Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005834075.html?share=979ac151efe6f08be20290d2a59c991a
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005834075.html?share=979ac151efe6f08be20290d2a59c991a
Vastaukset 52
Vanhimmat
”Lähisuhdeväkivallan uhrina olevat miehet”
Ei kaikki.
Ei kai kukaan ole väittänytkään että kaikki miehet ovat lähisuhdeväkivallan uhreja?
Tämän aloitus itsenää yleistää
Mikseivät eroa?
Mitäs ottivat jännänaisen?
Jäkäjäkä..
Ei ole pakko olla naisten kanssa. Voitte elää ihan yksin.
Olet ilkeä trolli.
Yks väkivaltainenkin kohdalle on osunut, mutta vain yksi.
On esmes ihan vitun kiva herätä pahoinpitelyyn.
Pihtaaminen on henkistä väkivaltaa. Se, että parisuhteessa pakotetaan runkkaamaan, on nöyryyttämistä.
Periksellä ja darkkiksella ei ole tuollaisia huolia. Syyn varmaan tiedätte.
.. "Yllättävän" Monet on Enemmän tai Vähemmän Just Tuollaisia.. ;P
.. Narsu- Tai PsykoMarsuja.. ;D
Yksi hälytysmerkki on aina, jos tule tunne kävelystä heikon jään päällä . Toinen vertaus on munankuorien päällä käveleminen. Jos kotonaan tulee ettei siellä ole hyvä tai turvallinen olo. Ettei saa olla mikä on, vaan aina on varmistetava, että "kelpaa" toiselle. Jos kokee, että joutuu jatkuvasti puolustusasemiin.
Mitä voi tehdä?
1. Osoita väkivalta.
2. Ilmaise ettei se ole hyväksyttävä keino missään olosuhteissa.
Jos tämä ei auta, on otettava ulkopuolinen apu käyttöön. Väkivaltaa harrastava ei yleensä pidä siitä, että hänen toimensa tuotetaan esille, julkisiksi. Se on kuitenkin tehtävä, jos on edes marginaalinen mahdollisuus hänet lopettamaan. Ehkei se pelasta enää omaa liittoa, mutta jonkun toisen elämän se saattaa pelastaa.
Tärkeintä on kuitenkin pohtia mielesssään, miksi hyväksyi tai normalisoi väkivallan omalla kohdallaan.
Niin, vaikka väkivallasta...olipa se henkistä tai fyysistä selviääkin, on jokin syy johtanut pitkäaikaisen väkivallan sietämiseen ja huomioimattomuuteen ja siinä on otettava pallosta itsekin koppi. Ja siinä nyt ei oikeastaan sukupuolella ole väliä.
Kyllä. Yleensä väkivaltaisessa suhteessa on kaksi sairasta ja uhria. Kummankin on vain otettava vastuu omasta paranemisesta.
.. Monissa asioissa Ihan Fiksu ElisaKettukin Ajelloo esim. Tälläisissä Jutuissa Syystä tai Toisesta Pöpelikköön.. Syitä voisi JohtoPäätöstellä, muttei Lähretä Turhaan Sille Kuoppaiselle Tielle.. ;P
.. Kysyn Vain.. Luitko edes Tätäkään Juttua (Ja Kommentteja) Ajatuksella.. Jos Luit, niin Mitkä ovat Syyt "MielenLukoille", jotka Aiheuttavat tuollaisia Syyllistyksiä&AivoPieruja Uhreja (Ja "Keventäviä AsianHaaroja" KysTekoja) Kohtaan?.. ;P
.. Samanlaiseen AivoPiereskelyyn törmää Khyl Aikast Usein.. PääSääntöisesti Syyt Löytyvät AivoPiereskelijän Omasta (Aiemmasta ja/tai Nykyisestä) Toiminnasta ja/tai "Kylmemmästä" (Empaatittomammasta) Persoonasta/Luonteesta jne.. jne.. ;P
Muikkunen käy suorastaan kuumana. Hui.
En syyllistä, älä ylireagoi. Ei ole myöskään keventäviä asianhaaroja.
Väkivaltaa harrastava on yleensä jonkun sortin uhri myös. Ongelmahan on siinä, ettei hän aina edes tiedosta omaa väkivaltaisuuttaan, vertaa niitä potenssin kymmenen tilanteisiin. Ei ymmärrä toimiensa vahingollisuutta, vaan keksii niille puolustavia asianhaaroja.
Sairas hän on siksi, että sairaudentunto puuttuu. Siksi tuo sairaus pitää osoittaa ensin. Yhtälailla hän on oman väkivaltaltaisuutensa uhri, koska hän ei lopeta. Ja väkivalta muuttuu aina vain vahingollisemmaksi. Jonain päivänä sellaiseksi, jonka peruuttamattomuuden itsekin ymmärtää.
Väkivallan uhri taas ei monesti havaitse tilannettaan kuin etäisyyttä ottamalla. Ja itsesyyllistämisen määrä on varnasti mittaamaton, kun huomaa miten on normalisoinut tilanteen. Monesti kun tämä väkivalta koskettaa muitakin kuin kahta ihmistä. Ja väkivaltaa kohdanneen paraneminen kestää myös pitkän ajan.
Haluan tuoda asian esille siksi, että peittelykulttuurimme vaikenee näistä väkivaltatabuista juuri siksi, koska syyllistämistä pelätään. Eihän tässä ole järkeä. Asia on osoitettava, näytettävä sormella ja keskittää voimavarata siihen, ettei sitä hyväksytä. Eikä ole tarkoituksenmukaista, että väkivaltaa harrastava jää hoidotta siksi, että on rikollinen. Tarkoituksenmukaisempaa olisi, että hän havaitsee omat käyttäytymisensä syy ja seuraussuhteet ja kävisi niiden ongelmien kimpuun, joka laukaisee väkivaltatilanteet. Paranemisen ensimmäinen sääntö, tunnista ensin sairaus, mitä hoidetaan.
Ja vielä tuohon väkivallan varsinaisen uhrinkin tilanteeseen on uhrin itsekin puututtava, vaikka onkin usein täysin syytönkin väkivallan kohteeksi joutumiseen. Jostain syystä hän on hyväksynyt sellaisen kohtelun ja usein pitkään. Äkkiä siitä jää sellainen katkeruus kaikkia muitakin ihmisiä kohtaan, ettei omasta elämästä enää sellaisen kokemuksen jälkeen tule oikein mitään. Vaikka julmalta kuullostaa, niin siinäkin on vaan kaivettava itsestään vielä voimavaroja, että hyväksyy ja tiedostaa itsensä uhrina siinä tilanteessa ja löytää syyt siihen, ettei tee niitä virheitä toiste, mutta että ei pelkääkään enää, kun oppii luottamaan itseensä.
Kokemusta on...
.. Se vain, että varsinkin Aikuisten Narsu- ja PsykoMarsujen Hoito on PääSääntöisesti TuhoonTuomittua ja Monien Tapausten kohdalla jopa Vahingollista muille, koska he voivat Kääntää HoidonTarkoituksen ns. PääLaelleen.. Elikkäs oppivat/opettelevat Narsu- tai PsykoMarsustelemaan vieläkin "paremmin&tehokkaammin" jne.. ;P
.. Ne Harvat Poikkeukset on sellaisia, että Siinä PienenPienessä AikaIkkunassa, jos&kun Marsustelija Syystä tai Toisesta Tunnistaa&Tunnustaa Sairautensa itsekin itselleen Suostuu Hoitoon Motivoituneena.. Edes tällöin ei ole Mitään Takeita siitä, että kuinka hyvin Hoito onnistuu.. Se kun Voi tällöinkin kääntyä ihan Yht`äkkiä Just Tuolle "PääLaelleen" linjalle.. Ja kuinkahan Moni näistä Harvoista ns. "Parantuneista" jatkaa ennemmin tai myöhemmin Persestelyjä&Outoiluja.. Veikkaan, että Aikast Moni.. ;P
.. Se Mikä on Veres.. ;P
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perinnöllinen_ominaisuus
.. Niin.. Se Siellä myös On Ja Pysyy.. Elikkäs Persoonan/Luonteen jne. Perusta&Ydin.. KäytösMallit Siinä Piällä on Aina Enemmän tai Vähemmän "vain" Höttöä.. ;P
Juuri näin. Se on oikeastaan ainoa keino estää toisinnolta.
Mutta ovatko kaikki väkivaltaa harrastavat patologisia tapauksia? Minun mielestäni ei ole. Siinä olen samaa mieltä kanssasi ettei patologista tapausta auta paljon mennä kouluttamaan vaan juostava ja helvetin lujaa karkuun.
Ja jos olen mielestäsi jossain asiassa väärässä, voit tuon kohteliamminkin ja selvemmin tuoda esille. Ei tarvitse alkaa itse narsustelemaan.
Ei ole uutisarvoa Nuuskan narsuttamisella.... joka kohtaan se marisee samaa...
Kirjoitappa vaikka sana seksi, niin silloin tulee bonobonotkin siihen kaupanpäälle...yhtyminen on nääs lisääntymistä varten...
ainiin ja tähän se kommentoi, että menipä nyt jollain palkokasvi nenukkiin ja niin eespäin....
.. Kukas Se nyt Käy Kuumana ja Uhriutuu nyt Ihan Turhaan.. ;(.. Mä en Käynyt Aiemmin, vaikka niin Oletit, kun TöksäyttämälläTöksäyttelin ja Pärskäytin AivoLimani Ulos.. En Viitsinyt/Jaksanut korjata Olettamustasi, koska en kokenut sitä niin Tarpeelliseksi.. ;P
.. Jos/kun joku Pystyy/Kykenee "Harrastamaan" jotain Tälläistä Enemmän/Pirempään jne. ilman Sen Suurempia OmanTunnonTuskia jne., niin ei sellainen Khyl mikään Täysin "EiPatologinen" Ole.. Ja SanoMatikin pitäisi olla selvää, että Persestelijöillä(kin) Persestelyn&Outoilun "taso" vaihtelee ihan Yksilöllisesti.. ;P
.. "EiPatologisuuden" tulkitsen nyt niin, ettei se Käytös/Toiminta ole "PerinnöllistenOminaisuuksien" Mukaista, elikkäs toiminta/käytös olisi niiden vastaista.. Mut jos näin olisi, niin silloinhan kyseessä täytyisi olla joku TodEpäNormaali ja TodTodVakava Häiriö- tai SairausTila.. ;P
.. Mitä näitä Outoilijoita&Persestelijöitä on tullut Havannoitua, niin en voi kyllä sanoa, että Olisivat Oikeasti Kovinkaan Paljon Muuttuneet/Kehittyneet Kovinkaan Erillaisiksi.. Kyllä se on PääSääntöisesti Vain sellaista Kosmeettista&PintaPuolista (UlkoKultaista) muutosta, mitä havaitsee KysYksilöissä.. Ja MotiVaattorinaToimii PääSääntöisesti lähinnä vain Omat Sen Hetkiset Intressit ymv. Jutskat.. ;P
.. Minä(kin) SiniSilmäisenä olen ItsePetostellut Paljonkin.. UskottelemallaUskonut ja ToivomallaToivonut Muuta.. Mutta.. "TosiAsioiden Tunnistaminen&Tunnustuminen on Kaiken Viisauden Alku..".. Ja Voin Sanoa, että Näissä(kään) asioissa ei TodOllut Helppoa tuo TosiaAsioiden Tunnustaminen.. Edelleen Yritän EtsimälläEtsiä ja NäkemälläNähdä, ettei Näin Olekaan ja Toki Toivoisin, ettei Näin Olisikaan.. ;P
Noh, Pettymykset "Kuulunee" Elämään.. Niin Näissä, kuin Monissa Muissakin Persestely&Outoilu jne. Jutkissa.. "Onneks" Pettymysten Taso ei ole enää Sitä Luokkaa, kuin SiniSilmäisempänä & ItsePetoksellisempana, koska Asiat Tunnistaa.. Ja Erityisesti Tunnustaa Itselleen Yhä Paremmin ja Paremmin.. ;P
"Anna minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat joita en voi muuttaa ja rohkeutta muuttaa ne, jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan."
.. Tuohon on Varmaan hyvä Piättää.. ;P
Oi Arvoisa LappionPuun, KopioKissan, NarsuMarsun, AlkomaHolistin ymv. Alleelien Kyhäelmä.. Löysit Taas HameenHelman, jonka Juurella voit harrastaa LemppariPuuhias.. ;D
.. "Satuitpa" muuten Hyvin tähän EsiMerkin Mukaiseksi Tapaukseksi.. "Mihin Koira Karvoistaan..".. Osunnee, kuin NenuPiähän.. Sunkin Tapauksessa.. ;D
Aurinko nousee aina idästä, laskee aina länteen ja Nuuskasta lähtee tuhnupierun verran asiaa... Kolme maailman totuutta...
Kyllä mä olen kokenut henkistä väkivaltaa parisuhteessa... Ja joudun käymään yhä sen harjoittajan kanssa kahdenkeskisiä neuvotteluja, joten parempi on hyväksyä se tilanne ja elää parhaansa mukaan. Ei siinä mikään mariseminen auta, vaikka olen mä marissut itsekin joskus...
Ei se mitään auta, että haukkuu kaikki maailman ihmiset narsisteiksi ja uhriutuu itse. Ne narsistit elää kuitenkin ja sun on elettävä monesti niitten kanssa...
"Anna minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat joita en voi muuttaa ja rohkeutta muuttaa ne, jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan."
Tuohonhan päätit vastauksen Kettuselle.... toimi sitten niin... Vaan itseään voi muuttaa...
.. ProJiSointihan On Myös Yks Sun HuippuBraVuureistas.. ;P
.. Sanoisin, ettei Sun Eks Ollut Ainut, kuka eli tuossa Suhteessa Sellasen kanssa.. ;P
Niin ja projisointi sun mielisana...
.. Äläkä Sä Vääristele Mun SanoMisiani.. Spede.. ;P
.. Sun PeiliKuva Ei Katsos Ole Kaikkien PeiliKuva.. ;D
Ai sinä tiedät kaiken mun suhteesta? Oot kuules kaikista mun asioista oikeasti ihan pihalla...kaikki täällä kirjoittavat on mun asioista pihalla... Enkä mäkään tiedä sun irl elämästä höykäsen pölähtämää...
Mutta kyllä minä tiedän itse miltä minusta tuntui elää siinä suhteessa ja tiedän tarkkaan miten mun eksä mua kohteli, tai miten minä häntä...ei mun tarvitse sulta edes kysellä. Mutta Ellun kanssa olen täysin sitä mieltä jokatapauksessa, että niin väkivallan suorittaja kuin sen väkivallan kohde, on mentävä elämässään eteenpäin ja otettava elämästään vastuu, eikä jäädä siihen tilaan mököttämään ja odottamaan, että tulis joku "joutsen" ja auttais siivilleen...
Ja vielä sanon tähän sen, että kenenkään entisellä elämällä ei ole tähän merkitystä, koska näin se vaan menee...
Mitähän mä nyt oon vääristellyt, Simo?
Mua vähän harmittaa teidän kahden puolesta. Ensinnäkin kummallakin on jotain kokemusta aloituksessa mainitusta asiasta, mutta jämähdätte jänkäämään keskenänne.
Haluaisin kuulla näkökulmanne seuraaviin:
- Miten henkinen väkivalta tunnistetaan?
- Mitä uhrin pitää tehdä?
- Miten väkivaltaa kohtaan suojaudutaan?
Palaan asiaan huomenna. Nyt lähden matsiin.
.. En usko, että Mun Kannattaa Tämän Enempiä tähän (ainakaan tällä kertaa) osallistua.. Mähän en tätä(kään) Konfliktia Aloittanut.. Osallistuin Khyllä.. Ja Katson sen (ja/tai Kujeilun) myös Oikeudekseni, jos/kun joku Persestelijä Lahkeeseen alkaa Ulosteitaan Ulostamaan.. Kuin myös Katson Oikeudekseni Olla Osallistumatta tähän(kään) Persestelyyn Tämän Enempiä Tällä kertaa.. En Viittaa Sinuun, enkä Sanomisiisi.. Tämän Sanon ihan vain siksi, ettei Taas Tule Mitään VäärinKäsityksiä.. ;P
.. Hyvää Matsi Iltaa.. =)
No mä voi vastata mielellään ainakin kysymyksiisi.
-Vaikea kysymys... Nyt on helpompi tunnistaa, mutta kun ihminen ei ole sinut itsensä kanssa, on tilanne toinen...Hän on epävarma itsestään, joten henkinen väkivalta tuntuu jopa oikeutetulta ja hän syyttää jopa itse itseään. Tavalllaan se riittää, että tuntuu pahalle, mutta tiedän, että siihenkin turtuu...
-Tutustua itseensä. Se on lopullinen tie, mutta nopeana pikaindikaattorina voi pitää ystäviään, tai muita läheisiä ja kysellä heiltä mitä tehdä. Henkisen väkivallan ikeestä lähteminen tuntuu hypyltä mustaan pimeään, mutta jotain on tehtävä, ennenkuin kuolee sisältäpäin.
-Väkivaltaa vastaan voi suojautua vaan poistumalla paikalta. Kun nollaa tilanteen, se on sen hetkinen pikakonsti nro 1. Jatkuvaan ei voi paeta samaa tilannetta, joten sitten on raapaistava vaan se kissa pöydälle. Fyysisessä väkivallassa aina poliisijuttu tehtävä, että siitä jää merkki ja henkisessä väkivallassa kannattaa tehdä myös jotain todistemahdollisuuksia...itse olen käyttänyt viestimiseen whatsappia jne. exän kanssa, että saan tarvittaessa kättä pidempää, jos meno äityy pahaksi. Hyväksyä ei pidä pienintäkään...
Jaa? Mikäs ihmeen matsi se nyt on? No takautuvasti sit hyvät matsit...
Joo, kiitti. Ihan fine meni; 1-1 ja 2-0. Loman viimeiset. Ja saunat yms ohjelmanumerot päälle.
Jos vielä ottaisit kantaa siihen, millaisena masentuneen henkinen väkivalta voi näyttäytyä? Tai voidaanko puhua henkisestä väkivallasta?
Olen miettinyt käyttääkö epävarma henkilö joitain sijaistoimintoja korvatakseen epävarmuutta aiheuttavia tunteita. Olla esimerkiksi näennäisesti vahva, mutta joka on vain julmuutta. Mietihän tätä ja avaa oma näkemyksesi.
No hyvät matsit joo:) Luulen että Nuuska tietää tuon, mikä matsi, mutta taidan jättää nyt mainitsematta. Privamenoa.
No veikkaan itsekin tietäväni lajin...ehke... täällä 2-2 ja 3-3 tänään....
Minusta tuo epävarma ihminen ei ole oikein oppinut toimimaan vastuut tunteistaan ottavana aikuisena. Se epävarmuus kumpuaa varmaan niistä tunnetiloista, joita toinen ei täytä, kun hän ei ole se vanhempi, mihin on aikaisemmin nojannut. Kyllä noita tunteita kokee muutkin, mutta osaavat kanavoida ne toisin. Väkivaltainen ihminen ei näe mitään tietä pois tuolta... se kun pitäisi käydä oman itsensä kanssa... Samalla tavalla se uhrikin käyttäytyy, mutta vaan toisinpäin, eli alistuu tilanteeseen.
".. joita toinen ei täytä, kun hän ei ole se vanhempi, mihin on aikaisemmin nojannut."
Tää olikin hyvä huomio. Vahvistaa aiemmin kuulemaani. Odotusten täyttö/pettymykset, auktoriteetin kyseenalaistus kivana pikku lisänä.
Niin, no lapsihan tuntee tunteita vaikka mistä ja saattaa käyttäytyä miten sattuu, mutta aikuinen ei enää voi, tai pitäisi osata käyttäytyä oikein yhteisössä ja parisuhteessa, mutta joillekin jää lapsuuden aikainen "sylivaihe" vähän päälle. Mustasukkaisuus, väkivalta, pettämiset yms. johtuvat minun mielestä tästä... toisaalta taas toiset alistuvat, että saavat henkiselle lapselleen auktoritäärisen turvan.
Toksinen maskuliinisuus aiheuttaa paljon minusta tuhoa juurikin näissä yllämainituissa ongelmissa...tai minusta se on se syy moisiin.... sehän ei yksin vaikuta miehiin, vaan vaikuttaa naisiinkin. Minua vaan kiinnostaa, että milloin siitä maskuliinisuudesta tuli niin toksista? Tai oliko se naisen alistetumpi asema vaan se tie, ettei ennen ollut niin ehkä paljon väkivaltaa, vai eikö siitä vaan puhuttu?
Oli ennenkin väkivaltaa, siitä vain vaiettiin enemmän. Ja yksi väkivallan muoto oli vallankäyttö. Ehkä se tuo vallankäyttö liittyy jotenkin toksisuuteen? En tiedä, tuli vaan mieleen. Niinsanottu valta-asema aiheutti sen, että toinen sai sanella periaatteessa asiat niinkuin halusi tehtävän ja korkeintaan antoi vapauksia. Eikä tämä rajoittunut ainoastaan parisuhtesiin, vaan myös perheen muihin jäseniin, työnantaja-alainen-asemaan jne.
Tavallaan näen valtaapitävän pahimpana henkisen väkivallan muotona edelleen tämän. Se sisältyy melkein joka osa-alueeseen.
Vallanpitoonhan se perustuu periaatteessa väkivaltaisuuden syntykin...oletetaan, että väkivaltaa harjoittava olisi suoraan valtaakäyttävä, mutta todellisuudessahan hän koittaa pitää sen vallan itsellään ja on juurikin siitä vallan menetyksestä huolissaan. Varsinaisestihan hän kokee, ettei hällä ole oikeaa valtaa siis...
Väkivaltahan koetaan usein miesten aiheuttamaksi yksinomaan...siis nainen on tässä poikkeus, mutta monesti vaikka väkivaltaa käyttävä olisi mies, niin nainen siihen vaikuttaa...joko hänen äitinään tai puolisona... eli jotenkin tämä pitäisi saada sukupuolettomaksi ongelmaksi, niinkuin koko toksinen maskuliinisuuskin. Sekään ei aiheuta ongelmia vaan miehille ja uhreina naisille, vaan uhriuttaa miehiä ja poikia varsinkin jo äitisuhteen aikana...
Hellsten sanoi, että moni syrjäytynyt nuori mies saa äidistään taakan elämäänsä...hän ei saa elää normaalia lapsuutta ja nuoruutta, kun äiti ei saa oikeaa maskuliinisuutta puolisoltaan, tämä hakee sitä omalta pojaltaan...ja taas se puoliso on voinut saada samaa lääkettä omalta äidiltään...
Aikamoinen viidakko tämäkin, mutta pääsyy lienee toi sota...mikä oli....silloin jäi aika monesta perheestä se maskuliinisuus karjalan multiin...ja äidit kaappas pojat...Mene ja tiedä...???
Ollaan genetiikan vankeja. Toisalta taas kovasti dominoiva isäkään perheessä ei ole kovin rakentava yhtälö.
Harmi kun lääketiede, perinnöllisyystide tai kantasolusiirto ei taida tätä osata fiksata.
Tämän osaisi fiksata jonkinsortin valistus ja käsitteiden muutto. Monia asioita jouduttiin pakkosyöttämään, kun naisia ajettiin päättäviin elimiin ja kaikkeen yhteiskunnassa...minusta toksista maskuliinisuutta voitaisiin ajaa alussa ihan tavalllaan kiintiöillä pois...vaikkapa vanhemmuuskorvauksien perusteena tyrkättäisiin isä lasten kanssa osa-ajaksi, kuten joskus oli naiskiintiöitä jonnekin...Se auttaisi ns. pakollisena toimena kaivamaan feminiinisyyttä esiin hitusen...lapsenaskelin...
Nykyinen sukupuolettomuusjahtaaminen lopetettaisiin, koska minusta se vääristää ihmisten ymmärrystä. Mies ja nainen voi olla ihan oma sukupuolensa ja sillä siisti, mutta jotenkin opetetaan, että on olemassa jokaisella feminiininen ja maskuliininen piirre itsessään ja se on fine...Ehkä toksisesta maskuliinisuudesta pahempi asia on, että feminiininen piirre itsessään tai miehessä naisena, koetaan heikkoudeksi...
Indikaattoriksi voisi ottaa kaksi homoa, jotka suutelee, silloin kun se on suuresta osasta suloista, niin silloin ollaan jo pitkällä. Siis tietenkin yhtä suloista kuin kahden naisen suuteleminen...
Joskus ihan mietin tuota itsekin, vaikka minulla ei ole homoja vastaan mitään, niin pikkuisen se mieli vaan karsastaa ajatusta kahden miehen suudellessa... niin ja hurrit on homoja ja ja... heh...
Ootko katsonut sitä "markusta" se kiroileva naiseksi pukeutunut romuyrittäjä...siinä on ehkä paras osoitus, että feminiininen puoli vaan puskee jotenkin läpi, mutta toisaalta pitää olla niin "maskuliininenkin kiroiluineen". Sitä katsoessa mietin, että mitenkän paljon suhteessa on transihmisiä miehissä vs naisissa? Villi veikkaus, että miehet johtaa... Ja miten paljon heistä on niitä, jotka vaan ajattelevat toksisen maskuliinisesti?
Jänniä ajatuksia. Itse puolustaisin tuota lapsen mahdollisuutta tutustua enemmän molempiin vanhempiinsa. Ja yleisesti ottaen mahdollisimman suureen määrään ihmisiä. Koska jokainenhan on kuitenkin uniikki, omanlaisensa.
Minusta henkilöt, jotka hyväksyvät itsessään feminiiniset ja maskuliiniset piirteensä, ovat jo aika pitkällä itsensä kanssa. Ja se näkee myös suhtaumisessa ympäröivään kulttuuriin. Hyväksymättömät ovat ehkä kriitisempiä myös suhteessa ympäröivään maailman suhteen. Kaiken erilaisuuden sitämisessä.
Transihmisiä en henkilökohtaisesti tunne. Tiedossani taitaa olla vain miespuolisia. Homoja tiedän ehkä himpun verran enempi kuin lesboja. Sitä taas en tiedä, miten h/l kokee omat maskuliiniset/feminiiniset piirteensä, vain ovatko ne vahvemmin suojattu kuin heterolla?
Joo, Markku on melkoinen tapaus. Katoin niitä jaksoja jokus vapailla. Mutta mun mielestä siinä on aika paljonkin sanomaa.
Lapsillahan on kyky omaksua vaikka minkälaista ihmistä ympärilleen, eikä he tavallaan syrji ketään, että kaikki mitä he sallivat, tulee puhtaasti kokemusten perusteella. Omien vanhempien kauttahan ne kaikki tulee, mutta toisaalta tiedän itsekin vanhempana oppivani lapsilta monta asiaa elämästä.
Joo, toi feminiinisyys ja maskuliinisuus yhdessä on monella naisella aika hyvässäkin balanssissa...tytöt pitää äitinsä opeista ja neuvoista, mutta turvautuu usein isään ja nauttivat isän kanssa olemisesta...Mutta poikien kohdalla isän kanssa oleminen on usein vaivaannuttavaa juuri isälle...ja siitä saattaa jäädä usein komplekseja pojille. Jossain leffassa juuri miehet puhuivat, että oman isän huomiottomuus sai heidät tekemään vanhempana väkivallan tekoja. Ja he eivät olleet saaneet elämäänsä balanssiin...Periaatteessa kysehän on siis isän siitä feminiinisestä empaattisesta puolesta, jota he osaavat näyttää tytölle, mutta ei omalle pojalleen, koska se on heikkoutta... Siis siinä toksisuudessaan...
No Markku tai markus...whatever on kyllä ihan hauskakin...se missä se kertoo suomalaisuudesta...se on hauska pätkä...
Naisilla on tapana olla niin paskamaisia, kuin niiden antaa olla.
Älä siis anna naisen olla kuspiä.
Joo. Naiset pitäisi palauttaa paikoilleen
nytköse uhriutuminen alkoi :))
kukaan ei ole pakottanut olemaan parisuhteessa :)) voi olla sinkkunakin :))
vali-vali-vali
Yhteiskunnallista kepulismia. Eräs sana esitti sen tehneen monia asioita ja sen lisäksi paljon muutakin. Kun ei kuitenkaan pelkästään.
https://m.youtube.com/watch?v=7aMFAP_hWgA
Nainen voi aina harjoittaa henkistä väkivaltaa, mutta onneksi NALli voi aina keittää naisen elävältä kostoksi. :D :D :D
Africassa on toista.