Simpanssin ruokavalio, ihmisen oikeus olla sekasyöjä?

Monet vegaanit eivät voi kestää luonto-ohjelmia joissa esim petonisäkkäät, kotkat, haukat, käärmeet tai hait saalistavat.

Vegaanilta loppuisi ruoka jos ei olisi saalistajia!

Isoja jyrsijäkantoja tai tuholaisia, ketkä niitä rajoittavat ?

Ihminen ei ole mikään irrallinen saareke vaan osa aineen kiertoa luonnossa!

Nauta muuten syö raatoja, sammakoita tai vaikka kanin, jos vaan kiinni saa.

Moni eläin on luonnossa yllättävänkin opportunistinen ja sopeutuva.

Ap miten evoluutio liittyy oikeuksiin? Ei mitenkään.

Syö mitä huvittaa, lain rajoissa. Ihmisen erottaa (muista) eläimistä se, että ihminen kykenee tällaiseen moraaliseen ja eettiseen pohdiskeluun. Eläimet pystyvät moiseen verraten harvoissa tilanteissa ja tapauksissa. Esim paviaanivauva on todella kiintynyt äitiinsä, mutta aikuiseksi kasvettuaan tappaa vaikka ihmisen, täysin suunnitellusti vaikka leipäpalan takia, eikä sitä harmita yhtään

Luin aikonaan, taisi olla jokin Leakyn kirjoista, että metsästäjä-keräilijöitten saamasta ravinnosta noin 20% on eläinperäistä (madoista - sisääfileen). Ihminen on ollut sekasyöjä viimeiset 2 miljoonaa vuotta.

Ihmisen kasvissyönnille eli lihakiellolle ei ole muita kuin uskonnollisia perusteluita.

Oikeus on laaja käsite. Ilman lihansyöntiä meillä ei edes olisi aivoja joilla käsitellä näitä asioita. Söisimme vain pähkinöitä serkkujemme kanssa.

Ai siat on vegaaneja?

Karhu on sekaravinnon käyttäjä.

Ihminen on sekaravinnon käyttäjä. Tosiasioista ei kuitenkaan voi johtaa moraalista ohjetta, kuten Hume totesi. Tuo "oikeus olla" ei liity asiaan.

Evoluutioteoriaan sisältyviä väitteitä ei kannattaisi tuoda tieteelliseen keskusteluun. Biologia perustuu kokeellisiin tutkimuksiin, ja on siis aitoa tiedettä. Evoluutiouskomus sen sijaan rakentuu oletuksille ja väitteille, joita ei voi tieteen menetelmin todistaa oikeiksi. Yhtään onnistunutta empiiristä koetta evoluution todistamiseksi ei ole tehty.

Ihmisen polveutumista ns. varhaisista kädellisistä lienee mahdotonta tieteellisesti todistaa suuntaan tai toiseen, niin että kaikki sen uskoisivat. Eikä tarvitsekaan, riittää kun perustelee eli käyttää niin sanottua abduktiivista argumentaatiota, parhaaseen tarjolla olevaan selitykseen perustuvaa logiikkaa. Se on myös eräänlaista reductio ad absurdum-argumentaatiota, jossa vasta-argumentti osoitetaan huonosti perustelluksi ja siten epäuskottavaksi. Ihmisen ja simpanssin “DNA-todisteissa” on kyse tällaisista argumentaation muodoista.

“Simpanssiprojektissa” ja etenkin sen tuloksista tehdyissä johtopäätöksissä on ollut ainakin kolme merkittävää virhelähdettä, joista ei juuri puhuttu:

1) Sekä ihmisen että simpanssin genomien data oli paljon puutteellisempaa kuin mitä näiden tutkimustulosten julkistamisen yhteydessä haluttiin tunnustaa.

2) Koska simpanssin genomin tutkimuksessa vain lyhyitä, muutaman kymmenen tai reilun sadan nukleotidin pituisia DNA-jaksoja pystyttiin lukemaan, koko genomi piti pilkkoa “randomisti” miljooniin pieniin pätkiin. Sitten kun ne oli sekvensoitu, ne piti koota ja järjestää uudelleen kromosomeiksi. Koska kenelläkään ei ollut mitään hajua mihin kukin pätkä oli alkuaan kuulunut, ne koottiin käyttäen sabluunana ihmisen genomia... Näin tehtiin, koska uskottiin että läheisestä polveutumissuhteesta johtuen ne ovat lähes samanlaiset. Tästä johtuen genomeistamme saatiin tietenkin hyvin samanlaiset.

3) Vasta vuonna 2011 alkoi selvitä, että melkoinen osa tutkituista genomeista (muistakin kuin simpanssin) oli tutkimusvaiheessa kontaminoitunut tutkimushenkilökunnan omalla DNA:lla, jopa 10 % (Longo ym. 2011).

Ihmisen lähisukulaiseksi saadaan vaikka pesusieni, jos vertailuun valitaan vain sellaisia genomin osia, jotka muistuttavat huomattavasti toisiaan. DNA:ssa on kaikilla eliöillä väistämättä samanlaisuuksia, koska käytämme samoja ravinteita (proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, mineraaleja) sekä tarvitsemme happea, tuotamme hiilidioksidia jne. Pakosti on samanlaisuuksia, mutta ratkaisevat erot syntyvät eliöiden anatomisissa perusrakenteissa, joissa evoluutio on sekä bioteknisesti että kokeellisesti todistettu mahdottomaksi.

Jos lähdetään siitä, että kaikki ainekset joista muodostumme on yhteisiä eli kierrätyskamaa ja ainoastaan joku tietoisuus, käsitys itsestä tai valo/ energiakenttä luo meidät tiettyyn muotoon, niin joku etäisyys täytyy olla syömäämme ravintoon.

Olemme siis kaikessa mukana, mutta kaukaisin ravinto meistä on kasvikunta. Koska kasvikset kasvaa alhaalta, maasta ylös, tosin meidän lahonneet maalliset ruumiit on tietysti siinä mukana, mutta maan tietoisuuden aste on matala ja siten myös kasvisten.

Eläinkuntaan liittyy ylhäältä tuleva energia, henki, eli tietoisuutta on enemmän. Kaikki millä on silmät, on tietoista eli hengen tasolla myös osa meitä.

Jos tykkää vihreästä proteiinista, niin vihreille yksi salaatiln 3kk sillä pärjää sitten. Vettä kraasnasta.

Jenni Haukion isä syö vain hampurilaisia hänelle muutamabn kummenen vuodren salaattikuuri välittömästi vain herra kellariin ja joskus aina kuukausittain tulee salaatinlehti ja vesipullo.l