Kuinka joen virtaama määritellään?

Esimerkiksi kohtuullisen valtavan Vltava-joen virtaamaksi ilmoitetaan 149,9 m³/s. Kuinkahan tuohon arvoon on päädytty?

Fysiikan laboratooriotehtävistä on jäänyt mieleeni, että virtausnopeus muuttuisi virtauskohdan poikkileikkauksen pinta-alan suhteen. Eli joen tapauksessa virta olisi voimakkaampaa matalissa ja kapeissa kohdissa kuin muualla.

Jokihan tietysti loppuu viimeistään mereen, mutta tuskin senkään raja on yhtään tarkempi kuin veteen piirretty viiva.
4602
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ei tuota tarvitse määritellä. Riittää kun sen mittaa.

Äänestä

Tietysti virtausnopeus kasvaa joen kaventuessa. Kuitenkin virtaama pysyy koko ajan samana, eli sama määrä vettä kulkeutuu eteenpäin, muutoinhan joki alkaisi tulvia siinä kapeassa kohdassa, ellei virtausnopeus kasvaisi.

Karkeasti sanottuna, jos joen vesimassan poikkipinta-ala puolittuu, niin virtausnopeus kaksinkertaistuu.

-Virtaama ja virtausnopeus on kaksi eri asiaa.

1Äänestä

Lisäksi. Virtaama mitataan nykyaikana laitteella, joka määrittää pohjan profiilin mittauskohdalta, ja laskee vesimassan poikkipinta-alan tietyltä kohdalta. Tuolta kohdalta suoritetaan sitten virtausnopeden mittaus, useilta eri syvyyksiltä ja lasketaan niiden keskiarvo. Lopuksi kerrotaan keskivirtausnopeus x poikkipinta-ala, josta saadaan tulokseksi virtaama.

Aikaisemminhan joen poikkipinta-alaan liittyvä keskisyvyys määritettiin ihan veneestä mittaamalla, esim köydellä ja painolla, muutaman metrin välein.

Esim jos joen leveys on vaikkapa 100m ja keskisyvyys 5m coast-to-coast, niin siitä laskettu poikkipinta-ala 500m2. Ja virtausnopeuksien keskiarvoksi saadaan esim 0,3 m/s. Niin tällöin virtaama on 500m2 X 0,3 m/s = 150 m3/s.

1Äänestä
  • Kiitokset hyvistä vastauksista! Minulla oli tosiaan pieni ajatusvirhe, kun en hahmottanut virtaamaa tilavuusvirraksi. Yksinkertaistin sen näköjään vain pelkäksi virtausnopeudeksi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


latvavesi kirjoitti:

Esimerkiksi kohtuullisen valtavan Vltava-joen virtaamaksi ilmoitetaan 149,9 m³/s. Kuinkahan tuohon arvoon on päädytty?

Fysiikan laboratooriotehtävistä on jäänyt mieleeni, että virtausnopeus muuttuisi virtauskohdan poikkileikkauksen pinta-alan suhteen. Eli joen tapauksessa virta olisi voimakkaampaa matalissa ja kapeissa kohdissa kuin muualla.

Jokihan tietysti loppuu viimeistään mereen, mutta tuskin senkään raja on yhtään tarkempi kuin veteen piirretty viiva.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu