Kummalla enemmän hävittävää?

Näinseasiaon

Vertaillaanpa kahta vaihtoehtoa siltä kannalta kumpi väärässä ollessaan häviää enemmän:



1.) Kristitty joka uskoi kuoltuaan pääsevänsä taivaaseen muttei päässytkään vaan raukesi tyhjjiin?

2.) Vaiko ateisti joka uskoi kuoltuaan raukeavansa tyhjiin muttei rauennutkaan vaan joutui iankaikkisesti helvetin tuleen?

55

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • V_Eltaoja

      Ehkä Esko valtaoja taikoo heidät niin että raukeavat tyhjiin!

    • Vanha aina uskonharhaiselle tappion tuova Blaise Pacalin virhe.

      On nimittäin erinomaisen vaikea valita tuhansista ihmisen luomista jumalista oikeaa epäjumalaa jota palvaisi.

      Ateisti voittaa aina, koska todisteita yhdestäkään oikeasta jumalasta ei ole olemassa ja se kelpaa selitykseksi myös mahdolliselle oikealle jumalalle.

      Uskonharhaisella ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa tätä kilpailua, valitan.

      • he-ma.eikirj

        ...toisaalta kyllä tunnustan että oikeasti en ole niin varma asiastani mitä yritän täällä esittää kun kukaan ei tunne minua. Yrittää pitää kuitenkin! Ei anneta periksi ateistiveljet! Ei tunnusteta mitään vaikka kasvot ovat jo kauan sitten menneet!


      • he-ma.eikirj kirjoitti:

        ...toisaalta kyllä tunnustan että oikeasti en ole niin varma asiastani mitä yritän täällä esittää kun kukaan ei tunne minua. Yrittää pitää kuitenkin! Ei anneta periksi ateistiveljet! Ei tunnusteta mitään vaikka kasvot ovat jo kauan sitten menneet!

        Epätoivo tuntuu litsarilta poskella?

        Muista kääntää toinenkin poski.


      • Kysyjäx

        Se on muuten Blaise Pascal. Ei Pacal. (jos yritit tehdä vaikutuksen)


      • Kysyjäx kirjoitti:

        Se on muuten Blaise Pascal. Ei Pacal. (jos yritit tehdä vaikutuksen)

        Valitan kirjoitusvihrettäni, joista isomunaisena saan jatkuvasti kärsiä, mutta tappio on kuitenkin uskonharhaisen.


      • Kysyjäx
        he-ma kirjoitti:

        Valitan kirjoitusvihrettäni, joista isomunaisena saan jatkuvasti kärsiä, mutta tappio on kuitenkin uskonharhaisen.

        Oot sä niin kova jätkä! Me kaikki ihaillaan sua!


      • Blaise Pascalin mietteitä:

        Sydän aistii Jumalan eikä järki. Sitä on usko. Sydämen eikä järjen aistima Jumala. (Blaise Pascal)

        Mitä parempi ihminen, sitä enemmän hyvää hän löytää muissa ihmisissä. (Blaise Pascal)
        Järjen on lopultakin myönnettävä, että on ääretön määrä asioita, joita se ei voi selittää. Jos se ei myönnä, se on hyvin heikko. (Blaise Pascal).

        Tunnemme siis äärellisyyden olemassaolon ja luonnon, koska olemme äärellisiä ja ulottuvaisia niin kuin sekin. Tiedämme, että on olemassa äärettömyys, mutta emme tunne sen luontoa, koska sillä on ulottuvaisuus niin kuin meillä, mutta ei rajoja niin kuin meillä. Mutta emme tunne Jumalan olemassaoloa emmekä luontoa, koska hänellä ei ole ulottuvaisuutta eikä rajoja. (Blaise Pascal)

        Se mikä täällä näkyy ei osoita jumaluuden täydellistä olemattomuutta, ei liioin selvää läsnäoloa, vaan itsensä salaavan Jumalan läsnäoloa. (Blaise Pascal)

        Yksi liitettynä äärettömyyteen ei lisää sitä lainkaan, ei enempää kuin jalka lisättynä äärettömään pituuteen. Äärellinen häviää äärettömän läheisyydessä ja tulee pelkäksi tyhjyydeksi. Samoin meidän henkemme Jumalan edessä, samoin meidän oikeutemme jumalallisen oikeuden edessä. Ei ole niin suurta epäsuhdetta yhden ja äärettömän välillä kuin meidän oikeutemme ja Jumalan oikeuden välillä. (Blaise Pascal)


      • kunhan_vastaan kirjoitti:

        Blaise Pascalin mietteitä:

        Sydän aistii Jumalan eikä järki. Sitä on usko. Sydämen eikä järjen aistima Jumala. (Blaise Pascal)

        Mitä parempi ihminen, sitä enemmän hyvää hän löytää muissa ihmisissä. (Blaise Pascal)
        Järjen on lopultakin myönnettävä, että on ääretön määrä asioita, joita se ei voi selittää. Jos se ei myönnä, se on hyvin heikko. (Blaise Pascal).

        Tunnemme siis äärellisyyden olemassaolon ja luonnon, koska olemme äärellisiä ja ulottuvaisia niin kuin sekin. Tiedämme, että on olemassa äärettömyys, mutta emme tunne sen luontoa, koska sillä on ulottuvaisuus niin kuin meillä, mutta ei rajoja niin kuin meillä. Mutta emme tunne Jumalan olemassaoloa emmekä luontoa, koska hänellä ei ole ulottuvaisuutta eikä rajoja. (Blaise Pascal)

        Se mikä täällä näkyy ei osoita jumaluuden täydellistä olemattomuutta, ei liioin selvää läsnäoloa, vaan itsensä salaavan Jumalan läsnäoloa. (Blaise Pascal)

        Yksi liitettynä äärettömyyteen ei lisää sitä lainkaan, ei enempää kuin jalka lisättynä äärettömään pituuteen. Äärellinen häviää äärettömän läheisyydessä ja tulee pelkäksi tyhjyydeksi. Samoin meidän henkemme Jumalan edessä, samoin meidän oikeutemme jumalallisen oikeuden edessä. Ei ole niin suurta epäsuhdetta yhden ja äärettömän välillä kuin meidän oikeutemme ja Jumalan oikeuden välillä. (Blaise Pascal)

        Se mikä täällä näkyy ei osoita jumaluuden täydellistä olemattomuutta, ei liioin selvää läsnäoloa, vaan itsensä salaavan Jumalan läsnäoloa. (Blaise Pascal)


    • näin.siinä.käy.pihtailu

      Vituttahan se kun koko elämänsä katkerana kyttää toisten syntejä ja oma elämänsä elämättä.

      • näin.siinä.käy.pihtailu

        lisäys: ....oma elämänsä j ä ä elämättä.


      • näin.siinä.käy.pihtailu kirjoitti:

        lisäys: ....oma elämänsä j ä ä elämättä.

        Niin. On kuitenkin aivan turhaa spekuloida asioilla, jollaista ei tule lähes 100 prosentin varmuudella näkymään. Eli aloittaja on jokseenkin pöhkö.


    • 12____13

      Ateisti ei voi oikeastaan hävitä jotain, mitä hänellä ei koskaan ollutkaan. :)

      • xyfg

        Ateistilla on vapaa tahto mutta uskovalla on kahlittu tahto.


      • Näinseasiaon

        "Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!' Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa. Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'

        Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon - sillä minulla on viisi veljeä - todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'. Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'. Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'. Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'." (Luukkaan evankeliumi. 16. luku)

        -------------------

        "Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu." (Sananl. 10:28


      • 12____13
        xyfg kirjoitti:

        Ateistilla on vapaa tahto mutta uskovalla on kahlittu tahto.

        > Ateistilla on vapaa tahto mutta uskovalla on kahlittu tahto.

        Ateistit näyttävät olevan valheen vankeja. Jotta voivat puolustaa omaa jumalattomuutta, keksivät kaikenlaisia valheita.

        "Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi"."
        Joh. 8:31-32


      • 12____13 kirjoitti:

        > Ateistilla on vapaa tahto mutta uskovalla on kahlittu tahto.

        Ateistit näyttävät olevan valheen vankeja. Jotta voivat puolustaa omaa jumalattomuutta, keksivät kaikenlaisia valheita.

        "Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi"."
        Joh. 8:31-32

        Jaa. Kai ateistit sentään pitäytyvät totuudessa; eivät ole pääasiassa mitään haikailijoita.


    • Vaihtoehto 2 on äärettömän paljon epätodennäköisempi kuin 1, sillä Helvettiä tuskin on olemassa. Eivät ole vertailukelpoiset.

    • vaihtoehtoja on huomattavati enemmän. Esim. v-lestadiolaisten taivaaseen kelpuutetaan vain v-lestadiolaiset, katolisilla on samaa, kuten monilla muillakin uskonnoilla.

      Eli siinäpä sitten uskovainen arpoo kaikista jumal-vaihtoehdoista sen "oikean" ja pelkää kuolemaansa saakka, että veikkasiko oikeaa jumalaa.

      ps eikä ateistin tarvitse surra helvettiin joutuvien tuttujensa kohtaloa

      • evlut101

        "vaihtoehtoja on huomattavati enemmän. Esim. v-lestadiolaisten taivaaseen kelpuutetaan vain v-lestadiolaiset, katolisilla on samaa, kuten monilla muillakin uskonnoilla."

        No ei oikeastaan näin. Jokaisella joka uskoo Jeesukseen on edessä pelastus. Niin sanotusti oikeaoppiseen lahkoon kuuluminen ei ole oleellinen seikka.

        "Eli siinäpä sitten uskovainen arpoo kaikista jumal-vaihtoehdoista sen "oikean" ja pelkää kuolemaansa saakka, että veikkasiko oikeaa jumalaa."

        Ei siinä ole kyse arpomisesta. Kun oikea Jumala lähestyy ihmistä, niin siitä seuraa uskonvarmuus ja yhteys Jumalaan. Tällöin tietää ettei ole väärällä tiellä.

        "ps eikä ateistin tarvitse surra helvettiin joutuvien tuttujensa kohtaloa "

        Ateisteille kuolema on kuitenkin hyvin vaikea asia. Ateistien on myös välteltävä lastensa kysymyksiä kuoleman jälkeisestä ajasta. Esimerkiksi tämä syöpäsairas äiti kertoo näin:

        "Lapsi halusi iltaisin puhua siitä, minne ihmiset joutuvat kuollessaan. Astrid itki lapsensa vierellä, kun tämä mietti kuolemaa."
        https://www.iltalehti.fi/tosielamaa/a/6753eae5-0db4-4eb8-bdaf-b456475077d0

        Uskova voisi kertoa ihanasta taivaasta, jossa ei ole mitään kärsimystä. Lapsia kiinnostaa tällaiset tavattomasti. Se on sitä luonnollista jumalavaistoa, joka meihin ihmisiin on istutettu, mutta josta monet aikuiset on johdettu harhaan.


      • evlut101 kirjoitti:

        "vaihtoehtoja on huomattavati enemmän. Esim. v-lestadiolaisten taivaaseen kelpuutetaan vain v-lestadiolaiset, katolisilla on samaa, kuten monilla muillakin uskonnoilla."

        No ei oikeastaan näin. Jokaisella joka uskoo Jeesukseen on edessä pelastus. Niin sanotusti oikeaoppiseen lahkoon kuuluminen ei ole oleellinen seikka.

        "Eli siinäpä sitten uskovainen arpoo kaikista jumal-vaihtoehdoista sen "oikean" ja pelkää kuolemaansa saakka, että veikkasiko oikeaa jumalaa."

        Ei siinä ole kyse arpomisesta. Kun oikea Jumala lähestyy ihmistä, niin siitä seuraa uskonvarmuus ja yhteys Jumalaan. Tällöin tietää ettei ole väärällä tiellä.

        "ps eikä ateistin tarvitse surra helvettiin joutuvien tuttujensa kohtaloa "

        Ateisteille kuolema on kuitenkin hyvin vaikea asia. Ateistien on myös välteltävä lastensa kysymyksiä kuoleman jälkeisestä ajasta. Esimerkiksi tämä syöpäsairas äiti kertoo näin:

        "Lapsi halusi iltaisin puhua siitä, minne ihmiset joutuvat kuollessaan. Astrid itki lapsensa vierellä, kun tämä mietti kuolemaa."
        https://www.iltalehti.fi/tosielamaa/a/6753eae5-0db4-4eb8-bdaf-b456475077d0

        Uskova voisi kertoa ihanasta taivaasta, jossa ei ole mitään kärsimystä. Lapsia kiinnostaa tällaiset tavattomasti. Se on sitä luonnollista jumalavaistoa, joka meihin ihmisiin on istutettu, mutta josta monet aikuiset on johdettu harhaan.

        Raamatun mukaan Jumala ei taida sanoa "lähestyvänsä ihmistä".

        Kun mistään ei ole mitään varmaa, niin ei ole hyvä kertoilla mitään kuoleman jälkeisestä ajasta. Raamatun mukaan me vain muutumme maaksi jälleen. Se on kai se paras selitys.


      • evlut101
        torre12 kirjoitti:

        Raamatun mukaan Jumala ei taida sanoa "lähestyvänsä ihmistä".

        Kun mistään ei ole mitään varmaa, niin ei ole hyvä kertoilla mitään kuoleman jälkeisestä ajasta. Raamatun mukaan me vain muutumme maaksi jälleen. Se on kai se paras selitys.

        "Kun mistään ei ole mitään varmaa, niin ei ole hyvä kertoilla mitään kuoleman jälkeisestä ajasta. Raamatun mukaan me vain muutumme maaksi jälleen. Se on kai se paras selity"

        Rajanveto sen asian suhteen että mikä on varmaa on melko hankalaa. Siis voitko luottaa että silmäsi ja aivosi tarjoavat oikeaa tietoa, jolloin esimerkiksi liikenteessä liikkuminen perustuu sille oletukselle, että aistisi ja aivosi toimivat. Samalla tavalla koen että yhteys Jumalaan on niin ilmiselvä asia, että voin luottaa hänen olemassaoloonsa. Samoin voin luottaa siihen, että Raamattu on oikeassa ja siellä todellakin puhutaan Taivaasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Äläs siis vääristele Raamatun sanomaa.


      • evlut101 kirjoitti:

        "vaihtoehtoja on huomattavati enemmän. Esim. v-lestadiolaisten taivaaseen kelpuutetaan vain v-lestadiolaiset, katolisilla on samaa, kuten monilla muillakin uskonnoilla."

        No ei oikeastaan näin. Jokaisella joka uskoo Jeesukseen on edessä pelastus. Niin sanotusti oikeaoppiseen lahkoon kuuluminen ei ole oleellinen seikka.

        "Eli siinäpä sitten uskovainen arpoo kaikista jumal-vaihtoehdoista sen "oikean" ja pelkää kuolemaansa saakka, että veikkasiko oikeaa jumalaa."

        Ei siinä ole kyse arpomisesta. Kun oikea Jumala lähestyy ihmistä, niin siitä seuraa uskonvarmuus ja yhteys Jumalaan. Tällöin tietää ettei ole väärällä tiellä.

        "ps eikä ateistin tarvitse surra helvettiin joutuvien tuttujensa kohtaloa "

        Ateisteille kuolema on kuitenkin hyvin vaikea asia. Ateistien on myös välteltävä lastensa kysymyksiä kuoleman jälkeisestä ajasta. Esimerkiksi tämä syöpäsairas äiti kertoo näin:

        "Lapsi halusi iltaisin puhua siitä, minne ihmiset joutuvat kuollessaan. Astrid itki lapsensa vierellä, kun tämä mietti kuolemaa."
        https://www.iltalehti.fi/tosielamaa/a/6753eae5-0db4-4eb8-bdaf-b456475077d0

        Uskova voisi kertoa ihanasta taivaasta, jossa ei ole mitään kärsimystä. Lapsia kiinnostaa tällaiset tavattomasti. Se on sitä luonnollista jumalavaistoa, joka meihin ihmisiin on istutettu, mutta josta monet aikuiset on johdettu harhaan.

        Teen työtä lasten ja nuorten kanssa. Enintä osaa eivät kylläkään uskon asiat kiinnosta tippaakaan enää alkuluokkien jälkeen. Poikkeus ovat uskovaisten perheiden lapset, mutta heidänkin kohdallaan asiaan vaikuttaa usein ulkoinen pakko.


      • evlut101 kirjoitti:

        "Kun mistään ei ole mitään varmaa, niin ei ole hyvä kertoilla mitään kuoleman jälkeisestä ajasta. Raamatun mukaan me vain muutumme maaksi jälleen. Se on kai se paras selity"

        Rajanveto sen asian suhteen että mikä on varmaa on melko hankalaa. Siis voitko luottaa että silmäsi ja aivosi tarjoavat oikeaa tietoa, jolloin esimerkiksi liikenteessä liikkuminen perustuu sille oletukselle, että aistisi ja aivosi toimivat. Samalla tavalla koen että yhteys Jumalaan on niin ilmiselvä asia, että voin luottaa hänen olemassaoloonsa. Samoin voin luottaa siihen, että Raamattu on oikeassa ja siellä todellakin puhutaan Taivaasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä. Äläs siis vääristele Raamatun sanomaa.

        No, VT kertoo kuinka kuoleman jälkeen mennään "heimonsa tykö", joka on kyllä aivan epäuskottavaa.

        No minulle yhteys Jumalaan on asia, jota ei ole ikinä ollut, joten en voi luottaa hänen olemassaoloonsa. Onko tämä nyt vain asia, jonka kokee tai sitten ei?


      • InhottavaRealisti kirjoitti:

        Teen työtä lasten ja nuorten kanssa. Enintä osaa eivät kylläkään uskon asiat kiinnosta tippaakaan enää alkuluokkien jälkeen. Poikkeus ovat uskovaisten perheiden lapset, mutta heidänkin kohdallaan asiaan vaikuttaa usein ulkoinen pakko.

        Eipä tilanne ole juuri muuttunut. Itse vuonna 1975, kun olin 15 v tulin uskoon, ja meitä oli noin viisi siinä vaiheessa koululaisia.


      • evlut101
        InhottavaRealisti kirjoitti:

        Teen työtä lasten ja nuorten kanssa. Enintä osaa eivät kylläkään uskon asiat kiinnosta tippaakaan enää alkuluokkien jälkeen. Poikkeus ovat uskovaisten perheiden lapset, mutta heidänkin kohdallaan asiaan vaikuttaa usein ulkoinen pakko.

        "Teen työtä lasten ja nuorten kanssa. Enintä osaa eivät kylläkään uskon asiat kiinnosta tippaakaan enää alkuluokkien jälkeen. Poikkeus ovat uskovaisten perheiden lapset, mutta heidänkin kohdallaan asiaan vaikuttaa usein ulkoinen pakko. "

        Olin tässä sukuloimassa yhden ateistiperheen kanssa. Heillä on lapsi, joka on hyvinkin syvällinen ajattelija. Hän kyseli kovasti että mitä tapahtuu kun kuolee. Äiti selitti että hävitään tähtitomuksi (hänhän sen vissiin tiesi). Lapsi oli selvästi ahdistunut ja kummissaan. Eikö elämällä ole mitään merkitystä.... Kunnioitin toki heidän oikeuttaan kasvattaa lapset ateistiseen uskoon, mutta sekin tukee käsitystäni, että lapsella on luonnollinen tarve
        1) uskoa Jumalaan
        2) uskoa että asioilla on jokin merkitys ja että maailma menee eteen päin
        3) uskoa tietynlaiseen globaaliin oikeudenmukaisuuteen
        Nämä kaikki kolme on selitettävissä vain uskonnon avulla. Ateistit vaikenevat näistä visusti, koska heillä ei ole vastauksia.

        Isommat lapset eivät kysele Jumalasta koska tietävät että kaverit kiusaa. Silti heitäkin kuten aikuisiakin vaivaa nämä kysymykset varsinkin silloin kun kuolema lähestyy itseä tai läheistä.


      • evlut101 kirjoitti:

        "Teen työtä lasten ja nuorten kanssa. Enintä osaa eivät kylläkään uskon asiat kiinnosta tippaakaan enää alkuluokkien jälkeen. Poikkeus ovat uskovaisten perheiden lapset, mutta heidänkin kohdallaan asiaan vaikuttaa usein ulkoinen pakko. "

        Olin tässä sukuloimassa yhden ateistiperheen kanssa. Heillä on lapsi, joka on hyvinkin syvällinen ajattelija. Hän kyseli kovasti että mitä tapahtuu kun kuolee. Äiti selitti että hävitään tähtitomuksi (hänhän sen vissiin tiesi). Lapsi oli selvästi ahdistunut ja kummissaan. Eikö elämällä ole mitään merkitystä.... Kunnioitin toki heidän oikeuttaan kasvattaa lapset ateistiseen uskoon, mutta sekin tukee käsitystäni, että lapsella on luonnollinen tarve
        1) uskoa Jumalaan
        2) uskoa että asioilla on jokin merkitys ja että maailma menee eteen päin
        3) uskoa tietynlaiseen globaaliin oikeudenmukaisuuteen
        Nämä kaikki kolme on selitettävissä vain uskonnon avulla. Ateistit vaikenevat näistä visusti, koska heillä ei ole vastauksia.

        Isommat lapset eivät kysele Jumalasta koska tietävät että kaverit kiusaa. Silti heitäkin kuten aikuisiakin vaivaa nämä kysymykset varsinkin silloin kun kuolema lähestyy itseä tai läheistä.

        Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut. Kuolema on ilmiö, joka tulee jokaiselle tutuksi jossakin vaiheessa. Esim. oma tyttäremme tutustui kuolemaan hyvin nuorena ja nopeasti, kun hänelle rakas naapurin kissa kuoli. Mitään erikoista draamaa jutusta ei tullut. Kukin taaplaa tyylillään.

        "...sekin tukee käsitystäni, että lapsella on luonnollinen tarve
        1) uskoa Jumalaan
        2) uskoa että asioilla on jokin merkitys ja että maailma menee eteen päin
        3) uskoa tietynlaiseen globaaliin oikeudenmukaisuuteen
        Nämä kaikki kolme on selitettävissä vain uskonnon avulla. Ateistit vaikenevat näistä visusti, koska heillä ei ole vastauksia."

        Jännä juttu. En ole pian 25-vuotisen urani aikana moiseen törmännyt.


      • evlut101
        InhottavaRealisti kirjoitti:

        Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut. Kuolema on ilmiö, joka tulee jokaiselle tutuksi jossakin vaiheessa. Esim. oma tyttäremme tutustui kuolemaan hyvin nuorena ja nopeasti, kun hänelle rakas naapurin kissa kuoli. Mitään erikoista draamaa jutusta ei tullut. Kukin taaplaa tyylillään.

        "...sekin tukee käsitystäni, että lapsella on luonnollinen tarve
        1) uskoa Jumalaan
        2) uskoa että asioilla on jokin merkitys ja että maailma menee eteen päin
        3) uskoa tietynlaiseen globaaliin oikeudenmukaisuuteen
        Nämä kaikki kolme on selitettävissä vain uskonnon avulla. Ateistit vaikenevat näistä visusti, koska heillä ei ole vastauksia."

        Jännä juttu. En ole pian 25-vuotisen urani aikana moiseen törmännyt.

        "Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut."

        Ehkä et ole kiinnostunut keskustelemaan lasten kanssa tällaisista asioista.

        "Kuolema on ilmiö, joka tulee jokaiselle tutuksi jossakin vaiheessa. Esim. oma tyttäremme tutustui kuolemaan hyvin nuorena ja nopeasti, kun hänelle rakas naapurin kissa kuoli. Mitään erikoista draamaa jutusta ei tullut. Kukin taaplaa tyylillään."

        Eikö hän siis kysynyt, että mitä kissalle kävi kuoleman jälkeen? Useimmat lapset on hyvin kiinnostuneita. Ehkä sinua ei ole helppo lähestyä sellaisten kysymysten kanssa.

        "Jännä juttu. En ole pian 25-vuotisen urani aikana moiseen törmännyt. "

        Minäpä olen.

        Pohdin tässä juuri älä tapa käskyä. Sehän koskee sitä että ihmistä ei saa tappaa toinen ihminen. On aika jännä juttu, että valtaosa ihmisistä kokee toisen ihmisen tappamisen äärimmäisen vastenmieliseksi ja kauheaksi asiaksi. Jo toisen kuoleman aiheuttaminen on useimmissa rikoslaeissakin ankarasti sanktioitu. Jos esimerkiksi tulee surmanneeksi jonkun liikenteessä, niin omantunnon tuska on valtava.

        Sen sijaan eläimen tappaminen tuntuu useimmista ihmisistä aika harmittomalta. Esim. kalastus tai metsästys on useimpien mielestä hauskaa ajanvietettä eikä siis mitenkään verrattavissa ihmisen surmaamiseen. Tästä päästään siihen, että ihmisellä on selvästi "koodattuna" tietty ihmiselämän kunnioitus. Sitä voidaan pitää myös todisteena siitä, että Jumala on meihin tämän ominaisuuden "ohjelmoinut". Ja lisäksi kyseinen universaali "sääntö" on yhdenmukainen Raamatun kanssa.

        Esimerkiksi evoluutioteoria ei pystyisi selittämään tätä ihmisten luontaista "älä tapa käskyä". Yksilön tai yhteisön selviytymisen kannalta olisi usein kannattavaa uhrata ns. "hyödyttömät" yksilöt kuten vanhukset tai vammautuneet.


      • evlut101 kirjoitti:

        "Teen työtä lasten ja nuorten kanssa. Enintä osaa eivät kylläkään uskon asiat kiinnosta tippaakaan enää alkuluokkien jälkeen. Poikkeus ovat uskovaisten perheiden lapset, mutta heidänkin kohdallaan asiaan vaikuttaa usein ulkoinen pakko. "

        Olin tässä sukuloimassa yhden ateistiperheen kanssa. Heillä on lapsi, joka on hyvinkin syvällinen ajattelija. Hän kyseli kovasti että mitä tapahtuu kun kuolee. Äiti selitti että hävitään tähtitomuksi (hänhän sen vissiin tiesi). Lapsi oli selvästi ahdistunut ja kummissaan. Eikö elämällä ole mitään merkitystä.... Kunnioitin toki heidän oikeuttaan kasvattaa lapset ateistiseen uskoon, mutta sekin tukee käsitystäni, että lapsella on luonnollinen tarve
        1) uskoa Jumalaan
        2) uskoa että asioilla on jokin merkitys ja että maailma menee eteen päin
        3) uskoa tietynlaiseen globaaliin oikeudenmukaisuuteen
        Nämä kaikki kolme on selitettävissä vain uskonnon avulla. Ateistit vaikenevat näistä visusti, koska heillä ei ole vastauksia.

        Isommat lapset eivät kysele Jumalasta koska tietävät että kaverit kiusaa. Silti heitäkin kuten aikuisiakin vaivaa nämä kysymykset varsinkin silloin kun kuolema lähestyy itseä tai läheistä.

        Taisit keksiä koko jutun. Ja onhan se lapsen kannalta ikävää, jos mitä selittää. Paras on todeta, että me kaikki kuolemme ja meidät haudataan. Siitä ei voi jälkeenpäin syyttää.


      • evlut101 kirjoitti:

        "Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut."

        Ehkä et ole kiinnostunut keskustelemaan lasten kanssa tällaisista asioista.

        "Kuolema on ilmiö, joka tulee jokaiselle tutuksi jossakin vaiheessa. Esim. oma tyttäremme tutustui kuolemaan hyvin nuorena ja nopeasti, kun hänelle rakas naapurin kissa kuoli. Mitään erikoista draamaa jutusta ei tullut. Kukin taaplaa tyylillään."

        Eikö hän siis kysynyt, että mitä kissalle kävi kuoleman jälkeen? Useimmat lapset on hyvin kiinnostuneita. Ehkä sinua ei ole helppo lähestyä sellaisten kysymysten kanssa.

        "Jännä juttu. En ole pian 25-vuotisen urani aikana moiseen törmännyt. "

        Minäpä olen.

        Pohdin tässä juuri älä tapa käskyä. Sehän koskee sitä että ihmistä ei saa tappaa toinen ihminen. On aika jännä juttu, että valtaosa ihmisistä kokee toisen ihmisen tappamisen äärimmäisen vastenmieliseksi ja kauheaksi asiaksi. Jo toisen kuoleman aiheuttaminen on useimmissa rikoslaeissakin ankarasti sanktioitu. Jos esimerkiksi tulee surmanneeksi jonkun liikenteessä, niin omantunnon tuska on valtava.

        Sen sijaan eläimen tappaminen tuntuu useimmista ihmisistä aika harmittomalta. Esim. kalastus tai metsästys on useimpien mielestä hauskaa ajanvietettä eikä siis mitenkään verrattavissa ihmisen surmaamiseen. Tästä päästään siihen, että ihmisellä on selvästi "koodattuna" tietty ihmiselämän kunnioitus. Sitä voidaan pitää myös todisteena siitä, että Jumala on meihin tämän ominaisuuden "ohjelmoinut". Ja lisäksi kyseinen universaali "sääntö" on yhdenmukainen Raamatun kanssa.

        Esimerkiksi evoluutioteoria ei pystyisi selittämään tätä ihmisten luontaista "älä tapa käskyä". Yksilön tai yhteisön selviytymisen kannalta olisi usein kannattavaa uhrata ns. "hyödyttömät" yksilöt kuten vanhukset tai vammautuneet.

        Kuules Hyvä Ystävä.

        Minä opetan oppilaille koulussa uskontoa. Liuulisin tietäväni tämän päivän lasten mielenkiinnon kohteista Sinua enemmän. Minun kokemukseni mukaan lapset ovat kiinnostuneita uskonnosta lähinnä alkuluokilla. Tuolloin tarinat uppoavatkin heihin siinä missä mikä tahansa muukin tarina. Uskontoahan tosin on opetettava opetussuunnitelmien mukaan eikä samoin kuin vaikkapa fundamentalistien telttakokouksissa.

        Minä pidän uskonnon opettamisesta. Siinä jää paljon tilaa eettisille pohdinnoille, jotka tämän päivän lapsille ovat erittäin tarpeellisia, kun toisten kanssa olemisen suhteen ongelmia riittää.

        Tyttäremme ei kysynyt yhtään mitään siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Voin hyvin kuvitella tosin, että joku uskova ihminen olisi tuossa vaiheessa keksinyt oivat tavat alkaa "totuuksia" kertoa. Me emme lähteeneet selittelemään mitään Taivaasta. Vaimoni on uskovasta kodista, mutta ei erityisen uskova.

        Loppuosa jutustasi onkin sitten tuttua roskaa.


      • evlut101
        InhottavaRealisti kirjoitti:

        Kuules Hyvä Ystävä.

        Minä opetan oppilaille koulussa uskontoa. Liuulisin tietäväni tämän päivän lasten mielenkiinnon kohteista Sinua enemmän. Minun kokemukseni mukaan lapset ovat kiinnostuneita uskonnosta lähinnä alkuluokilla. Tuolloin tarinat uppoavatkin heihin siinä missä mikä tahansa muukin tarina. Uskontoahan tosin on opetettava opetussuunnitelmien mukaan eikä samoin kuin vaikkapa fundamentalistien telttakokouksissa.

        Minä pidän uskonnon opettamisesta. Siinä jää paljon tilaa eettisille pohdinnoille, jotka tämän päivän lapsille ovat erittäin tarpeellisia, kun toisten kanssa olemisen suhteen ongelmia riittää.

        Tyttäremme ei kysynyt yhtään mitään siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Voin hyvin kuvitella tosin, että joku uskova ihminen olisi tuossa vaiheessa keksinyt oivat tavat alkaa "totuuksia" kertoa. Me emme lähteeneet selittelemään mitään Taivaasta. Vaimoni on uskovasta kodista, mutta ei erityisen uskova.

        Loppuosa jutustasi onkin sitten tuttua roskaa.

        "Minä opetan oppilaille koulussa uskontoa. Liuulisin tietäväni tämän päivän lasten mielenkiinnon kohteista Sinua enemmän. "

        Ai mistä sait sen käsityksen, että minä en ole nykyajan lasten kanssa missään tekemisissä? Ja yritätkö siis esittää, että sinun asiantuntemuksesi tässä asiassa on ehdoton ja kyseenalaistamaton koska olet opettaja?

        "Minun kokemukseni mukaan lapset ovat kiinnostuneita uskonnosta lähinnä alkuluokilla. "

        Olet erehtynyt. Lapset eivät uskalla/kehtaa kysellä uskonnonopelta tällaisia koska heitä kiusattaisiin ja he leimautuisivat negatiivisesti. Moni lapsi salaa uskonsa. Toisekseen lapset eivät ole tyhmiä ja kun he tajuavat että sinulla ei ole mitään vastauksia (koska olet ateisti), niin miksi tuhlata aikaansa. Höpiset kuitenkin vain jotain ympäripyöreää, jos sinulta kysyy vaikka että mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

        "Tuolloin tarinat uppoavatkin heihin siinä missä mikä tahansa muukin tarina. Uskontoahan tosin on opetettava opetussuunnitelmien mukaan eikä samoin kuin vaikkapa fundamentalistien telttakokouksissa."

        Kuitenkin molemmissa tapauksissa opetussuunnitelman takana on joukko ihmisiä, jotka päätyvät jonkinlaiseen kompromissiin. Se että onko opetussuunnitelma erehtymätön on toinen kysymys.

        "Minä pidän uskonnon opettamisesta. Siinä jää paljon tilaa eettisille pohdinnoille, jotka tämän päivän lapsille ovat erittäin tarpeellisia, kun toisten kanssa olemisen suhteen ongelmia riittää."

        Mutta sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä. Kyllähän kansanmurhaajillakin on etiikka. Kristitty etiikka on ihmisarvoa kunnioittavaa.

        "Tyttäremme ei kysynyt yhtään mitään siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Voin hyvin kuvitella tosin, että joku uskova ihminen olisi tuossa vaiheessa keksinyt oivat tavat alkaa "totuuksia" kertoa. Me emme lähteeneet selittelemään mitään Taivaasta. Vaimoni on uskovasta kodista, mutta ei erityisen uskova."

        Tyttäresi kohdalla kysymys ei ehkä ole tullut ajankohtaiseksi, mutta se kyllä tulee oman tai läheisen lähdön yhteydessä.

        "Loppuosa jutustasi onkin sitten tuttua roskaa. "

        Kiitos tiedosta :D


      • evlut101 kirjoitti:

        "Minä opetan oppilaille koulussa uskontoa. Liuulisin tietäväni tämän päivän lasten mielenkiinnon kohteista Sinua enemmän. "

        Ai mistä sait sen käsityksen, että minä en ole nykyajan lasten kanssa missään tekemisissä? Ja yritätkö siis esittää, että sinun asiantuntemuksesi tässä asiassa on ehdoton ja kyseenalaistamaton koska olet opettaja?

        "Minun kokemukseni mukaan lapset ovat kiinnostuneita uskonnosta lähinnä alkuluokilla. "

        Olet erehtynyt. Lapset eivät uskalla/kehtaa kysellä uskonnonopelta tällaisia koska heitä kiusattaisiin ja he leimautuisivat negatiivisesti. Moni lapsi salaa uskonsa. Toisekseen lapset eivät ole tyhmiä ja kun he tajuavat että sinulla ei ole mitään vastauksia (koska olet ateisti), niin miksi tuhlata aikaansa. Höpiset kuitenkin vain jotain ympäripyöreää, jos sinulta kysyy vaikka että mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

        "Tuolloin tarinat uppoavatkin heihin siinä missä mikä tahansa muukin tarina. Uskontoahan tosin on opetettava opetussuunnitelmien mukaan eikä samoin kuin vaikkapa fundamentalistien telttakokouksissa."

        Kuitenkin molemmissa tapauksissa opetussuunnitelman takana on joukko ihmisiä, jotka päätyvät jonkinlaiseen kompromissiin. Se että onko opetussuunnitelma erehtymätön on toinen kysymys.

        "Minä pidän uskonnon opettamisesta. Siinä jää paljon tilaa eettisille pohdinnoille, jotka tämän päivän lapsille ovat erittäin tarpeellisia, kun toisten kanssa olemisen suhteen ongelmia riittää."

        Mutta sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä. Kyllähän kansanmurhaajillakin on etiikka. Kristitty etiikka on ihmisarvoa kunnioittavaa.

        "Tyttäremme ei kysynyt yhtään mitään siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Voin hyvin kuvitella tosin, että joku uskova ihminen olisi tuossa vaiheessa keksinyt oivat tavat alkaa "totuuksia" kertoa. Me emme lähteeneet selittelemään mitään Taivaasta. Vaimoni on uskovasta kodista, mutta ei erityisen uskova."

        Tyttäresi kohdalla kysymys ei ehkä ole tullut ajankohtaiseksi, mutta se kyllä tulee oman tai läheisen lähdön yhteydessä.

        "Loppuosa jutustasi onkin sitten tuttua roskaa. "

        Kiitos tiedosta :D

        "Sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä".

        Tuon oletuksesi takia sinä et soveltuisikaan lasten opettajaksi. Ei pidä tehdä oletuksia.


      • evlut101 kirjoitti:

        "Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut."

        Ehkä et ole kiinnostunut keskustelemaan lasten kanssa tällaisista asioista.

        "Kuolema on ilmiö, joka tulee jokaiselle tutuksi jossakin vaiheessa. Esim. oma tyttäremme tutustui kuolemaan hyvin nuorena ja nopeasti, kun hänelle rakas naapurin kissa kuoli. Mitään erikoista draamaa jutusta ei tullut. Kukin taaplaa tyylillään."

        Eikö hän siis kysynyt, että mitä kissalle kävi kuoleman jälkeen? Useimmat lapset on hyvin kiinnostuneita. Ehkä sinua ei ole helppo lähestyä sellaisten kysymysten kanssa.

        "Jännä juttu. En ole pian 25-vuotisen urani aikana moiseen törmännyt. "

        Minäpä olen.

        Pohdin tässä juuri älä tapa käskyä. Sehän koskee sitä että ihmistä ei saa tappaa toinen ihminen. On aika jännä juttu, että valtaosa ihmisistä kokee toisen ihmisen tappamisen äärimmäisen vastenmieliseksi ja kauheaksi asiaksi. Jo toisen kuoleman aiheuttaminen on useimmissa rikoslaeissakin ankarasti sanktioitu. Jos esimerkiksi tulee surmanneeksi jonkun liikenteessä, niin omantunnon tuska on valtava.

        Sen sijaan eläimen tappaminen tuntuu useimmista ihmisistä aika harmittomalta. Esim. kalastus tai metsästys on useimpien mielestä hauskaa ajanvietettä eikä siis mitenkään verrattavissa ihmisen surmaamiseen. Tästä päästään siihen, että ihmisellä on selvästi "koodattuna" tietty ihmiselämän kunnioitus. Sitä voidaan pitää myös todisteena siitä, että Jumala on meihin tämän ominaisuuden "ohjelmoinut". Ja lisäksi kyseinen universaali "sääntö" on yhdenmukainen Raamatun kanssa.

        Esimerkiksi evoluutioteoria ei pystyisi selittämään tätä ihmisten luontaista "älä tapa käskyä". Yksilön tai yhteisön selviytymisen kannalta olisi usein kannattavaa uhrata ns. "hyödyttömät" yksilöt kuten vanhukset tai vammautuneet.

        ”Esimerkiksi evoluutioteoria ei pystyisi selittämään tätä ihmisten luontaista "älä tapa käskyä". Yksilön tai yhteisön selviytymisen kannalta olisi usein kannattavaa uhrata ns. "hyödyttömät" yksilöt kuten vanhukset tai vammautuneet.”

        Ei liity sitten yhtään millään tavoin evoluutioteoriaan. Luulisi ettei tuota hokemaa kuulisi enää 2000-luvulla kun tieto on ulottuvillamme parilla näppäimen painalluksella. Silti kuulee.


      • evlut101
        torre12 kirjoitti:

        "Sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä".

        Tuon oletuksesi takia sinä et soveltuisikaan lasten opettajaksi. Ei pidä tehdä oletuksia.

        ""Sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä"."

        "Tuon oletuksesi takia sinä et soveltuisikaan lasten opettajaksi. Ei pidä tehdä oletuksia. "

        Niin katsos... ateistilla ei ole mitään mihin hänen etiikkansa perustuisi. Ateisti ei ole minkään etiikan pohja. Ateisti voi uskoa esimerkiksi utilitarismiin...
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Utilitarismi
        Mutta utilitarismi johtaa sellaiseen tilanteeseen, että jossain tapauksissa yksilön surmaaminen olisi eettisesti hyväksyttyä. Ja toisekseen koko utilitarismia ei voida eettisesti perustaa ateismin päälle ilman kyseenalaistamista.

        Eli en oleta mitään vaan satun tietämään eri eettisiä järjestelmiä ja on pelkkä fakta ettei ateismin päälle voi kiinnittää mitään etiikkaa. Voidaan vaan ilmaveivata ja esittää erilaisia teorioita.

        Ateismi ei myöskään tuo mitään tarkoitusta ihmisen elämälle. Stephen Hawking aikoinaan opetti, että voimme luoda itse oman tarkoituksemme, mutta silloinhan kansanmurhaajakin voi luoda itse oman elämänsä tarkoituksen (muiden telottamiseen). Kuka ihminen on se joka päättää, että kenen tarkoitus on oikea? Sellainen tarkoitus on täysin ontto ja tyhjän päälle rakennettua itsepetosta.


      • evlut101 kirjoitti:

        ""Sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä"."

        "Tuon oletuksesi takia sinä et soveltuisikaan lasten opettajaksi. Ei pidä tehdä oletuksia. "

        Niin katsos... ateistilla ei ole mitään mihin hänen etiikkansa perustuisi. Ateisti ei ole minkään etiikan pohja. Ateisti voi uskoa esimerkiksi utilitarismiin...
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Utilitarismi
        Mutta utilitarismi johtaa sellaiseen tilanteeseen, että jossain tapauksissa yksilön surmaaminen olisi eettisesti hyväksyttyä. Ja toisekseen koko utilitarismia ei voida eettisesti perustaa ateismin päälle ilman kyseenalaistamista.

        Eli en oleta mitään vaan satun tietämään eri eettisiä järjestelmiä ja on pelkkä fakta ettei ateismin päälle voi kiinnittää mitään etiikkaa. Voidaan vaan ilmaveivata ja esittää erilaisia teorioita.

        Ateismi ei myöskään tuo mitään tarkoitusta ihmisen elämälle. Stephen Hawking aikoinaan opetti, että voimme luoda itse oman tarkoituksemme, mutta silloinhan kansanmurhaajakin voi luoda itse oman elämänsä tarkoituksen (muiden telottamiseen). Kuka ihminen on se joka päättää, että kenen tarkoitus on oikea? Sellainen tarkoitus on täysin ontto ja tyhjän päälle rakennettua itsepetosta.

        "...on pelkkä fakta ettei ateismin päälle voi kiinnittää mitään etiikkaa."

        Ei niin, ateismi ei sisällä mitään moraalijärjestelmää. Se on vain uskomatta olemista jumaliin, ei enempää eikä vähempää.

        Mutta mitä sitten?


      • evlut101 kirjoitti:

        ""Sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä"."

        "Tuon oletuksesi takia sinä et soveltuisikaan lasten opettajaksi. Ei pidä tehdä oletuksia. "

        Niin katsos... ateistilla ei ole mitään mihin hänen etiikkansa perustuisi. Ateisti ei ole minkään etiikan pohja. Ateisti voi uskoa esimerkiksi utilitarismiin...
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Utilitarismi
        Mutta utilitarismi johtaa sellaiseen tilanteeseen, että jossain tapauksissa yksilön surmaaminen olisi eettisesti hyväksyttyä. Ja toisekseen koko utilitarismia ei voida eettisesti perustaa ateismin päälle ilman kyseenalaistamista.

        Eli en oleta mitään vaan satun tietämään eri eettisiä järjestelmiä ja on pelkkä fakta ettei ateismin päälle voi kiinnittää mitään etiikkaa. Voidaan vaan ilmaveivata ja esittää erilaisia teorioita.

        Ateismi ei myöskään tuo mitään tarkoitusta ihmisen elämälle. Stephen Hawking aikoinaan opetti, että voimme luoda itse oman tarkoituksemme, mutta silloinhan kansanmurhaajakin voi luoda itse oman elämänsä tarkoituksen (muiden telottamiseen). Kuka ihminen on se joka päättää, että kenen tarkoitus on oikea? Sellainen tarkoitus on täysin ontto ja tyhjän päälle rakennettua itsepetosta.

        Taas sorruit oletuksiin. Ei sinua jaksa kukaan.

        Ateismi on kylläkin vain sitä, ettei uskota jumaliin, mutta se ei tarkoita, etteikö ateisteilla olisi eettisiä arvoja.


      • InhottavaRealisti kirjoitti:

        Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut. Kuolema on ilmiö, joka tulee jokaiselle tutuksi jossakin vaiheessa. Esim. oma tyttäremme tutustui kuolemaan hyvin nuorena ja nopeasti, kun hänelle rakas naapurin kissa kuoli. Mitään erikoista draamaa jutusta ei tullut. Kukin taaplaa tyylillään.

        "...sekin tukee käsitystäni, että lapsella on luonnollinen tarve
        1) uskoa Jumalaan
        2) uskoa että asioilla on jokin merkitys ja että maailma menee eteen päin
        3) uskoa tietynlaiseen globaaliin oikeudenmukaisuuteen
        Nämä kaikki kolme on selitettävissä vain uskonnon avulla. Ateistit vaikenevat näistä visusti, koska heillä ei ole vastauksia."

        Jännä juttu. En ole pian 25-vuotisen urani aikana moiseen törmännyt.

        "Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut...."

        Minä en muista että lapsena Jumalasta olisi kavereiden kanssa edes keskusteltu. Ehkä on mutta kaiketi aika merkityksettömiä keskusteluja ovat sitten olleet kun eivät ole mieleen jääneet...

        Kyllähän sitä käytiin pyhäkoulussa ja NMKY:n poikakerhossa, eihän tuolloin urheiluseurojen lisäksi muita aktiviteetteja juuri ollutkaan. Koulussa kristillisyys oli läsnä myös. Siltikään mitään lapsenuskoa ei ollut.


      • a-teisti kirjoitti:

        "Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut...."

        Minä en muista että lapsena Jumalasta olisi kavereiden kanssa edes keskusteltu. Ehkä on mutta kaiketi aika merkityksettömiä keskusteluja ovat sitten olleet kun eivät ole mieleen jääneet...

        Kyllähän sitä käytiin pyhäkoulussa ja NMKY:n poikakerhossa, eihän tuolloin urheiluseurojen lisäksi muita aktiviteetteja juuri ollutkaan. Koulussa kristillisyys oli läsnä myös. Siltikään mitään lapsenuskoa ei ollut.

        Itse en muista mitään jumaluskon tuputusta, mutta syynä saattoi tosin olla ajattelutapani eli olen olettaakseni aina ollut onkin sortin skeptinen rationalisti. Eli ellei joku väittämä ole mennyt minulla ns. jakoon, eli en ole ymmärtänyt sitä, niin en ole myöskään omaksunut sitä.

        Ja ihan riippumatta siitä, olivatko nuo väittämät uskonnollisia tai mitä tahansa. Jos en niitä ymmärtänyt, niin en niitä omakseni ottanut.

        Eikä tämä ollut mikään harkittu ajattelutapa, vaan ihan itselleni se ainoa luonnollinen.


      • qwertyilija kirjoitti:

        Itse en muista mitään jumaluskon tuputusta, mutta syynä saattoi tosin olla ajattelutapani eli olen olettaakseni aina ollut onkin sortin skeptinen rationalisti. Eli ellei joku väittämä ole mennyt minulla ns. jakoon, eli en ole ymmärtänyt sitä, niin en ole myöskään omaksunut sitä.

        Ja ihan riippumatta siitä, olivatko nuo väittämät uskonnollisia tai mitä tahansa. Jos en niitä ymmärtänyt, niin en niitä omakseni ottanut.

        Eikä tämä ollut mikään harkittu ajattelutapa, vaan ihan itselleni se ainoa luonnollinen.

        Toisille ihmisille uskon omaksuminen on ilmeisesti varsin vaivatonta, toiset eivät taas vain voi uskoa.

        Minulla on kaveri joka on erittäin uskonnollisesta kodista jossa indoktrinaatio ja jopa uskonnollinen hörhöily oli huippuunsa viriteltyä. Hän kertoo sen iskostetun uskon karisseen itsestään ihan jo lapsena. Liian hapokkaaksi on sen todennut.


      • a-teisti kirjoitti:

        Toisille ihmisille uskon omaksuminen on ilmeisesti varsin vaivatonta, toiset eivät taas vain voi uskoa.

        Minulla on kaveri joka on erittäin uskonnollisesta kodista jossa indoktrinaatio ja jopa uskonnollinen hörhöily oli huippuunsa viriteltyä. Hän kertoo sen iskostetun uskon karisseen itsestään ihan jo lapsena. Liian hapokkaaksi on sen todennut.

        Enpä minäkään lapsena uskonut Jumalaan. Vasta 15-vuotiaana tuli pappi uhkaamaan helvetillä, ja aloin uskomaan.


      • eihyvänenaika
        qwertyilija kirjoitti:

        Itse en muista mitään jumaluskon tuputusta, mutta syynä saattoi tosin olla ajattelutapani eli olen olettaakseni aina ollut onkin sortin skeptinen rationalisti. Eli ellei joku väittämä ole mennyt minulla ns. jakoon, eli en ole ymmärtänyt sitä, niin en ole myöskään omaksunut sitä.

        Ja ihan riippumatta siitä, olivatko nuo väittämät uskonnollisia tai mitä tahansa. Jos en niitä ymmärtänyt, niin en niitä omakseni ottanut.

        Eikä tämä ollut mikään harkittu ajattelutapa, vaan ihan itselleni se ainoa luonnollinen.

        Siis sinulla ei ole elämässäsi mitään joyta et ymmärrä, ok !

        olet sellainen ihminen ihan ensimmäinen jolta kuulin moisen satuilun.

        kun painat entteriä (sat akertaa päivässä foorumin suuntaan) niin ymmärrätkö ihan varmasti mitä tapahtuu ensimmäisen millisekunnin aikana ja sitä seuraavan ja ....?

        jos et vie laitteesi heti ongelmajätteisiin. ja harkitse itseäsikin.


      • qwertyilija kirjoitti:

        Itse en muista mitään jumaluskon tuputusta, mutta syynä saattoi tosin olla ajattelutapani eli olen olettaakseni aina ollut onkin sortin skeptinen rationalisti. Eli ellei joku väittämä ole mennyt minulla ns. jakoon, eli en ole ymmärtänyt sitä, niin en ole myöskään omaksunut sitä.

        Ja ihan riippumatta siitä, olivatko nuo väittämät uskonnollisia tai mitä tahansa. Jos en niitä ymmärtänyt, niin en niitä omakseni ottanut.

        Eikä tämä ollut mikään harkittu ajattelutapa, vaan ihan itselleni se ainoa luonnollinen.

        Uskon "laadussa" on sitten tietenkin melkoista vaihtelua siitä uskosta johonkin tarkemmin määrittelemättömään korkeampaan voimaan aina tiheällä kammalla pilkkujen paikkoja Raamatusta haravoiviin Raamattuun kirjaimellisesti uskoviin.

        Hajonta on suurta eikä Jumalaan uskovista enemmistö Raamattua kirjaimellisesti otakaan ja vielä pienempää vähemmistöä kiinnostaa palstan vakioaihe: mitä Raamattu sanoo homoseksuaaleista 😀


      • a-teisti kirjoitti:

        Uskon "laadussa" on sitten tietenkin melkoista vaihtelua siitä uskosta johonkin tarkemmin määrittelemättömään korkeampaan voimaan aina tiheällä kammalla pilkkujen paikkoja Raamatusta haravoiviin Raamattuun kirjaimellisesti uskoviin.

        Hajonta on suurta eikä Jumalaan uskovista enemmistö Raamattua kirjaimellisesti otakaan ja vielä pienempää vähemmistöä kiinnostaa palstan vakioaihe: mitä Raamattu sanoo homoseksuaaleista 😀

        Jumalusko on tarkka kuin veteen piirretty viiva.


      • qwertyilija kirjoitti:

        Jumalusko on tarkka kuin veteen piirretty viiva.

        Ei fundamentalistille. Se kummalla puolella rajaa käyt saattaa olla todella pienestä kiinni ja he siirtävätkin vähän väliä Jumalaan uskovia ihmisiä meidän leirimme määrittelemällä heidät ateisteiksi.


      • evlut101 kirjoitti:

        "Minä opetan oppilaille koulussa uskontoa. Liuulisin tietäväni tämän päivän lasten mielenkiinnon kohteista Sinua enemmän. "

        Ai mistä sait sen käsityksen, että minä en ole nykyajan lasten kanssa missään tekemisissä? Ja yritätkö siis esittää, että sinun asiantuntemuksesi tässä asiassa on ehdoton ja kyseenalaistamaton koska olet opettaja?

        "Minun kokemukseni mukaan lapset ovat kiinnostuneita uskonnosta lähinnä alkuluokilla. "

        Olet erehtynyt. Lapset eivät uskalla/kehtaa kysellä uskonnonopelta tällaisia koska heitä kiusattaisiin ja he leimautuisivat negatiivisesti. Moni lapsi salaa uskonsa. Toisekseen lapset eivät ole tyhmiä ja kun he tajuavat että sinulla ei ole mitään vastauksia (koska olet ateisti), niin miksi tuhlata aikaansa. Höpiset kuitenkin vain jotain ympäripyöreää, jos sinulta kysyy vaikka että mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

        "Tuolloin tarinat uppoavatkin heihin siinä missä mikä tahansa muukin tarina. Uskontoahan tosin on opetettava opetussuunnitelmien mukaan eikä samoin kuin vaikkapa fundamentalistien telttakokouksissa."

        Kuitenkin molemmissa tapauksissa opetussuunnitelman takana on joukko ihmisiä, jotka päätyvät jonkinlaiseen kompromissiin. Se että onko opetussuunnitelma erehtymätön on toinen kysymys.

        "Minä pidän uskonnon opettamisesta. Siinä jää paljon tilaa eettisille pohdinnoille, jotka tämän päivän lapsille ovat erittäin tarpeellisia, kun toisten kanssa olemisen suhteen ongelmia riittää."

        Mutta sinun etiikkasi lojuu tyhjän päällä. Kyllähän kansanmurhaajillakin on etiikka. Kristitty etiikka on ihmisarvoa kunnioittavaa.

        "Tyttäremme ei kysynyt yhtään mitään siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Voin hyvin kuvitella tosin, että joku uskova ihminen olisi tuossa vaiheessa keksinyt oivat tavat alkaa "totuuksia" kertoa. Me emme lähteeneet selittelemään mitään Taivaasta. Vaimoni on uskovasta kodista, mutta ei erityisen uskova."

        Tyttäresi kohdalla kysymys ei ehkä ole tullut ajankohtaiseksi, mutta se kyllä tulee oman tai läheisen lähdön yhteydessä.

        "Loppuosa jutustasi onkin sitten tuttua roskaa. "

        Kiitos tiedosta :D

        Yleisesti ottaen juttusi ovat roskaa.

        Läheisiä on kuollut ja pariakymppiä lähestyvä tyttäremme ei ole sen kummemmin uskoon tullut.


      • evlut101 kirjoitti:

        "Älä viitsi höpöttää. Lapse ei pohdiskele "elämän merkitystä". Lapsella ovat mielessä ihan muut jutut."

        Ehkä et ole kiinnostunut keskustelemaan lasten kanssa tällaisista asioista.

        "Kuolema on ilmiö, joka tulee jokaiselle tutuksi jossakin vaiheessa. Esim. oma tyttäremme tutustui kuolemaan hyvin nuorena ja nopeasti, kun hänelle rakas naapurin kissa kuoli. Mitään erikoista draamaa jutusta ei tullut. Kukin taaplaa tyylillään."

        Eikö hän siis kysynyt, että mitä kissalle kävi kuoleman jälkeen? Useimmat lapset on hyvin kiinnostuneita. Ehkä sinua ei ole helppo lähestyä sellaisten kysymysten kanssa.

        "Jännä juttu. En ole pian 25-vuotisen urani aikana moiseen törmännyt. "

        Minäpä olen.

        Pohdin tässä juuri älä tapa käskyä. Sehän koskee sitä että ihmistä ei saa tappaa toinen ihminen. On aika jännä juttu, että valtaosa ihmisistä kokee toisen ihmisen tappamisen äärimmäisen vastenmieliseksi ja kauheaksi asiaksi. Jo toisen kuoleman aiheuttaminen on useimmissa rikoslaeissakin ankarasti sanktioitu. Jos esimerkiksi tulee surmanneeksi jonkun liikenteessä, niin omantunnon tuska on valtava.

        Sen sijaan eläimen tappaminen tuntuu useimmista ihmisistä aika harmittomalta. Esim. kalastus tai metsästys on useimpien mielestä hauskaa ajanvietettä eikä siis mitenkään verrattavissa ihmisen surmaamiseen. Tästä päästään siihen, että ihmisellä on selvästi "koodattuna" tietty ihmiselämän kunnioitus. Sitä voidaan pitää myös todisteena siitä, että Jumala on meihin tämän ominaisuuden "ohjelmoinut". Ja lisäksi kyseinen universaali "sääntö" on yhdenmukainen Raamatun kanssa.

        Esimerkiksi evoluutioteoria ei pystyisi selittämään tätä ihmisten luontaista "älä tapa käskyä". Yksilön tai yhteisön selviytymisen kannalta olisi usein kannattavaa uhrata ns. "hyödyttömät" yksilöt kuten vanhukset tai vammautuneet.

        " evlut101

        10.4.2019 16:24

        Esimerkiksi evoluutioteoria ei pystyisi selittämään tätä ihmisten luontaista "älä tapa käskyä". Yksilön tai yhteisön selviytymisen kannalta olisi usein kannattavaa uhrata ns. "hyödyttömät" yksilöt kuten vanhukset tai vammautuneet. "

        Olet kerrankin muutoin sekavissa horinoissasi oikeassa: evoluutioteoria ei pysty eikä sen pidäkkään selittää mitään mikä siihen ei kuulu kuten "älä tapa käskyä". Samaa käskyä ei selitä myöskään gravitaatioteoria.


    • "Ennusteet kannnattaa lukea jälkikäteen.
      Silloin niille voi nauraa." (TS10.4.19 H-L Ylinen)

      • Mutta ei itse.


    • Otavan.Kapinetti

      Tällainen tiedonanto löytyi:

      "PORILAISET HUOM! Samoin kaikki 500. kilometrin säteellä Porista olevat ihmiset. 👍
      Raamattupiiri-tilaisuus huomenna, 11.4.2019 kello 14.00.
      Yhteisötalo Otavan Kapinetti, Otavankatu 5. Pori.
      Pääkirjaston kulmassa.
      Tervetuloa!
      PS. Raamattupiirin jälkeen voimme mennä kahville samassa rakennuksessa olevaan Otava kahvioon."

    • näinsemenee1

      Aloitusviestin kakkoskohta on väärin, ykkönen menee oikein, ja kakkosella mennään taivaaseen.

      • juuriniin1

        Ja sinne alkuun täyskymppi tästä vastauksesta, se menee just näin!

        <<<Vanha aina uskonharhaiselle tappion tuova Blaise Pacalin virhe.

        On nimittäin erinomaisen vaikea valita tuhansista ihmisen luomista jumalista oikeaa epäjumalaa jota palvaisi.

        Ateisti voittaa aina, koska todisteita yhdestäkään oikeasta jumalasta ei ole olemassa ja se kelpaa selitykseksi myös mahdolliselle oikealle jumalalle.

        Uskonharhaisella ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa tätä kilpailua, valitan.<<<


      • juuriniin1 kirjoitti:

        Ja sinne alkuun täyskymppi tästä vastauksesta, se menee just näin!

        <<<Vanha aina uskonharhaiselle tappion tuova Blaise Pacalin virhe.

        On nimittäin erinomaisen vaikea valita tuhansista ihmisen luomista jumalista oikeaa epäjumalaa jota palvaisi.

        Ateisti voittaa aina, koska todisteita yhdestäkään oikeasta jumalasta ei ole olemassa ja se kelpaa selitykseksi myös mahdolliselle oikealle jumalalle.

        Uskonharhaisella ei ole mitään mahdollisuuksia voittaa tätä kilpailua, valitan.<<<

        Väärää jumalaa kumartanut saa pakit, mutta ateisti pääsee cembaloryhmään.
        Siellä voisi tulla tosin aika pitkäksi, kun se ikuisuus on aika pitkä aika.


    • >> Kummalla enemmän hävittävää? <<

      Kun lopputulos on kuitenkin kaikille sama eli raukeamme tyhjyyteen, niin tavallaan asia on ateistien ja jumaluskoisten kannalta aivan sama.

      Jumaluskoinen kuolee onnellisena odottaen tuonpuoleista, ehkä tapaavansa omia rakkaitaan ja peläten joidenkin rakkaittensa joutumista helvettiin, ateisti taas kuolee tietäen, että tämä oli tässä, ilman pelkoa helvetistä tai toivoa kuolleiden tapaamisesta.

      Jokainen kuolee tavallaan, sopiiko tämä teille uskovat?

    • Lapsellista selittelyä ja pelottelua.

      Jumalat ovat arvauksia ja vaikka joku tai joitain jumalia olisi olemassa, niin todennäköisyys että juuri sinun arvauksesi osuisi lähellekkään oikeaa on olemattoman pieni.

      Kuten Homer Simpson, joka ei halunut nousta ja lähteä kirkkoon, osuvasti kysyi: "Entä jos palvommekin väärää Jumalaa ja joka sunnuntaina kun käymme kirkossa oikea Jumala tulee vain vihaisemmaksi ja vihaisemmaksi meitä kohtaan?"

    • kjhkjhjkhjk

      Homer Simson:
      "Jos olemme sunnuntaisin palvelleet väärää Jumalaa, niin eikö se oikea tule viikko viikolta vihaisemmaksi?"

      Kristillisiä opillisesti erimielisiä lahkoja on kai varovastikin arvioiden yli 3000. Useat niistä ovat toistensa pois sulkijoita. On melkoista arpapeliä valita se oikea lahko, jonka uskonkäsitystä noudattamalla pääsisi taivaaseen... vaikka Jumala olisikin olemassa.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      52
      5066
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3327
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1472
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      182
      1307
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      75
      1000
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      24
      908
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      867
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      806
    9. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      748
    10. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      482
      707
    Aihe