Vuosi 2018 on takana ja tämä vuosi oli taas erittäin lämmin. Kaisaniemen asemalla tehtiin urakalla lämpöennätyksiä eikä muu Suomi jäänyt näistä osattomaksi.
Aloitetaan vuoden keskilämpötilasta. Se oli 7,28, joka sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa sijalle 3. Erityisen hämmästyttävää tähän nähden oli se, että helmi- ja maaliskuu olivat hieman normaalia kylmempiä. Toukokuu oli ennätyslämmin (15,5). Koko kesä oli ennätyslämmin (18,33) . Touko-syyskuun (16,7) aika löi kaikki ennätykset kirkkaasti eli saimme nauttia poikkeuksellisista lämmöistä pitkään. Näin lämpimiä kesiä emme tule sentään näkemään aivan pian.
Koko vuotena oli vain kaksi normaalia kylmempää kuukautta, suhde siis 10:2. Tällä palstalla oleilee kirjoittaja, joka arvostaa tätä näyttöä yli kaiken. Hän on tietenkin jo ymmärtänyt asian.
Mutta eteenpäin, Suomessa lyötiin kaikkien aikojen kasvukauden lämpösumma. Näin tehtiin lähes kaikilla asemilla. Kasvukauden pituuskin oli ennätysluokkaa, ylitti 210 vrk etelässä.
Oliko kyseessä taas säätä tai sattumaa, kuten varmaan joku ajattelee. Jokainen ajatteleva ihminen voi tehdä seuraavasta johtopäätöksiä. Kaisaniemessä on tällä vuosikymmenellä mitattu jo viisi 7 asteen vuosikeskilämpötilaa eli tästä vuodesta huolimatta ainakin puolet vuosista on ollut 10-luvulla yli 7 astetta. Jos katsotaan mittaushistoriaa, niin 7 asteen ylitys on ollut vuosina 1829-2018 hyvin harvinaista eli vain noin joka 17 vuosi keskimäärin pitäisi olla näin lämmintä.
Kaikkiaan 7 asteen ylityksiä on ollut 11. 1930-luvulta lähtien. Ja aiemmin ennätys oli 2 ylitystä vuosikymmenessä. Vuodesta 2008 ylityksiä on ollut 6. Kaikkein lämpimimmät vuodet ovat järjestyksessä 2015, 2008, 2018 ja 2014, 1938, 2000. Tilastot osoittavat kiistatta sen, minkä muutenkin tiedämme, ilmasto lämpenee vauhdilla Suomessa eikä tälle kehitykselle ole loppua,
Aloitetaan vuoden keskilämpötilasta. Se oli 7,28, joka sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa sijalle 3. Erityisen hämmästyttävää tähän nähden oli se, että helmi- ja maaliskuu olivat hieman normaalia kylmempiä. Toukokuu oli ennätyslämmin (15,5). Koko kesä oli ennätyslämmin (18,33) . Touko-syyskuun (16,7) aika löi kaikki ennätykset kirkkaasti eli saimme nauttia poikkeuksellisista lämmöistä pitkään. Näin lämpimiä kesiä emme tule sentään näkemään aivan pian.
Koko vuotena oli vain kaksi normaalia kylmempää kuukautta, suhde siis 10:2. Tällä palstalla oleilee kirjoittaja, joka arvostaa tätä näyttöä yli kaiken. Hän on tietenkin jo ymmärtänyt asian.
Mutta eteenpäin, Suomessa lyötiin kaikkien aikojen kasvukauden lämpösumma. Näin tehtiin lähes kaikilla asemilla. Kasvukauden pituuskin oli ennätysluokkaa, ylitti 210 vrk etelässä.
Oliko kyseessä taas säätä tai sattumaa, kuten varmaan joku ajattelee. Jokainen ajatteleva ihminen voi tehdä seuraavasta johtopäätöksiä. Kaisaniemessä on tällä vuosikymmenellä mitattu jo viisi 7 asteen vuosikeskilämpötilaa eli tästä vuodesta huolimatta ainakin puolet vuosista on ollut 10-luvulla yli 7 astetta. Jos katsotaan mittaushistoriaa, niin 7 asteen ylitys on ollut vuosina 1829-2018 hyvin harvinaista eli vain noin joka 17 vuosi keskimäärin pitäisi olla näin lämmintä.
Kaikkiaan 7 asteen ylityksiä on ollut 11. 1930-luvulta lähtien. Ja aiemmin ennätys oli 2 ylitystä vuosikymmenessä. Vuodesta 2008 ylityksiä on ollut 6. Kaikkein lämpimimmät vuodet ovat järjestyksessä 2015, 2008, 2018 ja 2014, 1938, 2000. Tilastot osoittavat kiistatta sen, minkä muutenkin tiedämme, ilmasto lämpenee vauhdilla Suomessa eikä tälle kehitykselle ole loppua,
Vastaukset 28
Vanhimmat
Minä olen taas ihmetellyt toista asiaa. Nimittäin kun tilastot osoittavat gwn näin selvästi, mistä tuo denialismi oikein sikiää?
NASA myöntää, että vuodesta 1850 vuoteen 2016 on viilentynyt 0,2 astetta, joten mikä tuossa niin kovasti pelottaa?
Ei kannata uskoa noita ilmastojulistajia, koska vähempilahjaisia alkaa ahdistamaan.
https://journal.fi/tt/article/view/76489/37766
Mikä tuolla välillä on viilentynyt? Sinulle on palstalla useaan kertaan jo huomautettu siitä, että ilmaston muutoksia tutkitaan vertailemalla kymmenien vuosien säätilastojen keskiarvoja, kun ilmasto on määritelty 30 vuoden keskiarvoksi säätilastoista.
Tuossa väitteessä lähtökohdaksi on virheellisesti otettu yhden vuoden keskilämpötilalämpötila, joten siltä pohjalta tehdyt päätelmät ovat edelleenkin pielessä. Muistutan asiasta myös seuraavan kerran kun esität saman virheellisen väitteen.
Saat huomautella ihan vapaasti, se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että ilmasto on viilentynyt 0,2 astetta 166 vuoden aikana.
Mielipiteelläsi ei ole merkitystä.
Mikä sairaus vaivaa niitä, jotka keskustelevat tieteestä kuin olisivat sodassa kaikkia muita kirjoittajia vastaan? Erittäin rumaa nimittelyä, kiihkofundamentalisista paatosta omien yksisilmäisten totuusväittämien puolesta. Kaikkien muiden alatyylistä nimittelyä ja kyseenalaistamista.
Tyyli on kuin vierasmaalaisella, joka on asetettu tehtäväänsä hajottaa yhteiskuntaa sisältä päin sekoittamalla ihmisten pohdinnat...
Erityisesti tieteestä ja tekniikasta keskustelijat käyttäytyvät näillä palstoilla erittäin epäkohteliaasti ja ala-arvoisesti. Kuin olisi yksin tietäjä ja muut eivät ymmärtäisi mitään.
Mistä on kysymys? YTHS ja psykiatrinen vastaanotto ehkä kannattaisi valtaosalla.
Vai mitä mieltä olette? Onko mielenhäiriö yleinen ongelma nykyään tekniikan opiskelijoiden riesana? Ei luulisi. Kanssaihmisten panetteluun täytyy olla joku omakohtainen mielenterveydellinen syy. Vai mistä on kysymys?
Ketä tarkoitat? Tätä viestiäkö?
"Minä olen taas ihmetellyt toista asiaa. Nimittäin kun tilastot osoittavat gwn näin selvästi, mistä tuo denialismi oikein sikiää?"
Mitkä tilastot osoittavat AGW ta ?
Lämpö- ja kylmyysennätyksistä huolimatta vuosi 2018 jää historiaan vain tähän astisen mittaushistorian kuudenneksi lämpimimpänä vuotena.
http://www.drroyspencer.com
Ilmasto oli viileämpi 2018 kuin 2017.
Mikä siinä on epäselvää?
Ei nuo paikalliset säätiedot liity tämän palstan aiheeseen mitenkään, vaikka eelis niitä epätoivoisesti koittaa nostella.
Vuosi 2018 oli selkeästi viileämpi, kuiin vuosi 2017.
Aloittaja kertailee säätietoja, kuten tapanaan on, vaikka säätiedoille on ihan oma palsta.
Miksiköhän eelis ei muistele vuoden 2017 hellepäiviä?
Oliko niitä liian vähän muisteltavaksi?
Säätiedot ovat aina niitä tilastoja, jotka eivät asianosaista miellytä. Jos nyt kerran vuosikymmenessä tulee kylmempi kuukausi tai edes päivä, silloin säätiedot alkavat kummasti kiinnostaa...:D
Vaan kaikki nuo "säätiedot" perustuvat miltei 190 vuoden ilmastotilastoihin. Jos mitataan kuukausiennätys, se ei ole enää säätä, vaan osoittaa ilmastosta jotakin. Vielä enemmän osoittavat vuosiin liittyvät ennätykset. Ne kun ovat huomattavasti vaikeampia saavuttaa kuin kuukausienkat: ellei ilmasto lämpenisikään, ne olisivat jo ihmeitä.
Mutta koska ilmasto lämpenee, entiset ennätysrajatkin alkavat arkipäiväistyä: ensin niitä tapahtuu kerran 10.s vuosi, sitten viides, sitten joka toinen..,
Ja kun silmäillään vuosikymmeniä, nähdään trendi. Kumma muuten etteivät ennätyksetkään teitä kiinnosta, vaikka kuulemma juuri niiden puute todistaa lämpenemistä vastaan.
Vaan kun ennätyksiä tulee tuhkatiheään, kuten vuonna 2018, ne olivatkin vain säätä. Kummallista säätä tosiaan, teidän mukaan kylmenevässä ilmastossa. Vilkaiskaapa 1800-lukua, tuliko paljonkin niitä ennätyksiä, siis lämpimään suuntaan. Eikö? Miksiköhän? :DDD
No tokihan minäkin myönnän, että ilmasto kylmeneekin, noin 10 000 vuoden kuluttua. Mutta sitä odotellessa joudutaan kärsimään gw.stä.
Ilmasto on määritelty pitkän ajan (30 vuotta) keskiarvoksi säätilastoista. Tämä palsta on tarkoitettu keskusteluun ilmaston kehityksestä.
Se toinen palsta nimeltään "Sää" on tarkoitettu keskusteluun säästä, joka siis on ulkona näkyvien olosuhteiden satunnaisvaihtelua ilmaston mukaisen keskiarvon ympärillä. Säähän kuuluvat niin ennätyshelteet kuin kylmyysennätyksetkin, kuten palstalla on monasti muistettu mainita.
Tehkää säähän liittyvät avauksenne sääpalstalle.
Tuossapa ilmatieteenlaitoksen tiedote. https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/819089025
Olet ymmärtänyt väärin jos kuvittelet, että kaikki tapahtumat, jotka eivät sisälly 30 vuoden ilmastotilastoon, ovat säätä. Päinvastoin, juuri erilaisia tilastoja seuraamalla pääsee selvyyteen siitä, millaista kehitystä ilmastossa on meneillään. Säät tietenkin myös vaikuttavat tilastoihin.
Erityisen selvää se on nyt, kun ilmastonmuutosta pitää tarkkailla lyhyemmällä aikavälillä, juoksevilla keskiarvoilla. Tiedän, että 30 vuoden sarja näyttää nyt olevan teille eräänlainen pelastusrengas: mistä ei saa puhua, sitä ei tapahdu.
Säätä ei kuitenkaan ole se, että 10-luvulla on vuosikymmenen keskilämpötila noussut uusiin korkeuksiin, säätä ei ole se, että tällä vuosikymmenellä on viisi huippulämmintä vuotta, eikä säätä ole se, että lämpöön liittyviä kuukausiennätyksiä on tehty lukuisia.
Nimittäin ilmasto on tietynlainen todennäköisyysjakauma, jossa asiat tapahtuvat suhteellisen ennustettavalla tavalla. Sata vuotta sitten vuosien keskilämpö jakautui eri tavalla kuin nyt. Tämä taas johtuu ilmaston lämpenemisestä Suomessa. Enää emme näe Kaisaniemessä 3 asteen vuosikeskiarvoja, ehkä kerran 10 vuodessa viiden. Aikaisemmin taas viisi astetta oli normaali vuosi. Tämän jakauman ääripäihin mahtuivat niin 3 kuin 7 astetta.
Sanottu pätee tietenkin myös kuukausiennätyksiin. Vaikka ennätyksissä on aina poikkeukselliset olosuhteet, olisi täysin käsittämätöntä miksi lämpöennätyksiä nykyään tulee 4-5 vuosikymmenessä. Jokainen varmaan ymmärtää, että 190 vuoden sarjassa ei pitäisi ennätyksiä esiintyä kuin korkeintaan yksi vuosikymmenessä. Sitä paitsi, myös kylmyysennätyksiä pitäisi esiintyä samaan tahtiin.
Lämpöennätysten esiintyminen selittyy vain ilmaston lämpenemisellä, vaikka se ei olekaan ainoa tekijä ennätyksissä.
Aloittajan kannattaisi tutkia myös mitä NASAn satelliittimittaukset kertovat menneen vuoden säästä, 40 vuoden aikasarjassa 6. sija. Aloittajan logiikalla ei paha ottaen huomioon, että ilmasto on vain 30 vuotta.
http://www.drroyspencer.com/2019/01/uah-global-temperature-update-for-december-2018-0-25-deg-c/
Tuo käyrä on paras mitä olen nähnyt. Minä otin linkin ylös jo jokin aika sitten, ja seuraan sitä sähköpostin kautta. Se on ainoa ajantasainen käyrä mitä tänne on linkitetty. Mielenkiintoisinta siinä on lyhytaikaiset vaihtelut, jos ymmärtää mitä ne todistaa. Ne todistaa nimenomaan alarmisteja vastaan. Ne todistaa, että lämpötilan muutokset aiheuttaa aurinko.
Tietysti tuo käyrä todistaa jotakin vain sellaiselle joka osaa lukea käyriä ja tietää ilmakehässä vallitsevat todelliset luonnonlait. Alarmistithan ei niitä tiedä, kun ovat sitoutuneet 1800-luvun huuhaa tietoon. Se tieto on pelkkää arvausta.
On vaan kummallista, että niitä arvauksia edelleen opetetaan yliopistossa tietellisenä totuutena. Oppilaiden olisi syytä ymmärtää, että professoritkin usein opettaa sitä mihin itse uskoo,, ja sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Yhdessä oppilaitoksessa aikanaan yritti yksi opettaja syöttää soopaa psykologiasta. Porukka oli kuitenkin jo niin valistunutta, etta aivan ranttaliksihan se meni. Sitten se pöljä oli sitä porannut sosiologian opettajalle, ja se oli aivan kauhuissaan, kun tuli pitämään ensimmäistä tuntia.
No aihe oli porukalle jo valmiiksi vastenmielinen, joten meitä oli paikalla vain kaksi. Mentiin open kanssa kahville ja juteltiin. Hän oli aivan asiallinen. Me sitten valistettiin muita, ja niin saatiin sekin aine kahlattua läpi. Yksi huono opettaja voi pilata kaiken.
Tieteellisenä totuutena ei saisi opettaa mitään muuta kuin tieteellistä totuutta. Todistettu fakta ja teoriat pitäisi erotta niin selkeästi, ettei varmasti tulisi väärinkäsitystä. Valitettavasti likikään aina ei niin käy. Turhan usein se jää oppilaan vastuulle, ja hän joutuu kuitenkin tenttimään sen opettajan näkemyksen mukaan.
Niin ne samat valheet siirtyy sukupolvelta toiselle, vaikka jokin muu tieteenala on ne saattanut kumota jo kauan sitten, Näin juuri on käynyt ilmastotieteessä. Teollisuudessa on aivan toisenlainen tieto ilmakehän kaasuista, ja se tieto on laboratoriossa mitattua tieteeellistä faktaa.
Ne jotka täälläkin jauhaa niistä aaltoalueista ei ymmärrä asiasta yhtään mitään. Ei näissä asioissa ole yli sata vuotta vanhoilla väittämillä mitään arvoa. Täytyy myöskin YMMÄRTÄÄ mitä tapahtuu ja miksi tapahtuu.
Sellainen asia kuin atomin viritystila on jankkajille aivan outo. Eihän siitä tiedetty mitään 1800-luvulla. Se molekyylien värähtelyteoria on aivan pötyä. Se on keksitty tieteen aamuhämärissää.Nykyteoria on, että kun atomit saa lisää energiaa, niiden viritystila muuttuu. elektsonien radat muuttuu.
Tiedä häntä sitten onko sekään vielä lopullinen totuus. Joka tapauksessa energia suurentaa atomeita. Aine laajenee. Niin tapahtuu sekä kiinteille aineille että myös nesteille ja kaasuille. On aivan samantekevää missä muodossa se energia tulee. Energia on energiaa.
Lue edes joku fysikaalisen kemian peruskurssin kirja.
Ei se käy kun jokaisen fysikaalisen kemian kirjan alkupuolella esitellään kineettinen kaasuteoria. Sen lukeminen veisi perusteet vänkäämiseltä, joten tietenkään ei voi lukea oppikirjaa. Kreationistitkin torjuvat kaiken sen oppikirjoissa esitetyn tiedon ja jopa havainnotkin, jotka ovat vastoin heidän omaa maailmankatsomustaan.
Minulla on ne havainnot ja sinulla teoria. Ymmärtääkö alarmisti edes mitä tarkoittaa san teoria. Minä ymmärrän havainnon ja teorian eron. Teoria on kuvitelma siitä miten uskotaan asian olevan. Teoria on joko tosi tai epätosi. Vasta havainnot todistaa sen joko todeksi tai epätodeksi.
Ilmastotieteen teorian perusteet on todistettu epätosiksi jo 1930-luvulla, eikä sitä tulosta pysty kumoamaan kineettisellä kaasuteorialla, joka on pelkkä teoria. Katsoin muutama kuukausi sitten Wiklipediasta, mitä siellä kyseisestä teoriasta on tietoa.
Kaikki mitä sen teorian perusteella väitetään on mielikuvituksen tuotetta. Minulla taas on insinööreiltä saamani opetus ja käytännon kokemus kaasuista. Kyllä käytäntö aina toistasataa vuotta vanhat teoriat hakkaa. Typpi absorboi hyvin voimakkaasti lämpöä.
Asiaa havainnollistettiin yhdessä Amerikkalaisessa filmissäkin jossa havainnollistettiin tiedettä. Siinä selitettiin myös tapahtuneen jäätymisen tieteellinen perusta. Astiaan jossa oli kukkia kaadettiin nestetyppeä, ja kukat jäätyivät silmänräpäyksessä.
Ylivertaisuusvinouma tuottaa taas tälläistä: "Kaikki mitä sen teorian perusteella väitetään on mielikuvituksen tuotetta. Minulla taas on insinööreiltä saamani opetus ja käytännon kokemus kaasuista. Kyllä käytäntö aina toistasataa vuotta vanhat teoriat hakkaa."
Vian ei tarvitse olla suuri jos se sijaitsee juuri oikeassa paikassa.
Joo sinulla on se vinouma ja insinööreillä ylivertaisuus ainakin sinuun verraten.Kaksi niistgä insunööreistä oli lisäksi huippuhitsareita. Toinen oli minun opettajani ja toisesta tuli minun pomoni sitten kun hän valmistui. Molempien kanssa oli molemminpuoleinen kunnioitus.
Minulla on niitä piemiä vikoja, mutta sinulla on tuo yksi suuri vika tuo dunning kruger. Mitään muuta et ole tänne koskaan saanut aikaisiksi. Nuo muutaman rivin vittuilut todistaa nimenomaan siitä vinoumasta. Luulee olevansa ylivertainen, kun saa aikaisiksi muutaman rivin. Aika vakava on tauti.
Niin ja Antarktiksella oli melkein 100 C astetta mutta pakkasta.
Ainoastaan lämmin sää vaikuttaa ilmastoon.
Joko on Pohjoisnapa sulana niinkuin Hansen ennusti 30 vuotta sitten? Vai onko se säätä?
Satelliittimittausten mukaan 2018 oli kuudenneksi lämpimin vuosi maailmassa 40 vuotisen mittausdatan perusteella.
Mutta ihankuin lämpötila olis nyt laskusuunnassa 2016 huipuista? No aika näyttää... Satelliittimittauksia pitäisin aika luotettavana lähteenä, datan manipuloinnin vaara on pienempi.
Sen tuosta alemman linkin kuvasta voi ainakin todeta keskiarvojen perusteella, että lämpötila ei ole juurikaan muuttunut (n. 0.15 c) viimeisen 20 vuoden aikana. Sitä ennen on kyllä ollut lämpenevä trendi olemassa.
http://www.drroyspencer.com/2019/01/uah-global-temperature-update-for-december-2018-0-25-deg-c/
Mitään muutosta ei ole kuitenkaan havaittavissa, pelkkää luonnollista vaihtelua.
http://eno1one.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162952-jarkyttava-havainto-ilmastonmuutos-perustuu-virheisiin
Näinkin voidaan todeta.
Ja Ei ainakaan sitä muutosta mitä ilmastomallit ovat ennustaneet.
Onkos Pekka Hjelt julkaissut aiheesta jonkun vertaisarvioidun tutkimuksen? Jos on niin kiinnostaa, linkkiä tai doi - koodia kiitos. Tuossa Uuden Suomen mielipide - palstalla hän ei ainakaan sellaiseen viitannut.
Väite on niin vakava että tiedelehdessä julkaistuna se saisi välittömästi huomiota.