Hei!
Kokemuksia kaipaisin. Varmasti haastavia äitisuhteita on monella muullakin.
Ensimmäinen lapsi tulossa, vuosi takana avioliittoa ja raskauden aikana olen alkanut miettimään omaa äitisuhdettani. Se on ollut lapsuudesta saakka melko vaikea. Äitini elää yksin, on elänyt lähestulkoot aina ja lähipiirinsä on melko pieni. Olen itse ainut lapsi.
Vuosien ajan olen painanut villasella kaikki äitini edesottamukset. Hän on ollut minua kohtaan aina enemmän tai vähemmän ilkeä, arvostellut valintojani sekä minua ihmisenä, sekä käyttänyt kiristystä keinona jos en jostain ole hänen kanssaan ollut samaa mieltä. Pikku hiljaa olen jättänyt hänet etäämmälle, en pyydä häneltä enää apua mihinkään koska koen jääväni tällöin aina hänelle jotain "velkaa", johon hän sitten myöhemmin aina vetoaa. Emme ole koskaan kyenneet puhumaan väleistämme, koska hän ei yksinkertaisesti puhu. Jos yritän, hän yleensä aloittaa vastahyökkäyksen muodossa "minä teen taas kaiken väärin" tai "älä sinä ala minua opettamaan".
Nyt raskauden aikana tämä on kuitenkin vain pahentunut. Kyseessä on hänen ensimmäinen lapsenlapsensa, haluaisin pitää äitini lähellä jotta hänkin voi nauttia mummina olosta, mutta se alkaa tuntua kohta täysin mahdottomalta ajatukselta.
Hän soittelee ja viestittelee minulle silloin tällöin viikonloppuöisin humalassa, itkeskelee ikivanhoja asioita jotka ovat selkeästi jääneet häntä vaivaamaan. Tästä olen hänelle nyt huomauttanutkin, että jatkossa en näihin yöyhteydenottoihin enää vastaa ja jos on asiaa, ne hoidetaan päiväsaikaan ja selvin päin. Olen hänelle ilmoittanut, että loppuraskauden ajan aion keskittyä vain positiivisiin asioihin ja energiaa lisääviin ihmisiin ja tekemisiin. Tämä oli hänelle verenpunainen vaate. Hän loukkaantui äärimmäisen syvästi siitä, että ainut tyttärensä haluaa nyt keskittyä itseensä ja perheeseensä. Tämä on ilmeisesti häneltä siis jotain pois.
Tähän nimenomaiseen toteamukseen on palattu useasti hänen puoleltaan, esim. "sinähän halusit etäisyyttä minuun koska sinulla on nyt oma perhe". En yksinkertaisesti enää jaksa tuota jatkuvaa huomionhakua ja uhriutumista omalta äidiltäni. Jos hän voisi olla puolestani onnellinen ja ratkaisukeskeinen väliemme suhteen, olisi monen asian mahdollista muuttua vielä välillämme. Mitään merkkejä näistä en kuitenkaan ole havainnut vaan viikko viikolta välimme kiristyvät entisestään. Olen hänelle ilmoittanut, että hän ei jätä minulle kohta muita vaihtoehtoja kuin "katkaista" välit kokonaan, tähän en kuitenkaan missään nimessä pyri mutta en näe kohta muutakaan keinoa enää.. Hän ei ole millään lailla valmis suostumaan siihen, että minä ja mieheni luomme säännöt perheellemme. Taktiikka "mummi joko hyväksyy nämä säännöt ne tai sitten ei" kallistuu tässä tapauksessa jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Tässä nyt vain erittäin lyhyt versio koko kokonaisuudesta. Kuulen mielelläni muiden kokemuksia vastaavissa tilanteissa, erityisesti kiinnostaa mutkalle menneet äiti-suhteet kun omasta äidistä tuli mummi.
Toivon asiallista keskustelua kiitos!
Vaikea äitisuhde
5
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Tunnistat äitisi olevan liian paljon yksin. Se tekee kenestä tahaansa "mökkihöperön"; samat ajatukset kelaa päässä koko ajan. Mautonta purukumin jauhamista. Viina edesauttaa henkistä rappeutumista lisää!
Halutessasi ehdota hänelle mitä tahaansa uutta harrastusta, muiden ihmisten pariin menoa. Edes liikkumavaikeudet eivät estäisi sitä. Lähes joka paikkaan pääsee rullatuolissa!
On ymmärrettävää että haluat päästä eroon henkisesti rasittavasta ihmisestä, (jokainen haluaa, ja tekeekin niin, ) vaikka hän onkin äiti.
Voisit aina olla vastamatta hänen puheluihinsa ja aloituksiinsa somessa, jos käytätte niitä.
Silloin harvoin kun juttelet hänen kanssaan, tiedät jo ettei henkilokohtaisiin kannata missään tapauksessa mennä.
Heti kun hänen syyttävä ja valittava laulunsa alkaa, vain yksinkertaisesti lopetat puhelun: " voi anteeksi, nyt minun täytyy mennä" tai " mieheni yrittää soittaa" tai hei hei, seuraavalla kerralla lisää" ja sitten venytät "seuraavan " juttelukerran vaikka kuukauden, parin päähän jos sinulla on voimia edes aloittaa keskustelua.
Todella, ainoa keino säilyttää oma henkinen terveytesi (jota sinä tarvitset nyt enemmän kuin koskaan!) on sallia äitisi olla omillaan, antamatta hänen puuttua enää elämääsi tavalla joka on osottautunut myrkylliseksi. Hän on tiensä valinnut, hänellä on velvollisuus muuttaa sitä. Ellei muutosta tapahdu, sinulla ei ole velvollisuutta jakaa tuota tietä hänen kanssaan.
Sinun tärkein kohde on oma perheesi, keskittäydy siihen 100%sti. - Anonyymi
Voi voi.
Ei sinun tarvitse välejä häneen katkaista, sun oma asenteesi on ilmiselvästi väärä.
Sinun on pakko yrittää "kasvattaa" äitiäsi puhumaan väleistänne. Äitisi syyllistyy ja kokee olevansa huono ihminen, eli pata kattilaa soimaa teidän tapauksessanne. Musta kylki kummallakin.
Muuta omaa asennettasi.
Kun äitisi valittaa, anna valittaa, puhu itse niitä näitä tyyliin onpa ilmoja pidellyt, otatko kahvia, mitäs sille tai tälle sukulaiselle kuuluu, kävitkö äänestämässä, mitä mieltä olet eurovaaleista oletko jo löytänyt sopivaa ehdokasta, katsoitko viime viikolla sen tai tämän elokuvan tai sarjan, oletko käynyt kävelemässä, tuletko syömään äitienpäivänä jos teen jotain simppeliä ruokaa jne jne turvallisia ja yksinkertaisia puheenaiheita riittää maailmassa miljoonia. Ei teidän tarvitse sinun eikä äitisi henk.koht.asioista puhua sanaakaan jos niistä kerran tulee aina riitaa. Ohitat ne jos äitisi ottaa puheeksi kuin niitä ei olisi olemassakaan.
Älä moiti äitiäsi itsellesi, älä arvostele hänen sanomisiaan, älä jauha menneistä asioista, älä kaivele menneitä. Unohda. Kaivelu on turhaa ajanhukkaa. Vaikka äitisi on arvostellut sinua aiemmin ja vaikka hän arvostelee sinua jatkuvasti yhä, so what, mitä välii, anna nalkuttaa, anna olla, tee asiat omalla tavallasi.
Kiitä äitiäsi pienistäkin asioista, kaikesta siitä mikä on hyvin. Anna tunnustusta usein, sano että hän on sinulle rakas. Yksinkertaisesti vain halaat häntä ja sanot että kiva kun tulit, kiva kun olet olemassa. Etkä lisää niihin yhtään mitään muuta, et sano, että olisit rakas jos et moittisi tms.
Kun muutat omaa asennettasi, huomaat että heti helpottaa, sun pipo ei kiristä enää. - Anonyymi
Olen niiiiin samaa mieltä tuosta unohtamisesta ja kiittämisestä :). Toimii!
Mulla on perusnegatiivinen ja ylihuolehtiva mutsi joka syyllistää minua jatkuvasti vaikka ja mistä.
Kun tajusin, että ei minun tarvitse häntä vakavasti ottaa, annan mennä saman tien läpi pään ne asiat joilla ei ole elämässäni mitään merkitystä niin on ollut tuhat kertaa helpompaa.
Jos ja kun mutsin jutut menevät liian hankaliksi tai minulle tulee epämiellyttävä olo ei muuta kuin menen hänen luokseen halaan ja sanon, olet ihana mutta tästä me ollaan eri mieltä joten jätetään tämä puheenaihe kokonaan ja vaihdan saman tien muihin juttuihin. Eikä äiskäkään enää ala murjottamaan vaan naurahtaa ja toteaa että niinpä taidetaan olla. Ennen tuli ilmiriita nyt voidaan olla saman katon alla mökillä jopa viikkoja. - Anonyymi
Turvaton kiintymyssuhde, narsistinen vanhempi. Tunnistettuani tämän ollut vuosia välit poikki. Ja hyvä näin.
- Anonyymi
Hyviä kannanottoja edellisiltä, - paitsi tää just edellinen, joka ei ymmärrä mitään koko asiasta. Jätä vain väliin tuo 6.6.17.57. lataus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305065- 323187
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161827Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221790Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191655Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711511Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111305Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111276Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191267Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161257