Suolat ja niiten käyttö

papat

TV ravintoterapeutti puhuu suolasta ja sen käytöstä, Kuulema se aiheuttaa verenpaineta, muatta ei keskustella että sen puute aiheuttaa sydämmen rytmihäiriöitä. Toisekseen puhutaa eri suola lajista, Miksi, Ihmisen suola on merisuola.Pystyykö elimistö kuinka hyvin käyttäm,ään näitä eri suola lajeja

9

<50

Vastaukset

  • Suomalainen syö suolaa aina liikaa koska sitä on kaikkialla. Pelkästään leivästä sitä saa yleensä enemmän kuin suositus on. Lajit on sitä hienostelun pilkun viilausta, ei mitään eroja todellisuudessa.

  • NCBI:n tutkimuksen 'Hikoilumäärät ja natriumhäviöt työn aikana kuumuudessa" (Sweat rate and sodium loss during work in the heat, PMCID: PMC2267797) mukaan voi natriumhävikki lämpöisessä olosuhteessa yhden raskaan työpäivän aikana olla suolaksi muutettuna jopa 15 grammaa tai mahdollisesti enemmänkin mikäli hikoilua aiheuttava tilanne tulee eteen niin ettei ihminen siihen ole ehtinyt tottua. (Kuten vaikkapa aurinkoloma tropiikissa).

    Törmäsin tuohon tutkimukseen kun hain syytä aamuisin esiintyviin suonenvetoihin/kramppeihin jotka tuntuvat saavan alkunsa nilkkojen tietämiltä. Olen hikoillut useita päiviä ihan vaan rannalla, aurinkoa palvoen.

    Tutkimuksessa on paljon merkittävää tietoa, huolellinen tutkimus jossa 29 koehenkilöä treenasi 35°C ja 50% RH olosuhteessa (kesä sekä talvi -aikoina) ja hikoilua mitattiin kattavasti.

    Tulosten mukaan hikoiluhävikki voi olla 12 tunnin työpäivän aikana jopa 12 litraa vettä, mutta 8 -10 litraa on tavallista. (Tutkimuksessa käsitellään vain hikoilua + persiraatiota, ei kokonaishävikkiä eli hikoilu + perspiraatio + hengitys + viemäröinti). Siis jopa 1 litra tunnissa pelkästään iholta haihtuvaa/erittyvää vettä + natriumia).

    Hikoilun aiheuttama natriumhävikki puolestaan voi tuolloin olla yli 10 g päivässä, mikä vastaa yli 25 g suolaa. Eli jopa yli 2,5 g suolaa tunnissa. (Itse olen tuntenut painavaa syyllisyyttä kun olen imeskelyt 0,5 g suolarakeita per tunti, hikoillessani aurinkorannalla).

    Tulosten keskiarvojen mukaan hikoilumenetykset 10 tunnin vuorossa, jopa maltillisessa ympäristössä, olisivat 4,7 litraa kesällä ja 4,1 litraa talvella. Eli keskimäärin 4,25 litraa 10 tunnin aikana ja siis 0,425 litraa tunnissa. (Puolisen litraa pitäisi siis juoda vettä vetenä kun hikoilee maltillisessa ympäristössä. Sillä ei ole merkitystä aiheutuuko hikirauhasten aktivitetti siitä työstä jonka lihakset tekevät vaiko ulkopuolisen vaikuttimen kuten auringon säteilyn seurauksena, hikoilu on kehon autonominen korjaava toimenpide epänormaalin suureksi kohonnutta kehon lämpötilaa vastaan).

    Keskimääräiset ilmastoon sopeutuneet ja soputumattomat natriumhäviöt 10 tunnin työjaksossa, ympäristössä 35 ° C ja 50% RH, olisivat 4,8 g ja 6 g, jotka suolana ovat 12 g ja 15 g. (Eli keskimäärin 13,5 g, ja siis 1,35 g per tunti).

    Tutkija varovasti esittää, että koska nykyisen terveysmantran mukaan pitää vähentää natriumin saantia, tulee tärkeäksi, että työntekijöitä koulutetaan syömisen tärkeydestä ateriataukojen aikana sekä natriumipitoisten ruokien tarpeellisuudesta vihamielisissä olosuhteissa työskennellessä. Useimpien urheilujuomien sisältämän suuren hiilihydraattipitoisuuden vuoksi niiden suositteleminen ei olisi järjellistä; nestemäisissä korvaavissa juomissa tulisi olla paljon vähemmän hiilihydraatteja ja mieluiten yli 15 mmol/litra natriumia.

    Linkki tutkimusraporttiin: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2267797/ Julkaisija: National Center for Biotechnology Information, U.S. National Library of Medicine. Tutkijat: Graham P Bates ja Veronica S Miller.

    • Tutkimuksen loppupäätelmät ovat:

      1. Keskimäärin 10 tuntia keskimäärin kuumissa olosuhteissa työskentelevät ihmiset menettävät 4,8–6 g natriumia (Na), mikä vastaa 12–15 g suolaa (NaCl) akklimaatiosta riippuen. Hikoilun määrän ja natriumpitoisuuden huomattavien suurten yksilöiden välisten erojen vuoksi yksilökohtaiset hävikit voivat kuitenkin olla paljon suurempia tai pienempiä. Tämä välttämätön elektrolyytti (siis natrium sekä vesi) on korvattava neste-epätasapainon välttämiseksi, joten syöminen vuoron aikana on pakollista. (Tutkija sanoo, että pitää syödä (suolapitoista) ruokaa koska ei voi/uskalla nykyisessä terveyshölmöilyilmapiirissä sanoa, että ihminen voi vain imeskellä suolarakeita tai nuolla suolakiveä sekä juoda vettä vetenä).

      2. Yksi työjakso kuumuudessa akklimatisoituneelle henkilölle riittää aktivoimaan natriumia säästäviä mekanismeja. Epäaklimitoituneet työntekijät tarvitsevat kuitenkin pidempää altistumista. Työntekijälle, joka alkaa työskennellä vaikeissa olosuhteissa, olisi annettava vähintään 10 päivää sopeutua ennen raskas käsityötä. (Tätä epäaklimatisoitua tilannetta saa naureskella tropiikissa alinomaa kun viileistä olosuhteista saapuvat turistit ensin hikoilevat rannalla hammasta purren päivän tai enintään kaksi ja sitten viettävät loput niistä kahdesta lomaviikosta pahasti kuivuneena ja natriumpuutteen takia äkäisenä basaareita, baareja ja ostareita koluten, visusti vättäen sitä aurinkoa jota olivat lähteneet palvomaan).

      3. "Makujuomat" (siis limppari, olut, viini, yms) sekä urheilujuomat ovat suosituskelvottomia kuumissa ympäristöissä työskenteleville ihmisille niiden erittäin korkean energiasisällön vuoksi. Ihanteellisessa teollisuuskäyttöön tarkoitetussa nestekorvaavassa juomassa tulisi olla merkittävän suuri natriumpitoisuus ja vähäinen hiilihydraattimäärä. (Ja vielä kerran, m.m. kuuman auringon alla levyttäminen on aivan vastaava tilanne kuin on raskaan työn tekeminen lämpimässä ilmastossa).


    • Natriumia saa tavallisesta kivennäisvedestä ja lisää saa kivennäisvedestä johon sitä on lisätty tarkoituksella normaalia enemmän. Suolaa käyttöä ei tarvitse lisätä lainkaan. Sitä saa varsinkin eineksistä, juustoista, makkaroista jne aivan liikaa muutenkin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Natriumia saa tavallisesta kivennäisvedestä ja lisää saa kivennäisvedestä johon sitä on lisätty tarkoituksella normaalia enemmän. Suolaa käyttöä ei tarvitse lisätä lainkaan. Sitä saa varsinkin eineksistä, juustoista, makkaroista jne aivan liikaa muutenkin.

      Kaikki eivät syö "eineksiä" eli junkkia lainkaan, kun ruokavalio painottuu prosessoimattomiin elintarvikkeisiin suolan saanti voi helposti jäädä liian vähäiseksi.

      Mutta tuon tutkimuksen pointti on siinä, että sellaisina päivänä kun ihminen tekee jotain joka pane hänet hikoilemaan todella runsaasti, natriumin (suolan) ja veden menetys voi olla erittäin merkittävä, terveydelle vaarallinen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kaikki eivät syö "eineksiä" eli junkkia lainkaan, kun ruokavalio painottuu prosessoimattomiin elintarvikkeisiin suolan saanti voi helposti jäädä liian vähäiseksi.

      Mutta tuon tutkimuksen pointti on siinä, että sellaisina päivänä kun ihminen tekee jotain joka pane hänet hikoilemaan todella runsaasti, natriumin (suolan) ja veden menetys voi olla erittäin merkittävä, terveydelle vaarallinen.

      Suomalainen saa pelkästään leivästä suolaa enemmän kuin suositukset ovat. Hellepäivien jutut voi jättää omaan arvoonsa. En ole koskaan elämässäni ottanut suolaa ylimääräisesti mistään syystä.


  • Vanhakansakin tiesi, vichyä kumalla, kivennäisvesi sisältää yleensä natriumia ja tarpeellista kaliumia. Aika harvalle on ongelmana liian pienet pitoisuudet, yleensä ongelma on päinvastainen.

    Nykyisin käytetään töissä joissa olosuhteet ovat kuumat, ns kuumatyöjuomaa jota ei ole hiilihapotettu eikä sisällä sokeria kuin tarpeellisen määrän, mutta sisältää tarpeelliset hivenaineet. Vastaavia kuin ns light kuntojuomat.

    • Kivennäivedet tietenkin sisältävät mineraaleja mutta määrät ovat usein hyvin pieniä. Alla on Fineli tietokannasta tehty vertailu kolmen kivennäisvesituotteen välillä, sellaisten jossa on ko tuoteista eniten natriumin ja kaliumia. Ainesosarivit joissa määrät ovat nollia on poistettu, niitä on paljon koska kyseessä on vedet.

      Suolaa saa siis eniten sitä sisältävistä (kahdesta) kivennäisvesituotteesta 1.15 grammaa per litra. Jos hikoilee 12 litraa ja sinä aikana juo 12 litraa ko tuotetta niin sitten saisi korvattua menettämänsä natriumin ja nesteen.

      Mutta jos juokin 12 litraa sijalla 3 olevaa tuotetta niin saakin vain 0.255 grammaa per litra eli ainoastaan noin 22 % natriumin tarpeesta mutta vettä tarpeekseen.

      Jos erehtyykin juomaan 12 litraa tuote2:ta (jossa on eniten suolaa ja siis eniten natriumia) niin saa energiaa 11.38 kCal /100g eli yhteensä huimat 1366 kCal. Tuote3 (jossa niinikään on eniten suolaa ja siis eniten natriumia) sen sijaan sisältää 0 kCal energiaa.

      Muut kivennäisainepitoisuudet kuin suola (NaCl) ovat häviävän pieniä, tietokannassa olevien kivennäisvesituotteiden osalta.

      Vertailu:
      aines (per 100g): tuote3 / tuote2 / tuote1
      energia, laskennallinen (kCal): 0 / 11.38 / 11.38
      hiilihydraatti imeytyvä (g): 0 / 2.8 / 2.8
      sokerit (g): 0 / 2.8 / 2.8
      fruktoosi (g): 0 / 2.8 / 2.8
      kalsium (mg): 4.7 / 4.7 / 4.7
      rauta (mg): 0.06 / 0.06 / 0.06
      jodidi (jodi) (µg): 1 / 1 / 1
      kalium (mg): 13.5 / 13.5 / 13.5
      magnesium (mg): 7.23 / 7.23 / 7.23
      natrium (mg): 45 / 45 / 10
      suola (mg): 114.66 / 114.66 / 25.48
      fosfori (mg): 0.1 / 0.1 / 0.1
      seleeni (µg): 0.06 / 0.06 / 0.06
      sinkki (mg): 0.06 / 0.06 / 0
      ---Tietolähde:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli: https://fineli.fi/fineli/fi/ohje/19


    • Sokeria ei koskaan tarpeellista määrää, se on nolla.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.