Väärä vala oikeudessa

Sinulla ei ole hajuakaan siitä, miten rikosprosessi etenee. Poliisi tietysti tutkii sille ilmoitettuja rikoksia, mutta sen jälkeen, kun poliisi on päättänyt tutkinnan ja lähettänyt siitä syntyneen aineiston eli käytännössä pöytäkirjan syyttälle, syyttäjä vastaan jatkosta, ei poliisi.
Jos syyttäjä jättää syyttämättä, niin asianomistajalla on sen jälkeen itsenäinen oikeus omalla kustannuksellaan syyttää, tai kannella syyttäjän päätöksestä.

Jos syyttäjä syyttää, niin hän vastaa sen jälkeen siitä, miten prosessi oikeudessa etenee. Jos oikeudessa joku syytetyn mielestä antaa perättömän lausuman, niin syyttäjä voi olla täysin toista mieltä. Hän päättää antaako lausuma aihetta, ei syytteessä oleva, tai asianomistaja. Jos poliisille tehdään syyttäjän ohi tutkintapyyntö, tai rikosilmoitus rikoksesta, joka koskee samaa oikeudenkäyntiä, niin poliisi ottaa yhteyden syyttäjään, mutta ei tutkintapyyntöön, tai rikosilmoitukseen ilman syyttäjän lisätutkintamääräystä puutu.

Sen, kuka on syytön ja kuka syyllinen päättää tuomioistuin, ei syytteessä oleva. Jos käy niin, ettei hovioikeus myönnä jatkokäsittelylupaa, niin käräjäoikeuden päätös jää voimaan, mutta sen jälkeen voi hakea KKO:lta tuomion purkulupaa. Jos KKO ei purkuun suostu, niin asiasta voi kannella EIT:hen. Se ei kuitenkaan voi muuttaa Suomessa lain voiman saanutta tuomiota.
Suomen vankilat ovat täynnä syyttömiä, koska todistaja on tuomitun mielestä antanut oikeudessa perättömän lausuman, ainakin jos vangeilta itseltään asiaa kysyy.

Perättömästä lausumasta tuomioistuimessa ei selviä sakoilla, sillä siitä tuomitaan vain vankeutta. Maksimi 3 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Perättömästä lausumasta tuomioistuimessa ei selviä sakoilla, sillä siitä tuomitaan vain vankeutta. Maksimi 3 vuotta.

Ihmetyttää koko juttu.

Jos ei tapahdu mitään, niin miksi yleensä olla sellainen rikosnimike kuin "perättömän lausunnon" antaminen oikeudessa?

Valehtelivat ihan suoraan oikeudenkäynnissä ja pystyttiin todistamaan.
Juristi ei kuitenkaan mitenkään painottanut valituksessaan tätä, hovioikeus ei myöntänyt valituslupaa.

Voivatko asianomaiset silti tehdä poliisi-ilmoituksen?
Todisteet on vedenpitävät.
Valheet vaikuttivat päätökseen, vaikka Hovioikeiskaan ei uskonut.
Asianajajan olisi pitänyt perustella että miten, mutta puhui ihan muista seikoista.

Ottaako poliisi ilmoituksen vastaan, voiko käytännössä tulla muutos, jos syyttäjä uskoisi?

Anonyymi kirjoitti:

Ihmetyttää koko juttu.

Jos ei tapahdu mitään, niin miksi yleensä olla sellainen rikosnimike kuin "perättömän lausunnon" antaminen oikeudessa?

Valehtelivat ihan suoraan oikeudenkäynnissä ja pystyttiin todistamaan.
Juristi ei kuitenkaan mitenkään painottanut valituksessaan tätä, hovioikeus ei myöntänyt valituslupaa.

Voivatko asianomaiset silti tehdä poliisi-ilmoituksen?
Todisteet on vedenpitävät.
Valheet vaikuttivat päätökseen, vaikka Hovioikeiskaan ei uskonut.
Asianajajan olisi pitänyt perustella että miten, mutta puhui ihan muista seikoista.

Ottaako poliisi ilmoituksen vastaan, voiko käytännössä tulla muutos, jos syyttäjä uskoisi?

Lue lisää

Sellaista rikosnimikettä, kuin perättömän lausunnon antaminen oikeudessa ei ole olemassakaan. Rikoslaissa on perätön lausuma tuomioistuimessa ja törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa.
Kuten on aikaisemmin kerrottu, niin siinä vaiheessa, kun rikosasia on siirtynyt syyttäjälle siitä vastaa syyttäjä, ei poliisi.
Jos hovioikeus ei ole myöntänyt jatkokäsittelylupaa niin juttu on saanut lainvoiman. Ainoa keino on pyytää Korkeinta oikeutta purkamaan lainvoimainen tuomio. Jos KKO ei siihen suostu, niin asiasta voi valittaa EIT:hen, mutta sekään ei voi tuomiota purkaa.
Suomen rikoshistoria tuntee tapauksia, joissa KKO on purkanut lainvoimaisen tuomion, mutta ne ovat melko harvinaisia. Lähes kaikki linnassa lusivat väittävät olevansa syyttömiä. Heidät on poliisi lavastanut syyllisiksi, tai todistaja on valehdellut oikeudessa.
Poliisille saa tehdä mistä asiasta tahansa ilmoituksen, jos pitää sitä rikoksia. Aivan toinen asia on sitten, alkaako poliisi ilmoitusta tutkimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaista rikosnimikettä, kuin perättömän lausunnon antaminen oikeudessa ei ole olemassakaan. Rikoslaissa on perätön lausuma tuomioistuimessa ja törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa.
Kuten on aikaisemmin kerrottu, niin siinä vaiheessa, kun rikosasia on siirtynyt syyttäjälle siitä vastaa syyttäjä, ei poliisi.
Jos hovioikeus ei ole myöntänyt jatkokäsittelylupaa niin juttu on saanut lainvoiman. Ainoa keino on pyytää Korkeinta oikeutta purkamaan lainvoimainen tuomio. Jos KKO ei siihen suostu, niin asiasta voi valittaa EIT:hen, mutta sekään ei voi tuomiota purkaa.
Suomen rikoshistoria tuntee tapauksia, joissa KKO on purkanut lainvoimaisen tuomion, mutta ne ovat melko harvinaisia. Lähes kaikki linnassa lusivat väittävät olevansa syyttömiä. Heidät on poliisi lavastanut syyllisiksi, tai todistaja on valehdellut oikeudessa.
Poliisille saa tehdä mistä asiasta tahansa ilmoituksen, jos pitää sitä rikoksia. Aivan toinen asia on sitten, alkaako poliisi ilmoitusta tutkimaan.

Lue lisää

Pitääpä tehdä sitten.

Jos ei muuta, niin pääsevät valtion hotelliin funtsimaan että kannattaako valehdella.
Pedagoogisesti hyvä valehtelijoitten luonteelle.

Onko nimike "väärä vala", vai mikä nimitys?

Aiheutti ison taloudellisen vahingon.

Ai että kun valehtelun takia?
Eli suostua rauhallisin mielin että menettää ison nipun rahaa toisten vilpillisyyden takia?

Ok, olen kuullut nyt sinun mielipiteesi, ei tartte enää toistaa.

Mitä mieltä muut ovat?
Mitä tekisitte?

Luotettiin liikaa juristiin, ei painottanut mitenkään, aluksi meinasi jättää jopa pois.
Hävittiin.
Jos olisi ollut napakampi juristi, niin olisi luetellut kaikki ne syyt, miten valheet vaikuttivat päätökseen.

Nyt olemme keränneet kaikki listalle ja mennään tekemään poliisi-ilmoitus.
Poliisi-ilmoitus ei maksa mitään.

Mitä muut tekisivät tässä tilanteessa?

Olis kuitenkin mielenkiintoista tietää että miksi Hovioikeus hyväksyy väärän valan, todistusaineistoa oli.
Tosin juristi olisi voinut esittää asian tehokkaammin.

Ymmärrän täysin että ei johda mihinkään, mutta olisihan se selvä kuitti näille valehtijoille.
Nyt hykertelevät kun voittivat jutun.

Anonyymi kirjoitti:

Olis kuitenkin mielenkiintoista tietää että miksi Hovioikeus hyväksyy väärän valan, todistusaineistoa oli.
Tosin juristi olisi voinut esittää asian tehokkaammin.

Ymmärrän täysin että ei johda mihinkään, mutta olisihan se selvä kuitti näille valehtijoille.
Nyt hykertelevät kun voittivat jutun.

Lue lisää

Katsos, eivät oikeuden päätökset ole mitään matematiikkaa, vaan mielipiteitä. Hävinneen mielestä oli väärä vala, eli perätön lausuma, voittajan mielestä ei ollut. Jääkiekossa voittaa se, joka tekee eniten maaleja, käräjillä se, jonka saa enemmistön taakseen.

Anonyymi kirjoitti:

Katsos, eivät oikeuden päätökset ole mitään matematiikkaa, vaan mielipiteitä. Hävinneen mielestä oli väärä vala, eli perätön lausuma, voittajan mielestä ei ollut. Jääkiekossa voittaa se, joka tekee eniten maaleja, käräjillä se, jonka saa enemmistön taakseen.

Lue lisää

Ei oikeuslaitos ole jääkiekkopeli!
Jääkiekossa voittaa se joka osaa junailla parhaiten.

Oikeuslaitoksen ohjenuora pitäisi olla "totuus".
Jos voidaan todistaa että henkilöt valehtelivat suoraan, niin silloin ei totuus voita vaan se että osasivat pelata hyvin "jääkiekkoa", ei sitä että puhuivat totta valan aikana.

Väärä vala on rikos, ei jääkiekkopeli.

Eli et antanut kysymykseen oikeaa vastausta.

Vastaus olisi voinut olla esim että tässä asiassa Hovioikeus ei tuominnut oikein, koska tuomitsi väärien tietojen pohjalta.

Onko joskus huomattu väärä vala?
Esim jenkeissä Bushin juristi teki väärän valan oikeudessa ja hänet tuomittiin siitä (minkä Bush tosin armahti melko pian).

Lukekaahan tämä kohta
8 § Väärän todistuksen antaminen viranomaiselle

Väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle rangaistaan säännöksen 1 momentin mukaan sitä, joka antaa viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen kirjallisen todistuksen tai siihen rinnastettavan teknisen tallenteen taikka laadittuaan sellaisen todistuksen tai tallenteen antaa sen toiselle sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi. Säännös on toissijainen. Tämä tarkoittaa sitä, että säännöstä ei sovellettaisi, jos teosta on muualla laissa säädetty ankarampi rangaistus. Tällaisia rikoksia voivat olla esimerkiksi veropetos, avustuspetos, petos, velallisen petos, perätön lausuma, väärä ilmianto tai rekisterimerkintärikos. Alun perin viranomaiselle annettavaa väärää todistusta koskeva säännös on otettu rikoslakiin vuonna 1948.

googlatkaa loppuosa, paljon on tekstiä.