Uusi GGR-sivu

Täälläkin yksi samaa mieltä oleva. Jo viime viikolla aloin kyllästyä kohtuuttoman pitkään ja liian polveilevaan viestiketjuun, mutta jäi aikomani uuden sivun aloitus tekemättä. Edelliseen kertyi jo alle kahdessa viikossa 160 kommettia, siis keskimäärin ainakin 10 päivässä. Sillä tahdilla aloittaisin uuden ketjun joka viikko vaikka viikkonumerolla varustettuna, niin olisi aavistuksen paremmat mahdollisuudet löytää jotain etsimäänsä vanhoista. Olisiko vaikka ensi viikolla GGR 41.

Mistä löytyy Igorin puhelun suomennus?. Lja gavarju pa russki otschen bloha ( sorry oikeinkirjoitus, ei ole kirilisiä )

seppomartti kirjoitti:

Mistä löytyy Igorin puhelun suomennus?. Lja gavarju pa russki otschen bloha ( sorry oikeinkirjoitus, ei ole kirilisiä )

Jos haluat lukea Igorin raportin englanninkielisen version suomeksi, avaa englanniksi käännetty raportti ensin facebookissa klikkaamalla alanurkassa näkyvää " View on Facebook". Kun olet facbookin sivuilla klikkaa teksin alanurkasta "Käännä". Niin yksinkertaista se on, mutta en ole katsonut koneen tekemää käännöstä. Saattaa ollu hullunkurinen.
Samalla, kun olet GGR:n facebookin sivuilla, voit katsoa Don McIntyren tulkintaa Windyn ennusteesta ja veneiden reiteistä. Mark Slats näyttää joutuneen hyvin heikkoon tuulee ja perässä tulevat veneet lähestyvät häntä. Don myös kertoo Igorin etustaagin ja purjeen ongelmista. Sitä juttua on kyllä pakko kuunnella englanniksi.

Kun niitä sinun laitteestasi puuttuvia Windyn tuulitietoja katselee, näyttää eteläisempi reitti tällä haavaa huonommalta kuin Istvanin ja Susien kurssi. Tapio on päivittäin HF-radiollaan yhteydessä suomalaisiin radioamatööriehin ja varmaankin saa tuoreita sää- ja tilannetietoja. Jännä seurata. On tuo Susien kuitenkin kova mimmi purjehtimaan!
Hienoa, että Tapio on saanut sähkönsä toimimaan ja pystyy ylläpitämään radioyhteyttä. Pikkuharneja kyllä tuntuu riittävän. Tällä kertaa nestekaasukamiina ei toimi. Ruokaa ja juomavettä onneksi riittää ja purjeet takila ovat kunnossa ja ilmeisesti Windpilotin tuuliperäsinkin toimii riittävästi.

Tätä kysyin edellisessä ketjussa vastausta saamatta, mutta miten ios apin tuulitietoja tulkitaan?

Tuulensuunta on ilmeinen, mutta värikoodien selitystä en näe mistään.

Paljonkotuulee kirjoitti:

Tätä kysyin edellisessä ketjussa vastausta saamatta, mutta miten ios apin tuulitietoja tulkitaan?

Tuulensuunta on ilmeinen, mutta värikoodien selitystä en näe mistään.

Lue lisää

Punaisesta oranssin ja keltaisen kauttaa vihreään näyttäisi asteikko kulkevan, mutta en minä tuolta esimerkiksi mitään pläkäalueita löydä.

Parin päivän tähtäimellä Windyn mukaan kyllä Tapion reitti näyttää paremmalta, vaikka siihenkin vähän keveitä tuulia mahtuu.

Mitä ja miten näkyy, riippuu näköjään selvästi käyttiksestä. Windowsilla kaikki toimii selkeimmin, Androidilla toimii vain riisuttu mobiiliversio, IOSista en tiedä. Itse olen luopunut siksi kokonaan tabletin käytöstä tässä yhteydessä.

Paljonkotuulee kirjoitti:

Punaisesta oranssin ja keltaisen kauttaa vihreään näyttäisi asteikko kulkevan, mutta en minä tuolta esimerkiksi mitään pläkäalueita löydä.

Elleivät windyn värikoodit näy livetrackerin alareunassa, mene windy.comin omille sivuille. Ainakin siellä niiden pitäisi näkyä.
Aikaisemmin tuo tsekkiläinen sääohjelma oli nimeltään windyty, nykyisin windy. Se on helppokäyttöinen ja hyvä myös kotivesillä (Itämeren alueella).

Ehkä Tapio on ratkennut ryypiskelemään.

Tapio #Lehtinen (via satellite) TIHKUSADERESEPTI:KUUMAAN PIRKKAPROSUKLAAJUOMAAN LURAUS JALLUA

Suklaatia kirjoitti:

Ehkä Tapio on ratkennut ryypiskelemään.

Tapio #Lehtinen (via satellite) TIHKUSADERESEPTI:KUUMAAN PIRKKAPROSUKLAAJUOMAAN LURAUS JALLUA

Ei ole ratkennut, noinhan sitä on tehty niin kauan kuin jallua on ollut saatavana. Noilla leveysasteilla vain Tapio lisää sen pirkan mukaan.

ent.windyty kirjoitti:

Elleivät windyn värikoodit näy livetrackerin alareunassa, mene windy.comin omille sivuille. Ainakin siellä niiden pitäisi näkyä.
Aikaisemmin tuo tsekkiläinen sääohjelma oli nimeltään windyty, nykyisin windy. Se on helppokäyttöinen ja hyvä myös kotivesillä (Itämeren alueella).

Lue lisää

Suurkiitos tuosta windy.com vihjeestä! Olisiko toteutukseltaan maailman ykkönen, ainaskin yrnot, nullschoolit ja wingurut peittoaa kuusnolla. Tarkoitan siis visuaalista ilmettä ja kattavuutta. Tietojen tarkkuus ja käyttökelpoisuus selvinnee pitkäaikaisen käytön myötä. Oulun seudulla lienee kohta uutta lunta 8.6 cm, jää nähtäväksi. Esim windgurun 2d tuulianimaatio on hauska, mutta ennusteena kelvoton.

Nyt on kiva surffata etelämeren tyrskyissä keinumatta kotisohvalla.

Istumista on vähän, enemmän makuuasennossa. Ellei ole trimmattavaa, korjattavaa tai navigoitavaa. Yleensä on.

seppomartti kirjoitti:

Istumista on vähän, enemmän makuuasennossa. Ellei ole trimmattavaa, korjattavaa tai navigoitavaa. Yleensä on.

Aika lailla on ollut fyysistä hommaa useimmilla. Igorilla taisi mennä iho rikki sormista, kun irroitti foilin etustaagista ja asensi pistoolihakaset keulapurjeeseen. Jean-Luc valitteli, että hänen iässään (73) mastoon kiipeäminen merenkäynnissä otti voimille. Todennäköisesi veneiden vesilastin tyhjennykset knockdownien tai ympärimenojen jälkeen ovat vaatineet satojen litrojen pumppaamista käsin, jos sähköt olivat poissa. Markilla taisi olla knockdownin yhteydessä jopa tulipalo, kun sähköjärjestelmä oli jonkin aikaa veden alla. Hän myös joutui sukeltamaan knockdownin jälkeen saadakseen skuutin irti potkurista. Kaikilla on ollut purjemanöövereitä kannella, toisilla tiheämmin. Aika moni on tainnut käyttää myrskyfokkaa ja trysailia. Mark Slatsilla purjeenvaihtoja kenties eniten, kun keula- ja välistaagissa ei ole rullalaitetta.

taitaa tuo ranskan papan etu matka jo niin suuri että sitä ajamalla oteta kiinni jos ei tulee mitään tosi draamaa ?

Tyrätorpedomme tuntuu olevan menossa päivä päivältä pahemmaksi.

sanup kirjoitti:

taitaa tuo ranskan papan etu matka jo niin suuri että sitä ajamalla oteta kiinni jos ei tulee mitään tosi draamaa ?

Etumatka

Hyvä juttu oli joo. Mutta miksi säilykepurkeista ei ole poistettu etikettejä ja tussilla kirjoitettu sisältö ja vanh. aika.
Nyt tölkit ovat kastuneet ja etiket irronneet eikä Tapsalla ole tietoa mitä missäkin purkissa on.
Eikö tuo ole perusjuttu maailman merillä?

F28 kirjoitti:

Hyvä juttu oli joo. Mutta miksi säilykepurkeista ei ole poistettu etikettejä ja tussilla kirjoitettu sisältö ja vanh. aika.
Nyt tölkit ovat kastuneet ja etiket irronneet eikä Tapsalla ole tietoa mitä missäkin purkissa on.
Eikö tuo ole perusjuttu maailman merillä?

Lue lisää

On se nimenomaan perusjuttu ja pitäisi olla tuttu. Toinen syy siihen, että lämpimistä maista hankituista purkeista ym pitää poistaa paperit ja varsinkin pahvit, on ötököiden munat. Pakkauksien mukana veneeseen voi siirtyä torakoiden munia ja jonkin ajan päästä alkaa näkyä torakoita. Tunnollisimmat/pelokkaimmat purjehtijat pesivät purkit sen lisäksi, että repivät etiketit pois. Huopakynällä kannattaa merkitä paitsi tuotteen laatu, myös ostopaikka päiväys. Jälkimmäisistä tiedoista on hyötyä, jos poikkeaa Australiaan tai Uuteen-Seelantiin. Niissä tulli takavarikoi kaikki lihaa sisältävät ja vähänkin epäilyttävät tuotteet.
Sekin on "perusjuttu", että uistinkela vieheineen 100 m tukevaa siimaa, takaa tuoremuonan: tavallisesti tonnikaloja (yellow fin on maukkaampi kuin blue fin tuna) ja kultamakrilleja eli mahi-mahi. Niitä ainakin itse sain varsinkin Intian valtameren ja Pacificin ylityksillä, Atlantin puolella vähän harvemmin. Kun Tapio kertoi GGR:stä Hgin venenäytelyssä, yksi hänelle esitetty yleisökysymys koski kalastusvälineitä. Tapion vastaus oli: "Olen lähdössä purjehtimaan, en kalastamaan". Saa nähdä onko mieli muuttunut, kun palaa ;-)

Tottakai! Tuo pitää täysin paikkansa, niinhän olisi pitänyt tehdä. Mutta Tapion tytär Silja totesi eräässä haastattelussa että aika kävi vain yksinkertaisesti loppuun eikä läheskään kaikkea ehditty tekemään.

Tuo asia ei ole Tapiolle mikään ongelma, koska kastuneet purkit olivat vain pieni osa kaikkia purkkeja. Niitä on ympäri venettä. Ja kastuneet purkit on jo kaikki syöty.

duunia.riittää kirjoitti:

On se nimenomaan perusjuttu ja pitäisi olla tuttu. Toinen syy siihen, että lämpimistä maista hankituista purkeista ym pitää poistaa paperit ja varsinkin pahvit, on ötököiden munat. Pakkauksien mukana veneeseen voi siirtyä torakoiden munia ja jonkin ajan päästä alkaa näkyä torakoita. Tunnollisimmat/pelokkaimmat purjehtijat pesivät purkit sen lisäksi, että repivät etiketit pois. Huopakynällä kannattaa merkitä paitsi tuotteen laatu, myös ostopaikka päiväys. Jälkimmäisistä tiedoista on hyötyä, jos poikkeaa Australiaan tai Uuteen-Seelantiin. Niissä tulli takavarikoi kaikki lihaa sisältävät ja vähänkin epäilyttävät tuotteet.
Sekin on "perusjuttu", että uistinkela vieheineen 100 m tukevaa siimaa, takaa tuoremuonan: tavallisesti tonnikaloja (yellow fin on maukkaampi kuin blue fin tuna) ja kultamakrilleja eli mahi-mahi. Niitä ainakin itse sain varsinkin Intian valtameren ja Pacificin ylityksillä, Atlantin puolella vähän harvemmin. Kun Tapio kertoi GGR:stä Hgin venenäytelyssä, yksi hänelle esitetty yleisökysymys koski kalastusvälineitä. Tapion vastaus oli: "Olen lähdössä purjehtimaan, en kalastamaan". Saa nähdä onko mieli muuttunut, kun palaa ;-)

Lue lisää

Ihan hyviä ja asiallisia kommentteja! Kiitos!

Noin kuukausi sitten Tapio kertoi radioamatööreille, että oli tiskannut tyhjiä säilyketölkkejä! Ai miksi? Ne pitää kaikki tuoda takaisin Ranskaan, yhtään ei saa heittää mereen. Mutta pakko ne on tiskata, koska muuten ne alkavat haisemaan.

Tapio totesi eräässä haastattelussa, että vaikka pitääkin kalasta, ei kalastaminen ole hygienisesti välttämättä hyvä asia.

Radioamatööri-OH6 kirjoitti:

Ihan hyviä ja asiallisia kommentteja! Kiitos!

Noin kuukausi sitten Tapio kertoi radioamatööreille, että oli tiskannut tyhjiä säilyketölkkejä! Ai miksi? Ne pitää kaikki tuoda takaisin Ranskaan, yhtään ei saa heittää mereen. Mutta pakko ne on tiskata, koska muuten ne alkavat haisemaan.

Tapio totesi eräässä haastattelussa, että vaikka pitääkin kalasta, ei kalastaminen ole hygienisesti välttämättä hyvä asia.

Lue lisää

Peltipurkki kilometrien syvyydessä kestää muutama vuoden. Sen raahaamisessa maapallon ympäri lähtöpaikalle ei ole mitään järkeä, vai onko säilykepurkit muovia?. Muovia emme heitä veteen.

Radioamatööri-OH6 kirjoitti:

Ihan hyviä ja asiallisia kommentteja! Kiitos!

Noin kuukausi sitten Tapio kertoi radioamatööreille, että oli tiskannut tyhjiä säilyketölkkejä! Ai miksi? Ne pitää kaikki tuoda takaisin Ranskaan, yhtään ei saa heittää mereen. Mutta pakko ne on tiskata, koska muuten ne alkavat haisemaan.

Tapio totesi eräässä haastattelussa, että vaikka pitääkin kalasta, ei kalastaminen ole hygienisesti välttämättä hyvä asia.

Lue lisää

Hygieniaepäily on täyttä höpöä. Mikä on hygieniariski, jos juuri merestä nostettu kala fileerataan pannulle?. Kaupasta tai torilta ostettu kala ei hygieniamielessä pärjää laisinkaan.

seppomartti kirjoitti:

Peltipurkki kilometrien syvyydessä kestää muutama vuoden. Sen raahaamisessa maapallon ympäri lähtöpaikalle ei ole mitään järkeä, vai onko säilykepurkit muovia?. Muovia emme heitä veteen.

Lue lisää

GGR:n purjehdussäännöissä on kohta "3.4.9 Pollution". Siinä todetaan, että mereen saa heittää ainoastaan biodegeneroituvaa materiaalia kuten hedelmien kuoria.
Samaa merten suojelua oli sekin, että kahden mastonsa menettäneen veneen upottaminen olisi todellakin ollut laitonta Etelämeren pikkusaaria ympäröivälle luonnonsuojelualueelle. Siksi ne jätettiin ajelehtimaan eikä upotettu.
Siitä olen täysin samaa mieltä kanssasi, ettei maapallon puhtaimmasta valtamerestä nostettu tuore kala voi olla minkäänlainen hypgieniariski. Olisikohan Tapion haastattelussa kertoma "hygieniariski" liittynyt kalasäilykkeisiin, itse kalastetun kalan säilömiseen tai kenties tiskaamattomiin ruokailuvälineisiin?? Kun valtamerellä saa vetouistimella tonnikalan tai mahi-mahin, siitä leikataan paras file heti syötäväksi. Loput voi panna laidan yli kierrätykseen (hait hoitavat nopeasti). Säilykkeisiin kyllä voi liittyä hygieniariski. Jos purkki on pullistunut, se voi olla merkki anaerobisista mikrobeista.

Tarkoittaisiko kalasta aiheutuva ripuli tässä nyt tuota hygieniariskiä?

seppomartti kirjoitti:

Peltipurkki kilometrien syvyydessä kestää muutama vuoden. Sen raahaamisessa maapallon ympäri lähtöpaikalle ei ole mitään järkeä, vai onko säilykepurkit muovia?. Muovia emme heitä veteen.

Lue lisää

Älä nyt taas höpötä, seppomartti. Yrität koko ajan vain väheksyä Tapio Lehtisen purjehdusta. Miksi? Oletko kade optimistijollasi kanssa?

Ei ole Tapion syytä että kaikki peltipurkit pitää tuoda takaisin ranskaan. Se on järjestäjien päätös ja Tapio on pitänyt allekirjoittaa "Waste Management Plan". Arvaa vituuttaako se Tapiota?

Kalojen pyytäminen, niiden ruuanlaitto ym. tuo hygieniaongelmia pienessä keittiössä ja ahtaissa tiloissa. Sen tajuaa jokainen.

Radioamatööri-OH6 kirjoitti:

Älä nyt taas höpötä, seppomartti. Yrität koko ajan vain väheksyä Tapio Lehtisen purjehdusta. Miksi? Oletko kade optimistijollasi kanssa?

Ei ole Tapion syytä että kaikki peltipurkit pitää tuoda takaisin ranskaan. Se on järjestäjien päätös ja Tapio on pitänyt allekirjoittaa "Waste Management Plan". Arvaa vituuttaako se Tapiota?

Kalojen pyytäminen, niiden ruuanlaitto ym. tuo hygieniaongelmia pienessä keittiössä ja ahtaissa tiloissa. Sen tajuaa jokainen.

Lue lisää

Kuulehan radioamatööri, kun seppomartti ihmettelee jonkin säännön järkevyyttä ja vielä perustelee, sinä käännät sen ihan muuksi. Mieti vähän mitä suollat.

Pollution kirjoitti:

GGR:n purjehdussäännöissä on kohta "3.4.9 Pollution". Siinä todetaan, että mereen saa heittää ainoastaan biodegeneroituvaa materiaalia kuten hedelmien kuoria.
Samaa merten suojelua oli sekin, että kahden mastonsa menettäneen veneen upottaminen olisi todellakin ollut laitonta Etelämeren pikkusaaria ympäröivälle luonnonsuojelualueelle. Siksi ne jätettiin ajelehtimaan eikä upotettu.
Siitä olen täysin samaa mieltä kanssasi, ettei maapallon puhtaimmasta valtamerestä nostettu tuore kala voi olla minkäänlainen hypgieniariski. Olisikohan Tapion haastattelussa kertoma "hygieniariski" liittynyt kalasäilykkeisiin, itse kalastetun kalan säilömiseen tai kenties tiskaamattomiin ruokailuvälineisiin?? Kun valtamerellä saa vetouistimella tonnikalan tai mahi-mahin, siitä leikataan paras file heti syötäväksi. Loput voi panna laidan yli kierrätykseen (hait hoitavat nopeasti). Säilykkeisiin kyllä voi liittyä hygieniariski. Jos purkki on pullistunut, se voi olla merkki anaerobisista mikrobeista.

Lue lisää

"Veteen saa heittää vain hedelmien kuoria". Suomeksi se tarkoittaa, ettei startin jälkeen saa heittää mitään. Hedelmät nimittäin pilaantuvat jo 1-2 viikossa. Älytöntä sääntöä tietenkin voi noudattaa mutta normaalin reissupurjehtijan on järkevää heittää mereen paljon muutakin kuten nopeasti ruostuvat säilykepurkit ja paperit. Iso osa jätetilavuudesta on talouspaperia, mikä joutaa mereen. Alumiiniset juomatölkit ja kartonkiset mehupakkauset hieman arveluttavat. Olisikohan alumiinin hajoamisaika 10v luokkaa. Lyhyessä reissussa linttaus päälle astumalla ja pitkässä reissussa mereen kun muovi on tölkeitä poistettu. Lasipullot pitkässä reissussa mereen, lyhyessä satamaan. Muovipulloja pitää mahdollisuuksien mukaan välttää ostamasta mutta ne tuodaan pois silppuamalla toistensa sisään tilavuuden pienentämiseksi. Näin toimien 4h miehistö on tuottanut yhden jätesäkin viikossa. Yksin seilatessa ehkä 1 säkki/2 viikkoa. Jos purjehtii lähes vuoden heittämättä mitään mereen niin jätteiden säilöminen on tosi vaikea ongelma, sekä tilavuudeltaan, että hajultaan.

Radioamatööri-OH6 kirjoitti:

Älä nyt taas höpötä, seppomartti. Yrität koko ajan vain väheksyä Tapio Lehtisen purjehdusta. Miksi? Oletko kade optimistijollasi kanssa?

Ei ole Tapion syytä että kaikki peltipurkit pitää tuoda takaisin ranskaan. Se on järjestäjien päätös ja Tapio on pitänyt allekirjoittaa "Waste Management Plan". Arvaa vituuttaako se Tapiota?

Kalojen pyytäminen, niiden ruuanlaitto ym. tuo hygieniaongelmia pienessä keittiössä ja ahtaissa tiloissa. Sen tajuaa jokainen.

Lue lisää

Amatööri kirjoitti: "Kalojen pyytäminen, niiden ruuanlaitto ym. tuo hygieniaongelmia pienessä keittiössä ja ahtaissa tiloissa. Sen tajuaa jokainen. "

Minä päävastuullisena venekokkina purressamme en tajua, en tajua sitten ensinkään!
Kalojen pyytäminen ei voi tuoda hygieniaongelmia!
Kalan käsittely veneen ulkotiloissa voi tuoda hygieniaongelmia, jos sitä joko ei osata tai ei osata siivota jälkiä. Pesuvettä on riittävästi veneen alla ja vieressä :)
Ruuanlaitto voi tuoda hygieniaongelmia riippumatta raaka-aineesta, ja riippumatta pentterin koosta.
Tuoretta kalaa ja siitä valmistettua ateriaa hygienisempaa ei voi olla.
Nulkun pissimistä, mutta moinen kalaruuan vähättely täysin epärelevanteilla väitteillä, ottaa kokkia pannuun! Ja kun Tapio on vahingossa mennyt tuon möläyttämään, niin kuoro vielä toistaa kertosäettä.

Jurristikko kirjoitti:

Amatööri kirjoitti: "Kalojen pyytäminen, niiden ruuanlaitto ym. tuo hygieniaongelmia pienessä keittiössä ja ahtaissa tiloissa. Sen tajuaa jokainen. "

Minä päävastuullisena venekokkina purressamme en tajua, en tajua sitten ensinkään!
Kalojen pyytäminen ei voi tuoda hygieniaongelmia!
Kalan käsittely veneen ulkotiloissa voi tuoda hygieniaongelmia, jos sitä joko ei osata tai ei osata siivota jälkiä. Pesuvettä on riittävästi veneen alla ja vieressä :)
Ruuanlaitto voi tuoda hygieniaongelmia riippumatta raaka-aineesta, ja riippumatta pentterin koosta.
Tuoretta kalaa ja siitä valmistettua ateriaa hygienisempaa ei voi olla.
Nulkun pissimistä, mutta moinen kalaruuan vähättely täysin epärelevanteilla väitteillä, ottaa kokkia pannuun! Ja kun Tapio on vahingossa mennyt tuon möläyttämään, niin kuoro vielä toistaa kertosäettä.

Lue lisää

Minä kyllä epäilen tuota ”radioamatööriä” saattaa olla nimimerkin kaappaus kyseessä.
Tuo teksti ei oikein vakuuta tasokkaan harrastuksen edustajan tuotokselta.

Eikös alumiini- kuten muissakin tölkeissä ole sisäpinnasa joku suojaus ettei metalli, varsinkin alumiini liukene elintarvikkeisiin? Muovisuojaus?

"GGR- veneet etenevät niin hitaasti, että kalastus pitäisi sujua hyvin."
Oma kokemukseni on juuri päinvastainen siinä suhteessa, että alle 5 solmun vauhdissa ei yleensä tullut lainkaan kalaa. Tonnikala iski vieheeseen sitä useammin mitä parempi purjehdusvauhti oli. Toisaalta yli 8 solmun vauhdissa, esim. myötätuulisurffeissa, viehe tahtoi nousta pintaan - ei kai kukaan halua vieheen tarttuvan albatrossin kurkkuun. Omassa veneessäni käytin punottua siimaa, jonka vetolujuus oli 200 kg. Vahvaa siimaa ei mahtunut Penn Senator kelaan kuin runsaat 100 m, mutta se riitti. Paras viehe oli mustekalan mallinen ja värikäs. Vahvan siiman takia vauhtia ei tarvinnut hidastaa tonnikalan iskiessä. Tonnikalan maks. vauhti taitaa olla 30 solmua, joten se kyllä nappaa vieheen kovassakin purjehdusvauhdissa. Kalat nostettiin teräskoukulla ja tainnutettiin lorauttamalla alkoholia kiduksiin (yllättävän pieni määrä on tappava annos kalalle). Oli kokemuksen puutetta käyttää monofilamenttisiimaa (kelalle sitä mahtui 500 m) ja alumiininuijaa tonnikalan tappamiseen. Nuijiminen aiheutti veriroiskeita ja alkoi tuntua julmaltakin...
Omalla pallonkierrolla säilykepurkkien käyttö muuttui vähäiseksi, koska pääasiallinen ruoka oli kala riisi lisukkeineen. Tietysti kala-allergikkojen on laadittava omat suunnitelmansa.

Miten kala-allergikko selviäisi tilanteessa jossa ainoa saatavissa oleva ruoka olisi kalaa?

kalastuksesta kirjoitti:

"GGR- veneet etenevät niin hitaasti, että kalastus pitäisi sujua hyvin."
Oma kokemukseni on juuri päinvastainen siinä suhteessa, että alle 5 solmun vauhdissa ei yleensä tullut lainkaan kalaa. Tonnikala iski vieheeseen sitä useammin mitä parempi purjehdusvauhti oli. Toisaalta yli 8 solmun vauhdissa, esim. myötätuulisurffeissa, viehe tahtoi nousta pintaan - ei kai kukaan halua vieheen tarttuvan albatrossin kurkkuun. Omassa veneessäni käytin punottua siimaa, jonka vetolujuus oli 200 kg. Vahvaa siimaa ei mahtunut Penn Senator kelaan kuin runsaat 100 m, mutta se riitti. Paras viehe oli mustekalan mallinen ja värikäs. Vahvan siiman takia vauhtia ei tarvinnut hidastaa tonnikalan iskiessä. Tonnikalan maks. vauhti taitaa olla 30 solmua, joten se kyllä nappaa vieheen kovassakin purjehdusvauhdissa. Kalat nostettiin teräskoukulla ja tainnutettiin lorauttamalla alkoholia kiduksiin (yllättävän pieni määrä on tappava annos kalalle). Oli kokemuksen puutetta käyttää monofilamenttisiimaa (kelalle sitä mahtui 500 m) ja alumiininuijaa tonnikalan tappamiseen. Nuijiminen aiheutti veriroiskeita ja alkoi tuntua julmaltakin...
Omalla pallonkierrolla säilykepurkkien käyttö muuttui vähäiseksi, koska pääasiallinen ruoka oli kala riisi lisukkeineen. Tietysti kala-allergikkojen on laadittava omat suunnitelmansa.

Lue lisää

Se on totta, että useammin nappaa kun vene on hyvässä liikkeessä, arvataannyt vaikka 4-7solmua parhaaksi. Jos spinnulla ajetaan surffit kaksinumetoisia vauhteja niin en ole koskaan saanut syötävää vaikka lyijypainoilla ja pitkällä siimalla saisi vieheen pysymään vedessä. Kalojen suut ovat revenneet tai siimat katkenneet, myös metallitapsit. Liekö hait asialla silloin?. Tosin olen käyttänyt vain 40kg siimaa, mikä on hyvin riittänyt yo normaaleissa vauhdeissa. Linnut valitettavasti kiinnostuvat joskus syötista. Kolme on irroitettu ja kaikki hyvässä kunnossa.
Yksi väittämä on siiman pituus 10 x vauhti olisi paras. 6s siis 60m kalastaisi parhaiten, ei mahdollisimman pitkä. Kalat kuulemma seuraavat venettä. Valtavan isoa tunnistamatonta tarkkailin siimojen poiston jälkeen. Seuraili veneen perässä n puoli tuntia.
Olen käyttänyt pienimpiä mustekalakuvia. Iso syötti-iso saalis?. 1-2 kiloinen on pienelle miehistölle hyvä. 10kg liian iso.

hypoteesi kirjoitti:

Miten kala-allergikko selviäisi tilanteessa jossa ainoa saatavissa oleva ruoka olisi kalaa?

Oliko kysymys ns. retoorista plaatua? Ei tietenkään selviäisi, kuolisi joko nälkään tai anafylaktiseen shokkiin.

hypoteesi kirjoitti:

Miten kala-allergikko selviäisi tilanteessa jossa ainoa saatavissa oleva ruoka olisi kalaa?

Valintatilanne nääntymisen ja shokin välillä, tai lievemmässä allergiassa kalan syömistä paskat housussa?

Riippuu keleistä. Jos Johtaja jää ensi kerralla myrskyn silmään, niin voi tulla kalustotappioita. Sekin kummasti hidastaa, jos vaikka menettää parhaan kevyen kelin purjeensa. Maaliintulo on kuitenkin vasta vissiin helmi-maaliskuussa.

Johtovene on kyllä vakuuttavasti menossa, ilman havereita tuskin tavoitettavissa? Tuo livetrackerin info on epämääräistä, leaderboardin mukaan 1. ja 2. välinen ero olisi 3000 mailia (jäljellä 11520 / 14501) mutta ilmeisesti siinä on 1000 mailia pieleen, välimatka suoraan mitattuna n. 1700). Tapio kakkosesta perässä 1350 eli pari viikkoa - ehkä se siitä kunhan vene kevenee :) ja toivottavasti on muistettu laittaa antifoulingit pohjaan.
2.-6. sijoilla olevat voivat kuka tahtojaan on palkintopallilla, vaikka kalusto pysyisi kaikilla kunnossa eikä muitakaan syitä keskeytykseen olisi. Yli puolet reissusta kuitenkin jäljellä, paitsi VDH:lla joka suunnilleen puolimatkassa.

Ainoa arvokas vastustaja on kukin kilpailija itse. Sillä asenteella voi muiden menestuksestä iloita ja olla ns hyvä häviäjä. Ja voi kilpailla järkevästi ilman mahdollisuutta kärkisijoituksiin. Koskee kaikkia lajeja, ei pelkästään purjehdusta.

seppomartti kirjoitti:

Ainoa arvokas vastustaja on kukin kilpailija itse. Sillä asenteella voi muiden menestuksestä iloita ja olla ns hyvä häviäjä. Ja voi kilpailla järkevästi ilman mahdollisuutta kärkisijoituksiin. Koskee kaikkia lajeja, ei pelkästään purjehdusta.

Lue lisää

Eikö tunnu oudolta pitää itseään omana vastustajanaan? Ollaan tietysti erilaisia. Henkilökohtaista voitoniloa varmasti jokainen valtameriä ylittänyt yksinpurjehtija on tuntenut vaikeuksien voittamisesta. Jokaiselle tulee ennemmin tai myöhemmin vaikeuksia luonnon olosuhteista, välinerikoista jne. Omasta kokemuksesta tiedän kuinka purjehtijoiden keskinäinen päivittäinen HF-radioyhteys muodostui valtamerien ylityksillä tärkeäksi, vaikka veneiden välinen etäisyys oli satoja maileja. Vaikeudet yhdistivät ja syntyi keskinäistä ymmärtämistä, huolenpitoa sekä pitkäaikaisia kaveruuksia. Meri yhdisti. Uskon, että samaa on nytkin, vaikka kysymys on kilpapurjehduksesta maapallon ympäri. Istvan Kopar toimitti kanisterillisen juomavettä ei-kilpailevalle purjehtijalle, koska tällä oli juomavettä enää litra jäljellä. Gregor purjehti hätärikinsä kanssa auttaakseen liikuntakyvyttömäksi loukkaantunutta Tomya, vaikka avun tarjoaminen lopulta päättyi oman veneen menettämiseen.
Kyllä maaliin selviämisellä ja maaliintulon järjestykselläkin on merkitys. Voittajaa arvostetaan ja varmasti hänen venevalintaansa, -varusteluaan, valmentautumistaan ym. pidetään esikuvina.
Se mikä toistaiseksi on jäänyt ainakin keksustelupalstalla vähäiselle huomiolle, on kisan ainoan naispurjehtijan tähänastinen suoritus. Susie on n. 300 mailia Tapion edellä ja näyttää säilyttävän asemansa.

valtameri.yhdistää kirjoitti:

Eikö tunnu oudolta pitää itseään omana vastustajanaan? Ollaan tietysti erilaisia. Henkilökohtaista voitoniloa varmasti jokainen valtameriä ylittänyt yksinpurjehtija on tuntenut vaikeuksien voittamisesta. Jokaiselle tulee ennemmin tai myöhemmin vaikeuksia luonnon olosuhteista, välinerikoista jne. Omasta kokemuksesta tiedän kuinka purjehtijoiden keskinäinen päivittäinen HF-radioyhteys muodostui valtamerien ylityksillä tärkeäksi, vaikka veneiden välinen etäisyys oli satoja maileja. Vaikeudet yhdistivät ja syntyi keskinäistä ymmärtämistä, huolenpitoa sekä pitkäaikaisia kaveruuksia. Meri yhdisti. Uskon, että samaa on nytkin, vaikka kysymys on kilpapurjehduksesta maapallon ympäri. Istvan Kopar toimitti kanisterillisen juomavettä ei-kilpailevalle purjehtijalle, koska tällä oli juomavettä enää litra jäljellä. Gregor purjehti hätärikinsä kanssa auttaakseen liikuntakyvyttömäksi loukkaantunutta Tomya, vaikka avun tarjoaminen lopulta päättyi oman veneen menettämiseen.
Kyllä maaliin selviämisellä ja maaliintulon järjestykselläkin on merkitys. Voittajaa arvostetaan ja varmasti hänen venevalintaansa, -varusteluaan, valmentautumistaan ym. pidetään esikuvina.
Se mikä toistaiseksi on jäänyt ainakin keksustelupalstalla vähäiselle huomiolle, on kisan ainoan naispurjehtijan tähänastinen suoritus. Susie on n. 300 mailia Tapion edellä ja näyttää säilyttävän asemansa.

Lue lisää

Miten avun Gregorin avun tarjoamisyritys johti oman veneen menetykseen. Häneltähän oli jo mennyt masto ja oli selvää, että hän joutuu keskeyttämään ennen kuin hän yritti hätärikillä purjehtia Tomyn avuksi.

Joakim1 kirjoitti:

Miten avun Gregorin avun tarjoamisyritys johti oman veneen menetykseen. Häneltähän oli jo mennyt masto ja oli selvää, että hän joutuu keskeyttämään ennen kuin hän yritti hätärikillä purjehtia Tomyn avuksi.

Lue lisää

Käsityksni perustui Don McIntyren kertomaan raporttiin, joka on kuunneltavissa GGR:n sivuilta. Gregorin tarkoitus oli purjehtia hätärikinsä avulla Australiaan, mutta kuultuaan Tomyn tilanteesta hän lähimpänä aluksena yritti apuun. Kun sitten pelastusalus oli läheisyydessä, Gregor teki "vaikean päätöksen" ja hyväksyi hänelle tarjotun avun.
Kilpailun keskeyttäminen tietysti oli selviö, kun masto oli menetetty.

valtameri.yhdistää kirjoitti:

Käsityksni perustui Don McIntyren kertomaan raporttiin, joka on kuunneltavissa GGR:n sivuilta. Gregorin tarkoitus oli purjehtia hätärikinsä avulla Australiaan, mutta kuultuaan Tomyn tilanteesta hän lähimpänä aluksena yritti apuun. Kun sitten pelastusalus oli läheisyydessä, Gregor teki "vaikean päätöksen" ja hyväksyi hänelle tarjotun avun.
Kilpailun keskeyttäminen tietysti oli selviö, kun masto oli menetetty.

Lue lisää

Miten tuosta sitten tulee tulkinta, että avun tarjoaminen johti veneen menetykseen? Gregorin eteneminen hätärikillä oli onnetonta, vauhti 1-2 solmua pääosin. Pitkä matka olisi ollut Australiaan ja ei kai kukaan pakottanut häntä hylkäämään venettään. Oma järki voitti ja hän oli onnekas, että apu tuli paikalle Tomyn takia myös hänelle.

valtameri.yhdistää kirjoitti:

Käsityksni perustui Don McIntyren kertomaan raporttiin, joka on kuunneltavissa GGR:n sivuilta. Gregorin tarkoitus oli purjehtia hätärikinsä avulla Australiaan, mutta kuultuaan Tomyn tilanteesta hän lähimpänä aluksena yritti apuun. Kun sitten pelastusalus oli läheisyydessä, Gregor teki "vaikean päätöksen" ja hyväksyi hänelle tarjotun avun.
Kilpailun keskeyttäminen tietysti oli selviö, kun masto oli menetetty.

Lue lisää

Gregorilla oli aluksi tahtoa jatkaa kilpailua, mutta sen voitti oma tahto ottaa tarjottu apu vastaan. Eikö tässä juuri ole esimerkki tuosta seppomartin ajatuksesta pitää itseään omana vastustajanaan. Varmasti tehty päätös oli vaikea, mutta myöhemmin tarkasteltuna järkevä minä voitti.

voitto.itsestä kirjoitti:

Gregorilla oli aluksi tahtoa jatkaa kilpailua, mutta sen voitti oma tahto ottaa tarjottu apu vastaan. Eikö tässä juuri ole esimerkki tuosta seppomartin ajatuksesta pitää itseään omana vastustajanaan. Varmasti tehty päätös oli vaikea, mutta myöhemmin tarkasteltuna järkevä minä voitti.

Lue lisää

Näinhän Gregor itse lausui: " I was uninjured and was planning to sail to safety. However, Abhilash was not so lucky. He suffered a back injury and was in immediate danger, so I built a jury rig and set a course for his location."
Eikö tästä sekä DonMcIntyren videossa kertomasta selviä, miksi Gregor muutti suunnitelmansa?
Gregor ei pyytänyt pelastamisapua, vaan oli aikonut hätärikillä purjehtien suunnata Australian rannikolle (I was uninjured and was planning to sail to safety).
Se, että meripelastus tulikin paikalle ja tarjosi apuaan, ei mielestäni ollut "voitto itsestä". Avun hyväksyminen oli fiksun purjehtijan looginen päätös. Gregor olisi ennen pelastusalukseen siirtymistä halunnut upottaa oman veneensä, ettei se ajelehtivana olisi vaaraksi muille aluksille. Upottaminen olisi kuitenkin ollut laitonta, koska vene olisi uponnut merensuojelualueelle.

DonMcIntyren mukaan ajalehtimaan jääneiden veneiden kohtalosta ei ole vielä päätetty lopullisesti. Ne ajelehtivat hiljalleen Australiaa kohti ja lähettävät AIS-signaalia aurinkopaneelin energialla. Myös kummankin sijaintilähetin toimii yhä kuten livetrackerista nähdään.

valtameri.yhdistää kirjoitti:

Näinhän Gregor itse lausui: " I was uninjured and was planning to sail to safety. However, Abhilash was not so lucky. He suffered a back injury and was in immediate danger, so I built a jury rig and set a course for his location."
Eikö tästä sekä DonMcIntyren videossa kertomasta selviä, miksi Gregor muutti suunnitelmansa?
Gregor ei pyytänyt pelastamisapua, vaan oli aikonut hätärikillä purjehtien suunnata Australian rannikolle (I was uninjured and was planning to sail to safety).
Se, että meripelastus tulikin paikalle ja tarjosi apuaan, ei mielestäni ollut "voitto itsestä". Avun hyväksyminen oli fiksun purjehtijan looginen päätös. Gregor olisi ennen pelastusalukseen siirtymistä halunnut upottaa oman veneensä, ettei se ajelehtivana olisi vaaraksi muille aluksille. Upottaminen olisi kuitenkin ollut laitonta, koska vene olisi uponnut merensuojelualueelle.

DonMcIntyren mukaan ajalehtimaan jääneiden veneiden kohtalosta ei ole vielä päätetty lopullisesti. Ne ajelehtivat hiljalleen Australiaa kohti ja lähettävät AIS-signaalia aurinkopaneelin energialla. Myös kummankin sijaintilähetin toimii yhä kuten livetrackerista nähdään.

Lue lisää

Millä ihmeellä hän olisi "sail to safety" ilman mielekästä rikiä? Kaipa hän pian tajusi, ettei tuosta tule mitään kun ei saanut edes ajelehtivaa Tomya kiinni.

valtameri.yhdistää kirjoitti:

Näinhän Gregor itse lausui: " I was uninjured and was planning to sail to safety. However, Abhilash was not so lucky. He suffered a back injury and was in immediate danger, so I built a jury rig and set a course for his location."
Eikö tästä sekä DonMcIntyren videossa kertomasta selviä, miksi Gregor muutti suunnitelmansa?
Gregor ei pyytänyt pelastamisapua, vaan oli aikonut hätärikillä purjehtien suunnata Australian rannikolle (I was uninjured and was planning to sail to safety).
Se, että meripelastus tulikin paikalle ja tarjosi apuaan, ei mielestäni ollut "voitto itsestä". Avun hyväksyminen oli fiksun purjehtijan looginen päätös. Gregor olisi ennen pelastusalukseen siirtymistä halunnut upottaa oman veneensä, ettei se ajelehtivana olisi vaaraksi muille aluksille. Upottaminen olisi kuitenkin ollut laitonta, koska vene olisi uponnut merensuojelualueelle.

DonMcIntyren mukaan ajalehtimaan jääneiden veneiden kohtalosta ei ole vielä päätetty lopullisesti. Ne ajelehtivat hiljalleen Australiaa kohti ja lähettävät AIS-signaalia aurinkopaneelin energialla. Myös kummankin sijaintilähetin toimii yhä kuten livetrackerista nähdään.

Lue lisää

On selvää, että Gregor meni pulassa olevaa kilpakumppania auttamaan.
Kun meripelastuksen taholta sitten tarjottiin apua auttajallekin, oli kaiketi tämän oma valinta ottaa apua vastaan tai jatkaa kilpailua hätärikillä.

voitto.tuli.itsestä kirjoitti:

On selvää, että Gregor meni pulassa olevaa kilpakumppania auttamaan.
Kun meripelastuksen taholta sitten tarjottiin apua auttajallekin, oli kaiketi tämän oma valinta ottaa apua vastaan tai jatkaa kilpailua hätärikillä.

Lue lisää

Ymmärtääkseni hänellä ei ollut tallella mastontynkää eikä puomia, vaan ainoastaan spinnupuomi hätärikin viritykseen. Se tuskin olisi kestänyt kovempia kelejä ja vauhti oli onnettoman heikkoa. Kuolleena syntynyt ajatus yrittää jatkaa kisaa.

Joakim1 kirjoitti:

Ymmärtääkseni hänellä ei ollut tallella mastontynkää eikä puomia, vaan ainoastaan spinnupuomi hätärikin viritykseen. Se tuskin olisi kestänyt kovempia kelejä ja vauhti oli onnettoman heikkoa. Kuolleena syntynyt ajatus yrittää jatkaa kisaa.

Lue lisää

Järki voitti. Avun hyväksyminen oli se voitto itsestä.
(Oliko ajatus jatkamisen mahdollisuudesta vain ajan antamista sille, että voi hyväksyä lopettamisen pakon?)

Joakim1 kirjoitti:

Ymmärtääkseni hänellä ei ollut tallella mastontynkää eikä puomia, vaan ainoastaan spinnupuomi hätärikin viritykseen. Se tuskin olisi kestänyt kovempia kelejä ja vauhti oli onnettoman heikkoa. Kuolleena syntynyt ajatus yrittää jatkaa kisaa.

Lue lisää

Sen toisen haaksirikkoisen rikihän roikkui laidan yli meressä. Siitä olisi ehkä voinut ottaa lisää osia hätärikinsä parantamiseen.

Näinhän se varmasti onkin. Aaltoja tulee vapaalla merellä kaukaakin paikallisen tuulialueen ulkopuolelta ja eri suunnista koska matalat liikkuvat. Sitten sattuu kaaoksessa se summa-aalto 1:3000 tai 1:7000.