Valo aaltona

moygyp

Olenko ymmärtänyt oikein, että valolla on kaksi erillistä aaltomuotoa? Valon energiaan kytköksissä oleva sähkömagneettinen aallonpituus, jota voidaan polarisoida. Ja sitten todennäköisyysaalto, joka on se millä pelataan kaksoisrakokokeessa.

14

381

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yksijasama

      Valolla tasan on yksi aallonpituus tyhjiössä. Kvanttimekaniikan ilmiöissä näkyvä aallonpituus on se sama joka näkyy sähkömagnetiikan kaavoissa.

    • Valoa käsitellään fysiikassa joskus klassisesti ja joskus kvanttimekaniikan avulla.

      Klassisessa esityksessä valo on aaltoliikettä, sähkömagneettisen kentän ilmiö, ja sillä on aaltomekaniikassa tunnettuja ominaisuuksia: aallonpituus, frekvenssi jne.

      Kvanttimekaniikassa valoa käsitellään fotoneita. Näiden käyttäytymistä voidaan käsitellä kvanttimekaniikassa eri tavoin. Eräs tapa on Schrödingerin aaltomekaniikka. Siinä fotoniin liittyy ns. aaltofunktio, jonka avulla voidaan laskea esim. todennäköisyyksiä sille, missä fotoni on.Tämä aalto on matemaattinen kostruktio joka auttaa fotonia koskevissa laskelmissa.

      Siinä nyt ihan lyhyesti. Tyhjentävä selvitys tällaisista asioista ei kovin lyhyt ole.

      • ulallakuinfermioni

        Miten bosonin kuten fotonin kohdalla Schrödingeriä käytetään kun yleensä esimerkit ovat fermionien kuten elektronin käsittelyä. Valolla kun ei ole tuota massaakaan mikä Schrödingerin yhtälössä esiintyy?


      • @Ohman3
        Muutoin olen samaa mieltä kanssasi, mutta valoa EI kuvaa QM:ssa Schrödingerin aaltofunktio.


      • Ohman4
        tractor kirjoitti:

        @Ohman3
        Muutoin olen samaa mieltä kanssasi, mutta valoa EI kuvaa QM:ssa Schrödingerin aaltofunktio.

        Näin on.

        Vastasin aloittajalle vähän liian nopsaan, ajattelematta.

        Massallisia partikkeleita, joiden spin on 1, kuvaa Klein-Gordon-yhtälö. Kun partikkelin massa = 0 ja spin = 1 (fotoni) tuosta relativistisen kvanttimekaniikan yhtälöstä tulee sähkömagneetisen kentän klassinen aaltoyhtälö (Maxwell).

        Lyhyt teos, joka antaa näistä asioista jonkinlaisen kuvan on

        Moo-Young Han : From photons to Higgs. A Story of Light. (World Scientific).

        Ei tätäkään kirjasta ilman jonkinlaisia matematiikan taitoja kyllä pysty lukemaan.

        Ja taas jäi kirjautumatta joten pakko käyttää nimimerkkiä Ohman4. Jos nyt menisin kirjautumaan niin kokemukseni mukaan tuo äsken kirjoittamani teksti häipyisi ja saisin aloittaa alusta.

        Ohman3


    • valonarka

      Ei pidä unohtaa myöskään vastavalon vaikutusta.

    • Ja AP, et ole ymmärtänyt oikein. Ja et tule ikinä ymmärtämäänkään, ellet ala opiskella
      aihetta. Ikävä sanoa näin, mutten tahdo valehdellakaan.

    • fotonin.syvin.olemus

      Rodney Loudon on kirjoittanut tuosta aiheesta kirjan, löytyy ISBN: 9780198501763

      Tekijän nimellä sen löytää myös osoitteesta libgen.io

      Kvanttisähködynamiikan eli QED:n alkeiden perusteet on Feynmannin luennoimana juutuubissa. Kannattaa katsoa jos ymmärtää englantia ja haluaa tietää mikä se fotoni oikein on. Yhteensä kuutisen tuntia luentoja.

      www.youtube.com/watch?v=eLQ2atfqk2c&list=PL8590A6E18255B3F4

    • ldsphsoh

      Miten sitten esim elektronilla saadaan täsmälleen samanlaisia tuloksia kaksoisrakokokeessa kuin fotoneilla? Eihän niillä pitäisi olla sm-aallonpituutta?

      • Aivovoimistelua

        Vedelläkin saadaan sama tulos, kun veden aallot menevät kahden raon läpi. Ilmeisesti myös äänellä. Siinäpä lisää pohtimista.


    • dkhosembn

      Eli todennäköisyys sille missä avaruuden pisteessä fotoni on riippuu valon sm-aallonpituudesta? Kun ollaan aallon harjalla on todennäköisyys 1 ja kun ollaan pohjalla se on 0. Ymmärsinkö NYT oikein?

      • hankalampaa

        Ei ole noin yksinkertaista. Etenevän sähkömagneettisen kentän hetkellinen arvo jossakin pisteessä sisältää sekä sähkökentän että magneettikentän komponentit. Maxwellin yhtälöiden mukaan sähkökentän käydessä nollassa saavuttaa magneettikenttä maksimiarvonsa.


      • zlpvd
        hankalampaa kirjoitti:

        Ei ole noin yksinkertaista. Etenevän sähkömagneettisen kentän hetkellinen arvo jossakin pisteessä sisältää sekä sähkökentän että magneettikentän komponentit. Maxwellin yhtälöiden mukaan sähkökentän käydessä nollassa saavuttaa magneettikenttä maksimiarvonsa.

        Kukas tämän valon rakenteen on todistanut? Eihän näitä mystisiä "muuttuvia kenttiä" voi mitenkään havaita.


      • onmitattavissa
        zlpvd kirjoitti:

        Kukas tämän valon rakenteen on todistanut? Eihän näitä mystisiä "muuttuvia kenttiä" voi mitenkään havaita.

        Ne mystiset muuttuvat kentät ovat suoraan mitattavissa. Kun valon tiedetään olevan sähkömagneettista aaltoliikettä niin se mikä on mitattavissa 1 MHz taajuudella pätee edelleen terahetseilläkin.

        Valoaallon sähkökenttä on kuitenkin mitattu suoraan esimerkiksi tässä vuonna 2004 julkaistussa artikkelissa.

        https://www.attoworld.de/fileadmin/user_upload/tx_attoworld/publications/paper_Science_Y2004_M08_D27_V305_P1267.pdf

        Sähkökenttä aiheuttaa sähkövaraukseen kohdistuvan voiman ja on siksi mitattavissa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      30
      3531
    2. Kukka ampu taas Kokkolassa?

      T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs
      Kokkola
      9
      1588
    3. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      113
      1483
    4. Milli-helenalla ongelmia

      Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1290
    5. Kun näen sinut

      tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain
      Ikävä
      34
      903
    6. Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.

      Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht
      Maailman menoa
      242
      893
    7. Helena Koivu on äiti

      Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      892
    8. Yhdelle miehelle

      Mä kaipaan sua niin paljon. Miksi sä oot tommonen pösilö?
      Ikävä
      60
      879
    9. Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni

      Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ
      Sysmä
      66
      854
    10. Löydänköhän koskaan

      Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲
      Ikävä
      98
      829
    Aihe