Makkaraa, huutaa kansalainen!

HS: Ruokavalio, joka voisi pelastaa meidät ja maapallon

~ https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006107802.html -

Ilkka Luoma 17.5.2019 - 9:56

Tähän persu parahtaa: "Ja minunhan syömisiin eivät idunpurijat puutu - syön mikä maistuu hyvältä ja maukkaalta ... tämä on minun elämä!". Niin - elämme mielikuvissa, tiedossa ja siihen uskossa tai hermonpäissä, jotka viestivät makuja, tuoksuja tai intohimoa saada lisää ja enemmän, jos se on haluja kiihottavaa - kuten erinomaisen lihaisa hyvin maustettu (juusto)makkara voisi olla - kesämökkigrillistä hienona kesäiltana järven rannalta - saunan puhtaana raikkaan kylmän oluen kanssa. Olemme nautiskelijoita - joo!

Toki saa ajatella kokonaisuutta. Mutta yhden ihmisen elo on kovin lyhyt purskahdus elämän kirjossa, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen. Ympäristö meidät sitten kuitenkin elättää - biokierrot, syömmehän lopulta vedentäyteistä hiilielämää, joka on aina lähtöisin joistain aiemmin kuolleista - yllättävääkö? Ei suinkaan, vaan biomassa meidät elättää - "maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun on tuleman" -näinhän se pappi runoilee, kun siinä laatikossa makaa matkalla paremmille laitumille.

Laidun, aivan, sieltä se lihakin lopulta tulee, jos nauta saa kevään tullen kokea "kevään paisumista". Se itukin tulee maasta, kuten ruoho, jota lehmä märehtii ja piereksii metaanina lämmittämään mieltämme ja ilmastoamme. Siis biomassa ja sen kierto. Siitä me elämme.

Olemmeko järkyttäneet suhteettomalla kulutuksellamme tuota biomassasuhteiden keskinäistä järjestystä, jonka luomiseen evoluutiolta meni muutamia satoja miljoonia vuosia? Ehkä - sillä meidän ympäristöjälki on kuitenkin suhteeton biomassaamme nähden.

Pitäisikö tehdä muutos - alkaen ruokalautaseltamme? Miten katat lautasesi? Millaisia makuja sieltä on totuttu saamaan? Tuo tottumus on se jarru, joka estää useiden lautasen vihertymisen puolikkaaksi, joksi tässä HS-jutussa halutaan sen tulevan. Kun olen tottunut makkaraan, niin minkä minä sille mahdan, ellei joku kerro minulle sellaisia faktoja, joihin voin uskoa. Usko ja tieto, mutta jos minulla ei ole sitä tietoa? Keneen luottaisin tässä? Vai kuuntelenko aistejani?



4289
Ilmoita


15 Vastausta

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.


Onko kirjoittaja persu? Persuthan ovat makkaran purijoita!
Ilmoita
Makkaraa huutaa suomirahvas, ja tarkoittaa hk-blöötä!
Ilmoita
Olemmeko jo liian lihavia - keskimäärin?
Ilmoita
Mausta puheenollen, se tulee mausteista ja sen sellaisesta. Makkarat ovat hyvin maustettuja. Yks tuttu sanoi kerran, että aisanseipäätkin maistuvat hyvältä juustokuorrutettuna. Sama pätee siinäkin, että taidokkaasti maustettuna ja sopivan rasvaisena kaikki maistuu hyvältä. Makukin on taidetta.
Ilmoita
Olemme makkarakansaa! Ja ylpeitä siitä ...
1 VASTAUS:
retkinuotijoella sun muissa grillilöessä lähes aena mielkuvituksettomast nakkeja naoratellaan, makkaroeta makustellaam mut tehkeepä parannus:
laettakee tulisille hiilille kokonaesija lanttuja, naoriita haotumaan!
kuorjhan niissä hiiltyy mut sisus usseimmitev varsin om makosoo, kunhan on kunnolla haovvuteltu. nam!
kmkk tammerforssin nuapurst
+Lisää kommentti
Jeesus tulee ole valmis
Ilmoita
Tehdäänkö sellainen sopimus että kaikki ne jotka suostuvat siihen, että heidän ruumiinsa lähetetään kuoleman jälkeen (tai hätätilassa jos ruoka loppuu) makkaratehtaalle, saavat syödä makkaraa :D
Ilmoita
Raamattu sanoo lihansyöjistä ja kasvissyöjistä:
Kunnioittakaa toisianne. Jos uskossaan vähäinen ei halua syödä lihaa, niin sitä pitää kunnioittaa. Samoiten sitä joka uskaltaa syödä lihaa, jonka Jumala on sallinut syötäväksi.
Ilmoita
ei tätä aivopesua kauaa viitti enää kuunnella, pitää lopettaa uutisten seuraaminen,
3 VASTAUSTA:
pelkurit eivät uskalla kohdata totuutta
Näistä hörhöilyistä (ts. 95 %:stä nykyuutisista) on totuus ei valovuosien vaan gigaparsekien päässä.
Anonyymi kirjoitti:
Näistä hörhöilyistä (ts. 95 %:stä nykyuutisista) on totuus ei valovuosien vaan gigaparsekien päässä.
Dosetti tyhjänä?
+Lisää kommentti
Hiukan ilkikurinen mutta älykäs avaus
Ilmoita
Ylensyönyt suomalainen?
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Makkaraa, huutaa kansalainen!

HS: Ruokavalio, joka voisi pelastaa meidät ja maapallon

~ https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006107802.html -

Ilkka Luoma 17.5.2019 - 9:56

Tähän persu parahtaa: "Ja minunhan syömisiin eivät idunpurijat puutu - syön mikä maistuu hyvältä ja maukkaalta ... tämä on minun elämä!". Niin - elämme mielikuvissa, tiedossa ja siihen uskossa tai hermonpäissä, jotka viestivät makuja, tuoksuja tai intohimoa saada lisää ja enemmän, jos se on haluja kiihottavaa - kuten erinomaisen lihaisa hyvin maustettu (juusto)makkara voisi olla - kesämökkigrillistä hienona kesäiltana järven rannalta - saunan puhtaana raikkaan kylmän oluen kanssa. Olemme nautiskelijoita - joo!

Toki saa ajatella kokonaisuutta. Mutta yhden ihmisen elo on kovin lyhyt purskahdus elämän kirjossa, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen. Ympäristö meidät sitten kuitenkin elättää - biokierrot, syömmehän lopulta vedentäyteistä hiilielämää, joka on aina lähtöisin joistain aiemmin kuolleista - yllättävääkö? Ei suinkaan, vaan biomassa meidät elättää - "maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun on tuleman" -näinhän se pappi runoilee, kun siinä laatikossa makaa matkalla paremmille laitumille.

Laidun, aivan, sieltä se lihakin lopulta tulee, jos nauta saa kevään tullen kokea "kevään paisumista". Se itukin tulee maasta, kuten ruoho, jota lehmä märehtii ja piereksii metaanina lämmittämään mieltämme ja ilmastoamme. Siis biomassa ja sen kierto. Siitä me elämme.

Olemmeko järkyttäneet suhteettomalla kulutuksellamme tuota biomassasuhteiden keskinäistä järjestystä, jonka luomiseen evoluutiolta meni muutamia satoja miljoonia vuosia? Ehkä - sillä meidän ympäristöjälki on kuitenkin suhteeton biomassaamme nähden.

Pitäisikö tehdä muutos - alkaen ruokalautaseltamme? Miten katat lautasesi? Millaisia makuja sieltä on totuttu saamaan? Tuo tottumus on se jarru, joka estää useiden lautasen vihertymisen puolikkaaksi, joksi tässä HS-jutussa halutaan sen tulevan. Kun olen tottunut makkaraan, niin minkä minä sille mahdan, ellei joku kerro minulle sellaisia faktoja, joihin voin uskoa. Usko ja tieto, mutta jos minulla ei ole sitä tietoa? Keneen luottaisin tässä? Vai kuuntelenko aistejani?



4289

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta