2019 GGR 11

Moottorilla ei ole toivoa lähteä käyntiin. Mutta mun näytöllä Windy kertoo oikein mukavasta tuulesta. Tosin aivan lähellä edessä on kapea pläkävyöhyke, jonka toisella puolen odottaa 180 asteen shifti.

GGR-aloittaja kirjoitti:

Moottorilla ei ole toivoa lähteä käyntiin. Mutta mun näytöllä Windy kertoo oikein mukavasta tuulesta. Tosin aivan lähellä edessä on kapea pläkävyöhyke, jonka toisella puolen odottaa 180 asteen shifti.

Lue lisää

Koetitko pistää Wingyn ja trackerin näytöt samaan hetkeen?. Sää ja sijainti tulevat eri hetkillä. Minun yritys johti siihen, että täydessä pläkässä vauhti oli kovempi kuin koskaan. Moottori oli vitsi, ei klaffipotkuri aukea vaikka käynnistyisi.

seppomartti kirjoitti:

Koetitko pistää Wingyn ja trackerin näytöt samaan hetkeen?. Sää ja sijainti tulevat eri hetkillä. Minun yritys johti siihen, että täydessä pläkässä vauhti oli kovempi kuin koskaan. Moottori oli vitsi, ei klaffipotkuri aukea vaikka käynnistyisi.

Lue lisää

Tuulen ja pläkän raja näytti olevan varsin terävä. En kovin suureksi zoomannut, kun en ollenkaan usko säärajan olevan kartalla niin tarkasti, että siitä olisi hyötyä. Uskottava zoomaus näytti sille, että keula on pläkässä, perä hyvässä tuulessa. Taitaa gps-nopeus olla tuulikarttaa luotettavampi tieto.

Ja tässä todellisuus tänään klo 09 UTC, ei ihme, jos vaihteeksi hyvin kulki:
"Tapio kertoi, että kerrankin tuuliennuste oli ollut väärässä ja vasta illaksi
ennustettu 26 solmun tuuli oli jo ollut päällä kolme tuntia."

13m/s tuuli saa riutan kulkemaan melkein viittä solmua!

Mitähän Gaia 36:n pitäisi polaarien mukaan kulkea tuossa tuulessa?

Tavallaan aika surullista, että GGR:n kallein ja mittaluvun mukaan ilmeisesti nopein vene Gaia 36 onkin käytännössä hitain (jos keskeyttäneitä ei huomioida).
Kilpailun ainoa sponsoroimaton vene on eilen maaliin tullut Ukun Rustler 36. Kisan vanhin ja ylivoimaisesti kokenein pallonkiertäjä, Jean-Luc, oli myös valinnut Rustlerin samoin kuin toisena maaliin tullut Mark.

rahaeiratkaissut kirjoitti:

Tavallaan aika surullista, että GGR:n kallein ja mittaluvun mukaan ilmeisesti nopein vene Gaia 36 onkin käytännössä hitain (jos keskeyttäneitä ei huomioida).
Kilpailun ainoa sponsoroimaton vene on eilen maaliin tullut Ukun Rustler 36. Kisan vanhin ja ylivoimaisesti kokenein pallonkiertäjä, Jean-Luc, oli myös valinnut Rustlerin samoin kuin toisena maaliin tullut Mark.

Lue lisää

Mistä päättelet Asterian olleen kallein? Sinällään, kun pallonkiertokisoista puhutaan, on GGR aivan huutolaislasten puuhastelua. Siinähän, kuten nähty, voi pärjätä jopa omin varoin. Vasta pari päivää ennen starttia Asteriaankin pääsponsorin teipit liimattiin.

GGR-aloittaja kirjoitti:

Mistä päättelet Asterian olleen kallein? Sinällään, kun pallonkiertokisoista puhutaan, on GGR aivan huutolaislasten puuhastelua. Siinähän, kuten nähty, voi pärjätä jopa omin varoin. Vasta pari päivää ennen starttia Asteriaankin pääsponsorin teipit liimattiin.

Lue lisää

Venekaluston hintoja käsiteltiin hiljattain Donin Q&A videokeskustelussa. Mikäli oikein muistan, kisaan osallistuneiden Rustlereiden ostohinta oli ollut keskimäärin 50-60.000 euroa. VDH:n kisaveneen, Matmutin, hp varusteineen oli 120.000 euroa masto kunnostettuna. Se meni kaupaksi pian GGR:n maaliin tulon jälkeen. Ostaja ilmeisesti aikoo osallistua tällä "valmiilla" veneellä GGR 2022 kisaan. Asterian budjetiksi Tapio oli ilmoittanut 500.000 eur, josta raatona hankitun Gaia 36:n kunnostukseen ja varustukseen kului n. 290.000! Mikä mahtaa olla tämän Tapion mielestä "parhaan GGR-veneen" jälleenmyyntihinta?
GGR on ainoa pallonkiertokisa, jota ei voiteta edes isolla rahalla. Don sanoi kisan kokonaiskustannuksien olevan pienemmät kuin IMOCA 60-veneen pelkän isopurjeen hinta.
Don haastatteli Jean-Luc VDH:ä. Kuuntelepa se! Ainakaan omasta mielestäni yksikään VDH:n pallonkiertokisoista ei ole vaikuttanut "huutolaislapsen puuhastelulta".

rahaeiratkaissut kirjoitti:

Venekaluston hintoja käsiteltiin hiljattain Donin Q&A videokeskustelussa. Mikäli oikein muistan, kisaan osallistuneiden Rustlereiden ostohinta oli ollut keskimäärin 50-60.000 euroa. VDH:n kisaveneen, Matmutin, hp varusteineen oli 120.000 euroa masto kunnostettuna. Se meni kaupaksi pian GGR:n maaliin tulon jälkeen. Ostaja ilmeisesti aikoo osallistua tällä "valmiilla" veneellä GGR 2022 kisaan. Asterian budjetiksi Tapio oli ilmoittanut 500.000 eur, josta raatona hankitun Gaia 36:n kunnostukseen ja varustukseen kului n. 290.000! Mikä mahtaa olla tämän Tapion mielestä "parhaan GGR-veneen" jälleenmyyntihinta?
GGR on ainoa pallonkiertokisa, jota ei voiteta edes isolla rahalla. Don sanoi kisan kokonaiskustannuksien olevan pienemmät kuin IMOCA 60-veneen pelkän isopurjeen hinta.
Don haastatteli Jean-Luc VDH:ä. Kuuntelepa se! Ainakaan omasta mielestäni yksikään VDH:n pallonkiertokisoista ei ole vaikuttanut "huutolaislapsen puuhastelulta".

Lue lisää

120 000 voittajaveneestä on kyllä minun mielestä huutolaislasten puuhastelua verrattuna melkein mihin vain. Verrattuna ehkä sitten vaikka muihin VDH:n pallonkiertokisoihin. Vertaus IMOCAn purjeeseen on hyvin kuvaava. Eikä 290 000 sekään mikään omaisuus ole. Kun hitauteen oli noin yksikäsitteinen syy, miksi se vaikuttaisi jälleenmyyntihintaan? Toisella puolen vaakakupissa näytön perusteella kisan merikelpoisin vene.

Lopulta veneen hinta on aika pieni kustannustekijä. Kun pelkkä kisa vie suuremman osan vuotta ja kunnollinen valmistautuminen vähintään vuoden, on vaadittava aika iso kustannus. En ole mikään pankkiiri, enkä edes suurituloinen. Silti minullakin olisi varaa lähteä seuraavalle kierrokselle, jos sillä olisi elämässäni suuri prioriteetti, mitä sillä nyt ei satu olemaan.

huutolaislapsi kirjoitti:

120 000 voittajaveneestä on kyllä minun mielestä huutolaislasten puuhastelua verrattuna melkein mihin vain. Verrattuna ehkä sitten vaikka muihin VDH:n pallonkiertokisoihin. Vertaus IMOCAn purjeeseen on hyvin kuvaava. Eikä 290 000 sekään mikään omaisuus ole. Kun hitauteen oli noin yksikäsitteinen syy, miksi se vaikuttaisi jälleenmyyntihintaan? Toisella puolen vaakakupissa näytön perusteella kisan merikelpoisin vene.

Lopulta veneen hinta on aika pieni kustannustekijä. Kun pelkkä kisa vie suuremman osan vuotta ja kunnollinen valmistautuminen vähintään vuoden, on vaadittava aika iso kustannus. En ole mikään pankkiiri, enkä edes suurituloinen. Silti minullakin olisi varaa lähteä seuraavalle kierrokselle, jos sillä olisi elämässäni suuri prioriteetti, mitä sillä nyt ei satu olemaan.

Lue lisää

Oletkohan venevälittäjä, kun noin kovasti kehut Asteriaa ja jopa väität sen olevan "kisan merikelpoisin vene"? Mikä näyttö siitä on, kun hitauden takia sattui välttämään pahimmat kelit? Ei viittaa merikelpoisuuteen sekään, että ko. veneellä ei pysty luovimaan, sen löysiä välistaageja ei pysty kiristämään merellä tai että upouusi moottori on täysin toimimaton. Tuskin sekään on erinomaisen merikelpoisuuden merkki, että "vesitiiviiseen" keulaosaan on aika ajoin kertynyt satoja litroja merivettä. Mielestäni S&S Gaia 36 voi toki olla merikelpoinen, kunhan sitä ei ole kuormattu aivan liikaa, kansi ei vuoda, moottori toimii kaikissa olosuhteissa, pohja on asianmukaisesti hoitettu jne. .
Kun 120 000 euroa on sinulle pieni raha "mihin vain" eikä "290 000 sekään mikään omaisuus ole", arvostatko ainoastaan isolla rahalla tehtyjä purjehduksia?

olenkohanhuutolaislapsi kirjoitti:

Oletkohan venevälittäjä, kun noin kovasti kehut Asteriaa ja jopa väität sen olevan "kisan merikelpoisin vene"? Mikä näyttö siitä on, kun hitauden takia sattui välttämään pahimmat kelit? Ei viittaa merikelpoisuuteen sekään, että ko. veneellä ei pysty luovimaan, sen löysiä välistaageja ei pysty kiristämään merellä tai että upouusi moottori on täysin toimimaton. Tuskin sekään on erinomaisen merikelpoisuuden merkki, että "vesitiiviiseen" keulaosaan on aika ajoin kertynyt satoja litroja merivettä. Mielestäni S&S Gaia 36 voi toki olla merikelpoinen, kunhan sitä ei ole kuormattu aivan liikaa, kansi ei vuoda, moottori toimii kaikissa olosuhteissa, pohja on asianmukaisesti hoitettu jne. .
Kun 120 000 euroa on sinulle pieni raha "mihin vain" eikä "290 000 sekään mikään omaisuus ole", arvostatko ainoastaan isolla rahalla tehtyjä purjehduksia?

Lue lisää

Samanlaiset kelit Asteria meni läpi kuin muutkin, vain eleettömämmin. Moottori toimii pian maaliintulon ja korjauksen jälkeen. Samoin staagit on pian ja pienellä vaivalla lyhennetty oikeaan mittaan. Myös keulan vuodot on pian paikattu. Korjauskustannukset voivat moottorin tilasta riippuen olla satasista pariin tuhanteen euroon, siis mitättömät. Ja kun pohja on puhdistettu, luovii vene paremmin kuin mikään muu osallistuneista.

Merikelpoisuus tulee muista asioista. Yksi merkittävä tekijä on matalat varalaidat. Eikä raskas kuorma suinkaan huononna sitä ominaisuutta, kunhan kuorma on oikeassa paikassa ja pysyy siellä.

120 000 ei ole minulle suinkaan pieni raha, 290 000 vielä vähemmän. Mutta ne olisivat silti sellaisia summia, joihin minulla olisi mahdollisuus. Vaatisi kyllä asunnon myymisen, mutta jos halua olisi riittävästi, miksi en sitä tekisi. Minun arvostusteni arvioiminen menee kyllä täysin yli hilseen.

huutolaislapsi kirjoitti:

Samanlaiset kelit Asteria meni läpi kuin muutkin, vain eleettömämmin. Moottori toimii pian maaliintulon ja korjauksen jälkeen. Samoin staagit on pian ja pienellä vaivalla lyhennetty oikeaan mittaan. Myös keulan vuodot on pian paikattu. Korjauskustannukset voivat moottorin tilasta riippuen olla satasista pariin tuhanteen euroon, siis mitättömät. Ja kun pohja on puhdistettu, luovii vene paremmin kuin mikään muu osallistuneista.

Merikelpoisuus tulee muista asioista. Yksi merkittävä tekijä on matalat varalaidat. Eikä raskas kuorma suinkaan huononna sitä ominaisuutta, kunhan kuorma on oikeassa paikassa ja pysyy siellä.

120 000 ei ole minulle suinkaan pieni raha, 290 000 vielä vähemmän. Mutta ne olisivat silti sellaisia summia, joihin minulla olisi mahdollisuus. Vaatisi kyllä asunnon myymisen, mutta jos halua olisi riittävästi, miksi en sitä tekisi. Minun arvostusteni arvioiminen menee kyllä täysin yli hilseen.

Lue lisää

Et tainnut seurata kovin tarkasti niitä säätilanteita, joista Don varoitti purjehtijoita. Onneksi Tapio ei joutunut samaan Intian valtameren myrskyyn, jossa kaksi venettä haaksirikkoutui. Hän ei myöskään veneensä hitauden takia ehtinyt pahimpien kelien vallitessa Kap Hornille asti.
Asterian merikelpoisuus paranee, kunhan siihen tehdään nuo toistamasi korjaukset. Merikelpoisuudella kuitenkin ymmärretään sitä tilaa, jossa alus parhaillaan on eikä sitä, johon se voidaan korjauksilla/parannuksilla saada. C.A.Marchaj;n klassikkoteos "Seaworthiness, the forgotten factor" toteaa jo alkukappaleessa, että merikelpoisuuteen kuuluu "designing, building, using and maintaining watercraft....". Ainakaan tuo "maintaining" eli ylläpito ei taida olla kunnossa, koska vene ei nykytilassaan pysty luovimaan ja näyttää parhaillaankin purjehtivan poikkeuksellisen hitaasti. Sitä en usko että 1-1.5 tn kuorma parantaisi Asterian merikelpoisuutta.
Ymmärrän kyllä, että suomalaisina me kaikki haluamme arvostaa Tapion sitkeää yksinpurjehdusta. Silti en käsitä mollaamistasi, että muut pienemmällä budjetilla GGR:ään osallistujat olisivat "puuhastelevia huutolaislapsia"

se.siitä kirjoitti:

Et tainnut seurata kovin tarkasti niitä säätilanteita, joista Don varoitti purjehtijoita. Onneksi Tapio ei joutunut samaan Intian valtameren myrskyyn, jossa kaksi venettä haaksirikkoutui. Hän ei myöskään veneensä hitauden takia ehtinyt pahimpien kelien vallitessa Kap Hornille asti.
Asterian merikelpoisuus paranee, kunhan siihen tehdään nuo toistamasi korjaukset. Merikelpoisuudella kuitenkin ymmärretään sitä tilaa, jossa alus parhaillaan on eikä sitä, johon se voidaan korjauksilla/parannuksilla saada. C.A.Marchaj;n klassikkoteos "Seaworthiness, the forgotten factor" toteaa jo alkukappaleessa, että merikelpoisuuteen kuuluu "designing, building, using and maintaining watercraft....". Ainakaan tuo "maintaining" eli ylläpito ei taida olla kunnossa, koska vene ei nykytilassaan pysty luovimaan ja näyttää parhaillaankin purjehtivan poikkeuksellisen hitaasti. Sitä en usko että 1-1.5 tn kuorma parantaisi Asterian merikelpoisuutta.
Ymmärrän kyllä, että suomalaisina me kaikki haluamme arvostaa Tapion sitkeää yksinpurjehdusta. Silti en käsitä mollaamistasi, että muut pienemmällä budjetilla GGR:ään osallistujat olisivat "puuhastelevia huutolaislapsia"

Lue lisää

Seurasin hyvinkin tarkkaan niin Tapion kuin muidenkin kokemia säitä. Kaikki saivat niistä osansa, ei säätila mitenkään helpottunut kenellekään, Igor ja Mark nyt jäivät toistaiseksi helpommalle merialueelle.

Varsinaisesti Asterian merikelpoisuutta heikentää nyt hanhenkaulakasvusto siltä osin, että leen rantoja pitää varoa heikon nousukyvyn takia. Sama ongelma muuten on ollut CA-veneillä, vaikka muuten kestävät melkein mitä tahansa. Gaia on jo suunnittelultaan paljn Rustleria matalampi, tonni sinne tänne ei noiden kokoisia veneitä oleellisesti muuta. Tietysti muutenkin voi kinata määritelmistä, mutta nyt merikelpoisuus nousi esiin ajatellen jälleenmyyntiä. Siihen eivät tämänhetkiset viat vaikuta. Se "maintaining"-puolikin johtuu nyt vain kilpailun säännöistä.

Arvostusosio menee entistä kummallisemmaksi. GGR on lähtökohtaisesti huutolaislasten puuhastelua verrattuna muihin pallonkiertokisoihin, VG:sta puhumattakaan. Jos nyt oikein paksusta rautalangasta vääntää, on arvostus GGR-osallistujia kohtaan vähintään sama kuin VG-purjehtijoita kohtaan. Ainakin perille tulevia ja veneensä matkalla menettäneitä kohtaan. Ei arvostus ole mitenkään budjettikysymys. Edelleenkään en aio taloani myydä lähteäkseni itse seuraavalle kierrokselle, minulle riittää pienemmät ympyrät.

huutolaislapsi kirjoitti:

Seurasin hyvinkin tarkkaan niin Tapion kuin muidenkin kokemia säitä. Kaikki saivat niistä osansa, ei säätila mitenkään helpottunut kenellekään, Igor ja Mark nyt jäivät toistaiseksi helpommalle merialueelle.

Varsinaisesti Asterian merikelpoisuutta heikentää nyt hanhenkaulakasvusto siltä osin, että leen rantoja pitää varoa heikon nousukyvyn takia. Sama ongelma muuten on ollut CA-veneillä, vaikka muuten kestävät melkein mitä tahansa. Gaia on jo suunnittelultaan paljn Rustleria matalampi, tonni sinne tänne ei noiden kokoisia veneitä oleellisesti muuta. Tietysti muutenkin voi kinata määritelmistä, mutta nyt merikelpoisuus nousi esiin ajatellen jälleenmyyntiä. Siihen eivät tämänhetkiset viat vaikuta. Se "maintaining"-puolikin johtuu nyt vain kilpailun säännöistä.

Arvostusosio menee entistä kummallisemmaksi. GGR on lähtökohtaisesti huutolaislasten puuhastelua verrattuna muihin pallonkiertokisoihin, VG:sta puhumattakaan. Jos nyt oikein paksusta rautalangasta vääntää, on arvostus GGR-osallistujia kohtaan vähintään sama kuin VG-purjehtijoita kohtaan. Ainakin perille tulevia ja veneensä matkalla menettäneitä kohtaan. Ei arvostus ole mitenkään budjettikysymys. Edelleenkään en aio taloani myydä lähteäkseni itse seuraavalle kierrokselle, minulle riittää pienemmät ympyrät.

Lue lisää

Viittasit kilpailun sääntöihin, joita ilmeisesti et ole lukenut! Mikään GGR-sääntö ei kiellä veneen pohjan puhdistamista eikä muutakaan veneen huoltoa kisan kuluessa.
Australiassa ja Uudessa Seelannissa on ollut jo kauan kielto vierasperäisten eliöiden maahantuonnista. Sama purjeveneitä koskeva kielto oli voimassa jo n. 20 vuotta sitten, kun itse purjehdin siellä. Ehkäpä Tapio ei ollut karanteeniviranomaisten kielloista tietoinen, koska ennen Hobartiin saapumistaan levitti internetiin aikomuksensa hanhen kaulojen kaapimisesta Australian aluevesillä. Siksi varmaankin viranomaiset ottivat yhteyden GGR-organisaatioon ja Don välitti kiellon purjehtijoille. Don on myöhemmin useaan kertaan viikkopuheluissaan ehdottanut Tapiolle pohjan puhdistamista.
Mark Slats puhdisti veneensä pohjan jo ennen Hobartia ja sen jälkeen muutaman kerran Atlantilla. Samoin Uku ja Istvan ovat kertoneet pohjan puhdistuksistaan Atlantilla. Useimmat ovat kiivenneet mastoonsa rikin, vhf-antennin tai windexin korjaamiseksi. Ei mikään GGR-sääntö estä korjauksia/huoltohommia ja veneen jatkuvaa kunnossapitoa kisan aikana. Kippari tietenkin päättää mitä haluaa tai ei halua tehdä veneensä merikelpoisuuden ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi. VDH:n käyttämä antifouling-maali oli kokeneen pallonkiertäjän valinta eikä hänen tarvinnut kertaakaan puhdistaa veneensä pohjaa kisan aikana.

outoavääntöä kirjoitti:

Viittasit kilpailun sääntöihin, joita ilmeisesti et ole lukenut! Mikään GGR-sääntö ei kiellä veneen pohjan puhdistamista eikä muutakaan veneen huoltoa kisan kuluessa.
Australiassa ja Uudessa Seelannissa on ollut jo kauan kielto vierasperäisten eliöiden maahantuonnista. Sama purjeveneitä koskeva kielto oli voimassa jo n. 20 vuotta sitten, kun itse purjehdin siellä. Ehkäpä Tapio ei ollut karanteeniviranomaisten kielloista tietoinen, koska ennen Hobartiin saapumistaan levitti internetiin aikomuksensa hanhen kaulojen kaapimisesta Australian aluevesillä. Siksi varmaankin viranomaiset ottivat yhteyden GGR-organisaatioon ja Don välitti kiellon purjehtijoille. Don on myöhemmin useaan kertaan viikkopuheluissaan ehdottanut Tapiolle pohjan puhdistamista.
Mark Slats puhdisti veneensä pohjan jo ennen Hobartia ja sen jälkeen muutaman kerran Atlantilla. Samoin Uku ja Istvan ovat kertoneet pohjan puhdistuksistaan Atlantilla. Useimmat ovat kiivenneet mastoonsa rikin, vhf-antennin tai windexin korjaamiseksi. Ei mikään GGR-sääntö estä korjauksia/huoltohommia ja veneen jatkuvaa kunnossapitoa kisan aikana. Kippari tietenkin päättää mitä haluaa tai ei halua tehdä veneensä merikelpoisuuden ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi. VDH:n käyttämä antifouling-maali oli kokeneen pallonkiertäjän valinta eikä hänen tarvinnut kertaakaan puhdistaa veneensä pohjaa kisan aikana.

Lue lisää

Mitä outoa? Sitä kasvusto-ongelmaa olisi voinut korjata matkan aikana, mutta sitäkin korkeintaan auttavasti. Huonot oli pohjan suhteen housuissa jo silloin, kun Asteria Vuosaaressa lastattiin laivaan. Aurinkopaneleita, moottoria tai staageja ei maissa käymättä voinut korjata. Keulaosaston vuotoonkin pystyi merellä laittamaan vain laastarin.

Hobartin kohdalla peli oli kilpailun kannalta jo menetetty. Paikalliset määräykset eivät ilmeisestikään olleet tiedossa järjestäjällekään. Tapiolle Don kertoi kiellosta rannan jo ollessa näkyvissä. Toiset yhtä pahoista kasvusto-ongelmista kärsineet luovuttivat.

huutolaislapsi kirjoitti:

Mitä outoa? Sitä kasvusto-ongelmaa olisi voinut korjata matkan aikana, mutta sitäkin korkeintaan auttavasti. Huonot oli pohjan suhteen housuissa jo silloin, kun Asteria Vuosaaressa lastattiin laivaan. Aurinkopaneleita, moottoria tai staageja ei maissa käymättä voinut korjata. Keulaosaston vuotoonkin pystyi merellä laittamaan vain laastarin.

Hobartin kohdalla peli oli kilpailun kannalta jo menetetty. Paikalliset määräykset eivät ilmeisestikään olleet tiedossa järjestäjällekään. Tapiolle Don kertoi kiellosta rannan jo ollessa näkyvissä. Toiset yhtä pahoista kasvusto-ongelmista kärsineet luovuttivat.

Lue lisää

Höpö höpö.

eivoimuutasanoa kirjoitti:

Höpö höpö.

Osaatko täsmentää?

Ehkä sen voi suomalaisena noinkin nähdä. Luulen kuitenkin, että kansainvälisen yleisön kiinnostus GGR:n seuraamiseen vähenee tai jopa loppuu kisan päättäjäisjuhlien jälkeen ensi kuun lopulla. Kuvittelisin myös, että voittajaveneen sponsori tai sponsorit saa/saavat sittenkin enemmän vastinetta rahoilleen kuin viimeisenä maaliin saapuja.

Liittyy paaston aikaan, joka juuri on näitä aikoja. Vuoden kuluttua on seuraavat karnevaalit Riossa.

Karnevaalit ovat katolisille viimeiset bileet ennen paastoa eli päättyvät kat tosikatolisille viimeistään laskiaistiistaina josta alkaa 40 päivän paasto joka päättyy pääsiäiseen. Brassit ovat näemmä sen verta pragmaattisia että pitävä karnevaalia koko sen viikon jolla on laskiaistiistai. Eli loppuivat viime sunnuntaina.

Sitten vaan knoppitietoiset laskemaan milloin on ensi vuonna pääsiäinen ja miksi se on juuri siinä ... Kuun vaiheet näyttävä kalenteri on aikalailla välttämätön siinä.

Heipat lihalle, eli Carne Vale. Voisi tulkita myös "liha lähtee". En tosin tiedä, paastosivatko muinaiset roomalaiset jättämällä lihan pois ruokapöydästä.

Mikäs siihen Asterian koneeseen silloin alkumatkasta tuli? Ymmärsin, että vaihteistoa yritettiin ajaa ilman öljyä mutta olis kai koneella voinut silti latailla.

Puolitonnari kirjoitti:

Mikäs siihen Asterian koneeseen silloin alkumatkasta tuli? Ymmärsin, että vaihteistoa yritettiin ajaa ilman öljyä mutta olis kai koneella voinut silti latailla.

Merivaihteen puuttuvat öljyt tuli huomattua jo matkalla Antwerpenistä Falfmouthiin, kun se leikkasi kiinni. Merivaihde vaihdettiin öljyllä täytettyyn Englannissa. Startin jälkeen on ilmeisesti tankkiin tullut vettä. Menee toistaiseksi arvailun puolelle, mutta oma paras arvaukseni olisi veden pilaama ruiskutuspumppu. Tai aivan yhtä hyvä arvaus on pakoputken kautta sylinteriin tullut vesi.

Pläkää on tällä hetkellä. Ylihuomenna saattaa yltyä jopa hurjaan 10 kts tuuleen.

Jos oikoo Asterian trackia ehdottamaasi suuntaan, se minun mielestä johtaisi tällä hetkellä nykyistä huonompiin tuuliin.

Olisi Joutunut siis silkkaan pohjoistuuleen, mikä tarkoittaisi Tapion tapauksessa mahdolliseksi purjehdussunnaksi parhaimmillaan itään. Eli sinne missä on nyt.

Parempi lilliä tyvenessä kuin valua taaksepäin. Tuulet tuntuvat ulompana taipuvan luoteeseen, millä pääsee sentää hieman kohti pienempiä latitudeja.

Tapio visertää selvällä suomenkielellä hetkellisen tuulenvireen jälkeen: ”leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, nimim. jouluksi kotiin.”

Ei aio tehdä pohjalle mitään, näin on toistuvasti sanonut.

Siimajalka kirjoitti:

Ei aio tehdä pohjalle mitään, näin on toistuvasti sanonut.

Eikä moottorille, joka kaiketi jo ennen Kanariaa otti vettä sylinterihin asti toistuvissa starttausyrityksissä. Kertoman mukaan moottorin jäähdytysveden sisäänoton hana oli ollut auki, mutta pakoputken sulkuhana kiinni. Starttiakun jännite oli käynnistysyrityksissä pudonnut 7 volttiin. Taitaa kyllä jo olla myöhäistä ruveta merellä puuhailemaan moottorin kanssa.
Sitä kummastelen, että Tapio uskaltaa nukkua tuntikausia yhteen pötköön ja pitää öisin kulkuvalot (led-tricolorin) sammutettuina sähkön säästämiseksi. Eilisessä keskustelussaan Donin kanssa hän kertoi kytkevänsä kulkuvalon ja AISin päälle vain silloin, kun radioamatöörit ovat päivittäisessä ohjeistuksessaan kertoneet lähestyvistä aluksista. Atlantilla kuitenkin liikkuu niitäkin aluksia, jotka eivät näy internetin marine traffic sivuilla......

asennekysymys kirjoitti:

Eikä moottorille, joka kaiketi jo ennen Kanariaa otti vettä sylinterihin asti toistuvissa starttausyrityksissä. Kertoman mukaan moottorin jäähdytysveden sisäänoton hana oli ollut auki, mutta pakoputken sulkuhana kiinni. Starttiakun jännite oli käynnistysyrityksissä pudonnut 7 volttiin. Taitaa kyllä jo olla myöhäistä ruveta merellä puuhailemaan moottorin kanssa.
Sitä kummastelen, että Tapio uskaltaa nukkua tuntikausia yhteen pötköön ja pitää öisin kulkuvalot (led-tricolorin) sammutettuina sähkön säästämiseksi. Eilisessä keskustelussaan Donin kanssa hän kertoi kytkevänsä kulkuvalon ja AISin päälle vain silloin, kun radioamatöörit ovat päivittäisessä ohjeistuksessaan kertoneet lähestyvistä aluksista. Atlantilla kuitenkin liikkuu niitäkin aluksia, jotka eivät näy internetin marine traffic sivuilla......

Lue lisää

Nukkuminen ei ole ihmeellistä, muu toiminta sen sijaan kylläkin. Varajärjestelmä sähköttömälle veneelle on myrskylyhty. Nyt olisi lyhtyyn polttoainettakin muutamaksi vuodeksi 160 L?. Vähän aikaa sitten minusta valistettiin, että paneelit kuitenkin toimii. Jos radion lähetysteho on 150W niin puhelujen vähentämisellä 1 Led maston buipussa ja Ais vastaanotin toimisivat esim tunnin torkkujen aikana. Pari kertaa päivässä kerrotun marine traficin liikennetilanne on arvoltaan mitätön. Vain osa aluksista näkyy ja kulkutiedot olisivat auttamattoman vanhoja.
Rannikon lähellä olisi keskimäärin ollut paremmin tuulta ( vrt VDH) ja sillä purjevene liikkuu. Ei ajamalla pois tuulialueista korkeapaineen suuntaan. Asterian kryssikulmaa on vähätelty. Sen voi tarkistaa kuun alkupäivien halssinvaihdoista zoomaamalla trackerin jälkeä esim 5- 10 mpk vendan jälkeen.

seppomartti kirjoitti:

Nukkuminen ei ole ihmeellistä, muu toiminta sen sijaan kylläkin. Varajärjestelmä sähköttömälle veneelle on myrskylyhty. Nyt olisi lyhtyyn polttoainettakin muutamaksi vuodeksi 160 L?. Vähän aikaa sitten minusta valistettiin, että paneelit kuitenkin toimii. Jos radion lähetysteho on 150W niin puhelujen vähentämisellä 1 Led maston buipussa ja Ais vastaanotin toimisivat esim tunnin torkkujen aikana. Pari kertaa päivässä kerrotun marine traficin liikennetilanne on arvoltaan mitätön. Vain osa aluksista näkyy ja kulkutiedot olisivat auttamattoman vanhoja.
Rannikon lähellä olisi keskimäärin ollut paremmin tuulta ( vrt VDH) ja sillä purjevene liikkuu. Ei ajamalla pois tuulialueista korkeapaineen suuntaan. Asterian kryssikulmaa on vähätelty. Sen voi tarkistaa kuun alkupäivien halssinvaihdoista zoomaamalla trackerin jälkeä esim 5- 10 mpk vendan jälkeen.

Lue lisää

Taidat tarkoittaa vähättelyllä sitä, että kryssikulma on vieläkin suurempi? Zoomaamalla saa ehkä pätkän parempia kulmia kahden paikannuksen väliin, mutta se kertoo lähinnä lyhytaikaisesta shiftistä. Vai ajatteletko, että Tapio ihan huvikseen laskettelee siellä nyt slööriä?

Miten voisi verrata VDH:n trackia Asterian trackiin? VDH track on hyvin suora läpi Atlantin, hänellä oli sen suhteen hyvä säkä. Olen kylää yhtä mieltä siimajalan ja pitkähännän kanssa siitä, että paremmassa sijainnissa Tapio nyt on kuin olisi ollut ilman siirtymistä itään. Vasta lähellä rantaa olisi tuulta ja sekin piikkivastaista, mikä olisi fleetin parhaalle kryssiveneelle tuossa kunnossa todellista myrkkyä.

GGR-aloittaja kirjoitti:

Taidat tarkoittaa vähättelyllä sitä, että kryssikulma on vieläkin suurempi? Zoomaamalla saa ehkä pätkän parempia kulmia kahden paikannuksen väliin, mutta se kertoo lähinnä lyhytaikaisesta shiftistä. Vai ajatteletko, että Tapio ihan huvikseen laskettelee siellä nyt slööriä?

Miten voisi verrata VDH:n trackia Asterian trackiin? VDH track on hyvin suora läpi Atlantin, hänellä oli sen suhteen hyvä säkä. Olen kylää yhtä mieltä siimajalan ja pitkähännän kanssa siitä, että paremmassa sijainnissa Tapio nyt on kuin olisi ollut ilman siirtymistä itään. Vasta lähellä rantaa olisi tuulta ja sekin piikkivastaista, mikä olisi fleetin parhaalle kryssiveneelle tuossa kunnossa todellista myrkkyä.

Lue lisää

VDHn suorilla reiteillä ei ole mitään tekemisyä hyvän tuurin kanssa. Samoin Tapion ongelmat ovat yhtä vähän pelkästään huonoa tuuria. Kryssikulmia voit itse katsella esim 5 mpk ennen ja jälkeen vendan. Ei sisälly mitään vähättelyä, ne on tosiasioita.

Veikkaukseni on, että viitisen vuorokautta ajelee tätä halssia ja päätyy siihen mennessä paikkaan 20°S 30°. (Siis kolmisen sataa mailia, alle kolmen solmun keskinopeutta). Nillä tienoin tuuli on kääntynyt siinä määrin vastaiseksi, että jonkin aikaa ajelee lännen puolelle. Sanotaan vuorokauden. Sen jälkeen päässee sivutuulessa taas jotakuinkin koilliseen. Viikon pästä jopa takatuulta.

Tätä ennustetta sopii viikon päästä siteerata.

seppomartti kirjoitti:

Nukkuminen ei ole ihmeellistä, muu toiminta sen sijaan kylläkin. Varajärjestelmä sähköttömälle veneelle on myrskylyhty. Nyt olisi lyhtyyn polttoainettakin muutamaksi vuodeksi 160 L?. Vähän aikaa sitten minusta valistettiin, että paneelit kuitenkin toimii. Jos radion lähetysteho on 150W niin puhelujen vähentämisellä 1 Led maston buipussa ja Ais vastaanotin toimisivat esim tunnin torkkujen aikana. Pari kertaa päivässä kerrotun marine traficin liikennetilanne on arvoltaan mitätön. Vain osa aluksista näkyy ja kulkutiedot olisivat auttamattoman vanhoja.
Rannikon lähellä olisi keskimäärin ollut paremmin tuulta ( vrt VDH) ja sillä purjevene liikkuu. Ei ajamalla pois tuulialueista korkeapaineen suuntaan. Asterian kryssikulmaa on vähätelty. Sen voi tarkistaa kuun alkupäivien halssinvaihdoista zoomaamalla trackerin jälkeä esim 5- 10 mpk vendan jälkeen.

Lue lisää

Nukkuminen ei tietenkään ole "ihmeellistä" JOS huolehtii oman veneen näkymisestä (topin tricolor palaa, AIS transponderi toimii jne) ja pitää unijaksot riittävän lyhyinä. Itse olen yksinpurjehduksissa pitänyt AIS:in lisäksi myös tutkan päällä ja siinä hälytysrajan.
Laivareittien alueella olisi viisainta nukkua vain 15-20min pätkäunia.
Olen seppomartin kanssa täysin samaa mieltä, että pelkän kerran vrk:ssa saadun marine trafficin tiedot ovat turvallisuuden kannalta riittämättömät. Pimeänä seilaaminen ja koko yön nukkumiset ilman minkäänlaista tähystystä ei ainakaan ole esimerkillistä. GGR ei salli tutkaa, mutta AIS on sääntöjen mukaan pakollinen samoin kuin kulkuvalot. Ehkä sähkön säästön voisi ensi sijaisesti kohdistaa twitterviestityksen ja HF-lähetysten vähentämiseen.

Uku mainitsi äskeisessä Donin youtube-haastattelussa, että oli poistanut aurinkopaneelien rikkoutuneen säätimen ja sai sillä tavoin paneelit toimimaan. Samalla kun ne alkoivat toimia, hydrogenun käyttö väheni. Hydrogenu oli jarruttanut veneen vauhtia n. puoli solmua.

asennekysymys kirjoitti:

Nukkuminen ei tietenkään ole "ihmeellistä" JOS huolehtii oman veneen näkymisestä (topin tricolor palaa, AIS transponderi toimii jne) ja pitää unijaksot riittävän lyhyinä. Itse olen yksinpurjehduksissa pitänyt AIS:in lisäksi myös tutkan päällä ja siinä hälytysrajan.
Laivareittien alueella olisi viisainta nukkua vain 15-20min pätkäunia.
Olen seppomartin kanssa täysin samaa mieltä, että pelkän kerran vrk:ssa saadun marine trafficin tiedot ovat turvallisuuden kannalta riittämättömät. Pimeänä seilaaminen ja koko yön nukkumiset ilman minkäänlaista tähystystä ei ainakaan ole esimerkillistä. GGR ei salli tutkaa, mutta AIS on sääntöjen mukaan pakollinen samoin kuin kulkuvalot. Ehkä sähkön säästön voisi ensi sijaisesti kohdistaa twitterviestityksen ja HF-lähetysten vähentämiseen.

Uku mainitsi äskeisessä Donin youtube-haastattelussa, että oli poistanut aurinkopaneelien rikkoutuneen säätimen ja sai sillä tavoin paneelit toimimaan. Samalla kun ne alkoivat toimia, hydrogenun käyttö väheni. Hydrogenu oli jarruttanut veneen vauhtia n. puoli solmua.

Lue lisää

Tutkahälytin on Asteriassa päällä ja toimii. Eikä se nyt laivareiteilläkään ole.

Eikö tuota lataussäätimen ohittamista ehdotettu täällä jo silloin, kun vaiva ilmeni?

no.joo kirjoitti:

Tutkahälytin on Asteriassa päällä ja toimii. Eikä se nyt laivareiteilläkään ole.

No joo, kuuntelitko Tapion eilisen keskusteluraportin? Raporttinsa puolivälissä hän kertoi Donille, ettei pidä AISia eikä kulkuvaloja päällä muulloin kuin laivojen läheisyydessä. Laivojen läheisyydestä hän saa tiedon radioamatööreiltä ja kytkee tutkatransponderinsa päälle, kun arvioi välimatkan niihin olevan parikymmentä mailia. Vasta jos tutkatransponderi hälyyttää, hän sytyttää kulkuvalonsa ja käynnistää AIS:in....Siis aika kova luottamus siihen, että kaikilla merellä liikkuvilla aluksilla on tutka toiminnassa!

Aurinkopaneelien lataussäätimen ohittamista on muistaakseni ehdotettu radioamatöörien toimesta Tapiolle eikä pelkästään tällä keskustelupalstalla. Tuossa tuoreimmassa keskustelussa Tapio itsekin epäili lataussäätimensä olevan epäkunnossa (edelleenkin).

no.joo kirjoitti:

Tutkahälytin on Asteriassa päällä ja toimii. Eikä se nyt laivareiteilläkään ole.

1968 oli tutkia muttei tutkahäluttimiä. Sääntörikkomus?. Jostain syystä kaikki laivat eivät käytä tutkaa, ehkä säästävät huoltokustannuksia tai tutka pn rikki. Modernimpi syy on broadband tutka, milä ei laukaise tutkan paljastajaa. Sinänsä kohtalainen ja vähävirtainen lisä turvallisuuteen

asennekysymys kirjoitti:

No joo, kuuntelitko Tapion eilisen keskusteluraportin? Raporttinsa puolivälissä hän kertoi Donille, ettei pidä AISia eikä kulkuvaloja päällä muulloin kuin laivojen läheisyydessä. Laivojen läheisyydestä hän saa tiedon radioamatööreiltä ja kytkee tutkatransponderinsa päälle, kun arvioi välimatkan niihin olevan parikymmentä mailia. Vasta jos tutkatransponderi hälyyttää, hän sytyttää kulkuvalonsa ja käynnistää AIS:in....Siis aika kova luottamus siihen, että kaikilla merellä liikkuvilla aluksilla on tutka toiminnassa!

Aurinkopaneelien lataussäätimen ohittamista on muistaakseni ehdotettu radioamatöörien toimesta Tapiolle eikä pelkästään tällä keskustelupalstalla. Tuossa tuoreimmassa keskustelussa Tapio itsekin epäili lataussäätimensä olevan epäkunnossa (edelleenkin).

Lue lisää

" Arvioi etäisyydeksi 20 mailia". Mistä hän sen etäisyystiedon ottaa, tuskin mistään?. Jos läheisyystieto radiolla saatuna on 12 h vanha, kulkee laiva yli 200 mpk siinä ajassa. Vaikea sytytellä ja sammutella tuon tiedon perusteella.

no.joo kirjoitti:

Tutkahälytin on Asteriassa päällä ja toimii. Eikä se nyt laivareiteilläkään ole.

"Eikä se nyt laivareiteilläkään ole"
Kumma väite, jos katsoo laivareittien karttaa: https://www.vox.com/2016/4/25/11503152/shipping-routes-map

asennekysymys kirjoitti:

"Eikä se nyt laivareiteilläkään ole"
Kumma väite, jos katsoo laivareittien karttaa: https://www.vox.com/2016/4/25/11503152/shipping-routes-map

Lue lisää

Joo, hurja ryysis siinä Asterian nykyisillä seuduilla ollut seitsemän vuotta sitten. Ainakin yksi laiva mennyt 500 mpk säteellä. Kelluvat kontit ovat ihan yhtä iso uhka.

Aika epätodennäköistä, että saisimme täältä parempia vastauksia kuin panelien toimittaja ja asentaja pystyivät antamaan. Toimittaja jo puoli vuotta sitten totesi "no can do".

Takakannessa on isompia paneleita, pieniä ripoteltu sinne tänne, mihin sopi.

No eikö Tapio nyt ole tehnyt, kuten ehdotettiin? Niinhän hän kertoo, lataussäädin on ohitettu, sähköä menee paneelista suoraan akkuun.

Myös Uku oli ongelmissa lataussäätimen kanssa. Itse asiassa säätimien, koska ensimmäisen vikaannuttua myös varalaite oli rikki.

Uku ratkaisi ongelman kytkemällä paneelit suoraan akkuihin.

Ne paneelit on jotain spesiaalimalleja. Voltit ei varmaankaan ole sellaiset, että ne voisi suoraan kytkeä akkuun. Olisihan se muuten tehty jo puoli vuotta sitten. Kuvista näkee, että niissä on vaihtelevia määriä kennoja, jotta ne on saatu sopimaan tiheästi kanteen.

Bossu kirjoitti:

Ne paneelit on jotain spesiaalimalleja. Voltit ei varmaankaan ole sellaiset, että ne voisi suoraan kytkeä akkuun. Olisihan se muuten tehty jo puoli vuotta sitten. Kuvista näkee, että niissä on vaihtelevia määriä kennoja, jotta ne on saatu sopimaan tiheästi kanteen.

Lue lisää

Tapiohan juuri kertoi niin tehneensä.

Akun kuin akun saa tuhottua ylilatauksella. Ja Asterian akut olivat jo pitkään 100%:ssa, vaikka nyt vauhdin hidastuttua sähköä jo pitääkin säästellä. Nesteen hupeneminen on vain näkyvä ylilatauksen oire, itse vaiva on akun sisällä. Eikä AGM-akkuihin juuri vettä lisäillä.

akuntappaja kirjoitti:

Akun kuin akun saa tuhottua ylilatauksella. Ja Asterian akut olivat jo pitkään 100%:ssa, vaikka nyt vauhdin hidastuttua sähköä jo pitääkin säästellä. Nesteen hupeneminen on vain näkyvä ylilatauksen oire, itse vaiva on akun sisällä. Eikä AGM-akkuihin juuri vettä lisäillä.

Lue lisää

AGM -akku on kehitetty vasta 70 -luvulla, joten GGR -kisan yleisten periaatteiden vuoksi niitä ei tulisi edes olla näissä kisaveneissä. En tiedä että onko niitä näissä veneissä, mutta jos on niin se on etenkin amatööritoteutuksena virhe. Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin. Tapion tilaama paneelitoteutus kesti kauanko kasassa, kuukauden, kaksi?

Paneelit tuottavat virtaa vain päivällä ja yöllä veneen virrankulutus on valojen ja hälyttimien ym. takia suurempaa. Mahdollinen, satunnainen iltapäivän parituntinen ylilataus ei riko mitään, vaan päinvastoin elvyttää tavallista akkua pelkistämällä lyijysulfaattia takaisin lyijyksi ja -oksidiksi. Toki happoa hajoaa, eli haihtuu vetynä ja happena, mutta se on kompensoitavissa lisäämällä akkuvettä kennoihin. Happokadon seuranta on napajännitteen ja ominaispainon seurannan ohella hyvä indikaattori sille, montako paneelia pidetään syötössä. Säätö voidaan tehdä toki polttamalla vaikka hehkulamppuista ankkurivaloa tms. keinokuormaa käyttäen. Yleensä keinokuormaa tarvitaan vain satunnaisesti ankkuroidussa paneeliveneessä etelässä.
Vesigenu vaatii toimintaperiaatteensa vuoksi säätimen. Kalliissa ja vauhdissa kovatuottoisessa genussa tuskin käytetään heppoisia säätimiä ja systeemi tietysti muutenkin rakennetaan irti paneelipuolesta.
Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus. Se on aina ollut näin. Ihan joka kerta.

ariel371 kirjoitti:

AGM -akku on kehitetty vasta 70 -luvulla, joten GGR -kisan yleisten periaatteiden vuoksi niitä ei tulisi edes olla näissä kisaveneissä. En tiedä että onko niitä näissä veneissä, mutta jos on niin se on etenkin amatööritoteutuksena virhe. Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin. Tapion tilaama paneelitoteutus kesti kauanko kasassa, kuukauden, kaksi?

Paneelit tuottavat virtaa vain päivällä ja yöllä veneen virrankulutus on valojen ja hälyttimien ym. takia suurempaa. Mahdollinen, satunnainen iltapäivän parituntinen ylilataus ei riko mitään, vaan päinvastoin elvyttää tavallista akkua pelkistämällä lyijysulfaattia takaisin lyijyksi ja -oksidiksi. Toki happoa hajoaa, eli haihtuu vetynä ja happena, mutta se on kompensoitavissa lisäämällä akkuvettä kennoihin. Happokadon seuranta on napajännitteen ja ominaispainon seurannan ohella hyvä indikaattori sille, montako paneelia pidetään syötössä. Säätö voidaan tehdä toki polttamalla vaikka hehkulamppuista ankkurivaloa tms. keinokuormaa käyttäen. Yleensä keinokuormaa tarvitaan vain satunnaisesti ankkuroidussa paneeliveneessä etelässä.
Vesigenu vaatii toimintaperiaatteensa vuoksi säätimen. Kalliissa ja vauhdissa kovatuottoisessa genussa tuskin käytetään heppoisia säätimiä ja systeemi tietysti muutenkin rakennetaan irti paneelipuolesta.
Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus. Se on aina ollut näin. Ihan joka kerta.

Lue lisää

Avoakut sietävät paljon ylilatausta, kunhan pitää nestettä riittävästi. Suljetut akut, kuten AGM, saa nopeasti pilalle ylilatauksella. Ilmeisesti kuivuvat.

Suljetun akun etuna on nesteiden pysyminen akussa veneen ollessa kaatuneena. Siksi on ihan loogista, että GGR:ssä vaadittiin AGM- tai geeliakut.

Mitenköhän paljon avoakut vuotavat kuperkeikassa?

ariel371 kirjoitti:

AGM -akku on kehitetty vasta 70 -luvulla, joten GGR -kisan yleisten periaatteiden vuoksi niitä ei tulisi edes olla näissä kisaveneissä. En tiedä että onko niitä näissä veneissä, mutta jos on niin se on etenkin amatööritoteutuksena virhe. Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin. Tapion tilaama paneelitoteutus kesti kauanko kasassa, kuukauden, kaksi?

Paneelit tuottavat virtaa vain päivällä ja yöllä veneen virrankulutus on valojen ja hälyttimien ym. takia suurempaa. Mahdollinen, satunnainen iltapäivän parituntinen ylilataus ei riko mitään, vaan päinvastoin elvyttää tavallista akkua pelkistämällä lyijysulfaattia takaisin lyijyksi ja -oksidiksi. Toki happoa hajoaa, eli haihtuu vetynä ja happena, mutta se on kompensoitavissa lisäämällä akkuvettä kennoihin. Happokadon seuranta on napajännitteen ja ominaispainon seurannan ohella hyvä indikaattori sille, montako paneelia pidetään syötössä. Säätö voidaan tehdä toki polttamalla vaikka hehkulamppuista ankkurivaloa tms. keinokuormaa käyttäen. Yleensä keinokuormaa tarvitaan vain satunnaisesti ankkuroidussa paneeliveneessä etelässä.
Vesigenu vaatii toimintaperiaatteensa vuoksi säätimen. Kalliissa ja vauhdissa kovatuottoisessa genussa tuskin käytetään heppoisia säätimiä ja systeemi tietysti muutenkin rakennetaan irti paneelipuolesta.
Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus. Se on aina ollut näin. Ihan joka kerta.

Lue lisää

Voi miten paljolta murheelta maailma säästyisi, jos ariel olisi tekemässä kaiken aivan ylivertaisella osaamisellaan. Ja jos vielä muutkin ymmärtäisivät sitä kaksitahtiöljyä laittaa, pelastuisi loputkin.

syväkumarrus kirjoitti:

Voi miten paljolta murheelta maailma säästyisi, jos ariel olisi tekemässä kaiken aivan ylivertaisella osaamisellaan. Ja jos vielä muutkin ymmärtäisivät sitä kaksitahtiöljyä laittaa, pelastuisi loputkin.

Lue lisää

Ariel371 perustelee väitteensä, toisin kuin tämäkin puskasta huutelija.

Uuuppoluoto kirjoitti:

Ariel371 perustelee väitteensä, toisin kuin tämäkin puskasta huutelija.

Mikä oli perustelu vaikkapa väitteelle, että "Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin", tai "Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus". Jälkimmäisen väitteen vielä Joakim ampui lonkalta alas. Mitä ariel tiesi Asterian asennukset tehneistä? Ei sekään paranna, että perustelee väitteensä, jos perusteet ovat väärät.

syväkumarrus kirjoitti:

Mikä oli perustelu vaikkapa väitteelle, että "Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin", tai "Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus". Jälkimmäisen väitteen vielä Joakim ampui lonkalta alas. Mitä ariel tiesi Asterian asennukset tehneistä? Ei sekään paranna, että perustelee väitteensä, jos perusteet ovat väärät.

Lue lisää

Mitä syväkumarrus tarkoitti sillä, että otti 2- tahtiöljyn mukaan tähän aurinkopaneeli ja akkukeskusteluun?
Ainakakin tämä heitto vie kaiken kunnioituksen kannanottoihisi, sillä tuossa oli selvää herjaamisen esiastetta tunnistettavissa.
Vaikka tämä onkin ns. vapaa saitti, niin kannattaa pysyä asiassa ja esittää kantansa kohteliaasti.
Kohtelias tyyli antaa kirjoittajasta selvästi asiantuntevamman kuvan kuin epämääräiset henkilöön käyvät vihjailut.

Tark kirjoitti:

Mitä syväkumarrus tarkoitti sillä, että otti 2- tahtiöljyn mukaan tähän aurinkopaneeli ja akkukeskusteluun?
Ainakakin tämä heitto vie kaiken kunnioituksen kannanottoihisi, sillä tuossa oli selvää herjaamisen esiastetta tunnistettavissa.
Vaikka tämä onkin ns. vapaa saitti, niin kannattaa pysyä asiassa ja esittää kantansa kohteliaasti.
Kohtelias tyyli antaa kirjoittajasta selvästi asiantuntevamman kuvan kuin epämääräiset henkilöön käyvät vihjailut.

Lue lisää

Etkö ole seurannut palstaa? Ariel toistuvasti vakuuttaa kaksitahtiöljyn ihmeitä tekevään vaikutukseen dieseliin lisättynä. Eikä oikeastaan ole tullut vielä sellaista asiaa puheeksi, josta ariel ei tietäisi muita paremmin, miten sen pitäisi olla. Kohteliaaseen tyyliin kuuluisi siten myös olla kutsumatta "kaikenmaailman turaajiksi" henkilöitä, joista ei tiedä, ketä tarkoittaa tai edes mitä ovat tehneet. Vai eikö se ollut epämääräinen henkilöön käyvä vihjailu?

syväkumarrus kirjoitti:

Mikä oli perustelu vaikkapa väitteelle, että "Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin", tai "Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus". Jälkimmäisen väitteen vielä Joakim ampui lonkalta alas. Mitä ariel tiesi Asterian asennukset tehneistä? Ei sekään paranna, että perustelee väitteensä, jos perusteet ovat väärät.

Lue lisää

Jos perustelee, väitteet voi arvioida.

Sinä sen sijaan heitit perustelematonta huttua jostain kaksitahtiöljystä, mikä ei liity nyt käsiteltävään asiaan lainkaan.

Mutta en vieläkään ymmärrä miksi paneeleita ole suoraan kytketty akkuihin. Jos paneeleita on vaikka pari sataa wattia suoraan akuissa, siitää saa about 12A jos suuntaus hyvä, ei varjoa ja akuissa vajausta. Tuon verran saa helpolla myös kulutettua. Tämä on minulle täysi mysteeri, eikö Tapio löydä johtoja veneestä, eikö hän uskalla kytkeä vai missä vika. Kaikki paneelien johdot vaan irti ja akkuihin kiinni. Jos kyseessä olisi jotkut ihmeelliset 200V kennostot niin ymmärtäisin, mutta kuvien perusteella ihan perus "Marinea kamaa". Olisikohan tällä jotain sukua myös tuohon pohjan putsaamattomuuteen??? No eihän tällä enään väliä ole, mutta ihmettelen suuresti mitä niin eksoottista tuossa on ettei muka pystynyt tekemään mitään.

vahvistusta kirjoitti:

Mutta en vieläkään ymmärrä miksi paneeleita ole suoraan kytketty akkuihin. Jos paneeleita on vaikka pari sataa wattia suoraan akuissa, siitää saa about 12A jos suuntaus hyvä, ei varjoa ja akuissa vajausta. Tuon verran saa helpolla myös kulutettua. Tämä on minulle täysi mysteeri, eikö Tapio löydä johtoja veneestä, eikö hän uskalla kytkeä vai missä vika. Kaikki paneelien johdot vaan irti ja akkuihin kiinni. Jos kyseessä olisi jotkut ihmeelliset 200V kennostot niin ymmärtäisin, mutta kuvien perusteella ihan perus "Marinea kamaa". Olisikohan tällä jotain sukua myös tuohon pohjan putsaamattomuuteen??? No eihän tällä enään väliä ole, mutta ihmettelen suuresti mitä niin eksoottista tuossa on ettei muka pystynyt tekemään mitään.

Lue lisää

Ainakin yksi isommista paneleista on vaurioitunut. Ja kuten edellä todettiin, on panelien toimittaja nostanut kädet pystyyn. Kytkeminen suoraan akkuun tuntuu niin itsestäänselvältä ratkaisulta ja sehän tiedettiin ihan ensi kuulemalta. Odotetaas nyt vielä pari kuukautta ja annetaan sitten Tapion kertoa, mistä oli kyse, kyllä se sitten selviää.

syväkumarrus kirjoitti:

Mikä oli perustelu vaikkapa väitteelle, että "Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin", tai "Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus". Jälkimmäisen väitteen vielä Joakim ampui lonkalta alas. Mitä ariel tiesi Asterian asennukset tehneistä? Ei sekään paranna, että perustelee väitteensä, jos perusteet ovat väärät.

Lue lisää

"Jälkimmäisen väitteen vielä Joakim ampui lonkalta alas. "

Luetaankohan me nyt samaa palstaa? Minä en ainakaan pysty lukemaan Joakimin tekstistä, että ampuu Arielin väitteen alas. Olen muuten itsekin tästä täysin samaa mieltä (ja minulla on alan koulutus).


ariel371 15.3.2019 1:23:
" Mahdollinen, satunnainen iltapäivän parituntinen ylilataus ei riko mitään, vaan päinvastoin elvyttää tavallista akkua pelkistämällä lyijysulfaattia takaisin lyijyksi ja -oksidiksi. Toki happoa hajoaa, eli haihtuu vetynä ja happena, mutta se on kompensoitavissa lisäämällä akkuvettä kennoihin.
.....
Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus."


Joakim1 15.3.2019 8:22
"Avoakut sietävät paljon ylilatausta, kunhan pitää nestettä riittävästi. Suljetut akut, kuten AGM, saa nopeasti pilalle ylilatauksella. Ilmeisesti kuivuvat."

Joakim1 kirjoitti:

Avoakut sietävät paljon ylilatausta, kunhan pitää nestettä riittävästi. Suljetut akut, kuten AGM, saa nopeasti pilalle ylilatauksella. Ilmeisesti kuivuvat.

Suljetun akun etuna on nesteiden pysyminen akussa veneen ollessa kaatuneena. Siksi on ihan loogista, että GGR:ssä vaadittiin AGM- tai geeliakut.

Mitenköhän paljon avoakut vuotavat kuperkeikassa?

Lue lisää

Ensimmäisessä veneessäni aikanaan meni Bilteman korkillinen vapaa-ajan akku nurin, se oli unohtunut kiinnittää kotoa latauksesta tuomisen jälkeen ja merellä tuli pientä broutsia. Akku oli tuntikausia kumollaan ja vettä piti lisätä alle puoli litraa. Akku jatkoi elämäänsä kaadon jälkeen.
Jos vene käy nurin ja oikaisee heti siitä, vuoto on hyvin minimaalinen. Korkkien huohotusreijät ovat erittäin pienet, koska kennokohtainen kaasunmuodostus (yli)latauksessa on hyvin hidasta.
Vanhan happoakun pohjalle kertyneen sulfidisakan liikkuminen voi aikaansaada vahinkoa.

LukemisenSisäistäminen kirjoitti:

"Jälkimmäisen väitteen vielä Joakim ampui lonkalta alas. "

Luetaankohan me nyt samaa palstaa? Minä en ainakaan pysty lukemaan Joakimin tekstistä, että ampuu Arielin väitteen alas. Olen muuten itsekin tästä täysin samaa mieltä (ja minulla on alan koulutus).


ariel371 15.3.2019 1:23:
" Mahdollinen, satunnainen iltapäivän parituntinen ylilataus ei riko mitään, vaan päinvastoin elvyttää tavallista akkua pelkistämällä lyijysulfaattia takaisin lyijyksi ja -oksidiksi. Toki happoa hajoaa, eli haihtuu vetynä ja happena, mutta se on kompensoitavissa lisäämällä akkuvettä kennoihin.
.....
Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus."


Joakim1 15.3.2019 8:22
"Avoakut sietävät paljon ylilatausta, kunhan pitää nestettä riittävästi. Suljetut akut, kuten AGM, saa nopeasti pilalle ylilatauksella. Ilmeisesti kuivuvat."

Lue lisää

Asteriassa on agm-akut. Mitäs Joakim niiden ylilatauksesta sanoikaan? Ja sehän on tnnettu fakta.

syväkumarrus kirjoitti:

Mikä oli perustelu vaikkapa väitteelle, että "Paneelipuolella taas ovat aika samanlaiset spedet turaamassa kuin mitä kotien ilmalämpöpumppupuolellakin", tai "Kaikesta pelottelusta huolimatta veneen akkuja ei riko ylilataus vaan krooninen, purjehtijan sitä ymmärtämättä tapahtuva alilataus". Jälkimmäisen väitteen vielä Joakim ampui lonkalta alas. Mitä ariel tiesi Asterian asennukset tehneistä? Ei sekään paranna, että perustelee väitteensä, jos perusteet ovat väärät.

Lue lisää

Kauanko ne Tapion paneelit sitten pysyivät toiminnassa? Jos ne yhä toimisivat, olisin tietysti silloin väärässä ainakin sen paneelitoimittajan osalta.
Nyt ne paneelit eivät lataa ja "kädet on nostettu pystyyn."

Urallani tuollaiseen ei ollut varaa, siinä olisi menetetty ihmishenkiä. Siksi erilaiset miehet valikoituvat eri vaativuusasteen töihin. Lämpöpumppu- ja paneelihommiin menevät ja sinne jäävät erilaiset miehet kuin vaikkapa laivasähkö-, ydinvoima-, sädehoito- tai helikopteriasentajiksi.
Ari Huusela on entinen lentokonemekaanikko. Hänelle ei satavarmasti tule veneeseen sellaista tekniikkaa jota hän ei voi korjata, ohittaa tai korvata. Siinä veneessä on osaava laittomies läsnä 24/7.

Jotain voi aina hajota ja juuri siksi ei pallonkiertoveneessä sovi käyttää paneeleita joiden rakenne on sellainen ettei hajonnutta paneelia voi kytkeä irti ja tilanteen mukaan sopivasti sarjoittaa tai rinnankytkeä edelleen ehjiä. Tuo tehtäisiin sen mukaan mitä yksittäinen paneeli antaa voltteja ulos.

ariel371 kirjoitti:

Kauanko ne Tapion paneelit sitten pysyivät toiminnassa? Jos ne yhä toimisivat, olisin tietysti silloin väärässä ainakin sen paneelitoimittajan osalta.
Nyt ne paneelit eivät lataa ja "kädet on nostettu pystyyn."

Urallani tuollaiseen ei ollut varaa, siinä olisi menetetty ihmishenkiä. Siksi erilaiset miehet valikoituvat eri vaativuusasteen töihin. Lämpöpumppu- ja paneelihommiin menevät ja sinne jäävät erilaiset miehet kuin vaikkapa laivasähkö-, ydinvoima-, sädehoito- tai helikopteriasentajiksi.
Ari Huusela on entinen lentokonemekaanikko. Hänelle ei satavarmasti tule veneeseen sellaista tekniikkaa jota hän ei voi korjata, ohittaa tai korvata. Siinä veneessä on osaava laittomies läsnä 24/7.

Jotain voi aina hajota ja juuri siksi ei pallonkiertoveneessä sovi käyttää paneeleita joiden rakenne on sellainen ettei hajonnutta paneelia voi kytkeä irti ja tilanteen mukaan sopivasti sarjoittaa tai rinnankytkeä edelleen ehjiä. Tuo tehtäisiin sen mukaan mitä yksittäinen paneeli antaa voltteja ulos.

Lue lisää

Kilpailutilanne kiristyy mutta nyt Ariel vetasi pitkän kaulan kun perässähiihtäjät jäivät pläkään. :D Jännä seurata tätä purjehduskilpailun kommentointikilpailua - itse purjehduskilpailuhan on jo päättynyt eikä viitti avata trackeria kattoakseen että missäs nyt ja mihin suuntaan hän ajelehtii :-/

Jurristikko kirjoitti:

Kilpailutilanne kiristyy mutta nyt Ariel vetasi pitkän kaulan kun perässähiihtäjät jäivät pläkään. :D Jännä seurata tätä purjehduskilpailun kommentointikilpailua - itse purjehduskilpailuhan on jo päättynyt eikä viitti avata trackeria kattoakseen että missäs nyt ja mihin suuntaan hän ajelehtii :-/

Lue lisää

Saapa nähdä kauanko GGR:n toimihenkilöt jaksavat kopioida Tapion satelliittipuhelimella lähettäviä vanhoja runoja GGR:n sivuille. Nyt oli Otto Mannisen suomennoskin GGR-yleisön luettavaksi.
Varmaankin uni taas maistunut makeasti, koska Asteria oli tämän aamuisen trackerin mukaan kääntynyt etelään.

who.cares kirjoitti:

Saapa nähdä kauanko GGR:n toimihenkilöt jaksavat kopioida Tapion satelliittipuhelimella lähettäviä vanhoja runoja GGR:n sivuille. Nyt oli Otto Mannisen suomennoskin GGR-yleisön luettavaksi.
Varmaankin uni taas maistunut makeasti, koska Asteria oli tämän aamuisen trackerin mukaan kääntynyt etelään.

Lue lisää

Mittakaava kannattaa ottaa huomioon.

Eiköhän tuossa ole käytännössä lillity paikallaan ja ajelehdittu sivuttain tuo parin mailin siivu neljän tunnin aikana. Keula luultavasti osoittanut luoteeseen, minne on ”menossa”.

ariel371 kirjoitti:

Kauanko ne Tapion paneelit sitten pysyivät toiminnassa? Jos ne yhä toimisivat, olisin tietysti silloin väärässä ainakin sen paneelitoimittajan osalta.
Nyt ne paneelit eivät lataa ja "kädet on nostettu pystyyn."

Urallani tuollaiseen ei ollut varaa, siinä olisi menetetty ihmishenkiä. Siksi erilaiset miehet valikoituvat eri vaativuusasteen töihin. Lämpöpumppu- ja paneelihommiin menevät ja sinne jäävät erilaiset miehet kuin vaikkapa laivasähkö-, ydinvoima-, sädehoito- tai helikopteriasentajiksi.
Ari Huusela on entinen lentokonemekaanikko. Hänelle ei satavarmasti tule veneeseen sellaista tekniikkaa jota hän ei voi korjata, ohittaa tai korvata. Siinä veneessä on osaava laittomies läsnä 24/7.

Jotain voi aina hajota ja juuri siksi ei pallonkiertoveneessä sovi käyttää paneeleita joiden rakenne on sellainen ettei hajonnutta paneelia voi kytkeä irti ja tilanteen mukaan sopivasti sarjoittaa tai rinnankytkeä edelleen ehjiä. Tuo tehtäisiin sen mukaan mitä yksittäinen paneeli antaa voltteja ulos.

Lue lisää

Sehän tiedetään, että panelien valinta ja jokin muukin meni persiilleen. Eivät tainneet tuottaa suunniteltua tehoa edes lähtölinjalla. Mutta ennen kuin puskista huudellaan asianosaisia kaiken maailman turaajiksi, pitää tietää, miten tilanteeseen ollaan tultu. Sehän myös tiedetään, että kaikki tehtiin kohtuuttomalla kiireellä. Rahoitus oli siinä mallissa, että prjektin saattoi julkistaa sillä hetkellä, kun asennusten olisi jo pitänyt olla loppusuoralla.

Miten sattuikin, että itsellä on taustaa sekä lentokonehuollosta että myöhemmin olen osaltani ollut vastuussa yhdestä ydinturvallisuuden osa-alueesta. En minä tiedä, kuka ne sähköt asensi enkä ole niihin asennuksiin tutustunut, vaikka Asteriassa olen pikaiseltaan käynytkin. Oliko siellä vain turattu vai tehty, tiedän sitten kesemmällä, kun olen kuullut tarinat ja nähnyt jäljen. Sitä ennen en nimittele heitä, se on besserwisserien hommia.

Siimajalka kirjoitti:

Mittakaava kannattaa ottaa huomioon.

Eiköhän tuossa ole käytännössä lillity paikallaan ja ajelehdittu sivuttain tuo parin mailin siivu neljän tunnin aikana. Keula luultavasti osoittanut luoteeseen, minne on ”menossa”.

Lue lisää

Joo, siinä on pidetty skedit amatöörienkin kanssa ja silti valuttu etelään, kukaties perä edellä. Mutta ei ainakaan sen takia, että olisi nukuttu ja vene mennyt sinne minne sitä miellyttää. Tapio kertoikin skedin aikana lähinnä ajelehtivansa. Jos olisi ollut pihatöitä, kuten Tapio kansihommia kutsuu, niillä olisi ollut etusija yhteyksien pitämiseen. Nyt ei kannella ollut mitään tehtävissä.

Jossain horisontin takana siellä on yksi hinaajakin, joka jo laukaisi tutkahälyttimen piippailemaan. Seuraava laiva tulossa yhtä lähelle puolen vuorokauden kuluttua.

Tämän päiväisessä katsauksessaan myös Don oli hiukan huolestunut Asterian kurssista ja arveli Tapion yhä nukkuvan. Päivän kirkastuttua kurssi olikin taas korjattu. ETA tietysti siirtyy kesää kohti sitä enemmän mitä useammin tulee seilattua tai ajelehdittua täysin väärää suuuntaan. Toivottavasti Tapion säilykepurkkien korroosio ei etene kovin nopeasti.

Uku on GGR:n valokuvassa yhä hoikka poika, vaikka on jo monta päivää nauttinut jatkuvasti mieliruokaansa "see food" eli on "syönyt kaiken mitä näkee". Hänen veneensä ruokavarastot olivat vähäiset Tapion ruokiin verrattunaa, vain 500 kcal/vrk muutamat vieheeseen tarttuneet kalat.

Ajelehtia, kirjoitin.

Jos ei tuule lainkaan ja paikalla on etelään vievää virtaa, vene voi kai sortaa tuollaisella alle solmun vauhdilla, vaikkei mitään vahinkovendaa olisi tapahtunutkaan.

Tuolla gps kertoo paikan kai jotakuinkin neljän tunnin välein, ja - sinänsä ihan perustellusti - arvelee keulan osoittaneen koko ajan edellisestä paikasta seuraavaan. Näin ei tuulettomissa oloissa välttämättä ole.

Mutta oli miten oli, nyt ei matka kyllä lähiaikoinakaan joudu.

Siimajalka kirjoitti:

Ajelehtia, kirjoitin.

Jos ei tuule lainkaan ja paikalla on etelään vievää virtaa, vene voi kai sortaa tuollaisella alle solmun vauhdilla, vaikkei mitään vahinkovendaa olisi tapahtunutkaan.

Tuolla gps kertoo paikan kai jotakuinkin neljän tunnin välein, ja - sinänsä ihan perustellusti - arvelee keulan osoittaneen koko ajan edellisestä paikasta seuraavaan. Näin ei tuulettomissa oloissa välttämättä ole.

Mutta oli miten oli, nyt ei matka kyllä lähiaikoinakaan joudu.

Lue lisää

Gps ei kylläkään arvele mitään keulan suunnasta, keulan kuva seuraa liikesuuntaa.
0.8 etelään, 1.8 samalla aueella hetken kulutua pohjoiseen. Ei siellä ole tämmöisiä virtoja.. Nyt jopa 3 s eli Asteria liikkuu ohjailuvauhtia.muttei vielä hydrogenun latausvauhtia. ETA on sirtynyt parissa viikossa 4-5 vrk myöhäisemmäksi.

seppomartti kirjoitti:

Gps ei kylläkään arvele mitään keulan suunnasta, keulan kuva seuraa liikesuuntaa.
0.8 etelään, 1.8 samalla aueella hetken kulutua pohjoiseen. Ei siellä ole tämmöisiä virtoja.. Nyt jopa 3 s eli Asteria liikkuu ohjailuvauhtia.muttei vielä hydrogenun latausvauhtia. ETA on sirtynyt parissa viikossa 4-5 vrk myöhäisemmäksi.

Lue lisää

Nimenomaan ei arvelekaan mitään keulan suunnasta - tarkoitin sitä miten tuo träkkeri näyttää aluksen kulkeneen. Siksi nuolen suunnasta ei voi päätellä, että vene olisi tehnyt vendan lounaaseen.

Se 0,8 solmua voi olla neljä tuntia pläkää, eli ajelehtimista, sitten tuuli hieman virisi ja matka jatkui purjehtien 1,8 solmua pohjoiseen. Esimerkiksi .

Tuota on väitetty ties kuinka monta kertaa jo kuukausien ajan. Mutta mitään syytä ei ole, miksi Lehtinen ei sieltä ajan kanssa perille tulisi. Nykyinen ETA ei tule toteutumaan, sitä lasketaan menneen keskinopeuden mukaan. Ruokaa riittää ja vettä riittää, pläkää tulee ja menee, mutta välissä tuulee. Ja se, mikä ei myöskään tule loppumaan kesken, on motivaatio.

GGR-aloittaja kirjoitti:

Tuota on väitetty ties kuinka monta kertaa jo kuukausien ajan. Mutta mitään syytä ei ole, miksi Lehtinen ei sieltä ajan kanssa perille tulisi. Nykyinen ETA ei tule toteutumaan, sitä lasketaan menneen keskinopeuden mukaan. Ruokaa riittää ja vettä riittää, pläkää tulee ja menee, mutta välissä tuulee. Ja se, mikä ei myöskään tule loppumaan kesken, on motivaatio.

Lue lisää

Siitä tietysti samaa mieltä, että nykyinen ETA ei toteudu. Eri mieltä olen siitä, että ruoka riittäisi. Siihen liittyy riski säilykepurkkien läpiruostumisesta. Jos purkit kastuivat merivedestä, trooppinen lämpö on jo ruvennut kiihdyttämään korroosiota. Ruokapula voi uhata, jos ravitsemus on pääasiassa säilykepurkkien varassa. Kalastusvälineitähän Tapio ei halunnut ottaa mukaan: "olen lähdössä purjehtimaan, en kalastamaan" (Tapion ilmoitus Vene 2018:n yleisötilaisuudessa).
Toinen asia, josta olen hiukan eri mieltä, on motivaatio. Minusta on jo pitkään näyttänyt siltä, että varsinkin motivaatio purjehdusvauhdin ylläpitämiseen on sammunut. GGR:n "nopein vene" on ohimennyt illuusio, joka varmaankin katosi jo startin jälkeen.
Tietysti pitää nauttia merellä olemisesta niin kauan kuin se on mukavaa tai siedettävää. Halvin tapa tulla kotiin, on purjehduksen jatkaminen.

eiolekilpapurjehdusta kirjoitti:

Siitä tietysti samaa mieltä, että nykyinen ETA ei toteudu. Eri mieltä olen siitä, että ruoka riittäisi. Siihen liittyy riski säilykepurkkien läpiruostumisesta. Jos purkit kastuivat merivedestä, trooppinen lämpö on jo ruvennut kiihdyttämään korroosiota. Ruokapula voi uhata, jos ravitsemus on pääasiassa säilykepurkkien varassa. Kalastusvälineitähän Tapio ei halunnut ottaa mukaan: "olen lähdössä purjehtimaan, en kalastamaan" (Tapion ilmoitus Vene 2018:n yleisötilaisuudessa).
Toinen asia, josta olen hiukan eri mieltä, on motivaatio. Minusta on jo pitkään näyttänyt siltä, että varsinkin motivaatio purjehdusvauhdin ylläpitämiseen on sammunut. GGR:n "nopein vene" on ohimennyt illuusio, joka varmaankin katosi jo startin jälkeen.
Tietysti pitää nauttia merellä olemisesta niin kauan kuin se on mukavaa tai siedettävää. Halvin tapa tulla kotiin, on purjehduksen jatkaminen.

Lue lisää

Mistä päättelet, että säilykepurkit olisivat ruostumassa? Alkumatkasta yhteen purkkeja sisältävään lokeroon pääsi vettä ja etikettien liettua Tapiolla oli viikon kestävät ruoka-arpajaiset, kun ei tiennyt mikä purkki kulloinkin aukeaa. Venettä rakennettiin uudestaan niin, että luukusta pääsee tavallista vähemmän vettä sisään. Ja jos silti loiskahtaa, Asteriassa loiskahdus tulee "spa-osastoon", ei leviä pitkin venettä. Siksi niin radiot kuin säilykepurkitkin ovat säilyneet kuivina.

Jos seuraa amatöörien kanssa käytävää keskustelua, ei kuvitelma motivaation hupenemisesta saa ollenkaan vahvistusta. Kilpailullinen terävyys tietysti osin hupeni Southern Oceanilla, nyt moodi olisi lähinnä ehkä "performance cruising".

Eikös meillä pari viikkoa sitten ollut veikkauskierros? Pysyn edelleen arvauksessani 12.7....2019. Aloittajalla taisi olla toukokuun alkupuoli veikkauksena.

Siimajalka kirjoitti:

Eikös meillä pari viikkoa sitten ollut veikkauskierros? Pysyn edelleen arvauksessani 12.7....2019. Aloittajalla taisi olla toukokuun alkupuoli veikkauksena.

Sori, viikolla 6 veikkaukset olivat:
GGR-aloittajalla lakkiaisiin mennessä, Borgumriffillä 16.6, Siimajalalla 12.7.

Muut eivät panneet itseään likoon.

Päivittäinen keskusteluyhteys radioamatöörien kanssa varmastikin vähentää yksinäisyyden tunnetta.

Ymmärtääkseni kaikki Tapion edellä maaliin tulleet ovat olleet järjissään, joten Sir Robertin ennätys on lyöty. Ennätyksellisen hidaskaan Tapion kierto tuskin on - vaikea sanoa toki, koska urheilutilastoja harvemmin noin kieroutuneesti laaditaan.

Sarkasmia taisi olla Tapion viimeisin twiitti eilisillalta, jossa hän kertoo purjehtivansa sivumyötäisessä täydellisessä säässä kohti Trinidade-saarta. Nopeus ei tuolloinkaan aivan päätähuimaava ollut.