Presidenttiemme suhde uskontoon ja kirkkoon.

Jotenkin minua yököttää tämä silmäätekevien uskonnollisuuden arviointi.

Kansa ansaitsisi totta vieköön teokratian, että saisi tekopyhyydestä viimeinkin tarpeekseen.

Uskolla ylipäätään vai luterilaisella uskolla.

Perustuuko mihinkään tutkimustietoon käsitys, että sodissa menestymiseen vaikuttaisi kansan johtajien uskonnollisuus?

Neuvostoliiton johtajat taisivat peräjälkeen olla ateisteja, ja NL oli eräs toisen maailmansodan voittajavaltioista.

Hyväuskoisuus on myönteinen tunne - toivottavasti se on vain alamaisten vaiva ollen haittaamatta kansakunnan johdon järjenkäyttöä.

Lisäys. Tyo Kyösti Kallion rukous olisi kyllä mitä ajankohtaisin tähänkin aikaan.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Uskolla ylipäätään vai luterilaisella uskolla.

Kristinuskolla yleensä. En minä tiedä muiden uskontojen vaikutusta Suomeen.
Aika vähäisiä taitavat olla.
Onhan kristinusko Suomessa kuitenkin huomattavasti suurin uskontoryhmä.

jjeeves kirjoitti:

Perustuuko mihinkään tutkimustietoon käsitys, että sodissa menestymiseen vaikuttaisi kansan johtajien uskonnollisuus?

Neuvostoliiton johtajat taisivat peräjälkeen olla ateisteja, ja NL oli eräs toisen maailmansodan voittajavaltioista.

Hyväuskoisuus on myönteinen tunne - toivottavasti se on vain alamaisten vaiva ollen haittaamatta kansakunnan johdon järjenkäyttöä.

Lue lisää

"Neuvostoliiton johtajat taisivat peräjälkeen olla ateisteja, ja NL oli eräs toisen maailmansodan voittajavaltioista."

Niinpä.

Kenties sotapelin plussaksi laskettiin että puna-armeijassa oli paljon ortodokseja, muslimeja ja juutalaisia.
;)

jjeeves kirjoitti:

Perustuuko mihinkään tutkimustietoon käsitys, että sodissa menestymiseen vaikuttaisi kansan johtajien uskonnollisuus?

Neuvostoliiton johtajat taisivat peräjälkeen olla ateisteja, ja NL oli eräs toisen maailmansodan voittajavaltioista.

Hyväuskoisuus on myönteinen tunne - toivottavasti se on vain alamaisten vaiva ollen haittaamatta kansakunnan johdon järjenkäyttöä.

Lue lisää

Minä ajattelen niin, että enemmän kuin menestystä sodassa, pieni kansa tarvitsee varjelusta. Ja sitähän ei voi kiistää, että uskomaton varjellus oli kansamme yllä.
Olisi voinut käydä paljon huonomminkin.

Siitähän tietenkin voidaan kiistellä maailman tappiin asti että oliko siinä presidenttimme uskolla merkitystä. Näin ainakin uskottiin.

evita- kirjoitti:

Minä ajattelen niin, että enemmän kuin menestystä sodassa, pieni kansa tarvitsee varjelusta. Ja sitähän ei voi kiistää, että uskomaton varjellus oli kansamme yllä.
Olisi voinut käydä paljon huonomminkin.

Siitähän tietenkin voidaan kiistellä maailman tappiin asti että oliko siinä presidenttimme uskolla merkitystä. Näin ainakin uskottiin.

Lue lisää

"Ja sitähän ei voi kiistää, että uskomaton varjellus oli kansamme yllä."

Tämä on varsin helppo kiistää koska pienintäkään todistetta tämän väitteen tueksi et sinä eikä kukaan muukaan ole koskaan esittänyt.

YksinkertaistaEiköVain kirjoitti:

"Ja sitähän ei voi kiistää, että uskomaton varjellus oli kansamme yllä."

Tämä on varsin helppo kiistää koska pienintäkään todistetta tämän väitteen tueksi et sinä eikä kukaan muukaan ole koskaan esittänyt.

Lue lisää

Olen kuunnellut työssäni paljon siihen aikaan elänneitä ihmisiä. He ovat näin kokeneet, ja miksi epäilisin heidän puheitaan.

evita- kirjoitti:

Olen kuunnellut työssäni paljon siihen aikaan elänneitä ihmisiä. He ovat näin kokeneet, ja miksi epäilisin heidän puheitaan.

Jos vaivauduit lukemaan: koska pienintäkään todistetta tämän väitteen tueksi et sinä eikä kukaan muukaan ole koskaan esittänyt.

Se että sinä tai joku muu "kokee" että noin olisi ollut ei ole todiste asiasta.

Vai mitä?

KTS kirjoitti:

"Neuvostoliiton johtajat taisivat peräjälkeen olla ateisteja, ja NL oli eräs toisen maailmansodan voittajavaltioista."

Niinpä.

Kenties sotapelin plussaksi laskettiin että puna-armeijassa oli paljon ortodokseja, muslimeja ja juutalaisia.
;)

Lue lisää

Viron presidentti Kersti Kaljulaidilla on mutkaton ja moderni suhtutuminen uskontoon. Hänen mielestään suhtautumisen uskontoon tulee olla vilpitöntä ja uskonnonharjoituksen yksityistä. Hänelle valtiolliseen protokollaan uskonto ei kuulu, silloin se ei olisi vilpitöntä.
Presidentti meni virkaan astuttuaan suoraan presidentinlinnaan, ei kirkkoon.
http://estofennia.eu/viro-presidentti-uskonto/

>> Itselleni oli Mauno Koiviston uskonnollisuus yllätys. <<

Mauno Koivisti kirosi ateistit ja halusi pitää kirkon ja valtio erossa toisistaan. Esim piispojen nimittäminen tms. asiat eivät Koiviston mielestä kuuluneet valtiolle.

YksinkertaistaEiköVain kirjoitti:

Jos vaivauduit lukemaan: koska pienintäkään todistetta tämän väitteen tueksi et sinä eikä kukaan muukaan ole koskaan esittänyt.

Se että sinä tai joku muu "kokee" että noin olisi ollut ei ole todiste asiasta.

Vai mitä?

Lue lisää

Todisteita ne ovat henkilökohtaisetkin todisteet.

evita- kirjoitti:

Todisteita ne ovat henkilökohtaisetkin todisteet.

No eivät tietenkään ole.

Vai oletko sitä mieltä että jos minä "koen" että sinä olet esim. raskaana niin se todistaa että olet raskaana?

No?

evita- kirjoitti:

Todisteita ne ovat henkilökohtaisetkin todisteet.

Ja jos joku todistaa että Allah on olemassa niin se tekee asiasta faktan?

Vai?

YksinkertaistaEiköVain kirjoitti:

No eivät tietenkään ole.

Vai oletko sitä mieltä että jos minä "koen" että sinä olet esim. raskaana niin se todistaa että olet raskaana?

No?

No miten sitten oikeudessa todistajilla on niin suuri merkitys, että suorastaan vaaditaan todistajia paikalle.

evita-ei.kirj kirjoitti:

No miten sitten oikeudessa todistajilla on niin suuri merkitys, että suorastaan vaaditaan todistajia paikalle.

Niin tosiaan siellä oikeudessa on todistajia ja sitten se oikeus päättää onko se todistajan kertomus uskottava vai ei vai mitä?




Sinä tietysti voit viedä "todistuksen" siitä että jumalasi on olemassa oikeuteen niin katsoaan päättääkö oikeus tämän "todistuksen" perusteella että jumalasi on olemassa.

Oletko muuten sitä mieltä että jos joku todistaja kertoo että Allah on olemassa niin se todellakin myös sinun mielestäsi tarkoittaa sitä että Allah on olemassa?

Ja sekin valtakunta ihannoi muinaisgermaanisia jumalia, ja vainosi uskonnoltaan juutalaisia ja sellaisia kristittyjä, joilla oli omantunnontarkka kristillinen suhtautuminen natsivaltakuntaan.

evita- kirjoitti:

Minä ajattelen niin, että enemmän kuin menestystä sodassa, pieni kansa tarvitsee varjelusta. Ja sitähän ei voi kiistää, että uskomaton varjellus oli kansamme yllä.
Olisi voinut käydä paljon huonomminkin.

Siitähän tietenkin voidaan kiistellä maailman tappiin asti että oliko siinä presidenttimme uskolla merkitystä. Näin ainakin uskottiin.

Lue lisää

Ehkä merkitys oli enemmän siinä, että näin luotiin toiveikasta mielialaa?

Koskee myös hänen omaa uskonnollisuuttaan, mikäli hän on uskonnollinen.

jjeeves kirjoitti:

Koskee myös hänen omaa uskonnollisuuttaan, mikäli hän on uskonnollinen.

Sitäpä juuri tarkoitin, hänen omaa uskoaan tai aatetta.

Aivan sama tuli mieleeni. Liika ehdottomuus on pahasta.

mummomuori kirjoitti:

Aivan sama tuli mieleeni. Liika ehdottomuus on pahasta.

Tiimipelaaja ei voi olla joustamaton.

"– Hänen eropäätöksensä oli liittynyt naispappeuden lykkääntymiseen ja kirkon varautuneeseen asenteeseen seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Halonen kertoo, että hänelle muodostui tuolloin kirkkoa kohtaan ”pitäkää hommanne” -asenne. Sen sijaan, että olisi pyrkinyt uudistamaan kirkkoa sisältäpäin, hän päätti astua sen ulkopuolelle, Jalovaara kirjoittaa."
Luulenpa, että Tarja Halosta veti kirkkoon enemmän hänen poliittinen agendansa kuin sen perussanoma, sielujen pelastaminen.

evita- kirjoitti:

"– Hänen eropäätöksensä oli liittynyt naispappeuden lykkääntymiseen ja kirkon varautuneeseen asenteeseen seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Halonen kertoo, että hänelle muodostui tuolloin kirkkoa kohtaan ”pitäkää hommanne” -asenne. Sen sijaan, että olisi pyrkinyt uudistamaan kirkkoa sisältäpäin, hän päätti astua sen ulkopuolelle, Jalovaara kirjoittaa."
Luulenpa, että Tarja Halosta veti kirkkoon enemmän hänen poliittinen agendansa kuin sen perussanoma, sielujen pelastaminen.

Lue lisää

Sielujen pelastumisesta ei varmaan kukaan presidentti ole ollut kiinnostunut eikä se heille kuulukaan.

Jalovaaran ajatukset taisi paremminkin pysyä silloin, kuin nytkin, rahassa ja siinä, ettei kukaan vaan oikeasti parannu.

evita- kirjoitti:

"– Hänen eropäätöksensä oli liittynyt naispappeuden lykkääntymiseen ja kirkon varautuneeseen asenteeseen seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Halonen kertoo, että hänelle muodostui tuolloin kirkkoa kohtaan ”pitäkää hommanne” -asenne. Sen sijaan, että olisi pyrkinyt uudistamaan kirkkoa sisältäpäin, hän päätti astua sen ulkopuolelle, Jalovaara kirjoittaa."
Luulenpa, että Tarja Halosta veti kirkkoon enemmän hänen poliittinen agendansa kuin sen perussanoma, sielujen pelastaminen.

Lue lisää

Minkä ihmeen takia kenenkään tasavallan presidentin pitäisi pyrkiä "uudistamaan kirkkoa sisältäpäin"? Se ei kuulu presidentin virallisiin velvollisuuksiin eikä oikeuksiin, ja olisi hyvin arveluttavaa, jos koko kansakunnan presidentin toivottaisiin henkilökohtaisista syistä pyrkivän puuttumaan yhden uskonnon sisäisiin asioihin!

Se nyt vielä puuttuisi, että presidentit ryhtyisivät oikein huolehtimaan kansalaisten "sielujen pelastuksesta". Se olisi loukkaus niitä kohtaan, jotka valtiossamme harjoittavat muita uskontoja kuin luterilaisuutta ja niitä kohtaan, jotka eivät usko sielun olemassaoloon, kuten buddhalaisuudessa ajatellaan. Uskonnottomat ja ateistit kohauttanevat hartioitaan, jos presidentti osoittaisi harrastuneisuutta heidänkin sielujensa pelastamiseen.

jjeeves kirjoitti:

Minkä ihmeen takia kenenkään tasavallan presidentin pitäisi pyrkiä "uudistamaan kirkkoa sisältäpäin"? Se ei kuulu presidentin virallisiin velvollisuuksiin eikä oikeuksiin, ja olisi hyvin arveluttavaa, jos koko kansakunnan presidentin toivottaisiin henkilökohtaisista syistä pyrkivän puuttumaan yhden uskonnon sisäisiin asioihin!

Se nyt vielä puuttuisi, että presidentit ryhtyisivät oikein huolehtimaan kansalaisten "sielujen pelastuksesta". Se olisi loukkaus niitä kohtaan, jotka valtiossamme harjoittavat muita uskontoja kuin luterilaisuutta ja niitä kohtaan, jotka eivät usko sielun olemassaoloon, kuten buddhalaisuudessa ajatellaan. Uskonnottomat ja ateistit kohauttanevat hartioitaan, jos presidentti osoittaisi harrastuneisuutta heidänkin sielujensa pelastamiseen.

Lue lisää

Tässä puhutiinkin Halosen omasta uskostaan ja suhteestaan kirkkoon. Ei siitä mitä hän mahdollisesti tuo sieltä ulos.
Eiköhän sen kirkon pidä hoitaa itse omasta sanomastaan.

evita- kirjoitti:

"– Hänen eropäätöksensä oli liittynyt naispappeuden lykkääntymiseen ja kirkon varautuneeseen asenteeseen seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Halonen kertoo, että hänelle muodostui tuolloin kirkkoa kohtaan ”pitäkää hommanne” -asenne. Sen sijaan, että olisi pyrkinyt uudistamaan kirkkoa sisältäpäin, hän päätti astua sen ulkopuolelle, Jalovaara kirjoittaa."
Luulenpa, että Tarja Halosta veti kirkkoon enemmän hänen poliittinen agendansa kuin sen perussanoma, sielujen pelastaminen.

Lue lisää

>> Sen sijaan, että Tarja Halonen] olisi pyrkinyt uudistamaan kirkkoa sisältäpäin, hän päätti astua sen ulkopuolelle, Jalovaara kirjoittaa." <<

Miten aktiivipoliitikko pyrkisi vaikuttamaan kirkkoon sisältäpäin? Pyrkimällä kirkolliskokouksen jäseneksi ja siinä samalla hoitaa kunnallispolitiikkaa ja kansanedustajan tointa, muiden harrastustensa ohella?

Taitaisi aika loppua kesken, eikä olisi muutenkaan sopivaa. Syntyisi vähintäänkin jääviysongelmia. Ja kenen asiaa uskonnollisesti virittäytynyt kansanedustaja eduskunnassa ajaa, kirkon (organisaationa), seurakuntalaisten, Jumalan vai häntä eduskuntavaaleissa äänestäneiden. Minusta häntä äänestäneiden.

Toiseksi, Mauno Koivisto oli mielestäni oikeassa, kun hän pyrki pitämään kirkon ja valtion erossa toisistaan. Kuten sen käytännön lopettaminen, että presidentti nimitti piispat (joka oletettavasti lisäsi kirkon valtaa yhteiskunnallisiin asioihin).
Tai kun Koivisto ärähti piispoille, jotka ottivat julkisesti kantaa maahanmuuttopolitiikkaan.

Ymmärtäisin, että Koiviston mielestä kirkon ei ollut sopivaa sotkeutua politiikkaan.

qwertyilija kirjoitti:

>> Sen sijaan, että Tarja Halonen] olisi pyrkinyt uudistamaan kirkkoa sisältäpäin, hän päätti astua sen ulkopuolelle, Jalovaara kirjoittaa." <<

Miten aktiivipoliitikko pyrkisi vaikuttamaan kirkkoon sisältäpäin? Pyrkimällä kirkolliskokouksen jäseneksi ja siinä samalla hoitaa kunnallispolitiikkaa ja kansanedustajan tointa, muiden harrastustensa ohella?

Taitaisi aika loppua kesken, eikä olisi muutenkaan sopivaa. Syntyisi vähintäänkin jääviysongelmia. Ja kenen asiaa uskonnollisesti virittäytynyt kansanedustaja eduskunnassa ajaa, kirkon (organisaationa), seurakuntalaisten, Jumalan vai häntä eduskuntavaaleissa äänestäneiden. Minusta häntä äänestäneiden.

Toiseksi, Mauno Koivisto oli mielestäni oikeassa, kun hän pyrki pitämään kirkon ja valtion erossa toisistaan. Kuten sen käytännön lopettaminen, että presidentti nimitti piispat (joka oletettavasti lisäsi kirkon valtaa yhteiskunnallisiin asioihin).
Tai kun Koivisto ärähti piispoille, jotka ottivat julkisesti kantaa maahanmuuttopolitiikkaan.

Ymmärtäisin, että Koiviston mielestä kirkon ei ollut sopivaa sotkeutua politiikkaan.

Lue lisää

"Miten aktiivipoliitikko pyrkisi vaikuttamaan kirkkoon sisältäpäin? Pyrkimällä kirkolliskokouksen jäseneksi..."

Taittaisi olla ainut keino yritää sisältäpäin vaikuttaa?

Manulla oli varmaan silloin lenttismatsi 🏐

Eli vanhetessaan Kekkonen alkoi kallistua vasemmalle.

inti kirjoitti:

Eli vanhetessaan Kekkonen alkoi kallistua vasemmalle.

Yritätkö koplata uskonnottomuuden vasemmistolisuuteen?

Miten se sopii siihen, että löytyy paljon uskonnottomia keskustasta ja kokoomuksesta?

mhkdfgk kirjoitti:

Yritätkö koplata uskonnottomuuden vasemmistolisuuteen?

Miten se sopii siihen, että löytyy paljon uskonnottomia keskustasta ja kokoomuksesta?

Olen saanut sellaisen käsityksen, että Kekkonen vietti hauskoja hetkiä ateististen vasemmistolaisten kanssa itärajan takana. Se oli helpompaa kun ei itsekään ollut kovin uskonnollinen ja hieman kallellaan vasemmalle.

inti kirjoitti:

Olen saanut sellaisen käsityksen, että Kekkonen vietti hauskoja hetkiä ateististen vasemmistolaisten kanssa itärajan takana. Se oli helpompaa kun ei itsekään ollut kovin uskonnollinen ja hieman kallellaan vasemmalle.

Lue lisää

Ei se vasemmistolaisuus aina tarkoita että olisi ateisti. Olemassa on jopa uskovia kommunisteja.

Vanhoina pahoina aikoina ihmiset joutuivat kasvamaan niin umpiuskonnollisessa ympäristössä, ettei heillä käytännössä ollut mitään mahdollisuutta valita maailmnkatsomustaan itse; se tungettiin heidän mieliinsä päivästä yksi alkaen.

Papit ovat jo 'aikojen alussa' tajunneet että se on ylivoimaisesti tehokkain tapa saada helposti johdateltavia ihmisiä seurakuntiensa jäseniksi.

Jos ihminen saa kasvaa uskonnoista vapaana esim. ensimmäiset 15 vuottaan, ei hänestä tule uskonnollinen kuin poikkeustpauksessa, ja siksi papisto pyrkii noitten puolustuskyvyttömien lasten tykö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa...

mhkdfgk kirjoitti:

Vanhoina pahoina aikoina ihmiset joutuivat kasvamaan niin umpiuskonnollisessa ympäristössä, ettei heillä käytännössä ollut mitään mahdollisuutta valita maailmnkatsomustaan itse; se tungettiin heidän mieliinsä päivästä yksi alkaen.

Papit ovat jo 'aikojen alussa' tajunneet että se on ylivoimaisesti tehokkain tapa saada helposti johdateltavia ihmisiä seurakuntiensa jäseniksi.

Jos ihminen saa kasvaa uskonnoista vapaana esim. ensimmäiset 15 vuottaan, ei hänestä tule uskonnollinen kuin poikkeustpauksessa, ja siksi papisto pyrkii noitten puolustuskyvyttömien lasten tykö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa...

Lue lisää

Eikä ulkopuolinen uskon syöttö onnistu, jos ja kun koti ei sitä tue. Yksi tärkeä syy uskonnollisuuden vähenemiseen on se, että voi olla uskomatta joutumatta syrjityksi.

Ei se ihan nyt enää sellaista ole - ehkä joissakin pienissä piireissä.

Haitalliseksi uskonto muuttuu sitten, kun siitä pyritään hallitsemaan ihmistä tai jopa koko yhteiskuntaa.

Jokainen meistä voi harrastaa vaikkapa joogaa tai olla harrastamatta, mutta koko kansan pakkojooga olisi jo tyranniaa. Varsinkin meille rautakangille.