Evankeliumi Luukkaan mukaan: EI SOVITUSOPPIA

Luukkaan teksti (Evankeliumi, Apt) on UT:n laajin eikä siinä ole sovitusoppia. Varhaiskristillisyydessä ensimmäisellä vuosisadalla ei siis ollut tarpeen uskoa Jeesuksen uhrikuoleman syntejä sovittavaan vaikutukseen. Luukkaalle Jeesuksen ristinkuolema oli profeetan marttyyrikuolema,ei muuta.

Eli heitätkö kaiken muun Raamatusta pois epätotena. On siinä ainakin vahva itseluottamus kaverilla. Varmaan muutama muukin ihminen on Raamatun eri osien todenperäisyyttä ja alkuperäisyyttä tutkinut.

"Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen"

Jeesus oli kuitenkin hengellinen opettaja, joten tuokin pitää ymmärtää hengellisenä opetuksena.

Ei näytä palstalla olevan kovin hyvää Raamatun tuntemusta, koska keskustelu tyrehtyy näinkin tärkeään asiaan. Niin, se vaatisi Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen tarkkaa lukemista.

Varhaisten seurakuntien ja yksityisten kristittyjen käsitys Kristuksen merkityksestä oli varsin heterogeeninen. Voinee yksinkertaistaa, että kristittyjä olivat ne, jotka tunsivat olevansa kristittyjä. Uuteen testamenttiin on pyritty kokoamaan varhaisten kristittyjen kirjoituksia, koska Herran paluu viivästyi ja ensimmäinen sukupolvi oli kuollut, eikä voinut enää välittää perinnettä.
Heterogeenisyys näkyy myös kirjoituksissa.

Myöhemmin kirkolliskokoukset valitsivat UT:n arvovaltaisen sisällön, jolloin kristityille tuli tutuksi myös sellaiset opit, joista ei ennen ollut edes tiedetty kaikissa seurakunnissa, ja kaikki kristityt velvoitettiin pitäytymään niihin.

Muistona tästä on vieläkin lännen- ja idänkirkon painotusero. Länsi julistaa painokkaammin sovitusoppia ja itä Kristuksen ylösnousemista tuonelasta, jolloin tuonelan vangit vapautuivat ja tuonelan valta murtui. Kuitenkin molemmat pitävät myös toistensa vähemmän painottamaa oikeana.

Ei apostolisessa uskontunnustuksessakaan mainita sovitusoppia, eikä monessa UT:n kirjoituksessa, mutta kristillinen kirkko pitää sitä oikeana niiden mainintojen perusteella, jotka siitä on Raamatussa ja oli säilynyt suullisessa perimätiedossa aikana, jolloin UT:ta ei ollut vielä kirjoitettu.

Kristuksen merkitys oli monipuolinen. Hän täytti myös juutalaisten odotuksen Messiaasta, mutta ei sitäkään kaikissa UT:n kirjoissa mainita, jopa zarathustralaisten odotukset omasta Messiaasta, mikä on kuvattuna Matteuksen evankeliumissa, jossa itämaan tietäjät (magoi ton anatolon) tulevat Jeesuksen syntymäpaikalle.

Magoi, maagit, olivat aikalaisille perin tuttuja, koska Rooman valtakunnassa vallitsi silloin nykyisen kaltainen uskontojen moninaisuus. Maagit olivat zarathustralaisia pappeja, jotka olivat tulleet kunnioittamaan Jeesusta. Kertomuksen clou lienee, että Jeesus ei ole vain juutalaisten odottama Messias, vaan myös pakanoiden odottama. Ja näin kristillinen kirkko ajattelikin. Pakana voi tulla kristityksi tulematta ensin juutalaiseksi.