettei Sigtunassa olisi asunut Suomesta sinne tulleita .
Ruotsalaisille on vain sitä mahdotonta myöntää.
Sigtunassa, joka oli kristitty kaupunki, ei ehkä vielä vuosina 900-1100 asunut Suomesta sinne tulleita. Mutta kaupungilla oli tunnetusti paljon yhteyksiä itään viikinkiaikana ja varhaiskeskiajalla.
Vuonna 1999 Sigtunan kaupungista löydettiin pala ketun kylkiluuta, johon kaiverretusta tekstistä on luettavissa Hämeeseen (Tavastland) viittaava miehennimi Tafast eli Tavast.
... -it : tafast : rista : runir
... lät Tavast rista runorna
(”N.N. antoi Tavastin kirjoittaa riimut”).
”Runristare: Tavast.
Namnet Tavast anses tyda på kontakter med Finland.”
Kyseinen irtolöytö tehtiin arkeologisissa kaivauksissa varhaiskeskiaikaiselta kaupunkitontilta Sigtunan keskustassa (Kvarteriet Professorn 1). Kyseinen 15 cm pituinen luunpala riimuineen on ajoitettu 1100-luvun loppupuoliskolle.
Eli jossakin on elänyt ja asunut vuosien 1150-1200 aikoihin kirjoitustaitoinen hämäläismies, jonka tekemä riimukirjoitus on päätynyt Sigtunaan.
Korjaus: käänsin vaistomaisesti sanan ”revben” ketun kylkiluuksi, vaikka se on kylkiluu yleensä (esim. lampaan tms.).
Birka[1] oli viikinkiajan huomattava kaupunki ja kauppapaikka Ruotsissa. Lounais-Suomi kuului Birkan vaikutuspiiriin, ja noin vuosia 800–975 on Suomen esihistoriasta puhuttaessa joskus nimitetty jopa "Birkan kaudeksi". Birkasta on löytynyt useita hautoja joiden esineistö on peräisin Suomesta. Alueelta on löytynyt myös suomalaisen perinteen mukaan tehtyä keramiikkaa, joka viittaa sinne muuttaneisiin ihmisiin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Birka
Sigtunassa asui muurien sisällä eurooppalaisia kristittyjä. Parempaa väkeä. Pohjolan tulevaa eliittiä.
Mitenkä pitkin metsiä oravien perässä hiihtelevät, turkiskauppaa tekevät, v-ttua ja prk-lettä hokevat humalaiset pakanat halpismiekkoineen ja tuohivirsuineen olisivat sinne menneet asumaan. Varmaan haisivatkin kamalalta.
Parempihan noille oli laittaa myyntikoju Åbo-joen rantaan ja odotella siellä ”turgussa” ostajia ja sivistyksen tuloa.
Kyseessä on tosin pieni ”kristitty otos”. Mutta ilmeistä on, että kaupungit olivat silloinkin paljon heterogeenisempia asukaskoostumukseltaan kuin maaseutu.
Suomalaisasukkaita tiedetään tällä alueella (Mälardalen) olleen vasta 1300-luvulta alkaen. Nämä lähinnä Länsi-Suomesta tulleet muuttajat olivat asettuneet taajemmin asuttujen alueiden, mm. Sigtunan kaupungin, liepeille. Syy oli se, että taaja-asutuksen läheisyys tarjosi paremmat työmahdollisuudet mm. käsityöammattien harjoittajille.
Myöhemmin 1500-luvulla Itä-Suomesta muuttaneet savolaiset kaskiviljelijät joutuivat hakemaan torpan paikkansa kaukaa erämaista. Matka sieltä oli vielä pidempi Sigtunaan ja muihin ”ytimiin”.
Tähän+kaikkeen+on+ihan+luonnollinen+slitys+nyt+kun+on+selvitetty,+että+Suomalaisista+yli+60%+on+idästä+tulleita+.
Miksi+itäsuomalaisissakin+on++melkein+20%+skandinaaveja+ja++ja+noin+8%+germaaneja?+
Ns. viikinkien Y-DNA oli kylläkin R1a, ei I. Suomesta olisi hyvinkin voinut muuttaa Sigtunaan, mutta muinaiset suomalaiset olivat viikinkejä, arianismin edustajia ja jopa ortodokseja johtuen idänreittien Bysantin vaikutuksesta. Pirkka- Birka oli ainakin etnokielellisesti samaa aryansuomalaisuutta. Nykysuomalaiset ovat outo pseudokansa, kun ei edes puhutun kielen historia ja muinaissuomalaisten status saati paikannimistön etymologia selviä millään. Sekin on kalmukkien mielestä ruotsalaisten syytä.
Toisin sanoen tämän perusteella myös itä-suomalaisilla on viikinki geenejä vain hieman vähemmän kuin länsi-Suomessa.
R1a lähtöpaikat sijaitsevat Himalajan pohjoispuolella Aasiassa eli ei kovinkaan eurooppalaisesta väestöstä ole kyse alunperin. Valloittivat Euroopan lukuunottamatta Suomen aluetta.
Tuon skandinaavigeenin alkuperä ei välttämättä ole Ruotsissa vaan Balttiassa ja muualla suomalaisalueilla. Gootit olivat todennäköisesti niitä germaanikieliä puhuvia R1a perimän omaavia joita löytyy myös Itä- Suomesta ja jopa lappalaisissa. Kaakkois-Suomikin (Turku) on suomaisgeenien aluetta toisin kun Pirkanmaa ja ruotsalaisalueet.
Suomen naiset ovat voittopuolisesti Eurooppalaisia perimältään koko Suomessa. Opi siitä rasisti!
Ensinnäkin jos haetaan jotain juuria yhden sanan "tavast "perusteella , pitäs tutkia sanan etymologinen tausta - "tavast " saattaa tarkottaa siepparia eli kiinniottajaa ,siis ei välttämättä hämäläistä.
sama virhe on tehty monesti "finn " sanan etymologisessa tulkinnassa tarkoittavan suomalaista ,vaikka se tarkoittaa
välkettä, sarastusta ,tuiketta eikä suinkaan aina suomalaista.
sigtunan kaupunki sijaitsi siten ,että esim tornion suunnalta oli helppo purjehtia kaupunkiin parissa päivässä kesäisin - että kaupungissa varmasti asui pohjanlahden rannikolta olijoita.