Kun puu on kasvanut aikuiseksi se kannattaa kaataa ja tehdä tilaa uusille kasvaville puille. Kasvava puu nielee 40% enemmän hiiltä kuin vanha täyteen mittaan tullut ikipuu. Kaadettuja puita ei tietenkään kannata polttaa, ne täytyy säilyttää puuna pitkiä aikoja, esim rakennuksina satoja vuosia.
Metsien avohakkuut nielee hiilidioksidin.
kotimaangtr
6
138
Vastaukset
- nopea.co2.kierto
Nykyiset puun suuret käyttökohteet säilyvät korkeintaan kymmeniä vuosia mutta tyypillisemmin vuosia tai jopa alle. Suuri osa puusta menee paperin ja pahvin tuotantoon ja sitä kautta CO2 päätyy pian takaisin taivaalle. Hakkuujäte lahoaa ja tuottaa CO2 päästöjä.
- Malli1942
Minulla on osa metsästä 120 vuotta vanhaa. Näillä vanhan metsän kuvioilla metsän kasvu on vuodessa 5 kiintokuutiometriä/hehtaari, mutta saman verran lahoaa puuta, joten puuvaranto ei ole vanhoilla lohkoilla kasvanut ollenkaan. Neljänkymmen vuoden ikäisellä istutuskuusikolla nettokasvu on noin 10 kiintokuutiota hehtaaria kohden vuodessa. Annan ammattilaisen mitata puuvarannon 15 vuoden välein.
- elintaso.laskee
Meillä on jo tullut raja vastaan. ""Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen" yle.fi/uutiset/3-10445433
Päästöjen vähentäminen aiheuttaa tämänhetkisen elintason laskua ja tulevien sukupolvien elintason nousua. Arvaat varmaan miten me valitsemme siinä tilanteessa... maksakoot joku muu laskut sitten joskus myöhemmin.
Samaan aikaan ääliöt ehdottavat pääkaupunkiseudun energiantuotannon muuttamista puunpoltolla toimivaksi. Ei hyvää päivää... Näinhän se on, jos poistettua puustoa ei päästetä lahoamaan takaisin ilmakehään. Avohakkuiden sijaan kannattaisi pyrkiä suosimaan jatkuvaa metsänkasvatusta, ainakin valtion metsissä, joista ei ole pakko repiä maksimituottoja.
- hieman_pohdiskelua
Hakkuiden vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen riippuu tietysti siitä, mihin puu käytetään. Yleensähän jokainen hiiliatomi, jonka kasvit ovat imeneet ilmakehästä, palaa sinne ennemmin tai myöhemmin takaisin. Kysymys on vain siitä, kuinka pitkän ajan kuluttua. Niinpä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ja niin ollen myös sen kasvihuonevaikutus) riippuu lähinnä siitä, kuinka suuren osan ajastaan (keskimäärin) hiiliatomit ovat ilmakehässä hiilidioksidina ja kuinka suuren osan ajastaan sieltä poissa.
Tästä on tosin se poikkeus, että jonkin verran kasvien, puidenkin sitomaa hiiltä joutuu koko ajan myös syrjään kiertokulusta, nimittäin soille turpeeksi. Mutta kun ihminen käyttää sitäkin polttoaineena, sekin palautuu ilmakehään. Sekin hiili, joka on fossiilisissa polttoaineissa, on kasvien muinoin ilmakehästä sitomaa. Itse asiassahan turve on välivaihe kasvien jäännösten muuttumisessa uudeksi kivihiileksi. Mutta nykyisinhän yhä suurempi osa fossiilisten polttoaineidenkin hiilestä palaa (sanan kummassakin merkityksessä!) ihmisen toiminnan vaikutuksesta ilmakehään. Ja siitähän ilmastonmuutoskeskustelussa ennen kaikkea on kysymys. Metsänhakkuiden ja puun käytön vaikutus siihen on epäilemättä paljon vähäisempi, mutta voidaanhan siitäkin tehdä päätelmiä.
Kuinka pitkän ajan kuluttua hakkuussa kaadetun puun sisältämä hiili palaa ilmakehään, riippuu hyvinkin paljon siitä, mihin se käytetään. Useimmiten se tapahtuu nopeammin kuin jos puu olisi jäänyt metsään ja lopulta kuollut, kaatunut ja maatunut. Mutta joskus asian laita on myös päinvastoin.
Jos se käytetään polttopuuksi, asia on selvä: siinä oleva hiili palaa (jälleen sanan kummassakin merkityksessä!) nopeasti ilmakehään.
Toinen äärimmäistapaus on, jos se käytetään rakennuspuuksi ja puu lahosuojataan. Siinä tapauksessa se pysyy hyvinkin kauan poissa ilmakehästä. Niinpä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus sitä vastaavan osuuden verran pienemmäksi. Samoin on yleensä laita myös, jos se käytetään esimerkiksi huonekalujen valmistamiseen.
Jossakin sillä välillä on se varsin suuri osa hakatusta puusta, joka käytetään paperin valmistamiseen. Mutta siinäkin on suuria eroja, koska paperia käytetään niin moniin eri tarkoituksiin. Sen mukaisesti on myös suuria eroja sillä, kuinka pitkän ajan kuluttua paperissa oleva hiili palaa ilmakehään. Jos siitä tehdään esimerkiksi kirjoja tai pitkäksi ajaksi arkistoitavia asiakirjoja, niissä oleva hiili pysyy hyvinkin pitkät ajat poissa ilmasta. Toisena ääripäänä ovat sanomalehdet sekä postiluukusta jaettavat mainokset, varsinkin jos ne jo muutaman päivän kuluttua käytetään takkapuiden sytykkeiksi (mikä ei ole lainkaan harvinaista). Niiden osalta asian laita on jo koko lailla toisin.- huolipois
Toimittajien ja poliitikkojen ilmastokeskustelun ylikuumentamiin aivoihin ei millään mene se, että jo vuosimiljoonia maapallon elämä on ollut vaaravyöhykkeessä nimenomaan hiilidioksidin vähäisyyden takia.
KAIKKI ELÄMÄHÄN on riippuvainen hiilidioksidista. Kun ajattelee kivihiili ja öljyvarojen ja kalkkikiven määrää kallioperässä ilman CO2 pitoisuus on joskus ollut todella korkea. Ei CO2 siis ole uhka elämälle, vaan aivan päinvastoin.
Minä ihmettelen ihmisten olematonta biologian tuntemusta. Jos ei ymmärrä mitään biologiasta ihmiselle voidaan syöttää aivan mitä tahansa potaskaa ilmastosta. Täytyy tietää jotakin myöskin geologiasta, kemiasta ja fysiikasta, jotta pystyy seulomaan valheen ja toden.
Elämän ja kuoleman raja CO2 pitoisuudessa on 200 ppm. Jos menee sen alle kasvu loppuu.
1800-luvulla pitoisuus oli 250-280 ppm. Oltiin siis varsin lähellä kuolemanrajaa.
Nyt kun pitoisuus on vasta reilut 400 ppm on kauhea hätä ja huoli, kun ei ymmärretä biologiasta yhtään mitään.
Kaikkien maapallon ravintoketjujen perusta on yhteyttäminen, joka kuluttaa ilmakehän hiilidioksidia. Mitä enemmän sitä on, sitä enemmän sitä luonto kuluttaa. Sen näkee metsien kasvusta.
Luonnon kannalta on aivan saman tkevää mihin puu käytetään. Se hiilinieluista höpsiminen voidaan lopettaa, kun tarkastellaan asiaa biologian, geologian. kemian ja fysiikan näkökulmasta.
Luonnolle olisi vain hyväksi, jos CO2 pitoisuus olisi esimerkiksi 2000 ppm.
Kun kasvihuoneissa käytetään CO2 lannoitusta raja-arvo on 1200 ppm ihmisen hyvinvoinnin takia. Kuitenki työturvallisuusraja on 5000 ppm. On kummallista, että nämä lukemat ei millään uppöa joidenkin korvien väliin.
Kaikki vouhotus ja paniikinlietsonta on aivan turhaa ja ainoastaan vahingollista. Ns. kasvihuopnekaasut ei aiheuta ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutokset aiheuttaa aurinko, ja ilmakehä säätä itse itsensä siinä vallitsevien luonnonlakien mukaan.
Se ei vaan pysty aivan täysin säätämään auringon toiminnan vaihtelun vaikutuksia. Sen takia ilmaston lämpötila vaihtelee hiukan. Vaihteluväli on ollut viimesen 2000 vuotta noin 1,5 astetta. Keskiajan lämmin kausi oli hiukan lämpimämpi kuin nyt, ja se kesti useita satoja vuosia.
Toivottavasti kestää nytkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Korjaa toki jos...
Koet että ymmärsin sinut kuitenkin aivan väärin. Jännittäminen on täyttä puppua kun et muitakaan miehiä näköjään jännitä293035- 1191235
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu61037- 58961
- 66925
olet kaiken rakkauden arvoinen
Olisinpa kertonut kuinka rakastuin sinuun. Kuinka hyvältä tunnuit siinä lähelläni, kunpa en olisi väistänyt vastapäätyy26897Olisi kiva
Tietää, mitä oikein ajattelet minusta tai meistä? Mitä meidän välillä on? Salattua tykkäämistä, halua, himoa? Onhan tämä38871Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa
Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu161841Mikä koirarotu muistuttaa kaivattuasi eniten?
Koirien piirteet muistuttavat usein ihmisten ja omistajiensa piirteitä.65834Oot mun koko maailma
Ei ole koskaan ollut ketään, joka olisi niin täydellinen minulle kuin sinä mies ❤️ Ikävöin sua🥹75784