Havaintolaitteistojen tarkkuudesta

Aloittajalle: Asiallinen avaus ja hyviä kysymyksiä, joihin et arvattavasti saa aivan niiden ansaitsemia vastauksia tältä palstalta. Jos hyvin käy, saat kuitenkin ainakin niistä muutamiin "maallikkotason ylittäviä selityksiä", joista hyvässä lykyssä ilmenee myös mistä voit halutessasi etsiä ilmiöiden tarkempia kuvauksia.

Vastaan kokeeksi yhteen kysymykseen (täysin lonkalta) vain siksi, että muut mahdollisesti innostuisivat korjaamaan, lisäämään omiaan ja kommentoimaan muita kysymyksiä.

Kysyt mm: "Kantavatko myös ääniaallot mukanaan koodia äänen lähteestä? Kuulen jyrinän noin 10 sekunnin päässä paikasta, jossa olen. Miksi en kuule tuota jyrinää ikään kuin korvissani, vaan kykenen määrittelemään sen suuntaa ja etäisyyttä niin, että jyrinä on ja kuuluu siellä kohteessa mikä sen on aiheuttanut."

Kuullaksesi jyrinän, olet huomattavalla todennäköisyydellä paikassa, jossa Sinua ympäröi (hengitettäväksi kelpaava) kaasuseos, jolla on (mahdollisesti) n. 1 atmosfäärin paine. Koska kaasujen ominaisuudet, osapaineet yms. vaikuttavat korvan toimintaan oleellisesti, teen useita merkittäviä yksinkertaistuksia ja oletan Sinun mm. kuuntelevan jyrinää Maan pinnalla (mutta et kuuntele itse maaperää tms., vaan pidät päätäsi irrallaan kiinteistä kappaleista), lähes tyynellä "melko hyvällä" säällä lämpötilan ollessa n. 20 celsiusastetta, avoimella paikalla, ilman apulaitteita ja karkeasti merenpinnan korkeudella, jolloin voin (käyttää kuvitelman tukena tekniikan käsikirjoja tai) vedota "kokemusperäisiin" mielikuviini, joiden perusteella etäisyytesi jyrinän primääriin aiheuttajaan l. "jyrisijään" on karkeasti n. 3.4 km. En puutu lainkaan tapaan, jolla päättelet jyrinän aiheuttajan etäisyyden, vaan uskon täysin mitä kerrot.

Mitä kuulet on kuvauksesi perusteella huomattavan matalaa ääntä (ks. "jyrinä"), jonka suuntiminen on usein varsin hankalaa ihmiskorvan optimiherkkyyden ollessa paljon korkeampi (n. 3000... 4000 Hz tai sinnepäin, joku voi varmaan tarkistaa, kiitoksia) ja korvien keskinäisen etäisyyden ollessa keskimäärin vain murto-osa ääniaallon pituudesta. Onnistut kuitenkin huomattavan kokemuksesi ja mahdollisen pään kääntelyn yms. ansiosta muodostamaan mielikuvan siitä, mistä suunnasta kuulet eniten ääntä, ts. muodostat mielikuvan äänilähteen suhteellisesta suunnasta. Jos jyrinän mukana kantautuu korviisi myös korkeampia ääneksiä, mahdollisuutesi äänilähteen suuntimiseen paranevat radikaalisti. Voit käyttää "stereokuuloa", ts. aivosi muokkaavat nopeasti kokemusperäisen mielikuvan äänen tulosuunnasta ja värittävät sitä usein jopa varsin kehittyneellä arvauksella sen aiheuttajasta ja merkityksestä - periaatteessa ilman minkäänlaista äänen sisältämää koodaustakin.

Tapa millä kuulet ja kuuntelet on yksilöllinen. Samoin mielikuva kokemuksestasi toimii Sinun ehdoillasi ja siihen liittyy niin mieltymyksiä kuin mielikuviakin, joiden alkuperää ja erityispiirteitä en käy arvailemaan. En siis vastaa kysymyksesi osaan "Miksi en kuule tuota jyrinää ikään kuin korvissani", koska en tunne Sinua ja henkilöhistoriaasi ja ajatuskantaasi riittävästi laatiakseni minkäänlaista profiilia aistimaailmasi erityispiirteiden tulkitsemiseksi.

Kysyt edelleen: "Onko siihen ääniaaltoon, jonka korvani aistii koodattu informaatiota suunnasta ja etäisyydestä ja mahdollisesti muutakin informaatiota? Voinko tehdä laitteen avaamaan ääniaalon, valoaallon ja gravitaatioaallon sisältämän kaiken niihin koodatun informaation?"

Vastaan lyhyesti ja täysin riittämättömästi "Mahdollisesti" , kun et ole esimerkiksi kertonut yksityiskohtia ääni-, valo-, tai gravitaatioaallosta, etkä tehnyt selkoa käytössäsi olevista teknisistä ratkaisuista.

PS. Suosittelen lämpimästi sovellettua akustiikkaa ja äänioppia kuvailevia teoksia. En osaa antaa mitään erityisen pätevää esimerkkiä, kun en ole lukenut tai edes nähnyt läheskään kaikkia. Edelleen, jos kuuntelet jyrinää avaruudesta, avaruudessa, avaruuspukuun pukeutuneena, jne. voinet tutustua avaruustekniikasta kertovaan materiaaliin. Ääni ei vanhan hokeman mukaan kulje tyhj(i)össä, mutta sääntöihin tunnetaan poikkeuksia ja lähes mikä tahansa havaittu (ja mielellään jotenkin taltioitu) aaltorintama on periaatteessa mahdollista saattaa kuultavaan muotoon.

Teknologiset laitteet mitä meillä on, nehän on usein tarkempia mitä meidän aistit siinä mielessä, että ne voi havaita enemmän aaltopituuksia, kuten infrapunaista säteilyä ja ultraääniä. Hubble satelliitissa ja DSCOVR satelliitissa on aika paljo eri laitteita jotka voi nähdä enemmän mitä ihmiset.

Sirkkaäyriäiset voi myös nähdä hieman samanlailla kuin satelliitit. Eiköhän ne sun näkemät läpinäkyvät kohdat sateenkaaressa varmaan ollut sellaisia värejä joita ihmisen silmät ei kykene näkemään?

Miksi tähdet on ympyrän muotoisia, se ei ole kovin ihmeellistä, koska kaikki joka on tarpeeksi kaukana on aina pisteen muotoinen, koska se on liian kaukana, joten sen muotoa ei voi nähdä.

Valon värähtelylaajuus/amplitudi on se joka päättää kuinka kirkas se on.

Tuskin voi sanoa että ääniaaltoon on koodattu mitään tietoa suunnasta, vaan korva sen sijaan on sellainen että se voi tunnistaa suunnan. Ääniaallot heikentyvät kun etäisyys kasvaa, ja korvat kuulee äänen siksi heikompana.

Eiköhän ne valoaallot heikenny myös ja muutu kun ne kulkee valovuosia pitkiä matkoja, ja siksi on ehkä mahdotonta tehdä niistä tarkkaa kuvaa. Teleskoopithan on sellaisia laitteita jotka suurentaa valoa, joiden avulla me voimme nähdä tarkempia kuvia, mutta tuskin se uusi james webb teleskooppikaan voi kovin tarkkaa kuvaa ottaa tähdistä.

Tsemppiä aloittajalle! Aistin kirjoituksesta nouren uteliaan mielen, joka yrittää ymmärtää maailmaa. Sellaisesta voi kasvaa tiedemies. Esittämäsi kysymykset ovat kaikki sen verran laaja-alaisia, että tyhjentävien vastausten antamiseksi pitäisi kirjoittaa pieni kirja. Suosittelen tutustumaan luonnontieteisiin ja näiden kymysten osalta siinä erityisesti fysiikkaan. Toinen kysymyksiä valaiseva alue on ihmisen aistien toiminta ja niiden erotuskyky.

Suoran auringonvalon muodostaman sateenkaaren aivan alapuolella et ole kuitenkaan ole voinut olla, sillä tällöin auringon olisi oltava yli 45 astetta horisontin alapuolella, eikä se paista maan läpi.