2018 GGR 47

Samaa ihmettelin. 15mpk matkaa South Trapin kiviin

Tuulethan siellä on 15-18m/s SSE ja puuskat 21-27m/s. Tuuli kääntyy saman voimakkuisena huomiseksi kaakkoon ja ylihuomenna heikkenee ja kääntyy itään. Aallokko ja erisuuntainen maininki sekoittaisivat kyllä useamman seilorin pakin. Sohvaltakaan ei ole mukava seurata ja kuvitella.

kvs kirjoitti:

Tuulethan siellä on 15-18m/s SSE ja puuskat 21-27m/s. Tuuli kääntyy saman voimakkuisena huomiseksi kaakkoon ja ylihuomenna heikkenee ja kääntyy itään. Aallokko ja erisuuntainen maininki sekoittaisivat kyllä useamman seilorin pakin. Sohvaltakaan ei ole mukava seurata ja kuvitella.

Lue lisää

Nyt 4kts 236 suuntaan. Selvästi Lehtinen väistää edessä olevaa vielä kovemman tuulen aluetta. Ja varmaan kuumottavan lähellä tuo ranta tuossa

8:00 UTC Istvan on 0,6 M kielletyllä alueella. Mitähän tuosta seuraa?

Istvan nyt (08:00 UTC) 0.6NM liian etelässä 46 0.60 S

Käsitykseni mukaan trackeri on ohjelmoitu lähettämään paikan tunnin välein, eikäs RO siten tiedä, mitä välillä on tapahtunut. Onkohan kielletty alue sääntöjen näkökulmasta verrattavissa kääntömerkkiin, vai meneekö rikkomus huomautuksella. Ei taida ainakaan 360 tai 720 auttaa. Jo eilen illalla katselin, että Istvanin sijainti tulee olemaan hankala sen nurkan suhteen.

jäämme.odottamaan kirjoitti:

Käsitykseni mukaan trackeri on ohjelmoitu lähettämään paikan tunnin välein, eikäs RO siten tiedä, mitä välillä on tapahtunut. Onkohan kielletty alue sääntöjen näkökulmasta verrattavissa kääntömerkkiin, vai meneekö rikkomus huomautuksella. Ei taida ainakaan 360 tai 720 auttaa. Jo eilen illalla katselin, että Istvanin sijainti tulee olemaan hankala sen nurkan suhteen.

Lue lisää

Kielletyllä alueella vietetystä ajasta tulee 3x aikasakko lusittavaksi Atlantilla. Ks kisan säännöt verkkosivuilta.

Tapiolla on liki päivittäinen Q&A-yhteys välitettynä WB:lle Mikko Brummeriin. Uskoisin, että staagien lyhentämiseen saa sitä kautta käypäiset ohjeet, jos se on mahdollista. WB:lla myös aika hyvin tietävät mukana olevat rikiin ja purjeisiin liittyvät tarvikkeet ja työkalut. Ilmeisesti ongelma oli vain pienempi kiusa ennen Hobartia, jossa noteerattiin raidat purjeissa.

GGR.aloittaja kirjoitti:

Tapiolla on liki päivittäinen Q&A-yhteys välitettynä WB:lle Mikko Brummeriin. Uskoisin, että staagien lyhentämiseen saa sitä kautta käypäiset ohjeet, jos se on mahdollista. WB:lla myös aika hyvin tietävät mukana olevat rikiin ja purjeisiin liittyvät tarvikkeet ja työkalut. Ilmeisesti ongelma oli vain pienempi kiusa ennen Hobartia, jossa noteerattiin raidat purjeissa.

Lue lisää

Mikä on Q&A- yhteys? Mikko on muuten ollut lomamatkalla, ettei päivittäinen yhteys niiltä osin ole totta

seppomartti kirjoitti:

Mikä on Q&A- yhteys? Mikko on muuten ollut lomamatkalla, ettei päivittäinen yhteys niiltä osin ole totta

Questions&Answers, kun FAQ ei tähän sovi. Mikko ehkä juuri nyt lomilla, mutta onhan WB:lla muitakin, jotka osaavat vastata esiin tuleviin kysymyksiin. Useimmiten vain kysymykset siellä ohjataan Mikolle, osin ehkä sen takia, että Mikko ja Tapio ovat eniten tuttuja keskenään.

Jos ... vielä saattaa käänteitä tulla. VDH:n etumatka on koetteilla aikakin kap hornin jälkeen. Siellä voi tulla vastaisia tuulia ja pumppaavaa aallokkoa, mikä on haaste hänen rikikorjaukselle. Ja päiväntasajaan kevyissä keleissä lyhennetty masto ei ole optimi. Jännää seurattavaa.

Loicin vene on merenpohjassa, joten hän on voittanut tuon keskinäisen kisan hitaimmasta veneestä... ;-)

yXseuraaja kirjoitti:

Loicin vene on merenpohjassa, joten hän on voittanut tuon keskinäisen kisan hitaimmasta veneestä... ;-)

Aika happaman makuista kommentointia, sanoisin. Oletko varma että se on uponnut?
Eikös noilla vesillä tahallinen upottaminen ole kielletty?

EräsSeuraaja kirjoitti:

Aika happaman makuista kommentointia, sanoisin. Oletko varma että se on uponnut?
Eikös noilla vesillä tahallinen upottaminen ole kielletty?

Kyllä siitä kerrottiin, että läpiviennin letku katkaistiin ja upposi pian sen jälkeen.

yXseuraaja kirjoitti:

Loicin vene on merenpohjassa, joten hän on voittanut tuon keskinäisen kisan hitaimmasta veneestä... ;-)

Melkoinen merenkyntäjä kyllä jos on pohjassa ja liikkuu 1,1 kn vauhdilla kuten trakkeri kertoo. Vai olisiko trakkeri pelastuslautalla?

Jurristikko kirjoitti:

Melkoinen merenkyntäjä kyllä jos on pohjassa ja liikkuu 1,1 kn vauhdilla kuten trakkeri kertoo. Vai olisiko trakkeri pelastuslautalla?

Havainto on 23.10. eli ei kerro mitään nykytilasta. Onko tuo sitten veneen viimeinen paikka vai otettiinko trackeri mukaan laivaan?

Samoin Tomyn paikka ei ole päivittynyt aikoihin. Gregorin toimii edelleen.

Jurristikko kirjoitti:

Melkoinen merenkyntäjä kyllä jos on pohjassa ja liikkuu 1,1 kn vauhdilla kuten trakkeri kertoo. Vai olisiko trakkeri pelastuslautalla?

Jos Loicin trackeri liikkuu solmun nopeudella niin se ei sinänsä ole ihme koska se on tyypillinen ajelehtimisnopeus. YB-trackerissa on vaahtomuovikotelo, se ehkä kelluttaa riittävästi ja vesitiiviys on riittävä. Epirb saattaisi myös kellua jossain mutta akku olisi jo tyhjä

Joakim1 kirjoitti:

Havainto on 23.10. eli ei kerro mitään nykytilasta. Onko tuo sitten veneen viimeinen paikka vai otettiinko trackeri mukaan laivaan?

Samoin Tomyn paikka ei ole päivittynyt aikoihin. Gregorin toimii edelleen.

Lue lisää

Heh, kiitos. En hokannu päivämäärää.

Igor tähtää Tasmaniaan pohjan ja rikin laittoon. Varmaan tankkaa vettä yms samalla. Ja jatkaa Chistesterissä. Näin mainitsi Don jossain videossa

"Minulla on nyt kisan ainoa vene joka ei nouse vastatuuleen."
Just niin, oman kokemuksen perusteella en epäile pätkääkään. Jos jo merirokkopohja tuhoaa veneen kryssiominaisuudet, kuten olen kokenut, niin hanhenkaulapohja voi todellakin tuhota veneen purjehdusominaisuudet täysin.
Joakim tuolla toisessa ketjussa arveli että 20% hidastuminen koneajossa olisi johtunut potkuriin kiinnittyneistä merirokoista, siis minun kokemassani tapauksessa. Voi olla että potkurin näkit vaikuttivat, mutta ihan vastaavasti kevyellä avotuulella jolla pursi kulki normaalisti koneajon "marssinopeutta", hidastus tuona syksynä oli aivan vastaava. Sinä syksynä vene nousi enintään 60 astetta tuuleen jos yritti yhtään pitää vauhtia yllä. Eikä ko. vene ollut ensinkään kehno kryssipaatti. Koko karmeus paljastui ylösnoston jälkeen, näkkiä täys pohja. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia, on ollut kohtuullisen hyvät antifoulingit.

Jurristikko kirjoitti:

"Minulla on nyt kisan ainoa vene joka ei nouse vastatuuleen."
Just niin, oman kokemuksen perusteella en epäile pätkääkään. Jos jo merirokkopohja tuhoaa veneen kryssiominaisuudet, kuten olen kokenut, niin hanhenkaulapohja voi todellakin tuhota veneen purjehdusominaisuudet täysin.
Joakim tuolla toisessa ketjussa arveli että 20% hidastuminen koneajossa olisi johtunut potkuriin kiinnittyneistä merirokoista, siis minun kokemassani tapauksessa. Voi olla että potkurin näkit vaikuttivat, mutta ihan vastaavasti kevyellä avotuulella jolla pursi kulki normaalisti koneajon "marssinopeutta", hidastus tuona syksynä oli aivan vastaava. Sinä syksynä vene nousi enintään 60 astetta tuuleen jos yritti yhtään pitää vauhtia yllä. Eikä ko. vene ollut ensinkään kehno kryssipaatti. Koko karmeus paljastui ylösnoston jälkeen, näkkiä täys pohja. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia, on ollut kohtuullisen hyvät antifoulingit.

Lue lisää

Kyllä ne nopeuteen vaikuttaa. Efekti on sama kuin jos hinaisi venettä. Moottoriveneissä, nopeissa tai hitaissa huomaa ihan selvästi, miten loppukaudesta huippunopeus laskee, jos ei ole maalit kunnossa.

Ja Uku, jonka veneen pohja näytti vähintään yhtä pahalta kuin Tapion Hobartissa, on edennyt n. 150 M viimeisen vuorokauden aikana. Siis kisan parasta vauhtia. Windyn mukaan virtakin on hieman vastainen, joten keskivauhti veden suhteen on ollut reilusti yli 6 solmua.

Uku ilmeisesti pesi loputkin pohjasta pläkäjaksonsa aikana? Tapio sen sijaan kärsii pahasti siitä, ettei ole pessyt.

Viimeisessä Q&A:ssa Don käsitteli tuota "pohjanpesukieltoa". Sanoi, ettei se ole GGR:n asia eikä säännöissä. Ovat vaan kertoneet edelleen viranomaisilta saamansa tiedon. Eivät siis ole kieltäneet mitään, vaan kertoneet Australian lainsäädännöstä.

VDH oli huolissaan sähkön riittävyydestä, kun vesigenun teline oli hajonnut. Ilmeisesti hänen sähköntuottonsa siis on siitä riippuvainen. Ei ole vauhtia tuntunut haittaavan, mutta hänellä lieneekin Watt&Sea. Olisiko peräti kisamalli? Sillä saanee riittävän sähkön muutaman tunnin käytöllä vuorokaudessa vauhdin ollessa 6-7 solmua.

Joo, olisi jo Asterialla täyskäännöksen aika, kohti koillista.
VDH:lla nyt valmistautumiskeli tulevaan. Ylihuomisesta alkaen pari päivää tuulta takaa niin, että sydvestin lierit puristaa korvia. Toivottavasti masto kestää.

Mikä tuossa muuten on ongelmana ettei staageja saa tiukaksi? Hekki kiristetty pohjaan joten rakea lisäämälläkään ei saada vetoa sisemmille staageille?

Misse__ kirjoitti:

Mikä tuossa muuten on ongelmana ettei staageja saa tiukaksi? Hekki kiristetty pohjaan joten rakea lisäämälläkään ei saada vetoa sisemmille staageille?

Kuulemma staagit, joissa ei ole säätömahdollisuutta, ovat 10-20mm liian pitkät.

Joakim1 kirjoitti:

Ja Uku, jonka veneen pohja näytti vähintään yhtä pahalta kuin Tapion Hobartissa, on edennyt n. 150 M viimeisen vuorokauden aikana. Siis kisan parasta vauhtia. Windyn mukaan virtakin on hieman vastainen, joten keskivauhti veden suhteen on ollut reilusti yli 6 solmua.

Uku ilmeisesti pesi loputkin pohjasta pläkäjaksonsa aikana? Tapio sen sijaan kärsii pahasti siitä, ettei ole pessyt.

Viimeisessä Q&A:ssa Don käsitteli tuota "pohjanpesukieltoa". Sanoi, ettei se ole GGR:n asia eikä säännöissä. Ovat vaan kertoneet edelleen viranomaisilta saamansa tiedon. Eivät siis ole kieltäneet mitään, vaan kertoneet Australian lainsäädännöstä.

VDH oli huolissaan sähkön riittävyydestä, kun vesigenun teline oli hajonnut. Ilmeisesti hänen sähköntuottonsa siis on siitä riippuvainen. Ei ole vauhtia tuntunut haittaavan, mutta hänellä lieneekin Watt&Sea. Olisiko peräti kisamalli? Sillä saanee riittävän sähkön muutaman tunnin käytöllä vuorokaudessa vauhdin ollessa 6-7 solmua.

Lue lisää

Ihme jos ei olisi W & S varaosia mukana, kuuluisi asiaan. Teline eli pikemminkin saranat ovat polyasetaalia, mikä ei kestä tuollaista matkaa koska joka aalto liikuttaa hydroa ja muoviosat hankaavat metallia aikamoisella voimalla. Oletan, että hän nostaa hydron ylös ja vaihtaa osia. VDH:n on ollut pakko tietää tuo ongelma jo lähtiessä.

Ainakin etummaisen staagin, jolla on myrskyfokka valmiina hakasilla, saa kireälle. Staagit eivät liene oleellinen ongelma, mutta aallokko ja hanhenkaulat yhdessä tappavat tuuleennousun. Jos ei ole vauhtia, ei kölikään pidä.

Tapio varmaan mieluusti heittäisi vendan, mutta toistaiseksi pääsisi vain sivutuuleen suoraan takaisin rantaan. Ilmeisesti toistaiseksi pitääturvallista suuntaa, jolla tulee mahdollisimman vähän tappiota.

Ajatuksen pohjanpesukiellon takana ymmärtää. Mutta toisaalta vaikea uskoa, että valtamereltä veneen pohjassa kantautuisi mitään sellaista, mitä meri ei muutenkin toisi. Laivat kulkevat niin paljon nopeammin, että ehkä jotain tulisikin, jota elinolosuhteet matkalla eivät suosi. Ja painolastivesien mukanahan tulee meillekin kaikenlaista ulkomaanelävää.

vauhtia kirjoitti:

Ainakin etummaisen staagin, jolla on myrskyfokka valmiina hakasilla, saa kireälle. Staagit eivät liene oleellinen ongelma, mutta aallokko ja hanhenkaulat yhdessä tappavat tuuleennousun. Jos ei ole vauhtia, ei kölikään pidä.

Tapio varmaan mieluusti heittäisi vendan, mutta toistaiseksi pääsisi vain sivutuuleen suoraan takaisin rantaan. Ilmeisesti toistaiseksi pitääturvallista suuntaa, jolla tulee mahdollisimman vähän tappiota.

Ajatuksen pohjanpesukiellon takana ymmärtää. Mutta toisaalta vaikea uskoa, että valtamereltä veneen pohjassa kantautuisi mitään sellaista, mitä meri ei muutenkin toisi. Laivat kulkevat niin paljon nopeammin, että ehkä jotain tulisikin, jota elinolosuhteet matkalla eivät suosi. Ja painolastivesien mukanahan tulee meillekin kaikenlaista ulkomaanelävää.

Lue lisää

Kovaa alle tarpeeksi ja kiillottuvia pintaan

Eikös tämä ole jo keksitty. Kiilloyyuva myrkky. Vaikka Mille...

Murkyllinen kirjoitti:

Eikös tämä ole jo keksitty. Kiilloyyuva myrkky. Vaikka Mille...

Mille ei toimi tuolla matkalla, eikä lyhyemmälläkään. Pestessä häipyy loputkin.

Taisi lähinnä tarkoittaa itsekiillottuvaa. Esim Seahawk, löytyy versio jolla voi ajaa tosi paljon maileja. Myös Laiva versioita, ovat kyllä tarkoitettu karvan nopeammille, mutta kiillottuvia nekin, ja kestävät 50-100kmpk. Milleäkin on muuten montaa lajia...

Onko Rustlereissa Tapion veneessä saman verran varalaita? Vai mistä tiesit Asterian uivan syvällä verrattuna noihin?

Gaian runkohan on sama kuin Swan 36:ssa. Ei ui Swan kovin paljon korkeammalla normaalikuormassa. Rustlereita en taida olla livenä nähnyt, mutta sehän on jo profiilipiirroksissa aivan erilainen. Mahtaako Rustlerille sellaista mittakirjaa netistä löytyä, jossa tietoa varalaidoista olisi.

Aika monessa veneessä on metallinen paistinlasta, juustohöylä tai kakkulapio. Niillä pohja puhdistuiai aika hyvin. Muovinen paistinlasta olisi varmaan huonompi mutta parempi kuin ei mitään. Pesemisen hetki on sivuutettu kauan sitten.

seppomartti kirjoitti:

Aika monessa veneessä on metallinen paistinlasta, juustohöylä tai kakkulapio. Niillä pohja puhdistuiai aika hyvin. Muovinen paistinlasta olisi varmaan huonompi mutta parempi kuin ei mitään. Pesemisen hetki on sivuutettu kauan sitten.

Lue lisää

Jos uimaan ei pääse, moiseen pöheikköön voisi auttaa köysi kölin alta ja hinkkaus. Olisi parempi nykyisillä saippualaatikko-eväkölisillä, mutta jonkun verran poistaisi varmaan viinilasirungostakin. Voisihan siihen köyteen sitoa esim fendarinkin. Keulaosa mastolle asti näyttäisi gaiassakin olevan vielä kuperaa, samoin kuin puolisen metriä vesilinjasta alas. No ei varmaan ihan puhtaaksi tulisi, mutta varmaanki parempi kuin ei mitään.

Tuossa sanotaan selvästi, että Tapio valitsi kovan maalin, ei muuta. Se taas tiedettiin jo lähdön aikaan. Samoin sanottiin aivan selvästi kiellon tulleen Australian viranomaisilta niin, että luvan antamisesta järjestäjää uhkaisi 100 000 AUD ja Tapioa 50 000 AUD sakko kiellon rikkomisesta.

Maissa oleva lähde ehkä hyvinkin voi ilmaista mielipiteenään, että epätasavertaisesta kohtelusta pitäisi saada hyvitystä. Eipä taida mielipidettä suurempaa arvoa sillä olla, eihän jury ota käsittelyyn ulkopuolisten tekemiä protesteja ta hyvityspyyntöjä.

Lehtiartikkeleita ei koskaan kannata lukea kovin sanasta sanaan oikeana pitäen. Sanottiinhan siinä nytkin hanhenkaulojen painon olevan se haittatekijä. Toimittajat kirjoittavat niinkuin ovat asian olleet ymmärtävinään.

faktisesti kirjoitti:

Tuossa sanotaan selvästi, että Tapio valitsi kovan maalin, ei muuta. Se taas tiedettiin jo lähdön aikaan. Samoin sanottiin aivan selvästi kiellon tulleen Australian viranomaisilta niin, että luvan antamisesta järjestäjää uhkaisi 100 000 AUD ja Tapioa 50 000 AUD sakko kiellon rikkomisesta.

Maissa oleva lähde ehkä hyvinkin voi ilmaista mielipiteenään, että epätasavertaisesta kohtelusta pitäisi saada hyvitystä. Eipä taida mielipidettä suurempaa arvoa sillä olla, eihän jury ota käsittelyyn ulkopuolisten tekemiä protesteja ta hyvityspyyntöjä.

Lehtiartikkeleita ei koskaan kannata lukea kovin sanasta sanaan oikeana pitäen. Sanottiinhan siinä nytkin hanhenkaulojen painon olevan se haittatekijä. Toimittajat kirjoittavat niinkuin ovat asian olleet ymmärtävinään.

Lue lisää

Kyllähän tuossa sanotaan, että valittavana oli kaksi maalia Maritimista ja Tapio valitsi niistä kovan vaihtoehdon. Siis ei mikä tahansa kova, vaan juuri se Maritimin myymä maali.

Joo lehtiartikkeleissa on paljon virheitä, myös Hesarissa. Aina kun on aihe, josta tietää jotain, löytää monta selvää virhettä. Tästä Tapion aiheesta taas ei tunnu luetettavaa tietoa olevan saatavilla.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllähän tuossa sanotaan, että valittavana oli kaksi maalia Maritimista ja Tapio valitsi niistä kovan vaihtoehdon. Siis ei mikä tahansa kova, vaan juuri se Maritimin myymä maali.

Joo lehtiartikkeleissa on paljon virheitä, myös Hesarissa. Aina kun on aihe, josta tietää jotain, löytää monta selvää virhettä. Tästä Tapion aiheesta taas ei tunnu luetettavaa tietoa olevan saatavilla.

Lue lisää

Lue vielä se artikkeli. Sananmukaisesti siinä sanotaan Tapion valinneen kovan maalin. Muuten ei ole selkoa, mikä oli Bastin sanomaa ja mikä toimittajan olettamaa. Toimittaja joka tapauksessa haastatteli Bastia, Tapion sanomiset ovat parhaimmillaankin toisen käden tietoa.

"Hesarissa on tänään pitkä juttu Tapion pohjasta, myrkkymaaleista ja sen pesemisestä"

Kannattaako suin päin uskoa mitä joku nykytoimittaja kirjoittaa. Ei kyllä kannata. Kyllä Hesarissa on joka päivä virheitä toimittajien kirjoituksissa. Asiavirheitä, nimikevirheitä ja ymmärrysvirheitä. Kiireessä kun tekee (pitää sada tietty määrä juttuja nettiin) niin jää taustat ja faktat aika ohuiksi - siis täysin tutkimatta.

pesulle kirjoitti:

Jos uimaan ei pääse, moiseen pöheikköön voisi auttaa köysi kölin alta ja hinkkaus. Olisi parempi nykyisillä saippualaatikko-eväkölisillä, mutta jonkun verran poistaisi varmaan viinilasirungostakin. Voisihan siihen köyteen sitoa esim fendarinkin. Keulaosa mastolle asti näyttäisi gaiassakin olevan vielä kuperaa, samoin kuin puolisen metriä vesilinjasta alas. No ei varmaan ihan puhtaaksi tulisi, mutta varmaanki parempi kuin ei mitään.

Lue lisää

Totahan joku kokeili ja totesi huonoksi, eli köysi vain pomppi kasvuston yli. Sitä olisi pitänyt käyttää aiemmin.

onko tapio jossain suoraan syyttänyt telakkaa väärän maalin käytöstä?

sklasse kirjoitti:

onko tapio jossain suoraan syyttänyt telakkaa väärän maalin käytöstä?

Kuuntele Tapion sateliittipuhelu 31.10.2018 (4:00 alkaen): https://goldengloberace.com/socialhub/
Kyllä tuossa aika suoraan syytetään telakkaa. Kuitenkin telakka ja nyt Hesarissa Maritim kertovat muuta.

Joakim1 kirjoitti:

Kuuntele Tapion sateliittipuhelu 31.10.2018 (4:00 alkaen): https://goldengloberace.com/socialhub/
Kyllä tuossa aika suoraan syytetään telakkaa. Kuitenkin telakka ja nyt Hesarissa Maritim kertovat muuta.

Lue lisää

Kyllä tuossa puhelussa Lehtinen ulkoistaa vastuun omista valinnoistaan. Joku tällä palstalla kertoi tuon puhelun julkistamisen jälkeen jo odottavansa venemessuja, että pääsee kivittämään telakanväen. Tasan tuossa kohtaa lopahti kiinnostus Lehtisen purjehdusta kohtaan.

Saattaa tietysti olla, että väsymys ja turhautuminen saa näkemään asiat toisin kuin ne ovat. Lehtinen voi korjata vielä vetämällä syytökset takaisin ja kertomalla avoimesti tehneensä itse valinnan.

Tietääkö joku jutun koko totuuden? Kohtalaisen läheltä projektia seuranneena minä en ainakaan tiedä, niin paljon totuus riippuu yhden pilkun paikasta. Tässä kohtaa lähtien niinkin yksinkertaisesta asiasta, että pohjamaaleista on eri versioita eri olosuhteisiin ja paikallisiin määräyksiin. Vaikka siis tiedettäisiin Triluxin olevan valittu maali, se ei kerro kaikkea. Muiden kokemuksista tosin voi päätellä, ettei parempikaan maali olisi kokonaan kasvustolta välttänyt ilman omia lisiä.

Mitään täällä kirjoitettua ei muuten voi laittaa Tapion vastuulle, ainoastaan hänen kirjoittamat tviitit ovat hänen omiaan.

Eikö VDH juuri ollut pahemmissa keleissä kuin nyt on tulossa? Onko nyt ollut pläkässä vai miksiköhän on jäänyt alle 100 mpk/vrk?

Joakim1 kirjoitti:

Eikö VDH juuri ollut pahemmissa keleissä kuin nyt on tulossa? Onko nyt ollut pläkässä vai miksiköhän on jäänyt alle 100 mpk/vrk?

Oli kevyen tuulen alueella, nyt tuulee takaa jo 8m/s. Huomenna luoteistuulta 11-19m/s, puuskissa 19-26m/s. Samaa jatkuu pe-la, su-ma vähän kevenee. To-pe välisenä yönä aallokon ja mainingin yhdistelmä laittaa kaiken koetukselle.

kvs kirjoitti:

Oli kevyen tuulen alueella, nyt tuulee takaa jo 8m/s. Huomenna luoteistuulta 11-19m/s, puuskissa 19-26m/s. Samaa jatkuu pe-la, su-ma vähän kevenee. To-pe välisenä yönä aallokon ja mainingin yhdistelmä laittaa kaiken koetukselle.

Lue lisää

VDH ajaa fiksusti pelkästään rullafokalla myötäiseen ja sekin tarvittaessa reivattuna. Ei kannata revitellä, tosin kelikin oliheikompi voimistuakseen pian. Selvinnee Hornin ohi masto pystyssä kun ei pahempaa ole tiedossa.. Tosin 50 solmua puuskissa on aivan kauheaa.

seppomartti kirjoitti:

VDH ajaa fiksusti pelkästään rullafokalla myötäiseen ja sekin tarvittaessa reivattuna. Ei kannata revitellä, tosin kelikin oliheikompi voimistuakseen pian. Selvinnee Hornin ohi masto pystyssä kun ei pahempaa ole tiedossa.. Tosin 50 solmua puuskissa on aivan kauheaa.

Lue lisää

Nyt tuuli on luoteesta 14m/s ja puuskissa yli 20m/s. VDH on varmaan vaan rullannut fokkaa vähän sisään ja laskettelee 6-7kn nopeuksia. Tuuli vähän vielä voimistuu, mutta kiertyy ihan perän taakse.

VDH ajelee myötäiseen 5-6kn, ensi yönä ohittaa jo Kap Hornin. Pahin ristiaallokkovaihe taitaa olla juuri ohi. Onkohan tuossa juurikaan fokkaa raotettuna, kun tuuli on takaa 16-18m/s ja puuskat 28m/s saakka?
Hämmästyttävän tarkkaa navigointia sekstantin kanssa jatkuvassa hurjassa aallokossa.

Kuuntele Tapion tämänpäiväinen puhelinkeskustelu. Siinä on vastaukset moneen kysymykseen, Loppuihin vastaukset on tuoreessa GGR:n fb-postauksessa, jossa Don ja Robie keskustelevat kaikista purjehtijoista ja monesta yleisestä kysymyksestä.

Älä koskaan sano "ei koskaan". Nyt siellä vallitsevat itätuulet ovat hyvin poikkeuksellinen tapaus ja ne jatkuvat ennusteen mukaan pitkään. Tuulet silti aikanaan kääntyvät.

Onko sinulla jokin peruste ajatella, että matka jatkuisi tuohon suuntaan päiväkausia eikä vain tunteja? Ennusteita katsellen tulisi itselle mieleen ajaa etelään ja pläkään pohjaa puhdistamaan. Pläkän läpi meno olisi kyllä tahmeaa, mutta toisella puolen pääsisi lounaistuuleen. Kohtalainen riski, mutta paljoa ei ole menetettävää.

Onko se jotenkin vältettävissä? Siis vaikka kääntyisi etelään, ehtisikö myötäisiin tuuliin? Ja vaikka ehtisi pääsisikö pitkälle ennen kuin kieltoalueen raja tulee vastaan ja taas on vastatuulta.

Nyt olisi parasta keskittyä siihen, miten pohjan saa kuntoon, että olisi edes jonkinlainen toivo olla maalissa ennen Suhalia. Ankkuriin jonnekin rantaan vai keskelle merta tyynelle vyöhykkeelle? Matka ei kuitenkaan etene seuraavaan reiluun viikkoon ennusteiden valossa nykymenolla, joten parempi käyttää viikko pohjanpesuun kuin edestakaisin purjehtimiseen.

munneuvo kirjoitti:

Onko sinulla jokin peruste ajatella, että matka jatkuisi tuohon suuntaan päiväkausia eikä vain tunteja? Ennusteita katsellen tulisi itselle mieleen ajaa etelään ja pläkään pohjaa puhdistamaan. Pläkän läpi meno olisi kyllä tahmeaa, mutta toisella puolen pääsisi lounaistuuleen. Kohtalainen riski, mutta paljoa ei ole menetettävää.

Lue lisää

Oletin etelään ajamisen ehkä merkitsevän pohjan pesua. Päiväkausia tässä yhteydessä on 20/21 välisestä yöstä laskien 1.5 vrk tähän.mennessä eikä matka trackerijäljen perusteella ole edistynyt laisinkaan. Sääliksi käy. Iso banaani etelään voisi olla vaihtoehto kun pohjoisessa ei ole luvassa kuin samaa kurjuutta

Joakim1 kirjoitti:

Onko se jotenkin vältettävissä? Siis vaikka kääntyisi etelään, ehtisikö myötäisiin tuuliin? Ja vaikka ehtisi pääsisikö pitkälle ennen kuin kieltoalueen raja tulee vastaan ja taas on vastatuulta.

Nyt olisi parasta keskittyä siihen, miten pohjan saa kuntoon, että olisi edes jonkinlainen toivo olla maalissa ennen Suhalia. Ankkuriin jonnekin rantaan vai keskelle merta tyynelle vyöhykkeelle? Matka ei kuitenkaan etene seuraavaan reiluun viikkoon ennusteiden valossa nykymenolla, joten parempi käyttää viikko pohjanpesuun kuin edestakaisin purjehtimiseen.

Lue lisää

Juuri näin. Nyt pesulle Tapio! Tämän parempaa tilaisuutta ei tule. Pohjan puhdistamiseen voi käyttää vaikka 2 päivää, ei haittaa.

Onko muuten olemassa eliömaaleja joita voisi sutia pohjaan myös veden alla? Tai siis voihan sitä sutia mutta onko sellaisia jotka pysyisivät siellä ainakin jonkin aikaa.

Nythän onkin taas suunta vaihtunut ja jopa hienoista edistymistä idän puolelle havaittavissa, pääsuunta kaakkoon.

Pohjaputs kirjoitti:

Juuri näin. Nyt pesulle Tapio! Tämän parempaa tilaisuutta ei tule. Pohjan puhdistamiseen voi käyttää vaikka 2 päivää, ei haittaa.

Onko muuten olemassa eliömaaleja joita voisi sutia pohjaan myös veden alla? Tai siis voihan sitä sutia mutta onko sellaisia jotka pysyisivät siellä ainakin jonkin aikaa.

Lue lisää

Oletkos tutustunut mikä on meriveden lämpötila talven jäljiltä Uuden Seelannin eteläosan merialueella?

Varsinainen_neropatti kirjoitti:

Oletkos tutustunut mikä on meriveden lämpötila talven jäljiltä Uuden Seelannin eteläosan merialueella?

Ei sinne pesulle uikkareissa mennä, vaan kuivapuku päällä. Huulet siinä vähän turtuu, mutta muuten aika hyvin pärjää.

Varsinainen_neropatti kirjoitti:

Oletkos tutustunut mikä on meriveden lämpötila talven jäljiltä Uuden Seelannin eteläosan merialueella?

Olen. Se on tyypillinen suomalainen kesäkuun lopun lämpötila Suomenlahden ulkosaaristossa, eli vähän yli 13 astetta. Eli normaali uintilämpötila, tosin kuiva- ja märkäpuvut on keksitty - neropatti.

pohjan.pessyt kirjoitti:

Ei sinne pesulle uikkareissa mennä, vaan kuivapuku päällä. Huulet siinä vähän turtuu, mutta muuten aika hyvin pärjää.

Mistä sen kuivapuvun tai edes märkkärin saa, jos/kun se ei ole mukana?

miten.veteen kirjoitti:

Mistä sen kuivapuvun tai edes märkkärin saa, jos/kun se ei ole mukana?

13 asteen vedessä pystyy pohjan pesämään uimahousuissakin. Olen tehnyt muutamaan kertaan tunnin pohjan pesun tuossa lämpötilassa. Ei ole tietysti mukavaa, mutta tehtävissä. Mutta kai Tapiolla joku puku mukana on? Ukulla ei ollut maskia eikä räpylöitä, mutta pelastuspuku oli. Sai pohjan pestyä tuolla alueella avomerellä.

Pohjaputs kirjoitti:

Olen. Se on tyypillinen suomalainen kesäkuun lopun lämpötila Suomenlahden ulkosaaristossa, eli vähän yli 13 astetta. Eli normaali uintilämpötila, tosin kuiva- ja märkäpuvut on keksitty - neropatti.

Lue lisää

Et ole tainnut tutustua meriveden lämpötilaan tuolla alueella tähän aikaan vuodesta? Hyvä huudella sieltä sohvanpohjalta kun ei tarvitse itse mennä alle 10 asteiseen meriveteen - olkoonkin että käytössä on kuivapuku mutta ei kunnon lämmittelypaikkaa uinnin/sukeltelun jälkeen.

onko tapio kykenevä tekemään puhdistuksen ? riittääkö ukossa jerkku? susiekin läähätti vaikka oli kamppeet käytössä.

Jos mainingit eivät ole korkeita, kannattaisi varmaankin laittaa vene piihin pohjan pesua varten. Itse käytin sitä konstia, kun tuli tarve sukeltaa mm. kalastusverkkojen köysien irrottamiseeksi valtamerellä. Piissä vene ajalehti hiljalleen n. 0.5 kn vauhtia, vaikka tuulta oli n. 15kn.
Kyllä Tapiolle tuli valtava riesa Itämerelle tarkoitetun eko-maalin takia! EU ei tietääkseni ole päättänyt mitään yleistä antifouling-maalien kieltoa, vaan kullakin valtiolla on omat määräyksensä. Esim. Ruotsissa saa käyttää tehokkaampia pohjamaaleja länsirannikon puolella kuin itärannikolla (Itämerellä).
Igorilla taitaa olla vähintäinkin samat "barnakkeli"-ongelmat kuin Tapiolla.....

Ilmeisin syy romuralliin on lyhyeksi jäänyt varustautumisaika. Ja silti sen(kin) suhteen ylivoimaisella VDH:lla perille pääsy on nyt hieman tuurista kiinni. Jos rikin tilapäiskorjaus pettää, ei ole enää käytännössä mahdollista jatkaa edes chichester-luokassa. Sen suhteen Tapio on toistaiseksi vahvoilla. Hidasteita on enemmän kuin omaksi tarpeeksi, mutta matkan jatkamiselle ei esteitä näy. Enimmäkseen täytyy pohjatöiden olla hyvin tehty, kun kuitenkin vene valmistui vasta viimetipan jälkeen. Pari vuotta on näköjään selvästi liian lyhyt aika alkutekijöistä lähtevälle projektille.

Vuosi sitten 30:een rajoitettu osallistujamäärä oli täynnä ja jonotuslista sen takana pitkä. Siihen nähden jo starttilinjalle pääsy on jonkinlainen suoritus.

munneuvo kirjoitti:

Ilmeisin syy romuralliin on lyhyeksi jäänyt varustautumisaika. Ja silti sen(kin) suhteen ylivoimaisella VDH:lla perille pääsy on nyt hieman tuurista kiinni. Jos rikin tilapäiskorjaus pettää, ei ole enää käytännössä mahdollista jatkaa edes chichester-luokassa. Sen suhteen Tapio on toistaiseksi vahvoilla. Hidasteita on enemmän kuin omaksi tarpeeksi, mutta matkan jatkamiselle ei esteitä näy. Enimmäkseen täytyy pohjatöiden olla hyvin tehty, kun kuitenkin vene valmistui vasta viimetipan jälkeen. Pari vuotta on näköjään selvästi liian lyhyt aika alkutekijöistä lähtevälle projektille.

Vuosi sitten 30:een rajoitettu osallistujamäärä oli täynnä ja jonotuslista sen takana pitkä. Siihen nähden jo starttilinjalle pääsy on jonkinlainen suoritus.

Lue lisää

Jep, näyttää Tapion vene rakenteellisesti hyvin tehdyltä. Yksityiskohdat vaan jääneet kiireen takia vajaiksi.

Igorin keulastaagin hajoaminen taisi raporttien mukaan alkaa siitä, kun rullamekanismi jumittui eikä purjetta saanut kovassa tuulessa sisään. Lopulta Igor poisti rullan ja foilin, mutta staagi oli ehtinyt vaurioitua topista ja katkesi. Selostukset löytynevät yhä GGR:n sivuilta.
Mark Slats oli halunnut välttää furlingin riskejä ja siksi oli päätynyt perinteisiin pistoolihakasiin työläine purjeen vaihtoineen.

furling.ongelma kirjoitti:

Igorin keulastaagin hajoaminen taisi raporttien mukaan alkaa siitä, kun rullamekanismi jumittui eikä purjetta saanut kovassa tuulessa sisään. Lopulta Igor poisti rullan ja foilin, mutta staagi oli ehtinyt vaurioitua topista ja katkesi. Selostukset löytynevät yhä GGR:n sivuilta.
Mark Slats oli halunnut välttää furlingin riskejä ja siksi oli päätynyt perinteisiin pistoolihakasiin työläine purjeen vaihtoineen.

Lue lisää

Tuo furlerin jumittumisongelma uhkaa meitä kaikkia. Jos ei pyöri niin normaali reaktio on käyttää isompaa voimaa eli vinssejä. Se voi vaarantaa keulastaagin. Hetken myötätuuleen ajaminen ja fallin löysääminen ennen rullaamista helpottaisi. Ja tietenkin vilkaisu mikä on lisääntyneen kitkan syy.

seppomartti kirjoitti:

Tuo furlerin jumittumisongelma uhkaa meitä kaikkia. Jos ei pyöri niin normaali reaktio on käyttää isompaa voimaa eli vinssejä. Se voi vaarantaa keulastaagin. Hetken myötätuuleen ajaminen ja fallin löysääminen ennen rullaamista helpottaisi. Ja tietenkin vilkaisu mikä on lisääntyneen kitkan syy.

Lue lisää

Tulikohan ajatuskatko, kun ehdotit fallin löysäämistä? Tavallinen syy etustaagin katkeamiseenhan on liian löysän fallin kiertyminen topissa foilin ympärille, kun purjetta vedetään sisään. Parempi on pitää falli kireänä, samoin tietysti etustaagi!
Jumittumisen syy on toisinaan ollut säätököyden kuoren rikkoutuminen. Reckmanin rullassa käytettiin vaijeria, joka saattoi sotkeutua ja jumittua kotelon sisään, jos purje päästettiin avautumaan liian nopeasti.
Reckmanin ja Seldenin koteloiduissa rullissa säätövaijeri/köysi voi sotkeutua kotelon sisään ja on hankala selvittää pahassa kelissä. Melkoinen ravistus ja pauke seuraa ennenkuin purje on hallinnassa, jos säätököysi on jumittunut tai katkennut myrskyisessä myötätuulessa ja pieneksi rullattuna ollut genua on päässyt avautumaan - ymmärsin, että Igorille olisi ehkä käynyt niin. Varmastikin myös foilin liitoskohdat ovat vaarassa hajota sellaisessa tilanteessa.

furling.ongelma kirjoitti:

Tulikohan ajatuskatko, kun ehdotit fallin löysäämistä? Tavallinen syy etustaagin katkeamiseenhan on liian löysän fallin kiertyminen topissa foilin ympärille, kun purjetta vedetään sisään. Parempi on pitää falli kireänä, samoin tietysti etustaagi!
Jumittumisen syy on toisinaan ollut säätököyden kuoren rikkoutuminen. Reckmanin rullassa käytettiin vaijeria, joka saattoi sotkeutua ja jumittua kotelon sisään, jos purje päästettiin avautumaan liian nopeasti.
Reckmanin ja Seldenin koteloiduissa rullissa säätövaijeri/köysi voi sotkeutua kotelon sisään ja on hankala selvittää pahassa kelissä. Melkoinen ravistus ja pauke seuraa ennenkuin purje on hallinnassa, jos säätököysi on jumittunut tai katkennut myrskyisessä myötätuulessa ja pieneksi rullattuna ollut genua on päässyt avautumaan - ymmärsin, että Igorille olisi ehkä käynyt niin. Varmastikin myös foilin liitoskohdat ovat vaarassa hajota sellaisessa tilanteessa.

Lue lisää

Ei tullut ajatuskatkoa fallin löysäyksessä. Jos kiristää furlerin fallin tiukaksi kryssiä varten niin kitka on huomattavasti pienempi laakereissa mikäli kiristystä löysätään ennen rullien pyörittämistä jos tuntuu jäykältä tai poistaa purjeen rullalle. Sopiva määrä on ensimmäisten vaakaryppyjen ilmaantuminen. Sama löysäys kun purje jää pitemmäksi ajaksi rullalle, miksikäs sitä pitäisi etuliikistä koko ajan venyttää?.Dyneemafallissa kyse on muutamista senteistä laminaattipurjeessa. Venyneessä dacronissa ehkä maks. 10cm. Fallin kulma yläleikariin pitäisi säilyä n. 15 asteessa eikä uutu haittaavasti. Jos falli pyörii mukana niin rullaus ei ei toimi ja kulma on väärä. Pieni köysitamppi purjeen topissa korjaa tilanteen.
Reiviköyden löysyys sotkee reiviköyden rullassa ja systeemi jumittaa. Siihen auttaa avattaessa lievä jarrutus ja kannattaa jättää pieni pänni köyteen purjeen ollessa auki.

seppomartti kirjoitti:

Ei tullut ajatuskatkoa fallin löysäyksessä. Jos kiristää furlerin fallin tiukaksi kryssiä varten niin kitka on huomattavasti pienempi laakereissa mikäli kiristystä löysätään ennen rullien pyörittämistä jos tuntuu jäykältä tai poistaa purjeen rullalle. Sopiva määrä on ensimmäisten vaakaryppyjen ilmaantuminen. Sama löysäys kun purje jää pitemmäksi ajaksi rullalle, miksikäs sitä pitäisi etuliikistä koko ajan venyttää?.Dyneemafallissa kyse on muutamista senteistä laminaattipurjeessa. Venyneessä dacronissa ehkä maks. 10cm. Fallin kulma yläleikariin pitäisi säilyä n. 15 asteessa eikä uutu haittaavasti. Jos falli pyörii mukana niin rullaus ei ei toimi ja kulma on väärä. Pieni köysitamppi purjeen topissa korjaa tilanteen.
Reiviköyden löysyys sotkee reiviköyden rullassa ja systeemi jumittaa. Siihen auttaa avattaessa lievä jarrutus ja kannattaa jättää pieni pänni köyteen purjeen ollessa auki.

Lue lisää

Fallin yläkulman leikariin tulisi olla >7°. Tämä suositus näytti olevan mm. Seldenin ohjeissa. Liian löysä falli on riski varsinkin kovassa tuulessa reivatessa.. Samoin on löysä etustaagi. Foili pyörii kankeasti, jos staagi on löysä. En tietenkään ole eri mieltä etuliikin venyttymisestä tms. rutiiniasiasta. Olisi kiinnostavaa saada lisätietoa kokeneen kilpapurjehtijan Igorin furling-systeemin pettämisestä ja keulastaagin katkeamisesta GGR:ssa. Hienoa, ettei masto mennyt!

furling.ongelma kirjoitti:

Fallin yläkulman leikariin tulisi olla >7°. Tämä suositus näytti olevan mm. Seldenin ohjeissa. Liian löysä falli on riski varsinkin kovassa tuulessa reivatessa.. Samoin on löysä etustaagi. Foili pyörii kankeasti, jos staagi on löysä. En tietenkään ole eri mieltä etuliikin venyttymisestä tms. rutiiniasiasta. Olisi kiinnostavaa saada lisätietoa kokeneen kilpapurjehtijan Igorin furling-systeemin pettämisestä ja keulastaagin katkeamisesta GGR:ssa. Hienoa, ettei masto mennyt!

Lue lisää

Kyllä minun kokemuksen mukaan liian kireä falli tekee rullaamisesta vaikeaa. Tiedän varsin monta tapausta, jossa etustaagi on katkaistu fallin kiertyessä staagin ympärille ja pyörittäessä staagia. Ei noissa yleensä masto mene, koska falli ja purje pitävät sen pystyssä.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä minun kokemuksen mukaan liian kireä falli tekee rullaamisesta vaikeaa. Tiedän varsin monta tapausta, jossa etustaagi on katkaistu fallin kiertyessä staagin ympärille ja pyörittäessä staagia. Ei noissa yleensä masto mene, koska falli ja purje pitävät sen pystyssä.

Lue lisää

"Liian kireä" on kai eri asia kuin riittävä kireys estämään fallin kiertyminen. "Ei noissa yleensä masto mene" koskee ehkä kesäisen Itämeren kelejä, ei varsinkaan myrskyistä Etelämerta.
Eikö Loic Lepagen maston menetys ja lopulta veneen uppoaminen johtunut etustaagin katkeamisesta? Igor onnistui pleissaamaan etustaagiinsa päätteen, kun ilmeisesti oli tukenut mastonsa useilla falleilla eikä masto mennyt.

furling.ongelma kirjoitti:

"Liian kireä" on kai eri asia kuin riittävä kireys estämään fallin kiertyminen. "Ei noissa yleensä masto mene" koskee ehkä kesäisen Itämeren kelejä, ei varsinkaan myrskyistä Etelämerta.
Eikö Loic Lepagen maston menetys ja lopulta veneen uppoaminen johtunut etustaagin katkeamisesta? Igor onnistui pleissaamaan etustaagiinsa päätteen, kun ilmeisesti oli tukenut mastonsa useilla falleilla eikä masto mennyt.

Lue lisää

"Liian kireä" on normaali kireys kovemmalla tuulella purjehdittaessa. Siis falli on trimmattu purjehtimista varten sopivaa kireyteen. Silloin rullaaminen voi olla hyvin tahmeaa, kun leikkarissa on kova paine. Fallia hieman löysäämällä rullaaminen sujuu paremmin.

Falli voi tietysti vain vaurioitua rullatessa tai sitten katketa. Enpä usko, että on sellaista keliä, jossa rullatessa katkennut falli kaataa heti maston. Kuorma jää tällöin fallin ja purjeen varaan. Kyllä ne paljon kestävät, mutta myös venyvät, mikä tarkoittaa kuorman voimakasta alentumista, Tietysti tuohon pitää reagoida eli ottaa tukea masto spinnufallillakin ja ottaa keulapurjeesta veto pois.

Olikos Loicilla vain yksi etustaagi? Tapiollahan on kolme ja lisäksi kahdessa niistä purje falleineen.

Tapion tiimi ei ollut ainoa joka blaskasi. Igor ZARIETSKY ilmoitti kamppailevansa ylivoimaisten barnakkeli-ongelmien kanssa. Pysähtyy Perthiin poistakseen kasvillisuuden siirtyen siten Chichester-luokkaan. SYY: juuri ennen lähtöä pohja huuhdeltiin niin tehokkaaasti , että antifoulingin teho katosi. Osaavat ne muuallakin kuin Larsmossa !

Niin kauan kuin sähköä riittää, saa Tapio radioitse tiedon sekä omasta että muiden sijainneista.

Valtameren mitta eron kuvaamiseksi on silti vähän sama kuin sanoisi jonkun olevan Kihdin selän mitan päässä, kun ollaan Kustavin korkeudella.

Ei lopu kryssi, sitä on luultavasti avotuulia enemmän. Hornin jälkeen vaihtelevia. Ete!äisen Atlantin keskellä on korkeapaine eli vastatuulta. Kääntöpiirillä tuskin niin tyyntä kuin pohjoisella pallon puoliskolla. Kaakkoispasaatissa sivutuulta. Jos pyrkii itään ja Kanarian saarten kautta niin koko loppumatka on vastaisia. ITCZ tyyntä ilman moottoria. Koillispasaati on vastatuulta. Jos selviää Pohjoisatlatin korkean länsipuolelle keskelle Atlantia matalien eteläreunaan niin sitten avotuulia ja alkukeväästä myrskytuulia takaa. Voisin arvata Tapiolle tätä reittiä paremmaksi kuin Atlantin itäreunaa ja pelkkää kryssiä.

VDH:lla jo Hornin majakka näköpiirissä. Hyvin on masto nähtävästi kestänyt 25m/s puuskissa, muutaman tunnin kuluttua jo helpottaa.

Susie taitaa hyödyntää 3m/s vastaisen pohjan putsaukseen.
Kuinka VDH navigoi tuollaisella tarkkuudella? Melkoinen ukko. Ehkä joku ennen navigaattoreiden aikaa tuollaisissa oloissa seilannut voisi kertoa.

VDH:n keskinopeus on ollut 5,7 solmua, Huuselan keski-VMG IMOCAssaan n. 7,3 solmua.

Bossu kirjoitti:

VDH:n keskinopeus on ollut 5,7 solmua, Huuselan keski-VMG IMOCAssaan n. 7,3 solmua.

VDH ohittanut Hornin majakan ja 20:00 UTC hetkellinen vauhti 8.4kn. Purjeita on varmaan jo vähän enemmän raotettuna, vaikka tuulta vieläkin riittää, 14m/s ja puuskissa reilusti yli 20m/s. Aallokko on helpottanut Hornin jälkeen.

Hienosti viilettää VDH. Kuvan suuntaan vähän ulompana aallokko oli 6 metristä ja majakan jälkeen koilliseen käännöksen jälkeen 3 metristä. Mihinkähän Ukko vielä ehtiikään, kun ikää ja kokemusta karttuu!

Olitko katsonut noita vrk-matkoja trackerin mobiilisovellukselta esim. ipadilla, koska "normaali" livetracker ei näytä samoja taulukkotietoja? Mobiilisovellus on muutenkin huonompi, koska siitä ei näe windytyn tuuli- ja aallokkotietoja yms.
VDH kiersi nyt Kap Hornin jo kuudetta kertaa ja yksin!
Tuoressa Yachting Monthly numerossa on muuten artikkeli GGR 2018:n tähänastisista havereista. Kipparit kertovat myrskytaktiikoistaan ja kohtalokkaista virheistään.

Onhan tuossa niemen kupeessa virtaus lännestä itäänpäin varmasti aika voimakas, tuultahan on VDH:lla ollut takaa koko ajan ja reippaasti. Tuuli on kuljettanut hyvin (6-7kn) ja siihen myötävirta päälle (2-3kn).

kvs kirjoitti:

Onhan tuossa niemen kupeessa virtaus lännestä itäänpäin varmasti aika voimakas, tuultahan on VDH:lla ollut takaa koko ajan ja reippaasti. Tuuli on kuljettanut hyvin (6-7kn) ja siihen myötävirta päälle (2-3kn).

Lue lisää

Suurin havaitsemani hetkellinen lukema GGR-veneillä on ollut VDH:n parin päivän takainen 8,4, jos muistan desimaalin oikein. Ja se on ainoa kerta yli 8s?. Katson päivittäin 2-3 kertaa. Oletteko havainneet yli 9 solmun nopeuksia?. Virtaukset ovat mukana trackerin gps- nopeudessa.

seppomartti kirjoitti:

Suurin havaitsemani hetkellinen lukema GGR-veneillä on ollut VDH:n parin päivän takainen 8,4, jos muistan desimaalin oikein. Ja se on ainoa kerta yli 8s?. Katson päivittäin 2-3 kertaa. Oletteko havainneet yli 9 solmun nopeuksia?. Virtaukset ovat mukana trackerin gps- nopeudessa.

Lue lisää

VDHlla oli juuri ennen Cap Hornia useita päivityksiä 8.4-8.7kts välillä. Noilla nopeuksilla pääsee 200mpk pintaan. Virtahan on tosi kova tuolla alueella kun pidempään tuullut, voi olla 3kts tuossa ulkopuolellakin. Saattoi olla yksi syy muuten VDHn reittiin, tuli kohtuu ajoissa melko lähelle rantaa - pienempi aallokko ja suurempi myötävirta. Melkoinen kettu uskoisin.

vahvistusta kirjoitti:

VDHlla oli juuri ennen Cap Hornia useita päivityksiä 8.4-8.7kts välillä. Noilla nopeuksilla pääsee 200mpk pintaan. Virtahan on tosi kova tuolla alueella kun pidempään tuullut, voi olla 3kts tuossa ulkopuolellakin. Saattoi olla yksi syy muuten VDHn reittiin, tuli kohtuu ajoissa melko lähelle rantaa - pienempi aallokko ja suurempi myötävirta. Melkoinen kettu uskoisin.

Lue lisää

Joo, VDH tuli 150 mailia ennen hornia 15-20 mailin etäisyydelle rannasta. Tähän on pakko olla joku hyvä syy. Kuitenkin riskiäkin kun maa lähellä.

Ihmettelijää kirjoitti:

Joo, VDH tuli 150 mailia ennen hornia 15-20 mailin etäisyydelle rannasta. Tähän on pakko olla joku hyvä syy. Kuitenkin riskiäkin kun maa lähellä.

Onhan tuolla Antarktista kiertävä Länsituulten virta, voimakkaimmillaan Draken salmessa, ja Kap Hornin virta. Näytti Ukko hakeutuvan juuri tuonne pienemmän aallokon ja voimakkaamman virran alueelle, vaikka jossain vaiheessa pelotti rannikolle suuntaavasta ajolinjasta, että on kenties (maston takia) tarvetta hakeutua Ba Cookin lahdelle.

vahvistusta kirjoitti:

VDHlla oli juuri ennen Cap Hornia useita päivityksiä 8.4-8.7kts välillä. Noilla nopeuksilla pääsee 200mpk pintaan. Virtahan on tosi kova tuolla alueella kun pidempään tuullut, voi olla 3kts tuossa ulkopuolellakin. Saattoi olla yksi syy muuten VDHn reittiin, tuli kohtuu ajoissa melko lähelle rantaa - pienempi aallokko ja suurempi myötävirta. Melkoinen kettu uskoisin.

Lue lisää

Ei tuo 200 mpk/vrk todellinen ollut. Selvästi joku kupru matkan laskennessa tuon kääntömerkin luona. Ehkä laskettu reitti meni selvästi kauempaa rannasta. Samoin tuo trackerin ilmoittama nopeus oli vähintäänkin outo. Välillä yli 8 solmua ja sitten seuraava alle 3 solmua. En tiedä mikä tuo nopeus on. Jossain väitettiin sen olevan keskinopeus edellisestä päivityksestä, siis ei hetkellinen nopeus.

Nyt appi näyttää VDH:lle vain 125 mpk viimeisen 24 h aikana. Aika suuri ristiriita siinäkin, että 12 h sitten oli yli 200. Puolethan olisi tuolloin samaa aikaa noissa.

Trackerin etäisyystyökalulla mitattuna tuoreimmasta sijainnista (25.11. 8 UTC) 24 h taaksepäin on matka 126 mpk. Siis pätee. Mutta siitä 12 h taakse on vain 66 mpk ja toisen 12 h vain 74 mpk. Siis missään vaiheessa Kap Hornin kierrossa ei ole syntynyt läheskään 200 mpk/vrk, vaan parhaimmillaan ehkä 150 mpk/vrk.

Joakim1 kirjoitti:

Ei tuo 200 mpk/vrk todellinen ollut. Selvästi joku kupru matkan laskennessa tuon kääntömerkin luona. Ehkä laskettu reitti meni selvästi kauempaa rannasta. Samoin tuo trackerin ilmoittama nopeus oli vähintäänkin outo. Välillä yli 8 solmua ja sitten seuraava alle 3 solmua. En tiedä mikä tuo nopeus on. Jossain väitettiin sen olevan keskinopeus edellisestä päivityksestä, siis ei hetkellinen nopeus.

Nyt appi näyttää VDH:lle vain 125 mpk viimeisen 24 h aikana. Aika suuri ristiriita siinäkin, että 12 h sitten oli yli 200. Puolethan olisi tuolloin samaa aikaa noissa.

Trackerin etäisyystyökalulla mitattuna tuoreimmasta sijainnista (25.11. 8 UTC) 24 h taaksepäin on matka 126 mpk. Siis pätee. Mutta siitä 12 h taakse on vain 66 mpk ja toisen 12 h vain 74 mpk. Siis missään vaiheessa Kap Hornin kierrossa ei ole syntynyt läheskään 200 mpk/vrk, vaan parhaimmillaan ehkä 150 mpk/vrk.

Lue lisää

Katselin Cap Hornia edeltävät 140mpk (siitä pisteestä mihin tuli lähelle rannikkoa), otti 22h VDHlta. Ihan hyvä venevauhti 36 jalkaisella silti. Trackerista löytyy enemmänkin pisteitä kun käyttää sitä alareunan sliderin sijaan sitä toista slideria siinä alhaalla. Siitä ei kukaan tiedä mitään kuinka usein YB oikeasti lähettää paikkaa. Yhden VDHn puhelun mukaan ehkä kerran tunnissa (VDH kyseli vaan niiden virrankulutuksesta kun hänelläkin sähköhuolia)

koneilija kirjoitti:

Katselin Cap Hornia edeltävät 140mpk (siitä pisteestä mihin tuli lähelle rannikkoa), otti 22h VDHlta. Ihan hyvä venevauhti 36 jalkaisella silti. Trackerista löytyy enemmänkin pisteitä kun käyttää sitä alareunan sliderin sijaan sitä toista slideria siinä alhaalla. Siitä ei kukaan tiedä mitään kuinka usein YB oikeasti lähettää paikkaa. Yhden VDHn puhelun mukaan ehkä kerran tunnissa (VDH kyseli vaan niiden virrankulutuksesta kun hänelläkin sähköhuolia)

Lue lisää

140 mpk/22 h eli 6,4 solmua ei ole hyvä venevauhti 36-jalkaiselle reippaassa avotuulessa. Ehkä on hyvä, jos lisää 36-jalkaiseen määreet 60-luvun suunnittelua ja pitkäkölinen. Tosin on VDH:kin päässyt yli 170 mpk/24 h tässä kisassa ja Tomy taisi päästä yli 190 mpk.

Ei ole harvinaista, että Suursaaressa 36-jalkainen purjehtii 24 tunnissa luokasta riippuen koko 155 tai 167 mpk radan. Tuossa on sentään aina osa kryssiä ja tuskin kovaa tuulta koko matkaa.

Joakim1 kirjoitti:

140 mpk/22 h eli 6,4 solmua ei ole hyvä venevauhti 36-jalkaiselle reippaassa avotuulessa. Ehkä on hyvä, jos lisää 36-jalkaiseen määreet 60-luvun suunnittelua ja pitkäkölinen. Tosin on VDH:kin päässyt yli 170 mpk/24 h tässä kisassa ja Tomy taisi päästä yli 190 mpk.

Ei ole harvinaista, että Suursaaressa 36-jalkainen purjehtii 24 tunnissa luokasta riippuen koko 155 tai 167 mpk radan. Tuossa on sentään aina osa kryssiä ja tuskin kovaa tuulta koko matkaa.

Lue lisää

Suursaari kisa kiinnosta pätkääkään eikä ole minkäänlainen vertailu. 8m vesilinjaisella veneellä maailmanympärivarusteilla tuo on hyvä keskinopeus ( rikivauriota) Ihan samaa voi kommentoida että miksi suursaari kisassa ollaan noin hitaita kun 2.3m pitkällä rungolla mennään 53.27kts Namibian kisassa

Joakim1 kirjoitti:

140 mpk/22 h eli 6,4 solmua ei ole hyvä venevauhti 36-jalkaiselle reippaassa avotuulessa. Ehkä on hyvä, jos lisää 36-jalkaiseen määreet 60-luvun suunnittelua ja pitkäkölinen. Tosin on VDH:kin päässyt yli 170 mpk/24 h tässä kisassa ja Tomy taisi päästä yli 190 mpk.

Ei ole harvinaista, että Suursaaressa 36-jalkainen purjehtii 24 tunnissa luokasta riippuen koko 155 tai 167 mpk radan. Tuossa on sentään aina osa kryssiä ja tuskin kovaa tuulta koko matkaa.

Lue lisää

Nykyveneet ovat noita GGR-veneitä nopeampia, Suursaari race , lyhyt kisa täydellä miehistöllä ja kevyt vene on eri asia. GGR:ssa en usko 218 tai edes 190 mpk matkoihin per 24h. Ne on poimittu trackkerista ja ilmeisesti ja se näyttää "perunoita". Kun yllä asiaa kommentoin niin 218mpk VDH:lle olisi saavutettu pelkällä rullagenoalla osittain reivattuna?. Tyypillisesti VDH:n vauhti on ollut noin 6.5 ja siihen pari solmua voi olla virran viemää eli hetkittäin yli 8 voi olla tottakin muttei riitä.
Oman kokemukseni mukaan 200 mpk/24h on aikamoinen haamuraja eikä sitä oikein saavuta pasaatissakaan, täydellä miehistöllä ja kovan tuulen spinnu jartkuvasti ylhäällä. Surffit tyypillisesti ovat 9-13 s ja minimit n 8s. Muttei sekään riitä 218 mailiin. Virtaa tosin on vähemmän 0.4-0,7s.
VDH:lla on edessään mielenkiintoinen reittivalinta kun vilkaisette tuuliennusteita Falklandin saarten pohjoispuolella. Suuntaa muuttaa varmaan idemmäksi mutta mitä sitten saarten pohjoispuolella?

seppomartti kirjoitti:

Nykyveneet ovat noita GGR-veneitä nopeampia, Suursaari race , lyhyt kisa täydellä miehistöllä ja kevyt vene on eri asia. GGR:ssa en usko 218 tai edes 190 mpk matkoihin per 24h. Ne on poimittu trackkerista ja ilmeisesti ja se näyttää "perunoita". Kun yllä asiaa kommentoin niin 218mpk VDH:lle olisi saavutettu pelkällä rullagenoalla osittain reivattuna?. Tyypillisesti VDH:n vauhti on ollut noin 6.5 ja siihen pari solmua voi olla virran viemää eli hetkittäin yli 8 voi olla tottakin muttei riitä.
Oman kokemukseni mukaan 200 mpk/24h on aikamoinen haamuraja eikä sitä oikein saavuta pasaatissakaan, täydellä miehistöllä ja kovan tuulen spinnu jartkuvasti ylhäällä. Surffit tyypillisesti ovat 9-13 s ja minimit n 8s. Muttei sekään riitä 218 mailiin. Virtaa tosin on vähemmän 0.4-0,7s.
VDH:lla on edessään mielenkiintoinen reittivalinta kun vilkaisette tuuliennusteita Falklandin saarten pohjoispuolella. Suuntaa muuttaa varmaan idemmäksi mutta mitä sitten saarten pohjoispuolella?

Lue lisää

Falklandin pohjoispuolella luulisi tosiaan menevän idemmäksi ja etelään vievän Brasilian virran itäpuolelle. Vaikuttaa, että tuuletkaan eivät olisi vastaisia niinkuin lähempänä Brasilian rannikkoa. Varmaan VDH:lla on omaa kokemusta ja hyviä radioamatöörejä säätietoja antamaan.

Joakim1 kirjoitti:

140 mpk/22 h eli 6,4 solmua ei ole hyvä venevauhti 36-jalkaiselle reippaassa avotuulessa. Ehkä on hyvä, jos lisää 36-jalkaiseen määreet 60-luvun suunnittelua ja pitkäkölinen. Tosin on VDH:kin päässyt yli 170 mpk/24 h tässä kisassa ja Tomy taisi päästä yli 190 mpk.

Ei ole harvinaista, että Suursaaressa 36-jalkainen purjehtii 24 tunnissa luokasta riippuen koko 155 tai 167 mpk radan. Tuossa on sentään aina osa kryssiä ja tuskin kovaa tuulta koko matkaa.

Lue lisää

Millaisia vuorovesi-virtauksia ja valtameren maininkeja kohtaat Suursaari-kisassa? Voi hyvänen aika taas näitä Joakimin kirjoituksia. Koittaisit jo ottaa järjen käteen ja kirjoittaa asiaakin - senkin besserwisher.

Mielenkiintoinen näkökulma valtamerellä seiluun venevauhtiin nimimerkillä kaikki.tyyni - miten vuorovesivirtaukset (ilman yhdysviivaa) ilmenevät Tyynellä valtamerellä tai keskellä Atlantia? Siellähän on merivirrat, mutta onko vuorovesi-ilmiön vuoksi vuorokausittain kääntyileviä virtoja keskellä valtamerta?
Sinänsä virta vie jos se sattuu olemaan myötävirta. Se siis voi parantaa vuorokausimatkaa, tai heikentää. Jonkunlaisella suunnittelulla kait voinee päästä sinne /- nollaa paremmalle puolelle tässäkin asiassa.
150 mailin vuorokausi on ihan hyvä 36 ft purrelle, mutta alle 100 jota jälkijoukko vetää, on hieman surkeasta heikompaa.
Onko valtamerellä nopeuden ylläpito sitten vaikeampaa kuin Suomenlahdella? Ei ainakaan tarvitse ottaa kovin lyhyitä tikkejä. Miten sitten edellä mainittu mainingin mörkö vaikuttaa? Tietysti tulee ristiaaltoja ja ikäviä vesikasoja jotka voivat kaataa veneen. Mutta voiko sen välttää ajamalla mahdollisimman hiljaa eli pienillä räteillä 3-4 solmun vauhtia vai kuten VDH, 6-8 kn?

Joakim1 kirjoitti:

140 mpk/22 h eli 6,4 solmua ei ole hyvä venevauhti 36-jalkaiselle reippaassa avotuulessa. Ehkä on hyvä, jos lisää 36-jalkaiseen määreet 60-luvun suunnittelua ja pitkäkölinen. Tosin on VDH:kin päässyt yli 170 mpk/24 h tässä kisassa ja Tomy taisi päästä yli 190 mpk.

Ei ole harvinaista, että Suursaaressa 36-jalkainen purjehtii 24 tunnissa luokasta riippuen koko 155 tai 167 mpk radan. Tuossa on sentään aina osa kryssiä ja tuskin kovaa tuulta koko matkaa.

Lue lisää

Olitko Joakim 2010 Suursaari kisassa. Jos olit, miten rikin trimmi toimi. Oliko kohdillaan ja miten sen huomasi venevauhdissa suhteessa muihin?
Suursaari kisassa on valoisat yöt, ei sysimustaa ja miehistöäkin enemmän kuin yksi.

Pessereita.kaikki.tyyni kirjoitti:

Millaisia vuorovesi-virtauksia ja valtameren maininkeja kohtaat Suursaari-kisassa? Voi hyvänen aika taas näitä Joakimin kirjoituksia. Koittaisit jo ottaa järjen käteen ja kirjoittaa asiaakin - senkin besserwisher.

Lue lisää

Niin Suursaarirace oli esimerkki useimmille täällä tutusta kisasta. Siinä ei päästä alkuunkaan yhtä hyviin vauhteihin kuin valtamerelle erittäin myötätuulivoittoista rataa ajaen kovien keskituulten alueilla ja usein merivirtojen avittamana. Silti siinäkin 160 mpk/vrk on hyvin tyypillinen lukema 36-jalkaiselle.

Esimerkinä reitin hitaudesta reittiennätys Suursaaressa on kahdelle eri pitkällä radalla n. 20 tuntia eli vastaa vain n. 200 mpk/vrk vauhtia, vaikka mukana on ollut veneitä, joilla on menty yli 400 mpk/vrk valtamerellä, ehkä jopa Itämerellä.

Tuolla alueella ajetaan Sydney Hobart Race. Siinä 36-jalkaiset pääsevät usein 200 mpk/vrk keskivauhtiin reilun 600 mpk kisassa. Tuossakin kisassa on aina pätkiä vastatuulta ja heikkoa tuulta saarten takana.

140 mpk/vrk ei ole siis hyvä nopeus 36-jalkaiselle, kun koko vuorokausi on ollut kovaa myötätuulta ja virtakin lähinnä myötäinen. Ihan kohtuullinen se on pitkäköliselle lyhyen vesilinjan raskaalle 36-jalkaiselle.

sdfgg kirjoitti:

Olitko Joakim 2010 Suursaari kisassa. Jos olit, miten rikin trimmi toimi. Oliko kohdillaan ja miten sen huomasi venevauhdissa suhteessa muihin?
Suursaari kisassa on valoisat yöt, ei sysimustaa ja miehistöäkin enemmän kuin yksi.

Lue lisää

Hyvä pointti. Espoo-Suursaari 2010 oli kovatuulinen, mutta ei sentään lähellekään GGR 2018:n olosuhteita Etelämerellä. Silti tässä kotimaisessa viikonloppukisassa Suomenlahdella oli yllättävän paljon keskeytyksiä, vaikka kyse ei ole yksinpurjehduksesta. 139 oli ilmoittautunut, 113 starttasi ja vain 18 venettä purjehti maaliin asti.
Mikä näin erilaisten purjehdusten vertailun tarkoitus on? Todistelua hyvistä venenopeuksista Suomenlahden kisoissa??

sdfgg kirjoitti:

Olitko Joakim 2010 Suursaari kisassa. Jos olit, miten rikin trimmi toimi. Oliko kohdillaan ja miten sen huomasi venevauhdissa suhteessa muihin?
Suursaari kisassa on valoisat yöt, ei sysimustaa ja miehistöäkin enemmän kuin yksi.

Lue lisää

"Suursaari kisassa on valoisat yöt, ei sysimustaa..."
Onneksi myös GGR fleetti on kesäolosuhteissa. Yön pimeys kestää 6-7 h tällä hetkellä ja päivä pitenee vielä 22. joulukuuta saakka.

Joakim1 kirjoitti:

Niin Suursaarirace oli esimerkki useimmille täällä tutusta kisasta. Siinä ei päästä alkuunkaan yhtä hyviin vauhteihin kuin valtamerelle erittäin myötätuulivoittoista rataa ajaen kovien keskituulten alueilla ja usein merivirtojen avittamana. Silti siinäkin 160 mpk/vrk on hyvin tyypillinen lukema 36-jalkaiselle.

Esimerkinä reitin hitaudesta reittiennätys Suursaaressa on kahdelle eri pitkällä radalla n. 20 tuntia eli vastaa vain n. 200 mpk/vrk vauhtia, vaikka mukana on ollut veneitä, joilla on menty yli 400 mpk/vrk valtamerellä, ehkä jopa Itämerellä.

Tuolla alueella ajetaan Sydney Hobart Race. Siinä 36-jalkaiset pääsevät usein 200 mpk/vrk keskivauhtiin reilun 600 mpk kisassa. Tuossakin kisassa on aina pätkiä vastatuulta ja heikkoa tuulta saarten takana.

140 mpk/vrk ei ole siis hyvä nopeus 36-jalkaiselle, kun koko vuorokausi on ollut kovaa myötätuulta ja virtakin lähinnä myötäinen. Ihan kohtuullinen se on pitkäköliselle lyhyen vesilinjan raskaalle 36-jalkaiselle.

Lue lisää

Joo, ja etenkin pienelle miehistölle, joka nukkuu kolmanneksen ajasta.

huono.vertailukohde kirjoitti:

Hyvä pointti. Espoo-Suursaari 2010 oli kovatuulinen, mutta ei sentään lähellekään GGR 2018:n olosuhteita Etelämerellä. Silti tässä kotimaisessa viikonloppukisassa Suomenlahdella oli yllättävän paljon keskeytyksiä, vaikka kyse ei ole yksinpurjehduksesta. 139 oli ilmoittautunut, 113 starttasi ja vain 18 venettä purjehti maaliin asti.
Mikä näin erilaisten purjehdusten vertailun tarkoitus on? Todistelua hyvistä venenopeuksista Suomenlahden kisoissa??

Lue lisää

2010 Suursaaressa oli ilmatieteen laitoksen mittapisteissä 20 m/s ja ylikin tuulia. Suursaaresta Helsingin edustalle 60 mpk kryssi. Ovatko GGR-kisaajat kryssineet 60 mpk 20 m/s tuulessa kisassaan? Suursaaren kierrossa ei oikein ole mahdollisuutta lasketella myötätuuleen, kuten GGR-kisaajat tekevät noissa tuulissa.

Itse oli tarkoitus lähteä kisaan gastiksi, mutta säätiedotuksen perusteella oli helppo päätös lähteä kipparin luokse grillaamaan ja kisaa netistä seuraamaan.

Suursaarirace on hauska tapahtuma. Jos ei tunnu kivalta, voi jättää kesken. Ei sen takia kannata kalliita purjeita rikkoa. Varsinkin, kun täällä olevan fleetin purjeet on pääosin tehty vallitseviin paljon kevyempiin tuuliin. Yksi maaliin purjehtineista kertoi, että mukaan otetuista 9 purjeesta 7 hajosi. Tosin kyse ei ollut ihan perusveneestä.

No koko juttuhan lähti vain siitä, että mielestäni 140 mpk/vrk ei ole hyvä nopeus 36-jalkaiselle. Pahoittelen, että mainitsin Suursaaren.

Omalla tuon kokoisella veneellä on useampi kerta menty perheen kanssa pks Visby väli suoraan. Pahimmillaan siihen on mennyt 2 vrk eli n. 140 mpk/vrk. Tällöin keli oli varsin epäsuotuisa eli puolet matkasta kryssiä ja välillä hyvin kevyttä tuulta. Jos ei ole kryssiä eikä kevyttä tuulta, menee reilusti nopeammin. Onko parempi esimerkki?

First 27 on kait aika lähellä Rustleria vesilinjapituudeltaan. 10cm lyhyempi? Mites se kulkee jos ei mennä surffissa? No cap hornille en kyllä lähtisi sillä.

Asiaavälillä kirjoitti:

First 27 on kait aika lähellä Rustleria vesilinjapituudeltaan. 10cm lyhyempi? Mites se kulkee jos ei mennä surffissa? No cap hornille en kyllä lähtisi sillä.

Tässä video, jossa väitetään First 27.7:llä purjehditun 110 mpk 12 tunnissa eli 220 mpk/vrk ja 9,2 solmun keskinopeus. En kyllä lähtisi tuolla (enkä Rustlerilla) GGR reitille. https://youtu.be/wkpJAyiafhk

Tuo kuljettu reitti yhdistellään pisteistä, saattoi mennä Isla Barnaveltin kummalta puolen hyvänsä.

Itselleni on kertynyt sen verran kokemusta pallonkierrosta ja merten ylityksistä (ARC ym), etten kokeilisi temppuasi, en varsinkaan ajoankkuria. Toimiva ja yksinkertaisempi vaihtoehto on säännöllinen pohjan puhdistus aina, kun siihen tulee tilaisuus (=pläkä tai ankkurointi). Pohjakasvullisuus tulee vähitellen eikä sitä edes huomaa alkuvaiheessa, ellei käy snorklaamassa. Paras aloittaa sukeltelu jo Atlantin puolella, kun vesi on lämmintä. Tyynen meren puolella opin senkin, että myrkkymaalaamaton taittolapapotkuri saattoi näkkien takia jumittua toimimattomaksi jo ennen kuin biosiidillä maalatussa pohjassa oli juuri mitään eliöstöä. Hyvä kikka potkurin suojaamiseen oli laittaa musta muovipussi tiiviisti sen ympärille aina, jos vene oli vähänkin pitempään paikallaan. Näkit tarvitsevat valoa lisääntyäkseen. Siksi musta pussi! Tietysti pussi pitää poistaa ennen moottoriajoa, mutta se on pienempi juttu kuin kalkkeutuneen merirokon kaapiminen ja teräsvillalla hankaaminen.