2018 GGR 42

Luepa GGR:n raportit, joita löydät avaamalla live-sivuilta day by day:n tai GGR:n facebook sivut. Igorin ja hänen Esmeraldansa purjevaikeudet on selostettu ja myös DonMcIntyre on niitä kommentoinut. Igorilla ja australialaisella Mark Sinclairilla oli aikomus purjehtia pohjoista reittiä, joka säiden takia muuttui toivottoman epäedulliseksi. Viime viikon ovat kumpikin olleet tyvenessä ja isoissa mainingeissa. Sääennusteet näyttävät huonoilta heidän kannaltaan.
Tuorein tapahtuma on hollantilaisen Mark Slatsin veneen kaksi kaatumista, joissa Mark ilmeisesti sai kylkiluiden murtumia. Kovasti Mark yrittää. Oli puhdistanut veneen pohjan ja sitä ennen selannut spinnulla heikossa tuulessa yli 3 vrk yhteen pötköön = ohjannut käsin eikä ilmeisesti pystynyt lainkaan nukkumaan. Vesipulan takia hän oli juonut niin niukasti, että oli saanut munuaiskiviin viittaavia kipuja. Eilen oli kerännyt 70 l sadevettä, mutta nyt sitten äkillinen kova tuuli ja knockdownit.
Istvan Kopar on 7 mailin päässä Tapiosta, mutta mahtaako vielä tietää sitä? Hänen HF-radionsa ei toimi eikä siksi ole saanut tarkkaa informaatiota säästä eikä muista veneistä. Susie on yhä lisännyt etumatkaansa Tapioon ja on hieman kuronut Ukun etumatkaa.

ei.helppoa kirjoitti:

Luepa GGR:n raportit, joita löydät avaamalla live-sivuilta day by day:n tai GGR:n facebook sivut. Igorin ja hänen Esmeraldansa purjevaikeudet on selostettu ja myös DonMcIntyre on niitä kommentoinut. Igorilla ja australialaisella Mark Sinclairilla oli aikomus purjehtia pohjoista reittiä, joka säiden takia muuttui toivottoman epäedulliseksi. Viime viikon ovat kumpikin olleet tyvenessä ja isoissa mainingeissa. Sääennusteet näyttävät huonoilta heidän kannaltaan.
Tuorein tapahtuma on hollantilaisen Mark Slatsin veneen kaksi kaatumista, joissa Mark ilmeisesti sai kylkiluiden murtumia. Kovasti Mark yrittää. Oli puhdistanut veneen pohjan ja sitä ennen selannut spinnulla heikossa tuulessa yli 3 vrk yhteen pötköön = ohjannut käsin eikä ilmeisesti pystynyt lainkaan nukkumaan. Vesipulan takia hän oli juonut niin niukasti, että oli saanut munuaiskiviin viittaavia kipuja. Eilen oli kerännyt 70 l sadevettä, mutta nyt sitten äkillinen kova tuuli ja knockdownit.
Istvan Kopar on 7 mailin päässä Tapiosta, mutta mahtaako vielä tietää sitä? Hänen HF-radionsa ei toimi eikä siksi ole saanut tarkkaa informaatiota säästä eikä muista veneistä. Susie on yhä lisännyt etumatkaansa Tapioon ja on hieman kuronut Ukun etumatkaa.

Lue lisää

Nysse Istvan meni ohi, viestissään Tapio valittaa hydrogenun jarrutusta (mikäli oikein tulkitsin) ja se selittäisi hyvinkin puolen solmun nopeuseron Istvanin hyväksi. On se kumma ettei aurinkopaneleita saada pelittämään.
Näköetäisyydellä toisistaan alkavat olla, välimatkaa nelisen mailia.

Jurristikko kirjoitti:

Nysse Istvan meni ohi, viestissään Tapio valittaa hydrogenun jarrutusta (mikäli oikein tulkitsin) ja se selittäisi hyvinkin puolen solmun nopeuseron Istvanin hyväksi. On se kumma ettei aurinkopaneleita saada pelittämään.
Näköetäisyydellä toisistaan alkavat olla, välimatkaa nelisen mailia.

Lue lisää

Eikö Istvan käytä omaa hydrogenuaan? Istvanilla ei taida olla yhteyttä mihinkään päivittäiseen sääpalveluun eikä muihin veneisiin HF-radion kastumisen takia.
Nyt luulisi Tapion ja Istvanin olevan VHF-yhteydessä keskenään, kun heidän keskinäinen välimatkansa on lyhyt.
Jännä seurata miten Mark Slatsin navigointi Hobartiin onnistuu kartan puuttuessa - varsinkin, jos Tasmaniaan saapuminen sattuu pimeässä.

Ei välttämättä tarvitse käyttää hydrogenua - jos veneen diesel kone toimii. Hyvä diesel riittävän isolla vaihtovirtalaturilla lataa 700-1000w teholla, joten akut saa pidettyä käytännössä täytenä, kun käyttää konetta tunnin vaikkapa parin päivän välein. Siihen mukana oleva 160 litraa polttoöljyä pitäisi riittää. Toinen taktiikka voisi tietysti olla säästää polttoaine pläkä-alueen ylitykseen.

Tapiolla ei toimi kone - ensisijainen sähkönlähde - eikä paneelit, joten ainoa sähkönlähde on hydrogenu,.. Se voi tosiaan voi tiputtaa juuri tuon 0,5 solmua vauhdista, joka Tapiolla on parhaillaan tappiollinen nopeusero Istvaniin verrattuna. Istvan ja Tapio ovat juuri vierekkäin muutaman mailin etäisyydellä, joten olosuhteet ovat varmasti muuten melkolailla samat.

lataus_koneella kirjoitti:

Ei välttämättä tarvitse käyttää hydrogenua - jos veneen diesel kone toimii. Hyvä diesel riittävän isolla vaihtovirtalaturilla lataa 700-1000w teholla, joten akut saa pidettyä käytännössä täytenä, kun käyttää konetta tunnin vaikkapa parin päivän välein. Siihen mukana oleva 160 litraa polttoöljyä pitäisi riittää. Toinen taktiikka voisi tietysti olla säästää polttoaine pläkä-alueen ylitykseen.

Tapiolla ei toimi kone - ensisijainen sähkönlähde - eikä paneelit, joten ainoa sähkönlähde on hydrogenu,.. Se voi tosiaan voi tiputtaa juuri tuon 0,5 solmua vauhdista, joka Tapiolla on parhaillaan tappiollinen nopeusero Istvaniin verrattuna. Istvan ja Tapio ovat juuri vierekkäin muutaman mailin etäisyydellä, joten olosuhteet ovat varmasti muuten melkolailla samat.

Lue lisää

Niin, ja jos aurinkopanelit (300 W vai enemmän vaatimuksena) toimivat, niin pitäisi riittää kun plottereita tai autopilottia tai muitakaan nykyajan kotkotuksia ei ole kuluttamassa sähköä.
Amatöörit on lopettaneet kommentoinnin aurinkopaneleista. Ilmeisesti on niin hieno asennus ettei yhtäkään ole saatu tuottamaan sähköä systeemin vikatilaan mentyä. Harmillista sinänsä eikä kovin hyvä mainos järjestelmän toimittajalle tai asentajalle.

lataus_koneella kirjoitti:

Ei välttämättä tarvitse käyttää hydrogenua - jos veneen diesel kone toimii. Hyvä diesel riittävän isolla vaihtovirtalaturilla lataa 700-1000w teholla, joten akut saa pidettyä käytännössä täytenä, kun käyttää konetta tunnin vaikkapa parin päivän välein. Siihen mukana oleva 160 litraa polttoöljyä pitäisi riittää. Toinen taktiikka voisi tietysti olla säästää polttoaine pläkä-alueen ylitykseen.

Tapiolla ei toimi kone - ensisijainen sähkönlähde - eikä paneelit, joten ainoa sähkönlähde on hydrogenu,.. Se voi tosiaan voi tiputtaa juuri tuon 0,5 solmua vauhdista, joka Tapiolla on parhaillaan tappiollinen nopeusero Istvaniin verrattuna. Istvan ja Tapio ovat juuri vierekkäin muutaman mailin etäisyydellä, joten olosuhteet ovat varmasti muuten melkolailla samat.

Lue lisää

Pitää myös muistaa, että Tapion Vesigenu on selvästikin paljon vastusta aiheuttavaa mallia eikä Watt&Sea tai muu pienestä vastuksestaan tunnettu.

Eikö ne aurinkopaneelit vieläkään toimi?

Joakim1 kirjoitti:

Pitää myös muistaa, että Tapion Vesigenu on selvästikin paljon vastusta aiheuttavaa mallia eikä Watt&Sea tai muu pienestä vastuksestaan tunnettu.

Eikö ne aurinkopaneelit vieläkään toimi?

Lue lisää

ihmetellyt samaa asiaa itsekin, käsittääkseni tuolla ollut parina päivänä käytännössä bläkää joten uudet piuhat olisi voinut vaikka juottaa suoraa paneelin liittimiin kiinni. Jo yksi paneeli suoraan akkuun kytkettynä tuottaisi edes jotain lisävirtaa.

Jurristikko kirjoitti:

Niin, ja jos aurinkopanelit (300 W vai enemmän vaatimuksena) toimivat, niin pitäisi riittää kun plottereita tai autopilottia tai muitakaan nykyajan kotkotuksia ei ole kuluttamassa sähköä.
Amatöörit on lopettaneet kommentoinnin aurinkopaneleista. Ilmeisesti on niin hieno asennus ettei yhtäkään ole saatu tuottamaan sähköä systeemin vikatilaan mentyä. Harmillista sinänsä eikä kovin hyvä mainos järjestelmän toimittajalle tai asentajalle.

Lue lisää

On käsittämätöntä että aurinkopaneeleita ei saa toimimaan. Periaatehan on äärimmäisen yksinkertainen, vähän niin kuin alakoulussa polttimon kytkeminen paristoon. On menty tietysti pilaamaan jollakin hienolla elektroniikalla jota ei pysty korjaamaan. Sähköhommia enemmän harrastanut osaisi varmaan ohittaa vikakohdan jollain virityksellä.

lataus_koneella kirjoitti:

Ei välttämättä tarvitse käyttää hydrogenua - jos veneen diesel kone toimii. Hyvä diesel riittävän isolla vaihtovirtalaturilla lataa 700-1000w teholla, joten akut saa pidettyä käytännössä täytenä, kun käyttää konetta tunnin vaikkapa parin päivän välein. Siihen mukana oleva 160 litraa polttoöljyä pitäisi riittää. Toinen taktiikka voisi tietysti olla säästää polttoaine pläkä-alueen ylitykseen.

Tapiolla ei toimi kone - ensisijainen sähkönlähde - eikä paneelit, joten ainoa sähkönlähde on hydrogenu,.. Se voi tosiaan voi tiputtaa juuri tuon 0,5 solmua vauhdista, joka Tapiolla on parhaillaan tappiollinen nopeusero Istvaniin verrattuna. Istvan ja Tapio ovat juuri vierekkäin muutaman mailin etäisyydellä, joten olosuhteet ovat varmasti muuten melkolailla samat.

Lue lisää

Kone ei ole ensisijainen sähköntuottaja muualla kuin täkäläisillä lomapurjehtikoilla, joilla muutenkin koneen startti on herkässä ja dieseliä saatavana vaikka päivittäin. GGR:ssä ensisijainen sähköntuottaja on aurinkopanelit, toissijainen vesigenu. Konetta käytetään harkiten pläkäalueiden ylittämiseen.

no eipä tuohon ole muuta mahdollisuutta kuin että kennojen jokin hieno "aivolaatikko" on saanut vettä ja on mykkä. kennonhan pystyy tosiaan yhdistään suoraan akkuunkin mutta eikö tapiolla ole selvillä napaisuus ja ei uskalla kytkeä niitä. Virta "kynän" tekee käden käänteessä jostain polttimosta jos nyt semmoinen sattuu olemaan....

olet.erehtynyt kirjoitti:

Kone ei ole ensisijainen sähköntuottaja muualla kuin täkäläisillä lomapurjehtikoilla, joilla muutenkin koneen startti on herkässä ja dieseliä saatavana vaikka päivittäin. GGR:ssä ensisijainen sähköntuottaja on aurinkopanelit, toissijainen vesigenu. Konetta käytetään harkiten pläkäalueiden ylittämiseen.

Lue lisää

Tuosta sähkön tuoton luettelostasi puuttuu tuuligeneraattori! Istvan Koparin veneestä otetussa valokuvassa sellainen näkyy: https://goldengloberace.com/skipper/istvan-kopar/
Eräässä aikaisemmassa GGR-jutustelussaan DonMcIntyre kummasteli, miksei tuuligenua suosita. Sen korjaaminen merellä on hänen mielestään helpompi kuin hydrogenun, koska korjausta varten ei tarvitse roikkua peräpeilissä. Hydrogenu on helpompi irrottaa istuinlatikkoon roottorin lapojen vaihtoon kuten jopa nuori aussityttö teki mentyään S&S34:llään ympäri pallonkiertonsa aikana.

Kuvittelisin, ettei Istvan Kopar mielellään käytä dieelmoottoriaan lataamiseen. Hänhän jo joutui kuluttamaan polttoainetta, kun toimitti juomavettä vesipulassa olleelle purjehtijalle. Sen jälkeen hän taisi kuroa Tapion etumatkan kiinni. Olisiko Istvanin Tradewind35 sittenkin nopeampi kuin Tapion vene vai onko hydrogeneraattorin jarruteho ainoa selitys?

Istvanilla.tuuligenu kirjoitti:

Tuosta sähkön tuoton luettelostasi puuttuu tuuligeneraattori! Istvan Koparin veneestä otetussa valokuvassa sellainen näkyy: https://goldengloberace.com/skipper/istvan-kopar/
Eräässä aikaisemmassa GGR-jutustelussaan DonMcIntyre kummasteli, miksei tuuligenua suosita. Sen korjaaminen merellä on hänen mielestään helpompi kuin hydrogenun, koska korjausta varten ei tarvitse roikkua peräpeilissä. Hydrogenu on helpompi irrottaa istuinlatikkoon roottorin lapojen vaihtoon kuten jopa nuori aussityttö teki mentyään S&S34:llään ympäri pallonkiertonsa aikana.

Kuvittelisin, ettei Istvan Kopar mielellään käytä dieelmoottoriaan lataamiseen. Hänhän jo joutui kuluttamaan polttoainetta, kun toimitti juomavettä vesipulassa olleelle purjehtijalle. Sen jälkeen hän taisi kuroa Tapion etumatkan kiinni. Olisiko Istvanin Tradewind35 sittenkin nopeampi kuin Tapion vene vai onko hydrogeneraattorin jarruteho ainoa selitys?

Lue lisää

Hydrogenun korjausta varten ei tarvitse roikkua peräpeilisså . Genua kun ei voi korjata. Saranointia tai nostoköysiä voisi peräpeilissä joutua korjaamaan joskus harvoin.
Toinen oikaisu: Potkurin vaihdossa ei genua irroiteta. Ylös kääntäminen riittää.
Kolmas korjaus hydrogenupohdintoihin. Vastusta on mutta ei ole kilpailussa tarpeen uittaa hydrogenua koko ajan. Ei nuo veneet tarvitse kymmeniä ampeereita jatkuvasti. Tosin näyttävät olevan niin hitaita, ettei normaalipotkurilla lataus oikein toimi vaan van pitäisi olla hitaan vauhdin potkuri.

Pääset kisan virallisille sivuille osoitteessa goldengloberace.com
Sieltä löytyy myös jokaisen kipparin tiedot.

Susie toimii saamiensa ohjeiden mukaan välttääkseen pahimman myrskyn, johon on ainoana on joutumassa. Tuulen nopeudeksi ennustetaan yli 60 solmua kovat puuskat ja suuntaa muuttava 10-metrinen aallokko. Susien pyrkii länteen mahdollisimman nopeasti, vaikka se kilpailun kannalta tietenkin on huonoin suunta. Muilla veneillä ei ole yhtä huonoa tuuria myrskyn takia. DonMcIntyren raportti lähestyvästä myrskystä on luettavissa GGR:n sivuilla.
"Aina saa ihmetellä jonkun reittiä"? Tuskin ihmettelisit, jos olisit katsonut windyn ennusteita lähipäiviksi.

survival.tärkeintä kirjoitti:

Susie toimii saamiensa ohjeiden mukaan välttääkseen pahimman myrskyn, johon on ainoana on joutumassa. Tuulen nopeudeksi ennustetaan yli 60 solmua kovat puuskat ja suuntaa muuttava 10-metrinen aallokko. Susien pyrkii länteen mahdollisimman nopeasti, vaikka se kilpailun kannalta tietenkin on huonoin suunta. Muilla veneillä ei ole yhtä huonoa tuuria myrskyn takia. DonMcIntyren raportti lähestyvästä myrskystä on luettavissa GGR:n sivuilla.
"Aina saa ihmetellä jonkun reittiä"? Tuskin ihmettelisit, jos olisit katsonut windyn ennusteita lähipäiviksi.

Lue lisää

Susie sai siis weatherroutingia, eikö se ollut kisassa kielletty?

Onkos näiden kilpailijoiden radiot sinetöity joillekin tietyille taajuuksille? Eihän muuten ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kontrolloida heidän saamiaan reittineuvoja.

Suhaili kirjoitti:

Susie sai siis weatherroutingia, eikö se ollut kisassa kielletty?

GGR-organisaatiosta otettiin satelliittipuhelu vaaralliseksi katsotun myrskyn takia ja Susieta kehotettiin pikaisesti pyrkimään länteen. Kilpailun kannalta takaisin tulosuuntaan kääntyminen ei tietenkään ole eduksi. Tämäkö ymmärretään "reitittämiseksi"?
HF-radioiden taajuuksia ei suinkaan ole "sinetöity". Kaikkia taajuuksia saa käyttää säätietojen vastaanottoon ja veneiden keskinäisiin yhteyksiin ym. .Tapio on saanut HF:llä Suomesta ohjeita päivittäin niin sääennusteista kuin veneensä pikkuongelmien korjaamisesta.
GGR lähettää myrskyvaroitukset tekstiviesteinä kaikille kilpailijoille. Näinhän Don McIntyre on GGR:n sivuilla selostanut mm. viikottaisissa vastauksissaan yleisön esittämille kysymyksille. Hän on myös selostanut HF-radioiden tärkeyttä.

survival.tärkeintä kirjoitti:

GGR-organisaatiosta otettiin satelliittipuhelu vaaralliseksi katsotun myrskyn takia ja Susieta kehotettiin pikaisesti pyrkimään länteen. Kilpailun kannalta takaisin tulosuuntaan kääntyminen ei tietenkään ole eduksi. Tämäkö ymmärretään "reitittämiseksi"?
HF-radioiden taajuuksia ei suinkaan ole "sinetöity". Kaikkia taajuuksia saa käyttää säätietojen vastaanottoon ja veneiden keskinäisiin yhteyksiin ym. .Tapio on saanut HF:llä Suomesta ohjeita päivittäin niin sääennusteista kuin veneensä pikkuongelmien korjaamisesta.
GGR lähettää myrskyvaroitukset tekstiviesteinä kaikille kilpailijoille. Näinhän Don McIntyre on GGR:n sivuilla selostanut mm. viikottaisissa vastauksissaan yleisön esittämille kysymyksille. Hän on myös selostanut HF-radioiden tärkeyttä.

Lue lisää

UPDATE! Serious storm forming over Susie Goodall Racing in next 24hrs.

survival.tärkeintä kirjoitti:

Susie toimii saamiensa ohjeiden mukaan välttääkseen pahimman myrskyn, johon on ainoana on joutumassa. Tuulen nopeudeksi ennustetaan yli 60 solmua kovat puuskat ja suuntaa muuttava 10-metrinen aallokko. Susien pyrkii länteen mahdollisimman nopeasti, vaikka se kilpailun kannalta tietenkin on huonoin suunta. Muilla veneillä ei ole yhtä huonoa tuuria myrskyn takia. DonMcIntyren raportti lähestyvästä myrskystä on luettavissa GGR:n sivuilla.
"Aina saa ihmetellä jonkun reittiä"? Tuskin ihmettelisit, jos olisit katsonut windyn ennusteita lähipäiviksi.

Lue lisää

Ainakin Windyn ennusteen mukaan olisi hyvin ehtinyt myös koilliseen purjehtimalla kovimpia tuulia karkuun. Mahtaako edes tuolla nykyisellä kurssilla välttää kovimpia tuulia? Joutunee kääntymään, kun tuulet tulevat vastaisiksi vielä tänään.

Joakim1 kirjoitti:

Ainakin Windyn ennusteen mukaan olisi hyvin ehtinyt myös koilliseen purjehtimalla kovimpia tuulia karkuun. Mahtaako edes tuolla nykyisellä kurssilla välttää kovimpia tuulia? Joutunee kääntymään, kun tuulet tulevat vastaisiksi vielä tänään.

Lue lisää

Eikö juuri sama todettu GGR:n updatessa! Eli Susie tulee pläkän jälkeen suuntaamaan luoteeseen. Tavoitteenahan on myrskyn silmään muodostuvan vaarallisen aallokon (=veneen ympärimenojen) välttäminen. Myrskytuuli ei ole vältettävissä.
Tuoreimmassa updatessa esitetään tuulikarttoihin merkityillä nuolilla, mikä Susien sijainti pahimpaan myrskyyn nähden olisi ollut ilman länteen kääntymistä
Susien on juuri tullut pläkään purjehdittuaan runsaat 50 mailia länteen. Varmaankin kääntyy piakkoin myrskyiseen myötätuuleen luoteeseen.

survival.tärkeintä kirjoitti:

Eikö juuri sama todettu GGR:n updatessa! Eli Susie tulee pläkän jälkeen suuntaamaan luoteeseen. Tavoitteenahan on myrskyn silmään muodostuvan vaarallisen aallokon (=veneen ympärimenojen) välttäminen. Myrskytuuli ei ole vältettävissä.
Tuoreimmassa updatessa esitetään tuulikarttoihin merkityillä nuolilla, mikä Susien sijainti pahimpaan myrskyyn nähden olisi ollut ilman länteen kääntymistä
Susien on juuri tullut pläkään purjehdittuaan runsaat 50 mailia länteen. Varmaankin kääntyy piakkoin myrskyiseen myötätuuleen luoteeseen.

Lue lisää

Enpä ole jaksanut mitään updateja seurailla, varsinkaan kun ovat facebookissa. No piti katsoa, kun mainitsit. Tuon mukaan oletuksena oli, että Susie olisi jatkanut itä-kaakkoon. Eikö yhtä hyvään tulokseen olisi päässyt jatkamalla koilliseen? Samalla matka olisi edistynyt eikä menty suoraan takaisin.

Joakim1 kirjoitti:

Enpä ole jaksanut mitään updateja seurailla, varsinkaan kun ovat facebookissa. No piti katsoa, kun mainitsit. Tuon mukaan oletuksena oli, että Susie olisi jatkanut itä-kaakkoon. Eikö yhtä hyvään tulokseen olisi päässyt jatkamalla koilliseen? Samalla matka olisi edistynyt eikä menty suoraan takaisin.

Lue lisää

Kun ei viitsi päivityksiä seurata, ei ehkä kannattaisi esittää ratkaisuja vajaan tiedon pohjalta. Tärkeä pointti kilpailunjohdon ohjeelle ajaa länteen, oli paikalla vaikuttava voimakas pohjoisesta tuleva maininki. Etelästä puhaltavan myrskyn kanssa keitos on vaarallinen. Varoituksessa mainittiin myös koillinen mahdollisena suuntana, mutta länsi paljon varmempana. Kokemus on jo osoittanut, että knock-downit saavat vaurioita aikaan.

Pitäisi myös muistaa, että karttoja tulee katsottua mittakaavassa, joka kovin poikkeaa omissa ympyröissä totutuista. Ennusteet tuskin ovat sellaisia, että niitä voisi tulkita muutaman kymmenen mailin tarkkuuksilla. Ja väistöliikkeiden suuruus on kuitenkin alle vuorokauden mittaisia, eli vain kymmeniä maileja.

Donilla oli tänään hyvin valaiseva päivitys keskittyen Susanin tilanteeseen. Pako länteen näyttää olleen ehdottomasti oikea ratkaisu. Joutui silti 60 kts tuuliin, mutta säästyi kuitenkin pahimmalta aallokolta ja pääsi ulos matalasta paljon nopeammin. Pari päivää lepoa ja korjauksia kunnes seuraava matala tulee. Se seuraava jyrää ensin sekä Tapion että Istvanin, mutta ei ole ennusteessa yhtä raju kuin se, missä Susan nyt on.

Tapion tuntien voin hyvin ymmärtää, miltä tuntuu vastustaa kilpailuviettiä säästääkseen venettä vaurioilta.

Parempi jäädä paikalleen kuin tulla takaisinpän?

Välttelee myrskyä?

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=2148652442054809&id=1751709878415736

Sinähän ilmiselvästi tiedät, mikä siellä on ongelmana ja mistä/kenestä se johtuu. Kerro meille muillekin.

no_mikä kirjoitti:

Sinähän ilmiselvästi tiedät, mikä siellä on ongelmana ja mistä/kenestä se johtuu. Kerro meille muillekin.

Siellä on ongelmana sähkönkulku ja täällä tiedonkulku. Ainut mitä tiedetään on se että vain vesigenu lataa, aurinkopanelit eivät toimi eikä moottori starttaa. Tämä siis GGR sivujen/fb kautta saatua tietoa.
Eihän kukaan ilkeä kertoa mistä/kenestä se johtuu että 6 aurinkopanelia on asennettu niin että yksikään ei tuota virtaa pari kuukautta asennuksesta. Hyvinkin kiinnostaisi tekniset yksityiskohdat, miksi edes yhtä paneelia ei voisi irroittaa sököstä systeemistä vai onko salama iskenyt kaikki piloille vai mikä mättää.
Jos paneelien toimimattomuus ei johdu paneelit asentaneesta asentajasta/yrityksestä, niin mistä se johtuu. Ehkä paneelit valmistaneesta yrityksestä (takuukorjauksia odotellessa)? Jos se johtui paneelien valmistajasta, niin silloin se johtui myös siitä henkilöstä joka valitsi ko. paneelit.
Vai sponssasiko joku startup paneelifirma ne - koita jos toimivat :-o

Paneeleista lähtee vain plus- ja miinusjohto, ja yhdistämällä nuo johdot akun plus- ja miinusnapoihin alkaa paneelit lataamaan, paitsi jos ne ovat vain pahvisia feikkipaneeleja. Joku radioamatööreistä voisi kertoa Tapiolle, vink vink.

Yliyksinkertaista kirjoitti:

Paneeleista lähtee vain plus- ja miinusjohto, ja yhdistämällä nuo johdot akun plus- ja miinusnapoihin alkaa paneelit lataamaan, paitsi jos ne ovat vain pahvisia feikkipaneeleja. Joku radioamatööreistä voisi kertoa Tapiolle, vink vink.

Lue lisää

no sepä se. entäpä jos niitä ei ole merkitty niitä plussaa ja miinusta ? millä selvität napaisuuden jos ja kun veneessä ei ole välinettä siihen.

Tapion paneelit kait toimivat jotenkuten - puhui jossain vaiheessa, että tuottavat 5% siitä mitä pitäisi. Käsittääkseni ainakin osa paneeleista oli ihan fyysisesti hajonnut.

Muistaakseni myös johdossa olevalla ranskalaisella on paneelien kanssa ongelmia, joten aivan ainutlaatuisia nuo ongelmat eivät ole. Istvanilla taas ei toimi hydrogeneraattori - joka on muuten saman merkkinen ja mallinen kuin Tapion.

sanup kirjoitti:

no sepä se. entäpä jos niitä ei ole merkitty niitä plussaa ja miinusta ? millä selvität napaisuuden jos ja kun veneessä ei ole välinettä siihen.

Jos yksin maailman ympäri purjehtivalla ei ole välinettä napaisuuden selvittämiseen (yleismittari maksaa alle 20 euroa) niin ihmettelen.

sanup kirjoitti:

no sepä se. entäpä jos niitä ei ole merkitty niitä plussaa ja miinusta ? millä selvität napaisuuden jos ja kun veneessä ei ole välinettä siihen.

1 led riittää napaisuuden selvittämiseen

Ihan kuin poliitikot täällä kirjoittelisi. Mitä monimutkaisiinpiin ongelmiin löytyy aina yksinkertainen ratkaisu, jos minut äänestetään asiasta päättämään. Polariteetit selvittäminen on juuri niin yksinkertaista kuin täällä esitetty, samoin periaatteessa panelien kytkentä suoraan akkuun älyn ohittaen. Nämä ratkaisut on kuitenkin esitetty myös Tapiolle heti ongelmien ilmaantuessa. Myös Don ihmetteli aikanaan päivityksessään, mikä estää. Sen jälkeen on konsultoitu niin panelien valmistajat kuin suunnittelu- ja asennustyön tehneetkin, mutta toimivaa ratkaisua ei vain ole löytynyt. Yksi isoista paneleista on joka tapauksessa rikki ja pysyvästi poissa pelistä. Odotellaanpas maaliintuloa, niin saamme tarkemman selvityksen ongelmasta.

sanup kirjoitti:

no sepä se. entäpä jos niitä ei ole merkitty niitä plussaa ja miinusta ? millä selvität napaisuuden jos ja kun veneessä ei ole välinettä siihen.

Ja vaikkei olisi yleismittaria niin ihan vain kokeilemalla. Veneessä kuitenkin akuille jännite&ampeerimittarit. Jos paneelin kytkemällä jännite nousee, niin kytkentä oikein, jos ei niin väärin meni

No sit jos mittarit on niin helppo juttu. Eli tästä voidaan päätellä että ovat saaneet osumaa ja ei voi mitään.

poliittinen.ratkaisu kirjoitti:

Ihan kuin poliitikot täällä kirjoittelisi. Mitä monimutkaisiinpiin ongelmiin löytyy aina yksinkertainen ratkaisu, jos minut äänestetään asiasta päättämään. Polariteetit selvittäminen on juuri niin yksinkertaista kuin täällä esitetty, samoin periaatteessa panelien kytkentä suoraan akkuun älyn ohittaen. Nämä ratkaisut on kuitenkin esitetty myös Tapiolle heti ongelmien ilmaantuessa. Myös Don ihmetteli aikanaan päivityksessään, mikä estää. Sen jälkeen on konsultoitu niin panelien valmistajat kuin suunnittelu- ja asennustyön tehneetkin, mutta toimivaa ratkaisua ei vain ole löytynyt. Yksi isoista paneleista on joka tapauksessa rikki ja pysyvästi poissa pelistä. Odotellaanpas maaliintuloa, niin saamme tarkemman selvityksen ongelmasta.

Lue lisää

Aika paljon on samaa, täytyy myöntää. Tosin niinpäin että politiikan hallintoalamaisten kirjoitteluun tätä voi verrata. Otetaan kantaa asioihin, joista meille tihkuu tiedonmurusia, monestikin varsin valikoiden murusteltuja.
Aurinkopaneelien kytkentä saadaan kuulostamaan joltain rakettifysiikalta, ja kun me tyhmät on kytketty niitä myös, niin ei voida ymmärtää. Tietysti valtameriolosuhteet ja plaaplaaplaa - siltikin täällä kirjoittavassa porukassa on eri olosuhteissa purjehtineita, ja on aurinkopaneeleita jotka ovat kestäneet parikytä vuotta ja parikymmentä tuhatta mailia.
"...on konsultoitu niin panelien valmistajat kuin suunnittelu- ja asennustyön tehneetkin, mutta toimivaa ratkaisua ei vain ole löytynyt."
Jotain järjestelmässä on siis perustavanlaatuisesti pielessä, yhden paneelin pimeneminen ei pitäisi tuhota koko järjestelmää. Ja tuo "suunnittelu- ja asennustyön tehneet" on just kanssa niinku politiikassa, mistä ihmeestä me tiedetään kenen suunnittelua ja asennusta meidät pistetään äänestämään.
Luultavasti ongelma olisi jopa meidän järjellä käsitettävissä, jos reilusti kerrottaisiin että mikä järjestelmässä on niin pahasti pielessä. Eipä vaan kerrota. Miksei kerrota? Ketä/mitä suojellaan?
Joten ehdotan avoimmuutta - kertokaa reilusti mistä on kyse, niin minäkin pääsen häpeämään näitä mollauksia.

Ehkä niissä on sisällä jotain möntiksi valettua ohjauselektroniikkaa johonkin tarkoitukseen ja se on rikki? Ei oikein muuta syytä tule mieleen.

Voi hyvänen aika. Sitten ottaa tuon rikkinäisen pois välistä tai ohittaa sen. Tämä opetettiin jo ala-asteella. En usko että edes Tapio on noin onneton sähköhommissa. Miksi ottaa tällaisia laitteita mukaan joita ei saa korjattua? Epäilen että on saanut sponsoritukena jotain uutta epäluotettavaa ”äly”lataustekniikkaa. Suuri virhe ottaa sellaista vastaan. Paljon fiksumpaa olisi ottaa vaikka käytetyt vanhat ja luotettavat paneelit jostain. Nimellisteho voi olla pienempi mutta kuitenkin äärettömän paljon parempi toimimattomiin verrattuna. Testaamattomia romuja ei kannata matkalle mukaan ottaa.

Ingenjör kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Sitten ottaa tuon rikkinäisen pois välistä tai ohittaa sen. Tämä opetettiin jo ala-asteella. En usko että edes Tapio on noin onneton sähköhommissa. Miksi ottaa tällaisia laitteita mukaan joita ei saa korjattua? Epäilen että on saanut sponsoritukena jotain uutta epäluotettavaa ”äly”lataustekniikkaa. Suuri virhe ottaa sellaista vastaan. Paljon fiksumpaa olisi ottaa vaikka käytetyt vanhat ja luotettavat paneelit jostain. Nimellisteho voi olla pienempi mutta kuitenkin äärettömän paljon parempi toimimattomiin verrattuna. Testaamattomia romuja ei kannata matkalle mukaan ottaa.

Lue lisää

Varmaa tietoa ei ole, mutta pidän erittäin epätodennäköisenä epäilyäsi. Käytetyt luotettavat panelit olisivat joka tapauksessa olleet poissa laskuista, koska panelien piti sopia tietyille paikoille. Tää oli taas kummallista bessewisserismiä, kun mitään oikeaa tietoa ei ole.

Ingenjör kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Sitten ottaa tuon rikkinäisen pois välistä tai ohittaa sen. Tämä opetettiin jo ala-asteella. En usko että edes Tapio on noin onneton sähköhommissa. Miksi ottaa tällaisia laitteita mukaan joita ei saa korjattua? Epäilen että on saanut sponsoritukena jotain uutta epäluotettavaa ”äly”lataustekniikkaa. Suuri virhe ottaa sellaista vastaan. Paljon fiksumpaa olisi ottaa vaikka käytetyt vanhat ja luotettavat paneelit jostain. Nimellisteho voi olla pienempi mutta kuitenkin äärettömän paljon parempi toimimattomiin verrattuna. Testaamattomia romuja ei kannata matkalle mukaan ottaa.

Lue lisää

Ingenjör, mitenköhän siinä käy, kun sarjaan kytketyn paneelin ottaa välistä pois. Tapion paneelit on hyvin eri kokoisia, eli niiden jännitteet on erilaisia. Lopputulos on vajaa 14volttia, kenties 9v, jolla kivasti purkaa akkua latauksen sijaan.

rinnanparempi kirjoitti:

Ingenjör, mitenköhän siinä käy, kun sarjaan kytketyn paneelin ottaa välistä pois. Tapion paneelit on hyvin eri kokoisia, eli niiden jännitteet on erilaisia. Lopputulos on vajaa 14volttia, kenties 9v, jolla kivasti purkaa akkua latauksen sijaan.

Lue lisää

Ei koosta voi jännitettä päätellä. Teho tietysti menee koon mukaan. Kaikkien tai edes useiden kytkeminen sarjaan olisi hölmöä, kun yhden varjostuminen tai hajoaminen tiputtaisi virran lähes nollaan. Ehkä noin on tehty? Mutta luulisi, että sarjaankytkennän voisi purkaa. Vai onko kaapelointi laiminoitu runkoon tms. typerää?

rinnanparempi kirjoitti:

Ingenjör, mitenköhän siinä käy, kun sarjaan kytketyn paneelin ottaa välistä pois. Tapion paneelit on hyvin eri kokoisia, eli niiden jännitteet on erilaisia. Lopputulos on vajaa 14volttia, kenties 9v, jolla kivasti purkaa akkua latauksen sijaan.

Lue lisää

"Tapion paneelit on hyvin eri kokoisia, eli niiden jännitteet on erilaisia."
Tulipa lopulta "tietoa"?
Mutta voi hyvänen aika - vaatimuksena oli useita aurinkopaneleita, mutta sit joku älypää on osannut tehdä erikokoisista sarjaan kytketyistä paneeleista (voiko olla tosi???) järjestelmän jossa yhden paneelin tippuminen pois pistää kaikki muut paneelit virattomiksi.
Vaikuttaa käsittämättömältä, ja ei voi olla pohtimatta motiiveja suunnittelu- ja asennusvaiheessa, miksi ihmeessä tehdään liian hienoa ja haavoittuvaa tekniikkaa kun takuuhuolto odottaa vasta reissun loputtua?
"...panelien piti sopia tietyille paikoille", kirjoitti kunetmitääntiedä. Niinhän meillä kaikilla jotka paneeleita asentelemme veneisiimme. Valitaan sopivia kooltaan ottaen huomioon asennuspaikat. Tosin meillä kaikki paneelit, vaikka ovat fyysisesti eri kokoisia, ovat sähköisesti (ulostulojännite) saman kokoisia. Ei tulisi mieleen pistää niitä sarjaan, vaan etenkin vaativammissa olosuhteissa rinnan, mahdollisesti jaettuna kahteen ryhmään kahden eri säätimen kanssa. Minimivaatimushan on 160 W/15V paneelit, ja 300 Ah akkukapasiteetti.
Akkuja on sen verran että aurinkopaneelit voisi kytkeä vaikka ilman säädintä jos manuaalisesti tarkkailee niiden varaustilaa ja kytkee irti kun 12,5 V alkaa olla saavutettu.
Mutta ottakaa huomioon että tää oli taas kummallista bessewisserismiä, kun mitään oikeaa tietoa ei ole.

Tietoahan varmaan on kun nuo radioamatöörit tietävät kertoa monenlaisia terveisiä valtamereltä. Eiköhän siellä ole myös aurinkopaneelitietoa. Jostain syystä sitä tietoa nyt pantataan. Kuulemma on vilkkaasti vaihdettu viestejä ja korjausohjeita ja -ehdotuksia. Mehän täällä vaan joudumme spekuloimaan kun tieto puuttuu.

kunetmitääntiedä kirjoitti:

Varmaa tietoa ei ole, mutta pidän erittäin epätodennäköisenä epäilyäsi. Käytetyt luotettavat panelit olisivat joka tapauksessa olleet poissa laskuista, koska panelien piti sopia tietyille paikoille. Tää oli taas kummallista bessewisserismiä, kun mitään oikeaa tietoa ei ole.

Lue lisää

Minähän en asiasta mitään tiedä, mutta besserwisserinä sanoisin että tärkeitä aurinkopaneeleita maailmanympärysmatkalle ei kannata asennella niin kuin kiinalaisia jouluvaloja. Tosin kiinalaiset sarjaan kytketyt jouluvalot on erittäin helppo korjata. Kun yhden lampun lanka palaa, kierrät langanpätkät sormilla kiinni toisiinsa ja taas palaa. KISS = Keep It Simple jne.

Isoantilla kirjoitti:

Tietoahan varmaan on kun nuo radioamatöörit tietävät kertoa monenlaisia terveisiä valtamereltä. Eiköhän siellä ole myös aurinkopaneelitietoa. Jostain syystä sitä tietoa nyt pantataan. Kuulemma on vilkkaasti vaihdettu viestejä ja korjausohjeita ja -ehdotuksia. Mehän täällä vaan joudumme spekuloimaan kun tieto puuttuu.

Lue lisää

Luin mielenkiinnolla kaikki nämä jutut aurinkopaneeleista ym. Mielenkiintoisia teorioita.

Faktaa on seuraava:
- yksi aurinkopaneeli, itse asiassa suurikokoisin niistä, on mekaanisesti vaurioitunut ja se on poistettu sarjasta
- jäljellä olevat neljä aurinkopaneelia ovat kahdessa ryhmässä:
1. ryhmässä edessä maston vieressä oleva aurinkopaneeli ja kaksi sivuilla olevaa aurinkopaneelia sarjassa.
2. ryhmässä takana oleva isokokoinen aurinkopaneeli.

Aurinkopaneelit tuottavat nyt huomattavasti enemmän kuin Tapion aiemmin mainitsema 5 % suunnitellusta. Aurinkopaneelit eivät kuitenkaan tuota yksinään niin paljoa, että se riittäisi pääasiassa radioiden käyttöön tarvittavaan sähkönkulutukseen. Tämän vuoksi hydrogeneraattori on pakko pitää vedessä, vaikka tiedämme sen hidastavan Tapion kulkua, erään arvion mukaan 0,5 solmua. Mikäli Tapion vauhti ylittää 5-6 solmua, hidastava vaikutus on pienempi.

Meillä radioamatööreillä, jotka olemme päivittäin Tapioon yhteydessä, on tarkka tieto siitä, miksi paneelit eivät tuota sitä määrää sähköä, jonka niiden on luvattu tuottavan. Tämä tieto on myös Tapiolla. Vika ei ole paneeleissa sinänsä eikä alkuperäisessä suunnittelussa vaan kokonaisuudessa. Vika/vikaantuminen/toiminnan virheellisyys on useamman erillisen asian summa.

Valitettavasti aurinkopaneelijärjestelmässä on osa, jonka virheellisyys/vikaantuminen huomattiin liian myöhään, eikä sitä pysty merellä korjaamaan. Asianomaisen osan ulkomainen toimittaja on nostanut kätensä pystyyn ja sanonut "sorry, no can do." Aurinkopaneelit toimivat alkumatkasta hyvin.

Koska aurinkopaneelijärjestelmää ei tämän vuoksi saada toimimaan paremmin tai optimaalisesti, on Tapion kanssa sovittu ettemme lähde retostelemaan asiaa sen enempää. Uskokaa pois, että lähes kaikki tällä palstalla esitetyt "keinot" on kokeiltu ja/tai käyty läpi Tapion, tavarantoimittajien ja useamman asiantuntijoiden kanssa. Tapio on sekä opastettuna että itsenäisesti tehnyt useampia korjaustoimenpiteitä. Osa on auttanut, osa ei.

Hyvä puoli on se, että mikäli hydro hajoaisi, aurinkopaneelit riittäisivät tuottamaan sähköä välttämättömään päivittäiseen supistettuun kommunikaatioon.

Tapion kaksi akkuryhmää on saatu kumpikin ladattua täyteen ja Tapio hallitsee/tietää/tuntee tarkalleen kuinka paljon sähköä voi kuluttaa.

RadioamatööriTapioapuna kirjoitti:

Luin mielenkiinnolla kaikki nämä jutut aurinkopaneeleista ym. Mielenkiintoisia teorioita.

Faktaa on seuraava:
- yksi aurinkopaneeli, itse asiassa suurikokoisin niistä, on mekaanisesti vaurioitunut ja se on poistettu sarjasta
- jäljellä olevat neljä aurinkopaneelia ovat kahdessa ryhmässä:
1. ryhmässä edessä maston vieressä oleva aurinkopaneeli ja kaksi sivuilla olevaa aurinkopaneelia sarjassa.
2. ryhmässä takana oleva isokokoinen aurinkopaneeli.

Aurinkopaneelit tuottavat nyt huomattavasti enemmän kuin Tapion aiemmin mainitsema 5 % suunnitellusta. Aurinkopaneelit eivät kuitenkaan tuota yksinään niin paljoa, että se riittäisi pääasiassa radioiden käyttöön tarvittavaan sähkönkulutukseen. Tämän vuoksi hydrogeneraattori on pakko pitää vedessä, vaikka tiedämme sen hidastavan Tapion kulkua, erään arvion mukaan 0,5 solmua. Mikäli Tapion vauhti ylittää 5-6 solmua, hidastava vaikutus on pienempi.

Meillä radioamatööreillä, jotka olemme päivittäin Tapioon yhteydessä, on tarkka tieto siitä, miksi paneelit eivät tuota sitä määrää sähköä, jonka niiden on luvattu tuottavan. Tämä tieto on myös Tapiolla. Vika ei ole paneeleissa sinänsä eikä alkuperäisessä suunnittelussa vaan kokonaisuudessa. Vika/vikaantuminen/toiminnan virheellisyys on useamman erillisen asian summa.

Valitettavasti aurinkopaneelijärjestelmässä on osa, jonka virheellisyys/vikaantuminen huomattiin liian myöhään, eikä sitä pysty merellä korjaamaan. Asianomaisen osan ulkomainen toimittaja on nostanut kätensä pystyyn ja sanonut "sorry, no can do." Aurinkopaneelit toimivat alkumatkasta hyvin.

Koska aurinkopaneelijärjestelmää ei tämän vuoksi saada toimimaan paremmin tai optimaalisesti, on Tapion kanssa sovittu ettemme lähde retostelemaan asiaa sen enempää. Uskokaa pois, että lähes kaikki tällä palstalla esitetyt "keinot" on kokeiltu ja/tai käyty läpi Tapion, tavarantoimittajien ja useamman asiantuntijoiden kanssa. Tapio on sekä opastettuna että itsenäisesti tehnyt useampia korjaustoimenpiteitä. Osa on auttanut, osa ei.

Hyvä puoli on se, että mikäli hydro hajoaisi, aurinkopaneelit riittäisivät tuottamaan sähköä välttämättömään päivittäiseen supistettuun kommunikaatioon.

Tapion kaksi akkuryhmää on saatu kumpikin ladattua täyteen ja Tapio hallitsee/tietää/tuntee tarkalleen kuinka paljon sähköä voi kuluttaa.

Lue lisää

Minkä ihmeen vuoksi sitä yhtä vilaantunutta kriittistä osaa ei voi paljastaa?. Kiinnostaisi varmaan monia arvailijoita

Paneeleiden ja akkujen välillähän ei tarvita mitään osaa, vaan kaikki osat voidaan ohittaa, ja silloin ainoa ongelma mitä voi tulla on se että annetaan paneelien ladata liian kauan jolloin akut keittävät, mutta siihen on helppo apu se kun vain irrottaa johdon välillä.

seppomartti kirjoitti:

Minkä ihmeen vuoksi sitä yhtä vilaantunutta kriittistä osaa ei voi paljastaa?. Kiinnostaisi varmaan monia arvailijoita

Eihän toki voi aiheuttaa huonoa mainetta sponsorille joka nuo romut on tuonne ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi toimittanut, Paneelijärjestelmä matkalle kannattaa koota itse ihan yksinkertaisista peruskomponenteista. Tällöin ei ole riippuvainen myöskään mistään mystisistä korkauskelvottomista ”osista” 10 000 kilometrin päässä.

Ja taas pari, jotka tietävät aurinkopaneleista enemmän kuin panelien valmistaja. Ja hankintaketjustakin enemmän kuin hankinnat suorittanut.

taas.näitä kirjoitti:

Ja taas pari, jotka tietävät aurinkopaneleista enemmän kuin panelien valmistaja. Ja hankintaketjustakin enemmän kuin hankinnat suorittanut.

Ei noista kyseisistä paneeleista eikä mistään hankintaketjuista tarvitse mitään tietää. Se mitä täällä arvellaan on se että toimivampia, luotettavampia ja ennenkaikkea korjauskelpoisempiakin olisi varmaan ollut olemassa.

Hankintaketju kirjoitti:

Ei noista kyseisistä paneeleista eikä mistään hankintaketjuista tarvitse mitään tietää. Se mitä täällä arvellaan on se että toimivampia, luotettavampia ja ennenkaikkea korjauskelpoisempiakin olisi varmaan ollut olemassa.

Lue lisää

Silti taas selitettiin, miten panelista lähtee vain kaksi johtoa jotka kytkeä akkuun ja tiedettiin sekin, että panelit on saatu sponsorilta. Korjauskelpoista panelia muuten ei ole olemasskaan.

"Faktaa on seuraava:
- yksi aurinkopaneeli, itse asiassa suurikokoisin niistä, on mekaanisesti vaurioitunut ja se on poistettu sarjasta
- jäljellä olevat neljä aurinkopaneelia ovat kahdessa ryhmässä:
1. ryhmässä edessä maston vieressä oleva aurinkopaneeli ja kaksi sivuilla olevaa aurinkopaneelia sarjassa.
2. ryhmässä takana oleva isokokoinen aurinkopaneeli."

Eri suuntiin, eli maston eteen ja sen molemmille puolile sijoitetut ykkösryhmän paneelit ovat sarjassa josta osa on aina varjossa, joten ne kaikki toimivat vajaalla teholla.
Se vaurioitunut paneeli on poistettu käytöstä. Muut paneelit ovat siis ehjiä, eikä niiden ja akkujen välillä tarvita muuta kuin sähköjohto. Onko sähköjohto rikki?

Sähköjohtorulla kirjoitti:

"Faktaa on seuraava:
- yksi aurinkopaneeli, itse asiassa suurikokoisin niistä, on mekaanisesti vaurioitunut ja se on poistettu sarjasta
- jäljellä olevat neljä aurinkopaneelia ovat kahdessa ryhmässä:
1. ryhmässä edessä maston vieressä oleva aurinkopaneeli ja kaksi sivuilla olevaa aurinkopaneelia sarjassa.
2. ryhmässä takana oleva isokokoinen aurinkopaneeli."

Eri suuntiin, eli maston eteen ja sen molemmille puolile sijoitetut ykkösryhmän paneelit ovat sarjassa josta osa on aina varjossa, joten ne kaikki toimivat vajaalla teholla.
Se vaurioitunut paneeli on poistettu käytöstä. Muut paneelit ovat siis ehjiä, eikä niiden ja akkujen välillä tarvita muuta kuin sähköjohto. Onko sähköjohto rikki?

Lue lisää

Kyllä kai Tapiolla on sähköjohtoa mukana? Minulla aina ollut mittava rulla sähköjohtoa veneessä mukana, vaikken valtamerillä purjehdikaan.

lieko tuo suurin paneeli ns master ja varustettu säätimellä joka myös nyt tohjona mekaanisen iskun takia...

55-65 solmun tuulessa ei ole turvallista pistää venettä piihin. Katsotaan tuleeko knock downeja vai menerkö umpäri ja masto?. Pitkäkölisiä ei myöskään pysty ajamaan myötätuuleen. Tästäkin on nyt näyttöä. Perinteinen jarruttaminen olisi luultavasti paras vaihtoehto. Ovat saaneet huonoja ohjeita.

Ja jos koko jaaritusta jaksa lukea, niin lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että VDH on hyvä purjehtija, joka tapaa menestyä kaikissa kisoissa, joihin osallistuu.

Fklbvm kirjoitti:

Ja jos koko jaaritusta jaksa lukea, niin lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että VDH on hyvä purjehtija, joka tapaa menestyä kaikissa kisoissa, joihin osallistuu.

Niin tai kääntäen: Muut eivät ole hyviä (yksin)KILPApurjehtijoita tai eivät jostain syystä kisaa tosissaan tai eivät ole valmistautuneet kunnolla.

Aika noloa alkaa olla muille, kun eroa seuraavaan on jo yli 2000 mpk ja Tapio on jo reilusti yli 3000 mpk perässä. Ero tulee kasvamaan reilusti lisää Hobartin koukkauksessa ja kasvaa muutenkin lähes joka päivä.

Kyllä sylettää nää suolisäännöt! Lainasin vähän Donin englanninkielistä tekstiä, jossa hän kertoo miksi VDH on ylivoimainen. Tuon KILPApurjehtija näkökulman lisäksi ehkä vielä merkittävämpi tekijä on EXPERIENCE, ja kokemus koskien koko projektia, alkaen veneen varustelusta, eli viesti oli se ettei hänen tarvitse kysellä muiden ideoita tai suosituksia koska hän tietää kokemuksensa perusteella itse oikeat vaihtoehdot.
Tämä oli siis tuo "sääntöjen vastaisena poistettu" viesti.
Lisäksi pähkäilin siinä nopeuseroja, mitä yleensä lävähtää eteen kun aukaisee livetrakkerin: VDH yleensä yli 6, aika usein yli 7 kn, keskiryhmä 4-5 kn, joskus yli 6: Tapio hitaampi ja Susie nopeampi kuin Istvan, tavoittaen Ukua. Jälkikaksikko n. 3 kn, joskus yli 4.
Kun vielä katsoo tuulitietoja, mikäli windy pitää edes suunnilleen paikkaansa, niin ei voi kuin ihmetellä miten 36 ft veneitä ei saada kulkemaan yli kuutta solmua? Tästä tuli kerettiläinen eli "eihän voi olla totta" ajatus - onko antifoulingit pettäneet eli pohjat surkeassa kunnossa. Joku voisi valistaa, että tämä ei ole mahdollista, eihän?

Miksiköhän tästä poistettiin Jurristikon viesti? Olin juuri siihen vastaamassa. Siinä ihmeteltiin suuria vauhtieroja. Gaia 36 pitäisi kulkea 10 solmun tuulessa kaikkiin suuntiin kryssiä ja melkein suoraa myötätuulta lukuunottamatta yli 6 solmua ja 20 solmun tuulessa vastaavasti yli 7 solmua. VDH on tuon myös osoittanut purjehtimalla lähes 6 solmun keskinopeutta, vaikka tyyniä jaksojakin on ollut sekä tietysti myös kryssiä ja suoraa myötätuulta.

Miksi muut jäävät niin kauas veneidensä potentiaalista? Saa olla kyllä tolkuttoman likainen pohja, jotta eroa tulee noin paljon. Siis vaikkapa Tapio on 30% hitaampi!

Jos ajattelee asiaa vaikkapa LYSin kautta, niin Swan 36:n LYS on 1,13. Nyt on kisattu 113 vrk. VDH oli Tapion nykyisen sijainnin paikkeilla n. 28 vrk sitten eli 85 vrk:ssa. Jos VDH:n LYS olisi 1,13, pitäisi Tapion LYSin olla 0,85 päätyäkseen samaan tasoitettuun aikaan. LYS-taulukon hitaimman veneen luku on 0,84 (BB 11, pituus 6,2 m), seuraavina Stortriss MKII 0,86:lla (pituus 5,25 m) ja Albin 57 0,89 (pituus 5,7 m). LYS-todistuksista löytyy yksi 0,85 luvun venetyyppi. Se on 2,4 mR eli 4 m pitkä mini 12 metrinen.

Tai toisinpäin, jos Tapion LYS olisi 1,13, pitäisi VDH:n olla 1,50. LYS-taulokosta ei niin nopeaa venettä löydy. Nopein on Farr 40 OD luvulla 1,48. Todistuksista löytyy Swan 45 OD juuri luvulla 1,50. Vanhat Class 40 -veneet hiukan nopeampiana.

Aika helppoa lienee hahmottaa, ettei Swan 45 OD hidastu kovin helposti S&S Swan 36 vauhtiin tai S&S Swan 36 vastaavasti Albin 57:aa hitaammaksi. Se vaatii koralliriutan pohjaan. Tuskin sellainen muodostuu neljässä kuukaudessa, puhumattakaan kahdesta, jolloin suunnilleen vastaava ero oli jo.

Mark Slats on "vain" 15 vrk perässä. Hänen "LYS-lukunsa" on siis 0,98. Sellaisia ovat vaikkapa Helmsman 23 tai Misil II.

Joakim1 kirjoitti:

Miksiköhän tästä poistettiin Jurristikon viesti? Olin juuri siihen vastaamassa. Siinä ihmeteltiin suuria vauhtieroja. Gaia 36 pitäisi kulkea 10 solmun tuulessa kaikkiin suuntiin kryssiä ja melkein suoraa myötätuulta lukuunottamatta yli 6 solmua ja 20 solmun tuulessa vastaavasti yli 7 solmua. VDH on tuon myös osoittanut purjehtimalla lähes 6 solmun keskinopeutta, vaikka tyyniä jaksojakin on ollut sekä tietysti myös kryssiä ja suoraa myötätuulta.

Miksi muut jäävät niin kauas veneidensä potentiaalista? Saa olla kyllä tolkuttoman likainen pohja, jotta eroa tulee noin paljon. Siis vaikkapa Tapio on 30% hitaampi!

Jos ajattelee asiaa vaikkapa LYSin kautta, niin Swan 36:n LYS on 1,13. Nyt on kisattu 113 vrk. VDH oli Tapion nykyisen sijainnin paikkeilla n. 28 vrk sitten eli 85 vrk:ssa. Jos VDH:n LYS olisi 1,13, pitäisi Tapion LYSin olla 0,85 päätyäkseen samaan tasoitettuun aikaan. LYS-taulukon hitaimman veneen luku on 0,84 (BB 11, pituus 6,2 m), seuraavina Stortriss MKII 0,86:lla (pituus 5,25 m) ja Albin 57 0,89 (pituus 5,7 m). LYS-todistuksista löytyy yksi 0,85 luvun venetyyppi. Se on 2,4 mR eli 4 m pitkä mini 12 metrinen.

Tai toisinpäin, jos Tapion LYS olisi 1,13, pitäisi VDH:n olla 1,50. LYS-taulokosta ei niin nopeaa venettä löydy. Nopein on Farr 40 OD luvulla 1,48. Todistuksista löytyy Swan 45 OD juuri luvulla 1,50. Vanhat Class 40 -veneet hiukan nopeampiana.

Aika helppoa lienee hahmottaa, ettei Swan 45 OD hidastu kovin helposti S&S Swan 36 vauhtiin tai S&S Swan 36 vastaavasti Albin 57:aa hitaammaksi. Se vaatii koralliriutan pohjaan. Tuskin sellainen muodostuu neljässä kuukaudessa, puhumattakaan kahdesta, jolloin suunnilleen vastaava ero oli jo.

Mark Slats on "vain" 15 vrk perässä. Hänen "LYS-lukunsa" on siis 0,98. Sellaisia ovat vaikkapa Helmsman 23 tai Misil II.

Lue lisää

Oma veikkaus on, että robotti pois koska oli englanninkielistä lainausta? Tai sitte joku ilkeyttään.
Varsin havainnolliset pohdinnat vauhtieroista. Ja valaisi senkin että Havsfidra on poistunut lyssistä (0,80) :)
Mutta matka jatkuu, ja vauhtierot säilyy. Nyt Tapiolla (8:00 UTC) Windyn mukaan 16-20 kt tuuli suoraan sivulta ja vauhti 5,3 kn. Ei vaan voi käsittää...???
Peränpitäjätkin ovat saaneet veneisiinsä vauhtia, Igorilla 4,9 kn ja sivumyötäinen tuuli 24-28 kn.
Millä selitetään nuo nopeudet jos meriheinää kasvava pohja ei kelpaa. Onko vaan niin varovaista että pelkällä myrskyfokalla mennään 12 m/s myötäistä (Igor) tai pohjaan reivattuna 10 m/s sivutuulta. Molempia tuulen nopeuksia ja suuntia pitäisi aika optimaalisina siihen että runkonopeus ainakin saavutettaisiin ja satunnaisia surffeja aallonharjalla. Mutta 4,9 ja 5,3 - ei paljon naurata :-/

Jurristikko kirjoitti:

Oma veikkaus on, että robotti pois koska oli englanninkielistä lainausta? Tai sitte joku ilkeyttään.
Varsin havainnolliset pohdinnat vauhtieroista. Ja valaisi senkin että Havsfidra on poistunut lyssistä (0,80) :)
Mutta matka jatkuu, ja vauhtierot säilyy. Nyt Tapiolla (8:00 UTC) Windyn mukaan 16-20 kt tuuli suoraan sivulta ja vauhti 5,3 kn. Ei vaan voi käsittää...???
Peränpitäjätkin ovat saaneet veneisiinsä vauhtia, Igorilla 4,9 kn ja sivumyötäinen tuuli 24-28 kn.
Millä selitetään nuo nopeudet jos meriheinää kasvava pohja ei kelpaa. Onko vaan niin varovaista että pelkällä myrskyfokalla mennään 12 m/s myötäistä (Igor) tai pohjaan reivattuna 10 m/s sivutuulta. Molempia tuulen nopeuksia ja suuntia pitäisi aika optimaalisina siihen että runkonopeus ainakin saavutettaisiin ja satunnaisia surffeja aallonharjalla. Mutta 4,9 ja 5,3 - ei paljon naurata :-/

Lue lisää

Eihän noin suurta ja jatkuvaa nopeuseroa selitä mikään muu kuin se, että yksi kisaa tosissaan ja muut tekevät jotain muuta. Esimerkiksi pyrkivät maksimoimaan perillepääsyn todennäköisyyden tai säästämään voimiaan. Eli eivät aja purjeilla ja trimmeillä, jotka mahdollistaisivat läheskään veneen potentiaalin mukaisen vauhdin.

Samalla idellahan Ari Huuselakin on toteuttanut viime vuosiensa projektit. Tärkeintä on ollut maaliinpääsy, toisin kuin kärkipäälle, jotka pyrkivät voittamaan tai sijoittumaan hyvin kisassa. Tämä on näkynyt hurjana erona vauhdissa.

Masto meni 25 kts tuulessa ja 3m aallossa eli sikäläisittäin meökein tyynessä. Jokin rikin osa väsyi?

"Tapio, OH6UBZ/mm; on juuri sunnuntaiaamuna 21.10. kohtaamassa tähän asti suurimman myrskynsä. Tuuliennusteiden ja -karttojen mukaan klo 0600 UTC hänet ylittää lounaasta tuleva myrsky, jossa keskituulennopeus on 36-38 solmua. Puuskissa tuuli on tietysti hirvittävämpi. "

Mitenkään oloja vähättelemättä:

Suurin myrsky, joka ei ole myrsky??? Suomessa myrskyn rajana on 21 m/s (40 solmua) ja kansainvälisissä säätiedoissa 48 solmua. Alle 34-40 solmua on "Gale" ja ennen myrskyä tulee vielä strong gale Beaufort-asteikolla: https://en.wikipedia.org/wiki/Beaufort_scale

Tässä yksi suomennos suomalaisilla rajoilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Boforiasteikko

En kuvailisi 36-38 solmua tavalliset puuskat sen yli "hirvittäviksi", vaan kovaksi tuuleksi. Aallokko tietysti voi olla pahempi.

Aika vähällä on siis Tapio toistaiseksi päässyt, kun monen muun kohdalle on osunut oikeakin myrsky, jopa poikkeuksellisen kova muutamalle.

Tuo lähetyksen aiheuttama häiriö on joissakin ympäristöissä jopa hengenvaarallinen.
Matkapuhelinten aamuna - n. neljäkymmentä vuotta sitten huomattiin kuinka jotkin herkät mittalaitteet alkoivat näyttämään järjettömiä lukemia.

Taas on huonot laitteet. Kunnon valmistaja tekee laitteisiinsa tottakai tarvittavan RF-suojauksen. Miten Tapion veneeseen on onnistuttu keräämään näin huonot vermeet? Ei liene yllätys valmistajalle että veneessä voi olla myös radiolaitteita?

Voivoi kirjoitti:

Taas on huonot laitteet. Kunnon valmistaja tekee laitteisiinsa tottakai tarvittavan RF-suojauksen. Miten Tapion veneeseen on onnistuttu keräämään näin huonot vermeet? Ei liene yllätys valmistajalle että veneessä voi olla myös radiolaitteita?

Lue lisää

Et taida olla kovinkaan kokenut radiohäiriöiden torjunnassa. Se on hieman vaikeampaa kuin kuvittelet.

kokeileppa on harvinaisen oikeassa. Hydrogeneraattorissa ja sen laturissa ja monitorissa on jo valmiiksi melko hyvät RF-torjuntaan tehdyt kondensaattorit ym. Siitä huolimatta RF-häiriöitä saattaa tulla ja tuleekin.

Radiot kokeiltiin myös RF-häiriöiden kannalta Suomessa. Häiriöt alkoivat vasta lähellä Afrikan kärkeä kun veneessä tapahtui jotakin. Mitä se jotakin oli, sitä on arvailtu ja kokeiltu. Yksi syy saattaisi olla akkujännitteen nouseminen normaaliksi - mutta miksi häiriöitä ei ollut silloin kun akut olivat alkumatkasta täynnä?

Työ häiriön poistamiseksi jatkuu. Se on kuitenkin toissijaista siihen nähden, että Tapion tärkein tehtävä on purjehtia.

Hamit_Tapion_apuna kirjoitti:

kokeileppa on harvinaisen oikeassa. Hydrogeneraattorissa ja sen laturissa ja monitorissa on jo valmiiksi melko hyvät RF-torjuntaan tehdyt kondensaattorit ym. Siitä huolimatta RF-häiriöitä saattaa tulla ja tuleekin.

Radiot kokeiltiin myös RF-häiriöiden kannalta Suomessa. Häiriöt alkoivat vasta lähellä Afrikan kärkeä kun veneessä tapahtui jotakin. Mitä se jotakin oli, sitä on arvailtu ja kokeiltu. Yksi syy saattaisi olla akkujännitteen nouseminen normaaliksi - mutta miksi häiriöitä ei ollut silloin kun akut olivat alkumatkasta täynnä?

Työ häiriön poistamiseksi jatkuu. Se on kuitenkin toissijaista siihen nähden, että Tapion tärkein tehtävä on purjehtia.

Lue lisää

"Häiriöt alkoivat vasta lähellä Afrikan kärkeä kun veneessä tapahtui jotakin"

Suolainen ympäristö aiheuttanut hapetusta ja jonkun maadoituksen liitos huono. Riitää yksinään jo RF-häiriöihin (ja moneen muuhun ihmeelliseen sähköongelmaan).

"Jos hydro häiritsee radioyhteyksiä niin on/off napin puuttuessa hyrrä ylös."
Mut jos se on jumittunut alas? Siltä vaikuttaa kun: "...lähes kolmekymmentä erilaista toimenpide-ehdotusta, joista yksikään ei häiriötä ole kokonaa poistanut."
Luulisi että yksi näistä ehdotuksista olisi ollut tuo nerokas, propeli ilmaan!
Mutta valaiskaa tietämätöntä, onko "valvontamonitori" = lataussäädin? Vai minkälainen telkkari siihen vesigenuun on kytketty?

Käsittääkseni häiriö ei poistu, jos vesigenun nostaa ylös, tai vielä irroittaa sen liittimestään. Häiriö muodostuu lataussäätimeen, joka taitaa olla jotenkin kiinteästi kytketty akkuihin. Tämä nyt on vain oirekuvauksen rivien välistä tehty arvaus.

Jos oikein muistan, alkoi Tapion radioliikenteessä olemaan huononnusta jo viikkoja sitten. Pari päivää olen yrittänyt kuunnella radioliikennettä netin kautta aika huonolla menestyksellä, mutta mm. sellaisen lauseen sain sieltä poimittua, joka viittaa pieniin ongelmiin antennin virityksessä. Siis lähinnä käyttäjäperäisiin ongelmiin. Olen itsekin tottumattomana antennia SWR-mittarin mukaan koittanut saada vireeseen, mutta ei se ihan helppoa olekaan. Ja Tapiossahan ei tunnetusti ole paljoa sähkömiehen vikaa, radiosähkömiehen vikaa vielä vähemmän. Harvassa meistä sitä jälkimmäistä on.

Kiitos kommenteista ja anteeksi kiireessä tehty kirjoitusvirhe:

Taas faktaa:
1) Tottakai se perässä oleva hydro on se varsinainen "laturi."
2) Hydron kaapelit tulevat lataussäätimeen, jossa on myös tasasuuntaaja.
3) Lataussäätimeen on kytketty "monitori", pieni yksikkö jolla seurataan paljonko hydro lataa ym.

Järjestelmässä on useita häiriönpoistokomponentteja mutta ainakin radioamatöörit tietävät, että joskus RF- menee laitteisiin aivan uskomattomia reittejä.

Hydro putosi kiinnikkeistään varsin alkumatkassa ja löytyi veneen perästä kellumasta. Samalla sekä hydron runkoliitin että siitä lähtevän kaapelin liitin vaurioituivat. Tapio porasi kiinnikkeille peräpeiliin uudet reiät merellä - joka on varsin ansiokas suoritus - ja asensi kiinnikkeen uudestaan. Liittimet - tai mitä niistä on jäljellä - on teipattu/rakennettu/suojattu/vahvistettu niin hyvin kuin on mahdollista mutta rakennelma on meriolosuhteissa vielä varsin hentoinen.

Monitori piippaa Tapion lähettäessä. Mitä Tapio voisi tehdä?

a) Hydron nostaminen illalla pimeässä ja takaisin mereen laittaminen ei ole olosuhteet huomioon ottaen järkevää. Kaikki radioyhteydet pidetään kun Tapiolla on pimeää. Nostaminen/laskeminen ei ole turvallista eikä mukavaa ja samalla aiheutuisi vaara, että liittimet hajoaisivat lopullisesti. Älä koske, jos se toimii - tai - koske vasta, kun se on rikki. Vanhan radioamatöörin ohje.

b) Monitoria ei voi kytkeä yksin pois, vaan silloin pitäisi myös samalla tehdä johtojen muutos lataussäätimeen. Sen on vaikeassa paikassa ja uudelleen kytkentä/takaisinkytkentä olisi turhan iso ja aikaa vievä operaatio ja siinä on oikosulkujen ym. vaara. Monitori ei ole pelkkä "monitori" vaan siinä on huomattavasti koko järjestelmään liittyviä ohjaustoimintoja. Monitorin laittaminen off-asentoon ei ole myöskään valmistajan suosittama keino.

Tapion hydro lataa paremmin ja pienemmillä nopeuksilla kuin mitä seppomartti kertoo.

Koska paneelit ja hydro yhdessä juuri ja juuri pitävät Tapion sähkössä, ei hydron ottaminen latauksesta tai muu vastaava yhteyden ajaksi ole järkevää. Tapio itsekin toteaa, että monitorin hälyt ovat kokonaisuutena pienempi haitta.

Comprendo?

Eikös noin yleisesti ottaen niitä lataussäötimiä tarvita ylilatauksen ja akkujen kiehumisen estämiseen. Täydellisen osaamattomuuden antamalla rohkeudella kysyn, tarvitaanko ylilatauksen estoa jos koko ajan taistellaan sähköpulassa? Luulisi ainakin uskaltavan 100W paneelin kytkeä suoraan akkuryhmään. Anteeksi ja armoa.

Isoantilla kirjoitti:

Eikös noin yleisesti ottaen niitä lataussäötimiä tarvita ylilatauksen ja akkujen kiehumisen estämiseen. Täydellisen osaamattomuuden antamalla rohkeudella kysyn, tarvitaanko ylilatauksen estoa jos koko ajan taistellaan sähköpulassa? Luulisi ainakin uskaltavan 100W paneelin kytkeä suoraan akkuryhmään. Anteeksi ja armoa.

Lue lisää

Siinä oli joku rikkinäinen komponentti, joka estää tämän.

Isoantilla kirjoitti:

Eikös noin yleisesti ottaen niitä lataussäötimiä tarvita ylilatauksen ja akkujen kiehumisen estämiseen. Täydellisen osaamattomuuden antamalla rohkeudella kysyn, tarvitaanko ylilatauksen estoa jos koko ajan taistellaan sähköpulassa? Luulisi ainakin uskaltavan 100W paneelin kytkeä suoraan akkuryhmään. Anteeksi ja armoa.

Lue lisää

Näinhän sitä voisi kuvitella, varsinkin kun taustajoukotkin myöntävät hydrogenun hidastavan aivan järkyttävän paljon.

Bossu kirjoitti:

Siinä oli joku rikkinäinen komponentti, joka estää tämän.

Mikä rikkinäinen komponentti? Eihän paneelin ja akun välissä ole mitään komponenttia, vaan pelkkää johtoa, jos paneeli kytketään suoraan akkuun. Ylilatauksen voi estää irroittamalla johdon tai lisäämällä kulutusta. Tapiollahan kuitenkin tuntuu olevan välineet akun varaustilan seurantaan,

Ainoa mikä tuon suoran kytkennän estäisi olisi se, että paneelit olivat nimellisjännitteeltään pienempiä kuin akku, joka on 12 V. Vaikea tuntuu kuitenkin uskoa, että veneessä olisi alle 12 V paneeleja. Sen sijaan suurempijännitteisiä saattaa olla. Nekin voi kytkeä suoraan akkuun, mutta silloin tietysti merkittävä osa tehosta menee hukkaan MPPT-säätimeen verrattuna.

Hamit_Tapion_apuna kirjoitti:

Kiitos kommenteista ja anteeksi kiireessä tehty kirjoitusvirhe:

Taas faktaa:
1) Tottakai se perässä oleva hydro on se varsinainen "laturi."
2) Hydron kaapelit tulevat lataussäätimeen, jossa on myös tasasuuntaaja.
3) Lataussäätimeen on kytketty "monitori", pieni yksikkö jolla seurataan paljonko hydro lataa ym.

Järjestelmässä on useita häiriönpoistokomponentteja mutta ainakin radioamatöörit tietävät, että joskus RF- menee laitteisiin aivan uskomattomia reittejä.

Hydro putosi kiinnikkeistään varsin alkumatkassa ja löytyi veneen perästä kellumasta. Samalla sekä hydron runkoliitin että siitä lähtevän kaapelin liitin vaurioituivat. Tapio porasi kiinnikkeille peräpeiliin uudet reiät merellä - joka on varsin ansiokas suoritus - ja asensi kiinnikkeen uudestaan. Liittimet - tai mitä niistä on jäljellä - on teipattu/rakennettu/suojattu/vahvistettu niin hyvin kuin on mahdollista mutta rakennelma on meriolosuhteissa vielä varsin hentoinen.

Monitori piippaa Tapion lähettäessä. Mitä Tapio voisi tehdä?

a) Hydron nostaminen illalla pimeässä ja takaisin mereen laittaminen ei ole olosuhteet huomioon ottaen järkevää. Kaikki radioyhteydet pidetään kun Tapiolla on pimeää. Nostaminen/laskeminen ei ole turvallista eikä mukavaa ja samalla aiheutuisi vaara, että liittimet hajoaisivat lopullisesti. Älä koske, jos se toimii - tai - koske vasta, kun se on rikki. Vanhan radioamatöörin ohje.

b) Monitoria ei voi kytkeä yksin pois, vaan silloin pitäisi myös samalla tehdä johtojen muutos lataussäätimeen. Sen on vaikeassa paikassa ja uudelleen kytkentä/takaisinkytkentä olisi turhan iso ja aikaa vievä operaatio ja siinä on oikosulkujen ym. vaara. Monitori ei ole pelkkä "monitori" vaan siinä on huomattavasti koko järjestelmään liittyviä ohjaustoimintoja. Monitorin laittaminen off-asentoon ei ole myöskään valmistajan suosittama keino.

Tapion hydro lataa paremmin ja pienemmillä nopeuksilla kuin mitä seppomartti kertoo.

Koska paneelit ja hydro yhdessä juuri ja juuri pitävät Tapion sähkössä, ei hydron ottaminen latauksesta tai muu vastaava yhteyden ajaksi ole järkevää. Tapio itsekin toteaa, että monitorin hälyt ovat kokonaisuutena pienempi haitta.

Comprendo?

Lue lisää

No en ymmärrä. Ainoastaan se on selvää, että jos hydron kiinnitys on aivan hapero ja varaosat on unohtunut ottaa mukaan niin sitten kannataa antaa pyöriä- kunnes hajoaa lopullisesti.
Turhaa draamaa on pimrässä hydron nostamisen vaikeus tai turvattomuus. Se on jokapäiväisyä rutiinia kellonajoista riippumatta.
Mikä on kyseisen hydron merkki joka lataa ehjänä paremmin ja pienemmillä nopeuksilla kuin Watt & Sea?.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä rikkinäinen komponentti? Eihän paneelin ja akun välissä ole mitään komponenttia, vaan pelkkää johtoa, jos paneeli kytketään suoraan akkuun. Ylilatauksen voi estää irroittamalla johdon tai lisäämällä kulutusta. Tapiollahan kuitenkin tuntuu olevan välineet akun varaustilan seurantaan,

Ainoa mikä tuon suoran kytkennän estäisi olisi se, että paneelit olivat nimellisjännitteeltään pienempiä kuin akku, joka on 12 V. Vaikea tuntuu kuitenkin uskoa, että veneessä olisi alle 12 V paneeleja. Sen sijaan suurempijännitteisiä saattaa olla. Nekin voi kytkeä suoraan akkuun, mutta silloin tietysti merkittävä osa tehosta menee hukkaan MPPT-säätimeen verrattuna.

Lue lisää

Nimim. RadioamatööriTapioapuna sitä kommentoi 20.10. Tietoni perustuu siihen. Systeemissä on joku välttämätön osa, joka on vioittunut. Kunnossa olevat paneelit on kytketty kahteen eri sarjaan. Tällöin voi tietysti olla, että voltit ovat pienemmät kuin normaalipaneelien ja niiden täytyy olla sarjassa, jotta voltit on sopivat ja välttämättä tarvitaan joku säädin tms. muuttamaan voltit sopiviksi, mutta tätä asiaa ei nyt ole täsmennetty, joten puhtaasti arvailen.

Täältä löytyi kuvia paneeleista

http://www.tahtihetki.com/#gallery-latest-6

http://www.pplmedia.com/online/detailguest1.lasso?mediaId=3713701062036

Ei näytä peruspaneeleilta.

Bossu kirjoitti:

Nimim. RadioamatööriTapioapuna sitä kommentoi 20.10. Tietoni perustuu siihen. Systeemissä on joku välttämätön osa, joka on vioittunut. Kunnossa olevat paneelit on kytketty kahteen eri sarjaan. Tällöin voi tietysti olla, että voltit ovat pienemmät kuin normaalipaneelien ja niiden täytyy olla sarjassa, jotta voltit on sopivat ja välttämättä tarvitaan joku säädin tms. muuttamaan voltit sopiviksi, mutta tätä asiaa ei nyt ole täsmennetty, joten puhtaasti arvailen.

Täältä löytyi kuvia paneeleista

http://www.tahtihetki.com/#gallery-latest-6

http://www.pplmedia.com/online/detailguest1.lasso?mediaId=3713701062036

Ei näytä peruspaneeleilta.

Lue lisää

Onko asennus todella noin typerä! Siis radioamatöörin mukaan kolme panelia on sarjassa keskiveneessä. Yksi maston vieressä (ylös suunnattu varmaankin), toinen toiselle sivulle ja kolmas toiselle sivulle. Siis väkisin ainakin yksi noista on varjossa, jolloin virta on aina hyvin heikko kolmen paneelin sarjassa.

Tuossa sivuun suunnatussa paneelissa näyttää olevan 10 kennoa eli se tuottanee vain 5 V. Normaalissa 12 V paneelissa on 36 kennoa sarjassa ja tehollinen jännite on n. 18 V. Ilmeisesti tuossa on siis 2*10 kennoa sivuilla ja ehkä 16 maston vieressä.

Kertakaikkisen järjetön tapa asentaa paneelit! Sarjaan pitää ehdottomasti kytkeä vain paneeleja, jotka saavat samalla tavalla aurinkoa. Aurinko ei millään voi osua yhtäaikaa selät vastakkain oleviin paneeleihin ja jo maston eri puolilla olevista paneeleista toinen on lähes aina purjeen, maston, puomin tms. varjossa. Vikatilanteita ajatellen alle 12 V paneleiden käyttö on myös todella ajattelematonta, kuten nyt huomataan.

Siis ehdottomasti 12 V paneeleita ja rinnan!

Joakim1 kirjoitti:

Onko asennus todella noin typerä! Siis radioamatöörin mukaan kolme panelia on sarjassa keskiveneessä. Yksi maston vieressä (ylös suunnattu varmaankin), toinen toiselle sivulle ja kolmas toiselle sivulle. Siis väkisin ainakin yksi noista on varjossa, jolloin virta on aina hyvin heikko kolmen paneelin sarjassa.

Tuossa sivuun suunnatussa paneelissa näyttää olevan 10 kennoa eli se tuottanee vain 5 V. Normaalissa 12 V paneelissa on 36 kennoa sarjassa ja tehollinen jännite on n. 18 V. Ilmeisesti tuossa on siis 2*10 kennoa sivuilla ja ehkä 16 maston vieressä.

Kertakaikkisen järjetön tapa asentaa paneelit! Sarjaan pitää ehdottomasti kytkeä vain paneeleja, jotka saavat samalla tavalla aurinkoa. Aurinko ei millään voi osua yhtäaikaa selät vastakkain oleviin paneeleihin ja jo maston eri puolilla olevista paneeleista toinen on lähes aina purjeen, maston, puomin tms. varjossa. Vikatilanteita ajatellen alle 12 V paneleiden käyttö on myös todella ajattelematonta, kuten nyt huomataan.

Siis ehdottomasti 12 V paneeleita ja rinnan!

Lue lisää

Tässä vielä hieman testailua: https://www.youtube.com/watch?v=1qD3mN8VotQ

Siis rinnankytkennässä yhden paneelin, melko pienikin, varjostus ei vaikuta mitään auringossa olevaan. Sen sijaan sarjaankytkennässä samanlainen yhden paneelin varjostus tiputtaa virran alle kymmessosaan. Tuo eturyhmä ei siis koskaan ole voinutkaan tuottaa kuin 1/10 nimellistehostaan.

Nuo erikoispaneelit on nyt asentanut erikoisasennus. Toimiva ja yksinkertainen systeemi ei tarvitsisi kuin muutaman tavallisen halvan 12 voltin paneelin ja sähköjohtoa, ja kun näistä jokaisesta vedettäisiin yksinkertaisesti vain plus- ja miinusjohto suoraan akkuun, niin systeemi rinnakkaisine paneeleineen olisi idioottivarma ja paneelit riippumattomia toisistaan.

seppomartti kirjoitti:

No en ymmärrä. Ainoastaan se on selvää, että jos hydron kiinnitys on aivan hapero ja varaosat on unohtunut ottaa mukaan niin sitten kannataa antaa pyöriä- kunnes hajoaa lopullisesti.
Turhaa draamaa on pimrässä hydron nostamisen vaikeus tai turvattomuus. Se on jokapäiväisyä rutiinia kellonajoista riippumatta.
Mikä on kyseisen hydron merkki joka lataa ehjänä paremmin ja pienemmillä nopeuksilla kuin Watt & Sea?.

Lue lisää

Tässä on tuo hydrogenu: https://www.1a-shops.eu/cgi-bin/shopserver/shops/s024896/index.cgi?ps=282650&aktion=um&tid=282650

Ei lataa Watt&Sean (Cruising 300 tai 600) veroisesti, mutta aiheuttaa taatusti enemmän vastusta kuin se (potkurin ja tukivarren muotoilu). Tai suureen nopeuteen optimoidulla potkurilla toki Watt&Sea tuottaa huonommin hitaassa vauhdissa.

Näyttää tuottavan suurimmalla potkurilla 2 A 3 solmun ja 4 A 4 solmun vauhdissa. Toisella potkurilla vain 1/2 A. Watt&Sea tuottaa vastaavasti potkurista riippuen 0,7-2,3 A 3 solmussa ja 1,9-6 A 4 solmussa.

Olikos se hydrodydamiikassa niin, että pyörivän potkurin pyyhkäisyala on lähes = otsapinta-ala. Siinä tapauksessa tuon tukivarren muotoilu on aika pieni osa laitteen aiheuttamasta vastuksesta. Märkäpinta-alat noissa on vähäpätöisen pieniä.

Ainakaan paperilla lataustehoissa SailingGen ja Watt&Sea välillä ei suurta ero näytä olevan.

Joakim1 kirjoitti:

Onko asennus todella noin typerä! Siis radioamatöörin mukaan kolme panelia on sarjassa keskiveneessä. Yksi maston vieressä (ylös suunnattu varmaankin), toinen toiselle sivulle ja kolmas toiselle sivulle. Siis väkisin ainakin yksi noista on varjossa, jolloin virta on aina hyvin heikko kolmen paneelin sarjassa.

Tuossa sivuun suunnatussa paneelissa näyttää olevan 10 kennoa eli se tuottanee vain 5 V. Normaalissa 12 V paneelissa on 36 kennoa sarjassa ja tehollinen jännite on n. 18 V. Ilmeisesti tuossa on siis 2*10 kennoa sivuilla ja ehkä 16 maston vieressä.

Kertakaikkisen järjetön tapa asentaa paneelit! Sarjaan pitää ehdottomasti kytkeä vain paneeleja, jotka saavat samalla tavalla aurinkoa. Aurinko ei millään voi osua yhtäaikaa selät vastakkain oleviin paneeleihin ja jo maston eri puolilla olevista paneeleista toinen on lähes aina purjeen, maston, puomin tms. varjossa. Vikatilanteita ajatellen alle 12 V paneleiden käyttö on myös todella ajattelematonta, kuten nyt huomataan.

Siis ehdottomasti 12 V paneeleita ja rinnan!

Lue lisää

Älä ny mollaa... toimiihan tuo hyvin jos aurinko on zeniitissä :D

Alemman linkin paneeli lienee toteutettu 1,5 voltin soluilla sarjaan, eli nimellisesti
15V. Sieltä tulee varmasti irtimitattuna yli 20V, mutta siitä huolimatta tuon säätimen voi poistaa jos se on rikki ja kytkeä suoraan paneelisto akustoon. Sama pätee kaikissa muissakin vastaavissa pienissä paneeleissa.

Aurinkopaneeli ei vaadi virranrajoitusta. Se on itsessään jo sellainen. Paneelin johdot voi vaikka oikosulkea ja jättää sellaisenaan aurinkoon. Mitään ei hajoa.
Jos 20V paneelilla syötetään suoraan 12 V sähkökojetta ja virtaa ko. kojeelle on paneelista tarjolla kylliksi, koje hajoaa ylijännitteen takia. Kun välissä on vajaavarauksinen akku, jännite on se akun 12,x-13,x volttia ja kaikki toimii OK.

Lataussäätimet ovat olennaisia osia silloin kun on riski akun täyttymisestä vaikka tyhjällä kesämökillä tai laiturissa tyhjänä kelluvassa veneessä.
Jatkuvan virrankulutuksen käytössä säädin ei ole välttämätön. Se päinvastoin syö jo muutenkin vähäisiä ampeereita tuottavien paneelien tehosta osan pois.
On olemassa nyrkkisääntö jonka mukaan 100 Ah akun kanssa voi pitää 1,5 A paneelia kiinni ilman säätimiä. Tapion venekeississä arvon voi surutta 5-10 -kertaistaa koska kulutusta on runsaasti.

Vesigenujen arvaamattomuus tuli taas hyvin esille. Varsin huono konstruktio hitaissa veneissä. Tuleekohan 4,5 solmun vauhdissa edes 4 A? Tuskin.
Joku Pogo 40 tms taas vetää tuollaista niin että ampeerit lienevät luokkaa 25.

Pidän erikoisena tuon radioamatöörin selitystä siitä, että säädin on asennettu niin hankalasti oikosulkuvaaroineen ym, ettei paneeleitten johtoja voi tai uskalla irrottaa ja kytkeä akkuun. Selityksen mukaan yksi ehjä isompi paneeli perässä ei ole sarjassa, jolloin erikseen kytkeminen voisi olla hyvä mahdollisuus.

jepulisjee kirjoitti:

Olikos se hydrodydamiikassa niin, että pyörivän potkurin pyyhkäisyala on lähes = otsapinta-ala. Siinä tapauksessa tuon tukivarren muotoilu on aika pieni osa laitteen aiheuttamasta vastuksesta. Märkäpinta-alat noissa on vähäpätöisen pieniä.

Ainakaan paperilla lataustehoissa SailingGen ja Watt&Sea välillä ei suurta ero näytä olevan.

Lue lisää

Märkäpinta-ala ei ole ongelma, vaan tukiputken muotovastus ja potkurin hyötysuhde. Samoin napa on muotoilultaan melko huono, tosin aika pienikokoinen sentään.

Putken vastus on samalla otsapinta-alalla n. 10-kertainen siipeen nähden. Jos arvataan Sailinggenin putken halkaisijaksi 15 mm ja vedessä olevaksi pituudeksi 40 cm, aiheuttaa se vastusta n. 30 N 6 solmun vauhdissa. Tämä on aika merkittävä, kun Watt&Sean kokonaisvastus (kisamalli) on 20-60 N ko. vauhdista potkurin lapojen asennosta riippuen. Tuotto tuolloin 1,4-5,6 A eli maksimissaan suunnilleen sama kuin Sailinggenin prop3 potkurilla.
https://www.wattandsea.com/images/doc-techniques-PDF/hydrogenerateurs/Doc-PUB-RACING-2016-2017-A4-WEB-EN.pdf

Watt&Sea Cruiser ja Racing merkittävin ero on potkuri, joka Racingissä on säätyvälapainen ja 200 mm halkaisijaltaan. Cruiseriin saa 200, 240 tai 280 mm kiinteälapaisen potkurin. Kiinteälapaisen ongelma on suuri vastus suurissa nopeuksissa, jolloin tehoa on yllin kyllin. 6 solmussa eroa ei ole, ainakaan Racinging eduksi. Tietysti 280 mm potkurilla vastusta on enemmän, kun tuottoakin on reilusti enemmän (20 A, vs 6-9 A Sailinggen tai 5.6 A Racing ).

100 W teho vastaa 100% hyötysuhteella n. 30 N vastusta. Pelkkä putki siis tiputtaa jo hyötysuhteen 50%:iin. Sitten tuo potkuri on onneton muotoiluiltaan. Sen hyötysuhde ei tule olemaan lähelläkään Watt&Sea:tä eli aiheuttaa selvästi enemmän vastusta samalla tuotolla.

Sailinggenistä ei vastuksia löydy, mutta esimerkkinä Ampairin UW-100: http://www.seamap.com/pdf/Seamap_Ampair_UW100.pdf

Tuo siis tuottaa suunnilleen saman tehon kuin Watt&Sea Racing eli n. 80 W 6 solmussa. Mutta vastus on hurjat 20 kg eli 200 N eli yli 3-kertainen Watt&Seahen verrattuna. Vastuksesta ylivoimaisesti suurin osa tulee potkurista, vaikka napa onkin 140 mm halkaisijaltaan ja hydrodynaamisesti melko huonosti muotoiltu. Navan vastus tuskin on enempää kuin n. 30 N eli samaa luokkaa kuin se Sailinggenin tanko. Joku tanko tietysti tuossakin lienee vastuksessa mukana.

Erikoisvaiva kirjoitti:

Nuo erikoispaneelit on nyt asentanut erikoisasennus. Toimiva ja yksinkertainen systeemi ei tarvitsisi kuin muutaman tavallisen halvan 12 voltin paneelin ja sähköjohtoa, ja kun näistä jokaisesta vedettäisiin yksinkertaisesti vain plus- ja miinusjohto suoraan akkuun, niin systeemi rinnakkaisine paneeleineen olisi idioottivarma ja paneelit riippumattomia toisistaan.

Lue lisää

No olen yrittänyt sanoa tätä samaa mutta jonkun radioamatöörin kommentti on ”et voi tietää”, ”besserwisser” .

Erikoinen asennus erikoisosineen johtaa erikoisongelmiin jotka vaativat erikoismiestä ja erikoistyökaluja. Laitteiden pitää olla yksinkertaisia - johdonpätkillä, jeesusteipillä ja nippusiteillä korjattavia. Ai niin, mutta tämä oli besserwisserismiä, sori.

Ingengör kirjoitti:

No olen yrittänyt sanoa tätä samaa mutta jonkun radioamatöörin kommentti on ”et voi tietää”, ”besserwisser” .

Erikoinen asennus erikoisosineen johtaa erikoisongelmiin jotka vaativat erikoismiestä ja erikoistyökaluja. Laitteiden pitää olla yksinkertaisia - johdonpätkillä, jeesusteipillä ja nippusiteillä korjattavia. Ai niin, mutta tämä oli besserwisserismiä, sori.

Lue lisää

varmaan suunnitellutkin ne paneeliasennukset siitä ei voi kertoa.

Erikoistyhmästi kirjoitti:

varmaan suunnitellutkin ne paneeliasennukset siitä ei voi kertoa.

Amatööri radioamatööri suunnitellut

Ingengör kirjoitti:

No olen yrittänyt sanoa tätä samaa mutta jonkun radioamatöörin kommentti on ”et voi tietää”, ”besserwisser” .

Erikoinen asennus erikoisosineen johtaa erikoisongelmiin jotka vaativat erikoismiestä ja erikoistyökaluja. Laitteiden pitää olla yksinkertaisia - johdonpätkillä, jeesusteipillä ja nippusiteillä korjattavia. Ai niin, mutta tämä oli besserwisserismiä, sori.

Lue lisää

Radiomatööriapu: "Vika ei ole paneeleissa sinänsä eikä alkuperäisessä suunnittelussa vaan kokonaisuudessa. Vika/vikaantuminen/toiminnan virheellisyys on useamman erillisen asian summa."
Juuri päinvastoin, vikahan on noissa valituissa paneeleissa sekä alkuperäisessä suunnittelussa ja on niiden summa.

Ariel371 kirjoitti:

Alemman linkin paneeli lienee toteutettu 1,5 voltin soluilla sarjaan, eli nimellisesti
15V. Sieltä tulee varmasti irtimitattuna yli 20V, mutta siitä huolimatta tuon säätimen voi poistaa jos se on rikki ja kytkeä suoraan paneelisto akustoon. Sama pätee kaikissa muissakin vastaavissa pienissä paneeleissa.

Aurinkopaneeli ei vaadi virranrajoitusta. Se on itsessään jo sellainen. Paneelin johdot voi vaikka oikosulkea ja jättää sellaisenaan aurinkoon. Mitään ei hajoa.
Jos 20V paneelilla syötetään suoraan 12 V sähkökojetta ja virtaa ko. kojeelle on paneelista tarjolla kylliksi, koje hajoaa ylijännitteen takia. Kun välissä on vajaavarauksinen akku, jännite on se akun 12,x-13,x volttia ja kaikki toimii OK.

Lataussäätimet ovat olennaisia osia silloin kun on riski akun täyttymisestä vaikka tyhjällä kesämökillä tai laiturissa tyhjänä kelluvassa veneessä.
Jatkuvan virrankulutuksen käytössä säädin ei ole välttämätön. Se päinvastoin syö jo muutenkin vähäisiä ampeereita tuottavien paneelien tehosta osan pois.
On olemassa nyrkkisääntö jonka mukaan 100 Ah akun kanssa voi pitää 1,5 A paneelia kiinni ilman säätimiä. Tapion venekeississä arvon voi surutta 5-10 -kertaistaa koska kulutusta on runsaasti.

Vesigenujen arvaamattomuus tuli taas hyvin esille. Varsin huono konstruktio hitaissa veneissä. Tuleekohan 4,5 solmun vauhdissa edes 4 A? Tuskin.
Joku Pogo 40 tms taas vetää tuollaista niin että ampeerit lienevät luokkaa 25.

Lue lisää

Hydro lataa hyvin kun vene liikkuu. Omani lataa 40A 8 s nopeudessa, mikä ei ole ollut tavaton harvinaisuus. Matkaseiluussa 6s kekinopeudessa 20A tuotto takaa sähköissä autonomian, akut pysyy täynnä illman moottorilla latausta. GGR jälkijoukon 3s keskinopeudella 1-2 A latauksen ja vastuksen suhde on huono. Hydro pitäisi saada pois vedestä paljon aikaisemmin jos kilpaillaan.

Ariel371 kirjoitti:

Alemman linkin paneeli lienee toteutettu 1,5 voltin soluilla sarjaan, eli nimellisesti
15V. Sieltä tulee varmasti irtimitattuna yli 20V, mutta siitä huolimatta tuon säätimen voi poistaa jos se on rikki ja kytkeä suoraan paneelisto akustoon. Sama pätee kaikissa muissakin vastaavissa pienissä paneeleissa.

Aurinkopaneeli ei vaadi virranrajoitusta. Se on itsessään jo sellainen. Paneelin johdot voi vaikka oikosulkea ja jättää sellaisenaan aurinkoon. Mitään ei hajoa.
Jos 20V paneelilla syötetään suoraan 12 V sähkökojetta ja virtaa ko. kojeelle on paneelista tarjolla kylliksi, koje hajoaa ylijännitteen takia. Kun välissä on vajaavarauksinen akku, jännite on se akun 12,x-13,x volttia ja kaikki toimii OK.

Lataussäätimet ovat olennaisia osia silloin kun on riski akun täyttymisestä vaikka tyhjällä kesämökillä tai laiturissa tyhjänä kelluvassa veneessä.
Jatkuvan virrankulutuksen käytössä säädin ei ole välttämätön. Se päinvastoin syö jo muutenkin vähäisiä ampeereita tuottavien paneelien tehosta osan pois.
On olemassa nyrkkisääntö jonka mukaan 100 Ah akun kanssa voi pitää 1,5 A paneelia kiinni ilman säätimiä. Tapion venekeississä arvon voi surutta 5-10 -kertaistaa koska kulutusta on runsaasti.

Vesigenujen arvaamattomuus tuli taas hyvin esille. Varsin huono konstruktio hitaissa veneissä. Tuleekohan 4,5 solmun vauhdissa edes 4 A? Tuskin.
Joku Pogo 40 tms taas vetää tuollaista niin että ampeerit lienevät luokkaa 25.

Lue lisää

Pogo saisi 600W W &S hydrolla ei 25 vaan 50A.

seppomartti kirjoitti:

No en ymmärrä. Ainoastaan se on selvää, että jos hydron kiinnitys on aivan hapero ja varaosat on unohtunut ottaa mukaan niin sitten kannataa antaa pyöriä- kunnes hajoaa lopullisesti.
Turhaa draamaa on pimrässä hydron nostamisen vaikeus tai turvattomuus. Se on jokapäiväisyä rutiinia kellonajoista riippumatta.
Mikä on kyseisen hydron merkki joka lataa ehjänä paremmin ja pienemmillä nopeuksilla kuin Watt & Sea?.

Lue lisää

seppomartti Kun olet noin perusnegatiivinen Tapiota kohtaan niin missä lukee että hän olisi unohtanut ottaa varaosat/varaosia mukaansa? Lue se radioamatöörin juttu uudestaan.

Amatöörimäistä kirjoitti:

Amatööri radioamatööri suunnitellut

Yksikään amatööri ei ole täällä alentunut käyttämään sanaa "besserwisser" tai muuten käyttäytynyt alentavasti Teitä kohtaan vaan ainoastaan yrittänyt kertoa teille Tapion asennuksen ongelmista ja siitä miksi hänellä' on ongelmia hydron kanssa. Aurinkopaneeliasennukset eivät ole kenenkään radioamatöörin tekemiä tai suunnittelemia vaan ihan kaupallisten asiantuntijoiden.

Hamit_Tapion_apuna vai mikä se oli. Minuna jättäisin nämä kaverit ja erityisesti seppomartin keskenään örisemään etkä yrittäisi olla ystävällinen ja avulias niin kuin Tapio toivoisi. Turha nähdä täällä vaivaa.

Siantuntijoiden ideoimat aurinkopaneeliasennukset ne ovat

Tapioseilaa kirjoitti:

seppomartti Kun olet noin perusnegatiivinen Tapiota kohtaan niin missä lukee että hän olisi unohtanut ottaa varaosat/varaosia mukaansa? Lue se radioamatöörin juttu uudestaan.

Lue lisää

Tästä tekstistä ei kukaan veneilijä saa minkäänlaista iloa eikä apua hankintoihinsa tai ongelmiinsa:
"Meillä radioamatööreillä, jotka olemme päivittäin Tapioon yhteydessä, on tarkka tieto siitä, miksi paneelit eivät tuota sitä määrää sähköä, jonka niiden on luvattu tuottavan. Tämä tieto on myös Tapiolla. Vika ei ole paneeleissa sinänsä eikä alkuperäisessä suunnittelussa vaan kokonaisuudessa. Vika/vikaantuminen/toiminnan virheellisyys on useamman erillisen asian summa."

Tämä taas on sitä, missä kielenkäyttö ei ole sponsoreita suojelevaa ja salamyhkäistä, vaan on oman kokemuksen kertomista :
"Turhaa draamaa on pimeässä hydron nostamisen vaikeus tai turvattomuus. Se on jokapäiväistä rutiinia kellonajoista riippumatta."

Kun Joakim on tuonut esiin mm. panelien sijoituksen epäkohtia, ei radioamatöörit, joilla on tarkka tieto siitä, miksi paneelit eivät tuota aiottua määrää sähköä, ole millään tavalla avanneet sitä tarkka tietoaan. Ei tämä ketään keskustelupalstan lukijaa palvele!

On harhainen tulkinta, että arviot ja mielipiteet tilanteesta olisivat perusnegatiivisuutta kilpailuun osallistujaa kohtaa.

Ariel371 kirjoitti:

Alemman linkin paneeli lienee toteutettu 1,5 voltin soluilla sarjaan, eli nimellisesti
15V. Sieltä tulee varmasti irtimitattuna yli 20V, mutta siitä huolimatta tuon säätimen voi poistaa jos se on rikki ja kytkeä suoraan paneelisto akustoon. Sama pätee kaikissa muissakin vastaavissa pienissä paneeleissa.

Aurinkopaneeli ei vaadi virranrajoitusta. Se on itsessään jo sellainen. Paneelin johdot voi vaikka oikosulkea ja jättää sellaisenaan aurinkoon. Mitään ei hajoa.
Jos 20V paneelilla syötetään suoraan 12 V sähkökojetta ja virtaa ko. kojeelle on paneelista tarjolla kylliksi, koje hajoaa ylijännitteen takia. Kun välissä on vajaavarauksinen akku, jännite on se akun 12,x-13,x volttia ja kaikki toimii OK.

Lataussäätimet ovat olennaisia osia silloin kun on riski akun täyttymisestä vaikka tyhjällä kesämökillä tai laiturissa tyhjänä kelluvassa veneessä.
Jatkuvan virrankulutuksen käytössä säädin ei ole välttämätön. Se päinvastoin syö jo muutenkin vähäisiä ampeereita tuottavien paneelien tehosta osan pois.
On olemassa nyrkkisääntö jonka mukaan 100 Ah akun kanssa voi pitää 1,5 A paneelia kiinni ilman säätimiä. Tapion venekeississä arvon voi surutta 5-10 -kertaistaa koska kulutusta on runsaasti.

Vesigenujen arvaamattomuus tuli taas hyvin esille. Varsin huono konstruktio hitaissa veneissä. Tuleekohan 4,5 solmun vauhdissa edes 4 A? Tuskin.
Joku Pogo 40 tms taas vetää tuollaista niin että ampeerit lienevät luokkaa 25.

Lue lisää

Ei ne ole niin tyhmiä, etteivät olisi tuota huomanneet. Paneelisto on jotenkin niin erikoinen, että suora kytkentä ei toimi. Siellä on varmaan joku erikoismallinen lataussäädin, joka on pimahtanut ja voltit on väärät suoraan kytkentään.

Tapioseilaa kirjoitti:

seppomartti Kun olet noin perusnegatiivinen Tapiota kohtaan niin missä lukee että hän olisi unohtanut ottaa varaosat/varaosia mukaansa? Lue se radioamatöörin juttu uudestaan.

Lue lisää

Kokemukseni hydrogeneraattorista on opettanut pitämään mukana varapropellin ja varasaranat aina. Kolmannet ovat pian vaihdettava. Tapion varaosista en mitään tiedä.

Bossu kirjoitti:

Ei ne ole niin tyhmiä, etteivät olisi tuota huomanneet. Paneelisto on jotenkin niin erikoinen, että suora kytkentä ei toimi. Siellä on varmaan joku erikoismallinen lataussäädin, joka on pimahtanut ja voltit on väärät suoraan kytkentään.

Lue lisää

En väitä tyhmiksi. Homma vaan on niin ettei usean toimivan paneelin ja usean akun kanssa voi joutua ko. tilanteeseen.

Jos antojännite / kenno on alle yhden akun vaatiman 13,x voltin, kytketään paneeleita sarjaan että saadaan 15-20V sen akun napoihin.
Jos paneeli tuottaa 30-40V, kytketään kaksi akkua sarjaan ottamaan vastaan sitä jännitettä paneelista.
On täysin varmaa että liki tasapainoinen kombinaatio paneelit - akut voidaan toteuttaa.
Jos akkuja ei ole kylliksi koville tuottojännitteille, laitetaan syöttölinjaan vaikka taskulampun 3V tai veneen 12 V polttimo pudottamaan jännitettä akuille. Valinta sen mukaan paljonko pitää pudottaa. Taskulampun polttimoita voi sarjoittaa optimointimielessä.

Ymmärrän sähköstä ja sen tärkeydestä 30v ammatillisella kokemuksella sen verran etten kuuna päivänä ota veneen ainoaksi sähköntuottometodiksi paneleita saati vesigenua. Jälkimmäistä en ottaisi edes tukevaksi sähköntuottotavaksi sen hinnan ja haavoittuvuuden takia.
Paneeleita voisin toki hyödyntää nykyisillä eteläisillä ankkuripaikoillani ja kääriä ne kasaan sisälle suojaan kun legille lähtö koittaa.

100 litraa naftaa antaa pienvenedieselillä sähköksi myllättynä 200h×40A= 8000Ah energiaa. Se on tuuliperäsimellä purjehtivan pikkuveneen 120-200 vrk tarve. Hintaa sille tulee viimeisimmän Gibraltarin naftalaskuni mukaan 67 euroa.

Ariel371 kirjoitti:

En väitä tyhmiksi. Homma vaan on niin ettei usean toimivan paneelin ja usean akun kanssa voi joutua ko. tilanteeseen.

Jos antojännite / kenno on alle yhden akun vaatiman 13,x voltin, kytketään paneeleita sarjaan että saadaan 15-20V sen akun napoihin.
Jos paneeli tuottaa 30-40V, kytketään kaksi akkua sarjaan ottamaan vastaan sitä jännitettä paneelista.
On täysin varmaa että liki tasapainoinen kombinaatio paneelit - akut voidaan toteuttaa.
Jos akkuja ei ole kylliksi koville tuottojännitteille, laitetaan syöttölinjaan vaikka taskulampun 3V tai veneen 12 V polttimo pudottamaan jännitettä akuille. Valinta sen mukaan paljonko pitää pudottaa. Taskulampun polttimoita voi sarjoittaa optimointimielessä.

Ymmärrän sähköstä ja sen tärkeydestä 30v ammatillisella kokemuksella sen verran etten kuuna päivänä ota veneen ainoaksi sähköntuottometodiksi paneleita saati vesigenua. Jälkimmäistä en ottaisi edes tukevaksi sähköntuottotavaksi sen hinnan ja haavoittuvuuden takia.
Paneeleita voisin toki hyödyntää nykyisillä eteläisillä ankkuripaikoillani ja kääriä ne kasaan sisälle suojaan kun legille lähtö koittaa.

100 litraa naftaa antaa pienvenedieselillä sähköksi myllättynä 200h×40A= 8000Ah energiaa. Se on tuuliperäsimellä purjehtivan pikkuveneen 120-200 vrk tarve. Hintaa sille tulee viimeisimmän Gibraltarin naftalaskuni mukaan 67 euroa.

Lue lisää

Ei siitä naftasta saa yhtään sähköä, jos on moottori rikki. Kovassa myrskyssä sitä voi pikku hiljaa pumpata veteen, mikä vähentää aaltojen murtumista. Vanha purjelaivojen temppu

seppomartti kirjoitti:

Pogo saisi 600W W &S hydrolla ei 25 vaan 50A.

600W on maksimissaan 14V/42A ja Pogo 40 sen varmasti vetää.
Hitaassa veneessä tuotto on jossain 7A. tienoilla ja tarvitaan 15h/vrk veto. Se tietää 4,5mpk/vrk hidastusta venevauhdissa ja 300 vrk kisassa 1350 mpk takamatkaa= 10 lisävuorokautta.
Saman sähkön tuottaa dieselillä 300 vrk kisassa juuri sillä säännöissä sallitulla 160 litran naftamäärällä.
Toimivilla aurinkopaneeleilla moottorin latauskäyttötarve puolittuu.
Katsoin kunnollisten vesigenujen hintaa, n. 4000 eur. Sillä rahalla saa ostopaikasta riippuen 3000-7000 litraa naftaa, 6000 - 14 000 lataustuntia a 50A.

Pisin yhtäsoittoinen, hiukankin tavanomainen legi maailmalla lienee noin 40 vrk. Sähkön tuotto sille legille koneella ottaa max 70 litraa isommassakaan veneessä.

Vesigenu on äkkiä ajateltuna mainio vempele. Kustannustehokasta siitä ei saa millään konstilla.

Vedenvirtauksesta saatava sähkö kannattaisi ottaa siitä diesel-moottorin vapaana pyörivän potkurin akselilta niin saisi sen hyötykäyttöön.

Bossu kirjoitti:

Ei siitä naftasta saa yhtään sähköä, jos on moottori rikki. Kovassa myrskyssä sitä voi pikku hiljaa pumpata veteen, mikä vähentää aaltojen murtumista. Vanha purjelaivojen temppu

Lue lisää

Purjeveneessä ei juuri ole mitään luotettavampaa komponenttia kuin mekaanisesti syötetty ja akselivedon omaava dieselkone. Se käy monta tuhatta tuntia ilman vikoja, toisin kuin vesigenut ym.

Yleisin tapa vaurioittaa uutta konetta lienee uusioasennuksissa usein ilmenevä heikosti ymmärretty laponesto. Avoimen pakoventtiilin kautta merivettä menee seisovan koneen sylinteriin ja startatessa jotain saletisti hajoaa. Päivittäinen käyttö vähentää laponeston riskejäkin.

Dunckerilla kävi Intian Valtamerellä noin vaikka Perkins oli toiminut jo kauan Merivuokossa. Ennätyspitkä kryssi ilman koneenkäyttöä lapotti merivettä moottoriin ja se korjattiin Tansaniassa. Himenessä oli sama homma, uusi kone meni osin uusiksi.

Diesel on matkapurren tärkeimpiä komponentteja. Sen hoitoon ja siihen perehtymiseen vain kovin harva veneilijä antaa sille kuuluvaa arvoa. Siksi he painivat niin sähkö- kuin etenemispulmienkin kanssa. Osia odotellaan maailmalla ja joudutaan turvautumaan erilaisten turaukkojen apuun ties missä.

Ariel371 kirjoitti:

Purjeveneessä ei juuri ole mitään luotettavampaa komponenttia kuin mekaanisesti syötetty ja akselivedon omaava dieselkone. Se käy monta tuhatta tuntia ilman vikoja, toisin kuin vesigenut ym.

Yleisin tapa vaurioittaa uutta konetta lienee uusioasennuksissa usein ilmenevä heikosti ymmärretty laponesto. Avoimen pakoventtiilin kautta merivettä menee seisovan koneen sylinteriin ja startatessa jotain saletisti hajoaa. Päivittäinen käyttö vähentää laponeston riskejäkin.

Dunckerilla kävi Intian Valtamerellä noin vaikka Perkins oli toiminut jo kauan Merivuokossa. Ennätyspitkä kryssi ilman koneenkäyttöä lapotti merivettä moottoriin ja se korjattiin Tansaniassa. Himenessä oli sama homma, uusi kone meni osin uusiksi.

Diesel on matkapurren tärkeimpiä komponentteja. Sen hoitoon ja siihen perehtymiseen vain kovin harva veneilijä antaa sille kuuluvaa arvoa. Siksi he painivat niin sähkö- kuin etenemispulmienkin kanssa. Osia odotellaan maailmalla ja joudutaan turvautumaan erilaisten turaukkojen apuun ties missä.

Lue lisää

Vaan tässä puheena olevan Lehtisen dieselissä on nyt ollut suolavedet sylintereissä jo kuukausia.

onko siinä tosiaan kolmilapainen? olisin kuvitellut että kaksilapainen ja asemoitu siten että olisi kölin takana pystysuorassa.

Ja sääntöjen mukaan potkuri ilmeisesti saisi olla taittolapainenkin "Any propeller is allowed but must make original design speed."

Misse__ kirjoitti:

Ja sääntöjen mukaan potkuri ilmeisesti saisi olla taittolapainenkin "Any propeller is allowed but must make original design speed."

Ilmeisesti saa tosiaan olla, mutta pitkäkölisissa, joissa peräsin on kölissä kiinni, tuskin on tilaa taittolapaiselle. Kääntölapainen sen mahtuu varmasti. Sellainen taitaa olla Mark Slatsilla. https://bloklandnonferro.nl/en/news/2018-golden-globe-race/
Toivottavasti myös Tapiolla!

Täällä on annettu aiemmin ymmärtää, että noissa olisi kiinteät kolmilapaiset potkurit. Miksi olisi, jos säännöt eivät vaadi? Esim: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15368102/golden-globe-race--venetyypin-vaikutus-nopeuteen

Kiinteä kaksilapainen pystyssä kölin ja peräsimen välisessä aukossa on hyvin hillitty vastukseltaan. Taittolapaisen vaatima iso aukko taitaisi olla yhtä suuri vastus kuin kiinteälapainen oikeassa asennossa. Kääntölapainen tietenkin paras vaihtoehto.

En ole Asteriaa nähnyt kuin kelluvana. Tuntuisi erittäin epäuskottavalta, että Tapio elämänikäisenä kilpapurjehtijana olisi hyväksynyt ylimääräistä vastusta. Hän lähti kuitenkin nimenomaan kilpailemaan eikä elämysmatkailemaan. Potkurin valinnassa korkeintaan taloudelliset tekijät rajoitteena, sponsoreita kun ei rakennusvaiheessa liiemmin ollut, ei niille aurinkopaneleillekaan.

ropeleista kirjoitti:

Kiinteä kaksilapainen pystyssä kölin ja peräsimen välisessä aukossa on hyvin hillitty vastukseltaan. Taittolapaisen vaatima iso aukko taitaisi olla yhtä suuri vastus kuin kiinteälapainen oikeassa asennossa. Kääntölapainen tietenkin paras vaihtoehto.

En ole Asteriaa nähnyt kuin kelluvana. Tuntuisi erittäin epäuskottavalta, että Tapio elämänikäisenä kilpapurjehtijana olisi hyväksynyt ylimääräistä vastusta. Hän lähti kuitenkin nimenomaan kilpailemaan eikä elämysmatkailemaan. Potkurin valinnassa korkeintaan taloudelliset tekijät rajoitteena, sponsoreita kun ei rakennusvaiheessa liiemmin ollut, ei niille aurinkopaneleillekaan.

Lue lisää

Minulla oli kiinteä kaksilapainen pitkäkölisessä aikoinaan. Jotta sen sai oikeaan asentoon purjehdittaessa, tein maalimerkit potkuriakselin laippaan (Vetuksen paksu joustava laippa), sitlootan luukku auki ja vaihde päällä lyhyitä näpäyksiä starttiin. Tai jos vauhtia oli riittävästi niin vaihdetta vapaalle kunnes potkuri pyöri ja sitten pakille. Molemmilla tavoilla aika kärsivällisyyttä vaativa homma.
Mitenkäs te muut nykyisin tuon teette? Mistä tiedätte että potkuri on oikeassa asennossa, ja miten sen siihen säädätte?

varmaan samalla lailla kuin siän tekisin jos olisin kuukausia matkassa ja tietäisin poikittain olevan potkurin hidastavan vauhtia päivillä.

Kaksilapaiseni pitkäkölisessäni on pyörinyt aina vapaana, eikä pidä yhtään ääntä eikä häiritse mitenkään.

"Vesigenujen rikkopntuminen on yleisesti tunnettu ominaisuus" . Se on totta, samoin kuin varautumisen tärkeys. Heikot kohday W & S ovat muovisaranat ja muovipotkkurit. Arvo yhteensä 500. Ehkä ensimmäisen version jälkeen korjattu jo. Hydeogenuni on tuotanut virtaa keskeytyksettä pitemtään kuin GGR.

Ehkäpä kilpailun järjestäjäkin voisi vaikuttaa kilpailun onnistumiseen ja keskeytysten määrään vaatimalla osallistujilta enemmän testimaileja, kaikille samanlaisia testattuja varusteita tms.

Ei vesigeneraattoria PIDÄ nostaa ja laskea vaan VOI, jos haluaa ottaa käsijatton pois. Eilisestä lähtien pyörinyt vedessä jatkuvasti 23-33 kts tuulessa n7s vauhdissa, akut täynnä. Jarrutuksella ei tässä yhteydessä ole merkitystä.
Hoorn on alkuperäinen nimi. Kunhan mainitsin. Suomenkieliset asut ovat joskus huvittaviakin. Toimittaja raportoi " kannesista".