Hydrauliikkako hyvä?

Mielenkiintoinen näkökulma, enpä ollut
ajatellut!!!

Asiaa hipoen. Kaverilla on ostoslistalla uusi
Xsara Hdi ja kävimme mutkatiellä eilen.
Tuo kaksilitrainen turbodiesel antaa vauhdikkaan
kyydin ja helposti unohtui, että alla on tosiaa
dieselauto!!!

Pointtini on se, että se tuntui "vain hyvältä",
Persusta on niin tottunut huolella
pidettyyn Beksään, että kaikki nykyaikaiset (myös
rautajousicitroen) tuntuvat kovilta makuuni.
Sen siitä saa kun totuttaa kalleimpansa pehmeään
kyytiin :)

Juuri jarruongelmat ovatkin kaikkien autojen
yleisimpiä ongelmia.

Lentokoneet taas viettävät huollossa lähes saman
ajan kuin ilmassa.

Kumpikaan väitteistäsi ei todista
hydrauliikkajärjestelmän ongelmattomuutta. Suuri
huollontarve on jo ongelma sinänsä.

Rautajousi kirjoitti:

Juuri jarruongelmat ovatkin kaikkien autojen
yleisimpiä ongelmia.

Lentokoneet taas viettävät huollossa lähes saman
ajan kuin ilmassa.

Kumpikaan väitteistäsi ei todista
hydrauliikkajärjestelmän ongelmattomuutta. Suuri
huollontarve on jo ongelma sinänsä.

Lue lisää

Esimerkiksi hydrauliikkaputket eivät tarvitse
minkäänlaista erillistä huoltoa, vaan ne
suojaantuu NORMAALIN ruostesuojauksen yhteydessä.
Ei siis tuota YLIMÄÄRÄISTÄ huollontarvetta.
Eriasia on kuinka moni autonsa viitsii
ruostesuojata. Valitettavan harva.

Pääasiallinen YLIMÄÄRÄINEN huolto tulee nesteiden
vaihdoista ja muista mallikohtaisista
hilpetööreistä, jos vaan niitä viitsii noudattaa.
Näitä ei tehdä päivittäin, joten en ymmärrä mikä
siitä huollontarpeesta tekee suuren.

Hydrauliikkajärjestelmä on aina korjattavissa ja
loppujen lopuksi kohtuullisin kustannuksin.
Asenneongelma ei välttämättä koskaan.

Rautajousi kirjoitti:

Juuri jarruongelmat ovatkin kaikkien autojen
yleisimpiä ongelmia.

Lentokoneet taas viettävät huollossa lähes saman
ajan kuin ilmassa.

Kumpikaan väitteistäsi ei todista
hydrauliikkajärjestelmän ongelmattomuutta. Suuri
huollontarve on jo ongelma sinänsä.

Lue lisää

"Tavallisessa autossa" jarruongelmat ovat yleisiä
siksi, että niissä käytetty jarruneste on
tavallisesti itseensä kosteutta imevää tyyppiä.
Turha ihmetellä, miksi sylinterit jumittavat ja
putket ruostuvat. Citroënin LHM-neste sen sijaan ei
ole hygroskooppinen aine, se ei ime vettä itseensä.
Siinä missä tavallinen jarruneste AIHEUTTAA
ruostetta tuon vedenimemisominaisuuden takia, LHM-
neste liukkaana mineraaliöljypohjaisena aineena
ESTÄÄ ruostumista ja jumittumista.

Miksi se piti hinata, jos ei muuta vikaa ollut,
kuin ala-asennossa oleva jousitus ?

Hä ? kirjoitti:

Miksi se piti hinata, jos ei muuta vikaa ollut,
kuin ala-asennossa oleva jousitus ?

ihan maavara riittänyt mökkitiellä,niinpä se
nostettiin hinurin lavalle.

No olipa hienoa, kun oli sinullekin viihdettä
tarjolla! Mahtaa olla itselläsi melkoinen
menopeli, kun ei ole omalle kohdalle moista
viihdettä osunut! Eikä tietenkään osu, eihän!
Saattapi vaan olla velipojallesi se muu (ajo)aika
sitten viihdettä, jota taas en veikka sinun
japsirimpulasi kohdalle osu yhtään pä

Te kaasujousimiehet tuppaatte aina "unohtelemaan"
joitakin huoltokohteita.

Sait asian kuullostamaan siltä kuin jousipallot
olisivat ainoat vaihdettavat osat.

Tuolla aikaisemmin taas joku väitti nesteiden
vaihdon olevan ainoa huolto/korjaustoimi.

Todellisuudessa niiden lisäksi menee
hydraulipumppuja, putkistoja, venttiilejä jne...
vähintäänkin yhtä usein kuin normaaliautossa
iskareita tai kierrejousia.

Eikä iskarinkaan vaihtoon juuri viittä minuuttia
kauempaa mene, ellei kyseessä ole McPersonit.

Rautajousi kirjoitti:

Te kaasujousimiehet tuppaatte aina "unohtelemaan"
joitakin huoltokohteita.

Sait asian kuullostamaan siltä kuin jousipallot
olisivat ainoat vaihdettavat osat.

Tuolla aikaisemmin taas joku väitti nesteiden
vaihdon olevan ainoa huolto/korjaustoimi.

Todellisuudessa niiden lisäksi menee
hydraulipumppuja, putkistoja, venttiilejä jne...
vähintäänkin yhtä usein kuin normaaliautossa
iskareita tai kierrejousia.

Eikä iskarinkaan vaihtoon juuri viittä minuuttia
kauempaa mene, ellei kyseessä ole McPersonit.

Lue lisää

Minulla on DS vuodelta 1971 ja tiedossani on sen
koko huoltohistoria. Hydrauliikapuolelle siihen on
auton koko käyttöaikana jouduttu vaihtamaan
seuraavat osat:

– paineenvaraajan pallo 2 kertaa
– jousipallot 2 kertaa
– ohjaustehostin
– takajarruputki

Jokainen voi itse arvioida onko tuo 30 vuotta
vanhalle autolle paljon. Muistakaa myös se, että
sitikassa moni muukin asia kuin jousitus on
hoidettu hydrauliikalla. Jos keskustellaan aiheesta
"onko hydraulinen jousitus kalliimpi ylläpidettävä
kuin mekaaninen jousitus", ei ole reilua laskea
hydraulisen jousituksen kustannuksiin esim.
ohjaustehostimen tai paineenvaraajan vaihtoa.

Brunkeberg kirjoitti:

Minulla on DS vuodelta 1971 ja tiedossani on sen
koko huoltohistoria. Hydrauliikapuolelle siihen on
auton koko käyttöaikana jouduttu vaihtamaan
seuraavat osat:

– paineenvaraajan pallo 2 kertaa
– jousipallot 2 kertaa
– ohjaustehostin
– takajarruputki

Jokainen voi itse arvioida onko tuo 30 vuotta
vanhalle autolle paljon. Muistakaa myös se, että
sitikassa moni muukin asia kuin jousitus on
hoidettu hydrauliikalla. Jos keskustellaan aiheesta
"onko hydraulinen jousitus kalliimpi ylläpidettävä
kuin mekaaninen jousitus", ei ole reilua laskea
hydraulisen jousituksen kustannuksiin esim.
ohjaustehostimen tai paineenvaraajan vaihtoa.

Lue lisää

Eikös periaatteessa jousipallot kestä auton
matkassa "kehdosta hautaan", jos niihin laittaa
täyttöventtiilit ja täyttää niitä tarpeen mukaan?
Onko jousipalloja silloin pakko vaihtaa, jos ne
toimivat paineistettunakin moitteettomasti?

Olen sitä mieltä, että tämäkin aihe on pitkälle
mieltymyskysymys. Toiselle hydrauliikka on
painajainen, toiselle ei.

Olisipa muuten kiva nähdä, miten rautajousiseen
autoon vaihdetaan iskarit viidessä minuutissa. Ei
ainakaan ole tähän mennessä onnistunut kertaakaan
esim. ruosteen takia.

BXisti kirjoitti:

Eikös periaatteessa jousipallot kestä auton
matkassa "kehdosta hautaan", jos niihin laittaa
täyttöventtiilit ja täyttää niitä tarpeen mukaan?
Onko jousipalloja silloin pakko vaihtaa, jos ne
toimivat paineistettunakin moitteettomasti?

Olen sitä mieltä, että tämäkin aihe on pitkälle
mieltymyskysymys. Toiselle hydrauliikka on
painajainen, toiselle ei.

Olisipa muuten kiva nähdä, miten rautajousiseen
autoon vaihdetaan iskarit viidessä minuutissa. Ei
ainakaan ole tähän mennessä onnistunut kertaakaan
esim. ruosteen takia.

Lue lisää

Paineilmalla toimiva iskevä mutterinväännin on
kova sana ruostuneidenkin mutterieiden
avaamisessa. Useimmissa merkeissä mutterit ovat
kuitenkin ruostumatonta kamaa.

Rautajousi kirjoitti:

Paineilmalla toimiva iskevä mutterinväännin on
kova sana ruostuneidenkin mutterieiden
avaamisessa. Useimmissa merkeissä mutterit ovat
kuitenkin ruostumatonta kamaa.

Lue lisää

on mainitsemasi kunnon vehkeet? Arvelen, ettei
niitä joka niemestä ja notkosta löydy.

BXisti kirjoitti:

on mainitsemasi kunnon vehkeet? Arvelen, ettei
niitä joka niemestä ja notkosta löydy.

Tassä on tullut usein esille, että
kaasunestejouset tarvitsevat runsaasti huoltoa.

Tällä palstalla kirjoitteleville asiantuntijoille
huollot ja korjaukset ovat helppoja tehdä, kun on
tilat, vehkeet, taidot, aikaa ja rahaa.

Mutta miten tavallinen pulliainen voi ostaa
käytetyn Sitikan, kun ei ole paikkaa missä
korjata - taidoista puhumattakaan! Vehossa
tehtävä jousiremontti maksaa äkkiä
nettokuukausipalkan verran. Evätkä ne huollotkaan
siellä niin halpoja ole.

Kaasunestejousitus sopii juuri niille, joilla on
tarvittavat resurssit käytetyn Sitikan
asianmukaiseen ylläpitoon.

Olen muuten itse ajatellut hankkia käytetyn BX:n
kakkosautoksi; sen verran tuo kummajainen on
alkanut kiinnostaa, vaikka ei taitoja vielä
olekaan.

Rautajousi kirjoitti:

Tassä on tullut usein esille, että
kaasunestejouset tarvitsevat runsaasti huoltoa.

Tällä palstalla kirjoitteleville asiantuntijoille
huollot ja korjaukset ovat helppoja tehdä, kun on
tilat, vehkeet, taidot, aikaa ja rahaa.

Mutta miten tavallinen pulliainen voi ostaa
käytetyn Sitikan, kun ei ole paikkaa missä
korjata - taidoista puhumattakaan! Vehossa
tehtävä jousiremontti maksaa äkkiä
nettokuukausipalkan verran. Evätkä ne huollotkaan
siellä niin halpoja ole.

Kaasunestejousitus sopii juuri niille, joilla on
tarvittavat resurssit käytetyn Sitikan
asianmukaiseen ylläpitoon.

Olen muuten itse ajatellut hankkia käytetyn BX:n
kakkosautoksi; sen verran tuo kummajainen on
alkanut kiinnostaa, vaikka ei taitoja vielä
olekaan.

Lue lisää

Olen omistanut ensimmäisen Citikkani -BX- muutaman kuukauden, ei ole aikaisempaa kokemusta mistään hydrauliikasta. Vasen jousisylinteri rupesi päästämään männäntiivisteestään ohi nestettä oikein reippaasti ja paluuletkukin oli katkennut, joten nesteet valui tielle. Varsin pelottavaa!
Jousitus ala-asennossa kotipihalle ja pieni opiskelu korjauksen suhteen. Tulos: Varaosaostos 1.Jousisylinterin mäntä (oli syöpynyt pinnaltaan huonoksi katkenneen paluuletkun takia sisään päässeen kosteuden takia) 2. Männäntiiviste 3. Paluuletku. Kustannus yhteensä alle 250,-. Korjaustyö selvästi helpompi, kuin vastaavan McPhersonin iskarin vaihto. Ja halvempi. Että siinä ensikokemus korjauksien vaikeudesta. Se ero kyllä Citikan vahingoksi, ettei autolla juuri käytännössä voinut ajaa varaosakauppaan.

Jussi kirjoitti:

Olen omistanut ensimmäisen Citikkani -BX- muutaman kuukauden, ei ole aikaisempaa kokemusta mistään hydrauliikasta. Vasen jousisylinteri rupesi päästämään männäntiivisteestään ohi nestettä oikein reippaasti ja paluuletkukin oli katkennut, joten nesteet valui tielle. Varsin pelottavaa!
Jousitus ala-asennossa kotipihalle ja pieni opiskelu korjauksen suhteen. Tulos: Varaosaostos 1.Jousisylinterin mäntä (oli syöpynyt pinnaltaan huonoksi katkenneen paluuletkun takia sisään päässeen kosteuden takia) 2. Männäntiiviste 3. Paluuletku. Kustannus yhteensä alle 250,-. Korjaustyö selvästi helpompi, kuin vastaavan McPhersonin iskarin vaihto. Ja halvempi. Että siinä ensikokemus korjauksien vaikeudesta. Se ero kyllä Citikan vahingoksi, ettei autolla juuri käytännössä voinut ajaa varaosakauppaan.

Lue lisää

Onneksi on tuttavaperhe, jolla on autotalli,
johon voi tulla tarvittaessa vaikka autoa
rassaamaan. Auto pukille ja sitten korjaamaan.
Tarvittaessa remppaus onnistuu kyllä pihallakin,
mutta täytyy toivoa, että hydromystiikan putki
leviää kesällä. :)

Mielestäni Haynesin oppaassa on aika hyvin
korjausohjeita, kun vaan jaksaa suomentaa niitä
juttuja. Eihän tuohon hydromystiikkaan heti pääse
sisälle, mutta aito kiinnostus ja halu oppia
uutta ovat hyviä ominaisuuksia olla olemassa.

Enpä ole mikään remonttiguru autohommissa, mutta
aina on bx saatu liikenteeseen vajavaisilla(?)
taidoillani.

Rautajousi kirjoitti:

Tassä on tullut usein esille, että
kaasunestejouset tarvitsevat runsaasti huoltoa.

Tällä palstalla kirjoitteleville asiantuntijoille
huollot ja korjaukset ovat helppoja tehdä, kun on
tilat, vehkeet, taidot, aikaa ja rahaa.

Mutta miten tavallinen pulliainen voi ostaa
käytetyn Sitikan, kun ei ole paikkaa missä
korjata - taidoista puhumattakaan! Vehossa
tehtävä jousiremontti maksaa äkkiä
nettokuukausipalkan verran. Evätkä ne huollotkaan
siellä niin halpoja ole.

Kaasunestejousitus sopii juuri niille, joilla on
tarvittavat resurssit käytetyn Sitikan
asianmukaiseen ylläpitoon.

Olen muuten itse ajatellut hankkia käytetyn BX:n
kakkosautoksi; sen verran tuo kummajainen on
alkanut kiinnostaa, vaikka ei taitoja vielä
olekaan.

Lue lisää

Kylläpä olet sitkeä vääntäjä! Melkein voisi
luulla, että pääsi on aivan umpijousirautaa!
Ehdotan, ettet osta kuuna päivänä itsellesi
ylivoimaista ja liian kehittynyttä (lue:
edistyksellistä ja suuntaa näyttävää) tekniikkaa,
vaan jätä Sitikat ihmisille, joille
edistyksellisyys ja innovatiivisuuden ihailu on
jokapäiväistä elämää! Odottele siinä vielä muutama
vuosi sen säilyketölkeistä sulatetun japsijousen
kanssa, ja rupea sitten laskemaan korjausten
kokonaiskustannuksia! Kerropa muuten YKSIKIN
automerkki, jonka alustassa käytetään
ruostumattomia, edes lievästi korroosioituvia
pultteja ja muttereita! Huh-huh, melkein pisti
vihaksi moinen kommentti. Tarkkaileppa
liikenteessä olevia vanhoja Citroeneja, ja kerro,
kuinka moni niistä on mielestäsi ruosteessa!
Muista, että uusimmatkin ovat jo yli kymmenen
vuoden takaa! Vertaa niihin sitten sitä
toijotanrimpulaasi. Voipi tulla ylläri!
Kaikenkaikkiaan kaikkien Citroenharrastajien etu
on se, että kaltaisesi ennakkoluulot pysyvät ja
pitävät näiden upeiden laitteiden hinnat
järkevissä rajoissa. Citroenissa saa auton ostossa
AINA, rikkinäisenäkin, enite

Rautajousi kirjoitti:

Te kaasujousimiehet tuppaatte aina "unohtelemaan"
joitakin huoltokohteita.

Sait asian kuullostamaan siltä kuin jousipallot
olisivat ainoat vaihdettavat osat.

Tuolla aikaisemmin taas joku väitti nesteiden
vaihdon olevan ainoa huolto/korjaustoimi.

Todellisuudessa niiden lisäksi menee
hydraulipumppuja, putkistoja, venttiilejä jne...
vähintäänkin yhtä usein kuin normaaliautossa
iskareita tai kierrejousia.

Eikä iskarinkaan vaihtoon juuri viittä minuuttia
kauempaa mene, ellei kyseessä ole McPersonit.

Lue lisää

Kokemus on se avain sana. Eli itseltäni löytyy
kokemusta autojen korjauksista yli kymmennen
vuoden ajalta, sekä harrastuksena, että
ammattina, eli olen korjannut tuhansia autoja.

Citikoita olen korjannut noin viisi vuotta
rautajousisia pitempään. Ja aina vaan on käynyt
niin, että se rautajousisen korjaaminen on ollut
enemmän aikaa vievää puuhaa.

En tosiaankaan ajatellut pelkästään jousipallon
vaihtoa, vaan yleensäkkin alustan korjauksia,
sillä esim. vetoakselinsuojakumin vaihto on
Citikkaan paljon helpompi kuin rautajousiseen,
sillä Citikassa voi pyörännavan nostaa reilusti
ylös pois tieltä ja näin jää ruhtinaallisesti
tilaa vaihtaa se kumi. Rautajousisessahan tuppaa
olemaan pyörännapa aina vähän turhan lähellä ja
alapallonivelenkin irroitus vähän suuremman työ
takana. Tämäkin on vain yksi esimerkki vastaavia
löytyy useita.

"Nesteiden vaihto on käytännössä ainoa
huoltotoimi" pitää paikkansa, mutta vain jos se
tehdään niinkuin tehtaan ohje sanoo: 60 tkm tai 2
vuoden välein(aivan kuten "tavallisissa" autoissa
jarru- ja ohjaustehostimen nesteet).
Itselläni on yli 500 tkm ajettu CX jossa on
alkuperäinen hydrauliikkapumppu, kaikki
ventiilit, putkistoon on vaihdettu 4 putkea,
jarruihin ei ole tarvinnut tehdä muuta kuin
vaihtaa levyjä ja paloja, jousipallot on
alkuperäiset paineistetut pallot, joiden paine
tarkastetaan 2 vuoden välein, yms. Autoa on
huollettu melko säännöllisesti, alkuun
merkkiliikkeessä ja sen jälkeen tee-se-itse-
periaatteella.

Tappelin juuri kolme tuntia per puoli
vaihtaessani erääseen japsiautoon etuiskareita
(McPerson) ja kirosin rautajousiautot ylimpään
helvettiin. Joutu nimittäin antamaan lähes joka
pultiin lämpöä ja vasaraa. Mikähän tossa japanin
teräksessä oikein on kun se tuntuu ruostuvan
kiinni niin pirun tiukkaan? Enpä ole yhtä vaikeaa
tapaukseen törmännyt Ranskalaisissa.

Yksi asia taisi päästä kyllä unohtumaan tuossa
iskari/jousi asiassa, nimittäin hinta, kuinka
moneen autoon saa iskarin ja jousen vaihdettuna
300 markalla? Tuskinpa löytyy muita kuin Citikka.
Niin ja periaatteessahan se jousi on lähes
ikuinen jos jousipalloon asentaa ventiilin ja
tarkistuttaa paineet parin vuoden välein.

No tätä "kinastelua" voisi jatkaa loputtomiin
pääsemättä mihinkään järkevään lopputulokseen,
mutta onhan kiva että aihe herätti mielenkiintoa,
niin ja kommetoidahan saa edelleen.

monta beeäxää kirjoitti:

Kylläpä olet sitkeä vääntäjä! Melkein voisi
luulla, että pääsi on aivan umpijousirautaa!
Ehdotan, ettet osta kuuna päivänä itsellesi
ylivoimaista ja liian kehittynyttä (lue:
edistyksellistä ja suuntaa näyttävää) tekniikkaa,
vaan jätä Sitikat ihmisille, joille
edistyksellisyys ja innovatiivisuuden ihailu on
jokapäiväistä elämää! Odottele siinä vielä muutama
vuosi sen säilyketölkeistä sulatetun japsijousen
kanssa, ja rupea sitten laskemaan korjausten
kokonaiskustannuksia! Kerropa muuten YKSIKIN
automerkki, jonka alustassa käytetään
ruostumattomia, edes lievästi korroosioituvia
pultteja ja muttereita! Huh-huh, melkein pisti
vihaksi moinen kommentti. Tarkkaileppa
liikenteessä olevia vanhoja Citroeneja, ja kerro,
kuinka moni niistä on mielestäsi ruosteessa!
Muista, että uusimmatkin ovat jo yli kymmenen
vuoden takaa! Vertaa niihin sitten sitä
toijotanrimpulaasi. Voipi tulla ylläri!
Kaikenkaikkiaan kaikkien Citroenharrastajien etu
on se, että kaltaisesi ennakkoluulot pysyvät ja
pitävät näiden upeiden laitteiden hinnat
järkevissä rajoissa. Citroenissa saa auton ostossa
AINA, rikkinäisenäkin, enite

Lue lisää

Toivottavasti purkauksesi edes hieman helpotti
oloasi.

Minulla on ja on ollut useita Sitikoita, kaikissa
tosin rautajouset.

Olen vain sitä mieltä, että kaasunestejousitus ei
sovellu kaikille. Toisille se taas sopii sitäkin
paremmin ja on ratkaisuna erinomainen. Mutta
turha väittää, että se olisi huolettomampi kuin
perinteinen jousitus.

Rautajousi kirjoitti:

Toivottavasti purkauksesi edes hieman helpotti
oloasi.

Minulla on ja on ollut useita Sitikoita, kaikissa
tosin rautajouset.

Olen vain sitä mieltä, että kaasunestejousitus ei
sovellu kaikille. Toisille se taas sopii sitäkin
paremmin ja on ratkaisuna erinomainen. Mutta
turha väittää, että se olisi huolettomampi kuin
perinteinen jousitus.

Lue lisää

Niin, eiköhän tämäkin ole makukysymys. Toinen
pitää rautajousia huolettomana, toinen
kaasunestettä. Kannattaako tuota niin vakavasti
ottaa, jos mielipiteet menevätkin ristiin?

Rautajousi kirjoitti:

Te kaasujousimiehet tuppaatte aina "unohtelemaan"
joitakin huoltokohteita.

Sait asian kuullostamaan siltä kuin jousipallot
olisivat ainoat vaihdettavat osat.

Tuolla aikaisemmin taas joku väitti nesteiden
vaihdon olevan ainoa huolto/korjaustoimi.

Todellisuudessa niiden lisäksi menee
hydraulipumppuja, putkistoja, venttiilejä jne...
vähintäänkin yhtä usein kuin normaaliautossa
iskareita tai kierrejousia.

Eikä iskarinkaan vaihtoon juuri viittä minuuttia
kauempaa mene, ellei kyseessä ole McPersonit.

Lue lisää

Mikäli nesteet vaihdetaan riittävän usein,
pidetään huoli, että kerääjäpussit ovat ehjät,
eli pidetään systeemi puhtaana, niin
hydraulipumppu on käytännössä lähes ikuinen!
Siellä on jatkuva voitelu, koska pumppu on täynnä
voitelevaa öljyä. Lisäksi pitäisi muistaa vaihtaa
myös paineenvaraajan pallo. Sekin auttaa
hydraulipumpun kestossa.

Vannoutuneena ranskalaisautolla ajajana (nyt 405
kuten sitä ennenkin, sitä ennen BX 1.6 GTi, sitä
ennen 505 STi, sitä ennen Rellu 18) esitän
kommenttini:

Mielestäni on hiukan sumutusta vedota jousipallon
halpaan hintaan verrattuna iskariin: 60 tkm
välein on syytä kai vaihtaa nesteet, niin homma
pysyy todennäköisemmin nipussa ja jotain
satasiahan tuo homma maksaa (johan LHMkin on 40-
80,-/litra?).

Minun BX:ssäni (josta helvetisti tykkäsin) oli
aina jotenkin liian kova jousitus (405:ssäni on
miellyttävämpi), joten siinä mielessä saatan olla
vähän rajoittunut tässä mukavuuskeskustelussa.
Rekarahuollossa katsottiin auton korkeussäätöä,
vaihdettiin palloja ja tutkittiin etutolppia,
muttei siitä ikinä oikein pehmeää tullut.

Levyjarruista: kivältahan ne näyttävät
kevytmetallivanteiden läpi, mutta takana eivät
ole kovin huolettomat. BX:ään piti vaihtaa
takalevyt (halvat kyllä olivat) ja 505 vaati
varsin tiheästi toistuvaa herkistelyä
jarruasetelmalle, ettei aivan olisi jämähtänyt.
Kyllä rumpu huolettomampi on paljon etujarruja
vähemmän jarrutustapahtumaan osallistuvassa
takapäässä (405:ssä on toisaalta ihan huolto-
ohjelmassa rumpujen herkistely muistaakseni 120
tkm välein, joten eihän rummutkaan mikään "toimii
koskematta ikuisesti" -ratkaisu ole...)

Joku päivä täytyy vielä päästä ajamaan
täydellsesti toimivalla hydraulisitikalla, niin
tajuan kunnolla mistä puhutaan. Itse olen ollut
ranskalaisten mukavuuteen tyytyväinen
rautajousillakin verrattuna suurimpaan osaan
muita autoja !

Petteri L kirjoitti:

Vannoutuneena ranskalaisautolla ajajana (nyt 405
kuten sitä ennenkin, sitä ennen BX 1.6 GTi, sitä
ennen 505 STi, sitä ennen Rellu 18) esitän
kommenttini:

Mielestäni on hiukan sumutusta vedota jousipallon
halpaan hintaan verrattuna iskariin: 60 tkm
välein on syytä kai vaihtaa nesteet, niin homma
pysyy todennäköisemmin nipussa ja jotain
satasiahan tuo homma maksaa (johan LHMkin on 40-
80,-/litra?).

Minun BX:ssäni (josta helvetisti tykkäsin) oli
aina jotenkin liian kova jousitus (405:ssäni on
miellyttävämpi), joten siinä mielessä saatan olla
vähän rajoittunut tässä mukavuuskeskustelussa.
Rekarahuollossa katsottiin auton korkeussäätöä,
vaihdettiin palloja ja tutkittiin etutolppia,
muttei siitä ikinä oikein pehmeää tullut.

Levyjarruista: kivältahan ne näyttävät
kevytmetallivanteiden läpi, mutta takana eivät
ole kovin huolettomat. BX:ään piti vaihtaa
takalevyt (halvat kyllä olivat) ja 505 vaati
varsin tiheästi toistuvaa herkistelyä
jarruasetelmalle, ettei aivan olisi jämähtänyt.
Kyllä rumpu huolettomampi on paljon etujarruja
vähemmän jarrutustapahtumaan osallistuvassa
takapäässä (405:ssä on toisaalta ihan huolto-
ohjelmassa rumpujen herkistely muistaakseni 120
tkm välein, joten eihän rummutkaan mikään "toimii
koskematta ikuisesti" -ratkaisu ole...)

Joku päivä täytyy vielä päästä ajamaan
täydellsesti toimivalla hydraulisitikalla, niin
tajuan kunnolla mistä puhutaan. Itse olen ollut
ranskalaisten mukavuuteen tyytyväinen
rautajousillakin verrattuna suurimpaan osaan
muita autoja !

Lue lisää

Hetkinen, eikös GTi:ssä ole kovempi jousitus jo
auton luonteen vuoksi? Joku viisas voisi tuohon
vastata, sillä tuo oli vain mutu-fiilistelyä.

Itse ainakin huomasin, että beksini jousitus
hieman koveni, kun säädin korin normaalikorkeutta
alemmaksi. Kovin hirveästi se ei tosin koventunut,
mutta hieman se sitä pehmeyttä kadotti. Teinköhän
homman väärin vai kuuluuko asiaan tuo jousituksen
aavistuksen verran koveneminen korin korkeuden
säädön jälkeen?

BX 14 kirjoitti:

Hetkinen, eikös GTi:ssä ole kovempi jousitus jo
auton luonteen vuoksi? Joku viisas voisi tuohon
vastata, sillä tuo oli vain mutu-fiilistelyä.

Itse ainakin huomasin, että beksini jousitus
hieman koveni, kun säädin korin normaalikorkeutta
alemmaksi. Kovin hirveästi se ei tosin koventunut,
mutta hieman se sitä pehmeyttä kadotti. Teinköhän
homman väärin vai kuuluuko asiaan tuo jousituksen
aavistuksen verran koveneminen korin korkeuden
säädön jälkeen?

Lue lisää

GTissä on kovempi jousitus ja tehokkaampi
vaimennus kuin vakiomalleissa. Pehmeämmän siitä
saa kun vaihtaa tilalle vakiopallot.

Kun korkeutta säädetään alemmas, jousituksen
pitäisi pehmetä eikä koveta. Ylemmäs säädetty
jousitus on kovempi, sen huomaa helposti kun ajaa
ylemmässä ajoasennossa. Jos alemmas säädetty
jousitus kovenee, saattaa rajoitinkumit jo olla
mukana pelissä.

BX 14 kirjoitti:

Hetkinen, eikös GTi:ssä ole kovempi jousitus jo
auton luonteen vuoksi? Joku viisas voisi tuohon
vastata, sillä tuo oli vain mutu-fiilistelyä.

Itse ainakin huomasin, että beksini jousitus
hieman koveni, kun säädin korin normaalikorkeutta
alemmaksi. Kovin hirveästi se ei tosin koventunut,
mutta hieman se sitä pehmeyttä kadotti. Teinköhän
homman väärin vai kuuluuko asiaan tuo jousituksen
aavistuksen verran koveneminen korin korkeuden
säädön jälkeen?

Lue lisää

BX:n etutolpat sisältävät rajoitinkumit sekä ulos-
että sisäänjoustolle. Jos muuttaa jousituksen
lepoasentoa keskeltä ylös- tai alaspäin, tulevat
kumit joustoelementtinä mukaan aiemmin.
Ulosjoustokumit ovat yllättävänkin pitkät ja
paljon kokoonpuristuvat, joten niiden vaikutus
maavaraa kasvatettaessa tuntuu jo ylemmällä
mormaaliasennolla. Jos lasket maavaraa alaspäin
normaalista, ei pienillä joustoilla ole mitään
vaikutusta kovuuteen, mutta joustoliikkeen
kasvaessa tulee herkemmin vastaan kovahko
sisäänjouston rajoitinkumi, minkä vaikutuksen
oletkin huomannut. Maavaran laskeminen yleisesti
ottaen huonontaa BX:n muuten hienoja ajo-
ominaisuuksia.

Jussi kirjoitti:

BX:n etutolpat sisältävät rajoitinkumit sekä ulos-
että sisäänjoustolle. Jos muuttaa jousituksen
lepoasentoa keskeltä ylös- tai alaspäin, tulevat
kumit joustoelementtinä mukaan aiemmin.
Ulosjoustokumit ovat yllättävänkin pitkät ja
paljon kokoonpuristuvat, joten niiden vaikutus
maavaraa kasvatettaessa tuntuu jo ylemmällä
mormaaliasennolla. Jos lasket maavaraa alaspäin
normaalista, ei pienillä joustoilla ole mitään
vaikutusta kovuuteen, mutta joustoliikkeen
kasvaessa tulee herkemmin vastaan kovahko
sisäänjouston rajoitinkumi, minkä vaikutuksen
oletkin huomannut. Maavaran laskeminen yleisesti
ottaen huonontaa BX:n muuten hienoja ajo-
ominaisuuksia.

Lue lisää

Ainakaan minun tapauksessani ajo-ominaisuudet
eivät muuttuneet huonommiksi. Ennen korin
korkeuden säätöä beksi oli kuin maastoauto
maavaraltaan.

Haynesin opashan suosittelee korin
normaalikorkeudeksi minimissään 159 mm ja
maksimissaan 177 mm (muistinkohan luvut oikein),
oma beksin oli normaaliasennossa 210 mm!!! Eli oli
jo aihettakin laskea ja nelisen senttiä sitä
pudotin. Auto oli ennen tuuliherkkä, mutkissa
ärsyttävän keikkuva.

Korin laskun jälkeen tuuliherkkyys on tipotiessään
ja mutkat mennään paljon sujuvammin. Kävin tuossa
ajelemassa ja nythän tuo jousitus vaikutti taas
yhtä pehmeältä kuin aikaisemmin. Se lievä kovuus
oli poissa.

Sitten sellainen kysymys, että voiko
korkeudensäätöyksiköitä rasvailla kotona?
Vaikuttaa vähän siltä, että pieni liukastus ei
olisi pahitteeksi, enkä sitä sen vuoksi viitsisi
huoltamollekaan viedä.

BX 14 kirjoitti:

Ainakaan minun tapauksessani ajo-ominaisuudet
eivät muuttuneet huonommiksi. Ennen korin
korkeuden säätöä beksi oli kuin maastoauto
maavaraltaan.

Haynesin opashan suosittelee korin
normaalikorkeudeksi minimissään 159 mm ja
maksimissaan 177 mm (muistinkohan luvut oikein),
oma beksin oli normaaliasennossa 210 mm!!! Eli oli
jo aihettakin laskea ja nelisen senttiä sitä
pudotin. Auto oli ennen tuuliherkkä, mutkissa
ärsyttävän keikkuva.

Korin laskun jälkeen tuuliherkkyys on tipotiessään
ja mutkat mennään paljon sujuvammin. Kävin tuossa
ajelemassa ja nythän tuo jousitus vaikutti taas
yhtä pehmeältä kuin aikaisemmin. Se lievä kovuus
oli poissa.

Sitten sellainen kysymys, että voiko
korkeudensäätöyksiköitä rasvailla kotona?
Vaikuttaa vähän siltä, että pieni liukastus ei
olisi pahitteeksi, enkä sitä sen vuoksi viitsisi
huoltamollekaan viedä.

Lue lisää

Sinullahan olikin tietysti perussäätö liian
korkea. Oletin sinun tarkoittaneen maavaran
laskua ohjearvoista. Loppu hyvin!
Korkudensäätöventtiileitä en ole vielä itse
rassannutkaan - ehkä pitäisi. Ehkä joku muu
tietää? Ohjaamon vivun kylkeen sipaistu vaseliini
sai sen kyllä liikkumaan koloissaan paljon
mukavammin.

BX 14 kirjoitti:

Ainakaan minun tapauksessani ajo-ominaisuudet
eivät muuttuneet huonommiksi. Ennen korin
korkeuden säätöä beksi oli kuin maastoauto
maavaraltaan.

Haynesin opashan suosittelee korin
normaalikorkeudeksi minimissään 159 mm ja
maksimissaan 177 mm (muistinkohan luvut oikein),
oma beksin oli normaaliasennossa 210 mm!!! Eli oli
jo aihettakin laskea ja nelisen senttiä sitä
pudotin. Auto oli ennen tuuliherkkä, mutkissa
ärsyttävän keikkuva.

Korin laskun jälkeen tuuliherkkyys on tipotiessään
ja mutkat mennään paljon sujuvammin. Kävin tuossa
ajelemassa ja nythän tuo jousitus vaikutti taas
yhtä pehmeältä kuin aikaisemmin. Se lievä kovuus
oli poissa.

Sitten sellainen kysymys, että voiko
korkeudensäätöyksiköitä rasvailla kotona?
Vaikuttaa vähän siltä, että pieni liukastus ei
olisi pahitteeksi, enkä sitä sen vuoksi viitsisi
huoltamollekaan viedä.

Lue lisää

Korkeudensäädön kunnollisen toiminnan edellytys on,
että sen mekaaniset osat ovat hyvässä rasvassa.
Helppo ja halpa homma hoitaa kuntoon, mutta
valitettavan monelta jää tekemättä. Ja sitten
kirotaan, että on se sitikka paska auto kun tuo
hydrauliikkakin on aina rikki.

Tässä siis iltapuhdetta kaikille edistyksellisen
jousitusratkaisun omaavan auton omistajille: Ensin
kaikki korkeudensäädön vivut irti (kokonaan irti
sekä korkeudensäätövivun/sähkömoottorin että
korkeudensäätäjien päästä. Huolellinen pesu esim.
lakkabensiinillä tai muulla tehokkaalla
liuottimella. Huolellinen rasvaus esim.
tavallisella vaseliinilla. Vivut takaisin kiinni ja
vielä lopullinen rasvaus kaikkiin liikkuviin osiin.
Lopuksi kovaa ajoa huonoilla teillä, korkeudensäätö
toimii moitteetta seuraavat 100.000 km, jolloin on
taas uuden rasvauksen paikka. Muistakaa, että
korkeudensäätöventtiilit itsessään eivät
käytännössä koskaan mene rikki tai edes jumiin,
korkeudensäädön takkuilu johtuu lähes poikeuksetta
vivuston jäykkyydestä, johon taas on syynä
maantiesuola ja muu paska sekä rasvanpuute.

Petteri L kirjoitti:

Vannoutuneena ranskalaisautolla ajajana (nyt 405
kuten sitä ennenkin, sitä ennen BX 1.6 GTi, sitä
ennen 505 STi, sitä ennen Rellu 18) esitän
kommenttini:

Mielestäni on hiukan sumutusta vedota jousipallon
halpaan hintaan verrattuna iskariin: 60 tkm
välein on syytä kai vaihtaa nesteet, niin homma
pysyy todennäköisemmin nipussa ja jotain
satasiahan tuo homma maksaa (johan LHMkin on 40-
80,-/litra?).

Minun BX:ssäni (josta helvetisti tykkäsin) oli
aina jotenkin liian kova jousitus (405:ssäni on
miellyttävämpi), joten siinä mielessä saatan olla
vähän rajoittunut tässä mukavuuskeskustelussa.
Rekarahuollossa katsottiin auton korkeussäätöä,
vaihdettiin palloja ja tutkittiin etutolppia,
muttei siitä ikinä oikein pehmeää tullut.

Levyjarruista: kivältahan ne näyttävät
kevytmetallivanteiden läpi, mutta takana eivät
ole kovin huolettomat. BX:ään piti vaihtaa
takalevyt (halvat kyllä olivat) ja 505 vaati
varsin tiheästi toistuvaa herkistelyä
jarruasetelmalle, ettei aivan olisi jämähtänyt.
Kyllä rumpu huolettomampi on paljon etujarruja
vähemmän jarrutustapahtumaan osallistuvassa
takapäässä (405:ssä on toisaalta ihan huolto-
ohjelmassa rumpujen herkistely muistaakseni 120
tkm välein, joten eihän rummutkaan mikään "toimii
koskematta ikuisesti" -ratkaisu ole...)

Joku päivä täytyy vielä päästä ajamaan
täydellsesti toimivalla hydraulisitikalla, niin
tajuan kunnolla mistä puhutaan. Itse olen ollut
ranskalaisten mukavuuteen tyytyväinen
rautajousillakin verrattuna suurimpaan osaan
muita autoja !

Lue lisää

> Minun BX:ssäni oli aina jotenkin liian kova jousitus

Ei ole itsellä ollut BX:ää, mutta yhden tuttavan
BX:n kyydissä kulkeneena huomioni kiinnittyi tähän:

Jousitus toimii, kuten rautajousilla ja löysillä
öljyiskareilla varustetussa autossa. Loivissa
heitoissa meno on letkeää kiikun-kaakun-menoa,
kuin jenkillä ajelisi, mutta terävissä kuopissa
tulee kamala tärsky, aivankuin jousituksen
sisäänmenojäykkyys olisi liian suuri.

Rautajousivehkeessä homma korjaantuu vaihtamalla
iskareita sisäänmenojäykkyydeltään pienemmiksi,
mutta miten BX:ssä?

Janne kirjoitti:

> Minun BX:ssäni oli aina jotenkin liian kova jousitus

Ei ole itsellä ollut BX:ää, mutta yhden tuttavan
BX:n kyydissä kulkeneena huomioni kiinnittyi tähän:

Jousitus toimii, kuten rautajousilla ja löysillä
öljyiskareilla varustetussa autossa. Loivissa
heitoissa meno on letkeää kiikun-kaakun-menoa,
kuin jenkillä ajelisi, mutta terävissä kuopissa
tulee kamala tärsky, aivankuin jousituksen
sisäänmenojäykkyys olisi liian suuri.

Rautajousivehkeessä homma korjaantuu vaihtamalla
iskareita sisäänmenojäykkyydeltään pienemmiksi,
mutta miten BX:ssä?

Lue lisää

Jousituksen kovuuteen hydraulijousilla
varustetuissa sitikoissa voi olla monta syytä:
vääränpaineiset tai tilavuudeltaan liian pienet
jousipallot, liian jäykät iskunvaimennusventtiilit,
liian jäykät kallistuksenvakaajat, jumissa olevat
tukivarren laakerit tai ylimääräinen väljyys
nivelissä.

Iskunvaimennusta on helppo löysentää poraamalla
iskunvaimennusventtiilin keskireikää suuremmaksi.

Brunkeberg kirjoitti:

Jousituksen kovuuteen hydraulijousilla
varustetuissa sitikoissa voi olla monta syytä:
vääränpaineiset tai tilavuudeltaan liian pienet
jousipallot, liian jäykät iskunvaimennusventtiilit,
liian jäykät kallistuksenvakaajat, jumissa olevat
tukivarren laakerit tai ylimääräinen väljyys
nivelissä.

Iskunvaimennusta on helppo löysentää poraamalla
iskunvaimennusventtiilin keskireikää suuremmaksi.

Lue lisää

>Iskunvaimennusta on helppo löysentää poraamalla
>iskunvaimennusventtiilin keskireikää suuremmaksi.

Keskireiän vaikutus vaimennukseen on vaan aika
marginaalinen.

ken guru kirjoitti:

>Iskunvaimennusta on helppo löysentää poraamalla
>iskunvaimennusventtiilin keskireikää suuremmaksi.

Keskireiän vaikutus vaimennukseen on vaan aika
marginaalinen.

Lue lisää

"Keskireiän vaikutus vaimennukseen on vaan aika
marginaalinen."

Eipäs ole! Mitä vähemmän vastusta
vaimennusventtiili aiheuttaa, sen nopeammin neste
pääsee virtaamaan ja sen herkempi jousitus on.
Vaikutuksen huomaa varsinkin pienissä terävissä
epätasaisuuksissa. Asiaa voi testata laittamalla
paineenvarajan pallon (jossa ei ole
iskunvaimenninta lainkaan) jousipallon tilalle.

Suosittelen maltillisuutta keskireiän poraukseen,
pienikin lisäys reiän halkaisijassa on melko suuri
reiän pinta-alassa ja nesteen virtausnopeus on
suoraan verrannollinen reiän pinta-alaan.
Keskireikiä on lukuisia eri kokoja jo tehtaan
puolestakin. Minulta pitäisi himasta löytyä
taulukko erilaisista jousipalloista ja
iskunvaimentimista. Voin etsiä sen ja julkaista
täällä, jos kiinnostusta riittää.

Brunkeberg kirjoitti:

"Keskireiän vaikutus vaimennukseen on vaan aika
marginaalinen."

Eipäs ole! Mitä vähemmän vastusta
vaimennusventtiili aiheuttaa, sen nopeammin neste
pääsee virtaamaan ja sen herkempi jousitus on.
Vaikutuksen huomaa varsinkin pienissä terävissä
epätasaisuuksissa. Asiaa voi testata laittamalla
paineenvarajan pallon (jossa ei ole
iskunvaimenninta lainkaan) jousipallon tilalle.

Suosittelen maltillisuutta keskireiän poraukseen,
pienikin lisäys reiän halkaisijassa on melko suuri
reiän pinta-alassa ja nesteen virtausnopeus on
suoraan verrannollinen reiän pinta-alaan.
Keskireikiä on lukuisia eri kokoja jo tehtaan
puolestakin. Minulta pitäisi himasta löytyä
taulukko erilaisista jousipalloista ja
iskunvaimentimista. Voin etsiä sen ja julkaista
täällä, jos kiinnostusta riittää.

Lue lisää

Onpas!

Keskireikä ei ole vaimennusventtiili vaan
vuotoreikä joka varmistaa, että liikkeen jälkeen
jousitus palaa samaan asentoon liikesuunnasta
riippumatta, eli että iskarin yli oleva paine-ero
pyrkii kohti nollaa. Varsinaisen vaimennuksen
hoitavat kehällä olevat lautasjousiventtiilit.
Ilman keskireikää venttiili aiheuttaisi
vähän samanlaista takkuamista kuin kuluneet
etutolpat. Speksejä ja kuvia:
http://www.bx.citroen.org/m33/m33.html

ken guru kirjoitti:

Onpas!

Keskireikä ei ole vaimennusventtiili vaan
vuotoreikä joka varmistaa, että liikkeen jälkeen
jousitus palaa samaan asentoon liikesuunnasta
riippumatta, eli että iskarin yli oleva paine-ero
pyrkii kohti nollaa. Varsinaisen vaimennuksen
hoitavat kehällä olevat lautasjousiventtiilit.
Ilman keskireikää venttiili aiheuttaisi
vähän samanlaista takkuamista kuin kuluneet
etutolpat. Speksejä ja kuvia:
http://www.bx.citroen.org/m33/m33.html

Lue lisää

Eipäs!

Juuri siksi, että keskireikä ei ole varsinainen
vaimennusventtiili, sen suurentaminen vähentää
vaimennusta. Neste kulkee aina sieltä missä on
vähiten vastusta. Mitä enemmän nestettä kulkee
lautasjousiventtiilien kautta verrattuna
keskireikään, sen voimakkaampi on vaimennus.

Vekkulit sivut, harmi vain että on tuo japani vähän
ruosteessa. Suunnilleen samanlainen taulukko näkyy
olevan siellä kuin itsellänikin.

Brunkeberg kirjoitti:

Eipäs!

Juuri siksi, että keskireikä ei ole varsinainen
vaimennusventtiili, sen suurentaminen vähentää
vaimennusta. Neste kulkee aina sieltä missä on
vähiten vastusta. Mitä enemmän nestettä kulkee
lautasjousiventtiilien kautta verrattuna
keskireikään, sen voimakkaampi on vaimennus.

Vekkulit sivut, harmi vain että on tuo japani vähän
ruosteessa. Suunnilleen samanlainen taulukko näkyy
olevan siellä kuin itsellänikin.

Lue lisää

Reiän suurentamisen jälkeenhän meno muuttuu
entistä vaappuvammaksi. Ulosmenojäykkyyttä pitäisi
mieluummin saada lisää.

Brunkeberg kirjoitti:

Eipäs!

Juuri siksi, että keskireikä ei ole varsinainen
vaimennusventtiili, sen suurentaminen vähentää
vaimennusta. Neste kulkee aina sieltä missä on
vähiten vastusta. Mitä enemmän nestettä kulkee
lautasjousiventtiilien kautta verrattuna
keskireikään, sen voimakkaampi on vaimennus.

Vekkulit sivut, harmi vain että on tuo japani vähän
ruosteessa. Suunnilleen samanlainen taulukko näkyy
olevan siellä kuin itsellänikin.

Lue lisää

Aivan, kyllä reiän suurentaminen vähentää
vaimennusta, mutta reikä on NIIN pieni että sitä
pitäisi suurentaa PALJON.

Alkuperäinen kysymys oli nopean tällin
vaimennuksesta, jolloin nestevirtaus on
suurimmillaan. Jos siihen aiotaan keskireiällä
vaikuttaa, reiän pitäisi olla merkittävästi
isompi, jolloin tulisi vaappumisilmiö, eli
alimittainen vaimennus hitaissa heilumisissa.
Sitä en osaa sanoa mikä tuohon tälliin auttaisi
(paitsi pehmeämmät renkaat), tuntuu kyllä olevan
hydraulijousituksen ominaisuus.