Mittausten kertomaa

Pakotekaavaa soveltaen sadaan lämpenemisvauhdiksi 0.016 C vuodessa nykyisellä päästövauhdilla.

Kerrotko mitkä ovat historialliset muutosnopeudet?
arvaatko vain vai adjustoitko?

Noissa pitkän ajan liukuvissa keskiarvoissa laskua ei näy. Käyrät sojottavat ylöspäin ja vauhti on reilun asteen vuosisadassa.

Eikös se ollut niin, että "ilmastomuutos" edellyttää vähintään 30 v tarkastelujaksoa. Sää muuttuu päivittäin. Ja meilläkin lämpötila jopa 60 C puolessa vuodessa.

Mitä CO2-vaikutukseen tulee, on kolme mahdollisuutta:
1) jäähdyttää
2) ei vaikuta mitään
3) lämmittää

Edellä esitetyn perusteella 1 voidaan unohtaa. Jos uskoo vaihtoehtoon 2, täytyy keksiä joku muu syy lämpenemiselle. Sellaista ei ole nyt tiedossa. Vaihtoehto 3 on helppo uskoa. UKK tapasi sanoa: "Niin on, jos siltä näyttää".

Näin on. Kun sopivan tarkastelujakson keksii ja vielä hiukan adjustoi, niin maapallo lämpenee ekponentiaalisesti ja siinä loppuu lätkämailastakin lapa kun huimaa vauhtia kiidetään ylöspäin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä CO2-vaikutukseen tulee, on kolme mahdollisuutta:
1) jäähdyttää
2) ei vaikuta mitään
3) lämmittää

Edellä esitetyn perusteella 1 voidaan unohtaa. Jos uskoo vaihtoehtoon 2, täytyy keksiä joku muu syy lämpenemiselle. Sellaista ei ole nyt tiedossa. Vaihtoehto 3 on helppo uskoa. UKK tapasi sanoa: "Niin on, jos siltä näyttää".

Lue lisää

4) hysterisoi
5) ahdistaa
6) mobilisoi
7) radikalisoi
8) kohta saan varmaan sapelista kaulaan kulkiessani amerikanihmeeni kanssa kylillä

Anonyymi kirjoitti:

Noissa pitkän ajan liukuvissa keskiarvoissa laskua ei näy. Käyrät sojottavat ylöspäin ja vauhti on reilun asteen vuosisadassa.

Eikös se ollut niin, että "ilmastomuutos" edellyttää vähintään 30 v tarkastelujaksoa. Sää muuttuu päivittäin. Ja meilläkin lämpötila jopa 60 C puolessa vuodessa.

Lue lisää

Sinulla on jotkut omat käyrästösi olisiko lätkämailanlapa käyrä josta 1945 raju putoaminen lämmöissä poistettu???. se kesti jopa 1980-luvulle asti.

Sitten joku älypää viherfasisti muistaa 80-luvun lapsuuden kovat talvet ja kuvittelee sen olevan normaalia.. Minun isöäitini muistaa 30-40 luvun kovat helteet.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä CO2-vaikutukseen tulee, on kolme mahdollisuutta:
1) jäähdyttää
2) ei vaikuta mitään
3) lämmittää

Edellä esitetyn perusteella 1 voidaan unohtaa. Jos uskoo vaihtoehtoon 2, täytyy keksiä joku muu syy lämpenemiselle. Sellaista ei ole nyt tiedossa. Vaihtoehto 3 on helppo uskoa. UKK tapasi sanoa: "Niin on, jos siltä näyttää".

Lue lisää

Tuo kolme vaihtoehtoa 1-3 on tietenkin huomioitava ilmakehän kerroksille erikseen. Alailmakehässä CO2 lämmittää kun se hidastaa lämmön siirtymistä kyseisestä kerroksesta pois ylempiin kerroksiin ilmakehää. Yläilmakehässä CO2 jäähdyttää kun se nopeuttaa lämmön siirtymistä säteilynä pois Maapallolta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kolme vaihtoehtoa 1-3 on tietenkin huomioitava ilmakehän kerroksille erikseen. Alailmakehässä CO2 lämmittää kun se hidastaa lämmön siirtymistä kyseisestä kerroksesta pois ylempiin kerroksiin ilmakehää. Yläilmakehässä CO2 jäähdyttää kun se nopeuttaa lämmön siirtymistä säteilynä pois Maapallolta.

Lue lisää

Ei hiilidioksidilla ole vieläkään mitään mitattavissa olevaa vaiktusta ilmakehän lämpötilaan, johtuen olemattomasta määrästä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei hiilidioksidilla ole vieläkään mitään mitattavissa olevaa vaiktusta ilmakehän lämpötilaan, johtuen olemattomasta määrästä.

Ilman sisältämien yksittäisten kaasujen määrän väitetty vähäisyys ei ole argumentiksi kelpaava. Joskus pienikin määrä on vaikutukseltaan hyvin suuri. Kaikki riippuu siitä, millainen on kaasun vaikutusta aiheuttava ominaisuus.

Esimerkkinä ilmassa luonnollisesti esiintyvä otsoni O3. Puhtaassa maalaisilmassa on maanpinnan tasolla otsonia luontaisesti luokkaa 50 mikrogrammaa per kuutiometri. Kun kaasumaisen otsonin tiheys on noin 2kg/m^3 niin tuo luontainen otsonipitoisuus on 0.025 ppm (miljoonasosaa) eli 0.0000025%.

Otsonipitoisuuden noustessa 200 µg/m^3 paikkeille eli nelinkertaiseksi luontaisesta on hengitysilma terveydelle haitallista (HTP 8h). Tuolloin otsonipitoisuus prosentteina ilmaistuna on vasta 0.00001%.

Ei siis voi suoraan sanoa että joku kaasun pitoisuus on "olematon määrä" vain sillä perusteella että numero *näyttää* pieneltä. Pitää tietää mikä kunkin pitoisuuden vaikutus. Ilman otsonipitoisuus 0.0005% tappaa puolet sille neljän tunnin ajan altistuneista rotista. Onko siis 0.0005% olematon määrä otsonia?

Anonyymi kirjoitti:

Ilman sisältämien yksittäisten kaasujen määrän väitetty vähäisyys ei ole argumentiksi kelpaava. Joskus pienikin määrä on vaikutukseltaan hyvin suuri. Kaikki riippuu siitä, millainen on kaasun vaikutusta aiheuttava ominaisuus.

Esimerkkinä ilmassa luonnollisesti esiintyvä otsoni O3. Puhtaassa maalaisilmassa on maanpinnan tasolla otsonia luontaisesti luokkaa 50 mikrogrammaa per kuutiometri. Kun kaasumaisen otsonin tiheys on noin 2kg/m^3 niin tuo luontainen otsonipitoisuus on 0.025 ppm (miljoonasosaa) eli 0.0000025%.

Otsonipitoisuuden noustessa 200 µg/m^3 paikkeille eli nelinkertaiseksi luontaisesta on hengitysilma terveydelle haitallista (HTP 8h). Tuolloin otsonipitoisuus prosentteina ilmaistuna on vasta 0.00001%.

Ei siis voi suoraan sanoa että joku kaasun pitoisuus on "olematon määrä" vain sillä perusteella että numero *näyttää* pieneltä. Pitää tietää mikä kunkin pitoisuuden vaikutus. Ilman otsonipitoisuus 0.0005% tappaa puolet sille neljän tunnin ajan altistuneista rotista. Onko siis 0.0005% olematon määrä otsonia?

Lue lisää

Ja taas alarmisti puhuu aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta.
Saattaa se syanidikin onn pieninäkin pitoisuuksina vaarallista, mutta nyt ei puhuta siitä.
Keskitytään nyt vain siihen hiilidioksidiin, josta on puhe.
Hiilidoksidilla ei ole vieläkään minkäänlaista kykyä vaikuttaa ilmaston lämpötilaan olemattoman määränsä takia.

Anonyymi kirjoitti:

Ja taas alarmisti puhuu aidan seipäästä, kun pitäisi puhua aidasta.
Saattaa se syanidikin onn pieninäkin pitoisuuksina vaarallista, mutta nyt ei puhuta siitä.
Keskitytään nyt vain siihen hiilidioksidiin, josta on puhe.
Hiilidoksidilla ei ole vieläkään minkäänlaista kykyä vaikuttaa ilmaston lämpötilaan olemattoman määränsä takia.

Lue lisää

Otsonille altistumme koko ajan hengitysilmassamme. Mutta kun pitoisuudet ovat pieniä *verrattuna* vaikutuksia tuottavaan tasoon niin otsonin pitoisuuden pienillä muutoksilla ei ole väliä. Kun lähestytään haitalliseksi tunnettua tasoa niin sitten pitoisuuksien muutoksilla yhtäkkiä onkin merkitystä. Sillä ei ole merkitystä ollenkaan, että otsonin pitoisuudet ovat edelleen "olemattoman pieniä" ja haitalliseksi tiedetty taso on kymmenesmiljoonasosa ilman kokonaistilavuudesta eli 0.1 ppm (0.00001%).

Jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä (400 ppm eli 0.04%) olisi pieni vaikutuksia aiheuttavaan tasoon nähden niin sen pitoisuuden muutoksilla ei olisi merkitystä. Valitettavasti näin ei ole vaan pitoisuudet ovat koko ajan alueella jossa ne vaikuttavat ilmastoon. Hiilidioksidin absorptiokaistoihin jäävä energia näkyy ulospäin lähtevässä pitkäaaltoisen lämpösäteilyn spektrissä, joten pitoisuuden muutokset näkyvät säteilybudjetissa ja sitä kautta Maapallon pinnan läheltä mitatussa keskilämpötilassa.

Tästä voisi muistuttaa jatkossakin jos joku yrittää vedota standardiargumenttiin "Mutta kun CO2:ta on niin vähän niin sillä ei ole merkitystä".

Anonyymi kirjoitti:

Otsonille altistumme koko ajan hengitysilmassamme. Mutta kun pitoisuudet ovat pieniä *verrattuna* vaikutuksia tuottavaan tasoon niin otsonin pitoisuuden pienillä muutoksilla ei ole väliä. Kun lähestytään haitalliseksi tunnettua tasoa niin sitten pitoisuuksien muutoksilla yhtäkkiä onkin merkitystä. Sillä ei ole merkitystä ollenkaan, että otsonin pitoisuudet ovat edelleen "olemattoman pieniä" ja haitalliseksi tiedetty taso on kymmenesmiljoonasosa ilman kokonaistilavuudesta eli 0.1 ppm (0.00001%).

Jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä (400 ppm eli 0.04%) olisi pieni vaikutuksia aiheuttavaan tasoon nähden niin sen pitoisuuden muutoksilla ei olisi merkitystä. Valitettavasti näin ei ole vaan pitoisuudet ovat koko ajan alueella jossa ne vaikuttavat ilmastoon. Hiilidioksidin absorptiokaistoihin jäävä energia näkyy ulospäin lähtevässä pitkäaaltoisen lämpösäteilyn spektrissä, joten pitoisuuden muutokset näkyvät säteilybudjetissa ja sitä kautta Maapallon pinnan läheltä mitatussa keskilämpötilassa.

Tästä voisi muistuttaa jatkossakin jos joku yrittää vedota standardiargumenttiin "Mutta kun CO2:ta on niin vähän niin sillä ei ole merkitystä".

Lue lisää

Höpö höpö taas.
Hiilidioksidipitoisuus seuraa lämpötilam muutoksia, ei aiheuta niitä.
Ei sillä ole minkäänlaista kykyä säätää ilmakehän lämpöä.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö taas.
Hiilidioksidipitoisuus seuraa lämpötilam muutoksia, ei aiheuta niitä.
Ei sillä ole minkäänlaista kykyä säätää ilmakehän lämpöä.

Mitä tapahtuu ilmastolle kun hiilidioksidin määrä pakotetaan nousemaan eikä se pääse liikkumaan luontaisesti olosuhteiden muutosten mukaan? Niinhän nyt tapahtuu kun ihminen päästöillään pakottaa keinotekoisesti CO2 tasoa hyvin korkealle siihen verrattuna missä se luontaisesti olisi.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tapahtuu ilmastolle kun hiilidioksidin määrä pakotetaan nousemaan eikä se pääse liikkumaan luontaisesti olosuhteiden muutosten mukaan? Niinhän nyt tapahtuu kun ihminen päästöillään pakottaa keinotekoisesti CO2 tasoa hyvin korkealle siihen verrattuna missä se luontaisesti olisi.

Lue lisää

Miksei pääse liikkumaan?
Sehän nousee uuden energian avulla ylemmäs, missä on kylmempiä elementtejä, joille luovuttaa energiaa...

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tapahtuu ilmastolle kun hiilidioksidin määrä pakotetaan nousemaan eikä se pääse liikkumaan luontaisesti olosuhteiden muutosten mukaan? Niinhän nyt tapahtuu kun ihminen päästöillään pakottaa keinotekoisesti CO2 tasoa hyvin korkealle siihen verrattuna missä se luontaisesti olisi.

Lue lisää

Mikä on hiilidioksidin luontainen taso, ja kuka sen on määritellyt?
Jos kasvien kasvun perusteella voidaan jotain päätellä, niin niiden genetiikka tuntuu suosivan vähimtään 1000 ppm pitoisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Otsonille altistumme koko ajan hengitysilmassamme. Mutta kun pitoisuudet ovat pieniä *verrattuna* vaikutuksia tuottavaan tasoon niin otsonin pitoisuuden pienillä muutoksilla ei ole väliä. Kun lähestytään haitalliseksi tunnettua tasoa niin sitten pitoisuuksien muutoksilla yhtäkkiä onkin merkitystä. Sillä ei ole merkitystä ollenkaan, että otsonin pitoisuudet ovat edelleen "olemattoman pieniä" ja haitalliseksi tiedetty taso on kymmenesmiljoonasosa ilman kokonaistilavuudesta eli 0.1 ppm (0.00001%).

Jos hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä (400 ppm eli 0.04%) olisi pieni vaikutuksia aiheuttavaan tasoon nähden niin sen pitoisuuden muutoksilla ei olisi merkitystä. Valitettavasti näin ei ole vaan pitoisuudet ovat koko ajan alueella jossa ne vaikuttavat ilmastoon. Hiilidioksidin absorptiokaistoihin jäävä energia näkyy ulospäin lähtevässä pitkäaaltoisen lämpösäteilyn spektrissä, joten pitoisuuden muutokset näkyvät säteilybudjetissa ja sitä kautta Maapallon pinnan läheltä mitatussa keskilämpötilassa.

Tästä voisi muistuttaa jatkossakin jos joku yrittää vedota standardiargumenttiin "Mutta kun CO2:ta on niin vähän niin sillä ei ole merkitystä".

Lue lisää

Hiilidioksidin ja vesihöyryn apsorptiokaistat ovat osittain yhtenevät ja CO2 n kaista on jo täynnä joten sen kyky kasvattaa omaa merkitystään on rajallinen.
Siksi sen teho on logaritminen.
Paljonko vesihöyryn määrä on kasvanut nyt meneillään olevalla lämpimällä syklillä? Vesihöyryn määrän tuleva väheneminen vaikuttaa nopeasti tulevalla viileällä kaudella. Sama asia tapahtuu auringon tehon vähenemisellä 2020 ja 2030

Anonyymi kirjoitti:

Miksei pääse liikkumaan?
Sehän nousee uuden energian avulla ylemmäs, missä on kylmempiä elementtejä, joille luovuttaa energiaa...

Kineettinen kaasuteoria kertoo, että kaasuseoksessa (ilma) eri kaasut ovat samassa kohdassa kaikki keskenään samassa lämpötilassa. Tarkoittaa sitä, että missään kohdassa ilmakehää ei joku yksittäinen kaasu (typpi, happi, argon, hiilidioksidi) ala jäähtyä tai lämmetä ja sen vuoksi liikkua ylös- tai alaspäin. Energiaa sieppaava tai luovuttava kaasu pääsee molekyylien välisten törmäysten vuoksi hyvin nopeasti samaan lämpötilaan kuin muukin ympäröivä kaasu.

Kaasuseoksen osien tiheyserot voivat aiheuttaa niiden liikettä. Ilman kaasujen molekyylimassa on keskimäärin 78%*28 21%*32 1%*40 = 29. Jos päästät ilmaan vetyä H2 (massa 2) tai heliumia He (massa 4) niin ne nousevat nopeasti ilmakehän yläosaan kun ne ovat niin paljon ilmaa kevyempiä.

Hiilidioksidin massa on CO2 = 12 2*16 = 44 eli se on hieman argonia raskaampaa. Se jossakin määrin kertyy ilmakehän alakerroksiin mutta kun ero ei ole suuri niin sitä esiintyy koko ilmakehässä.

Vesihöyryn H2O massa on 2*1 16 = 18 eli se on selvästi ilmaa kevyempää ja nousee siksi ylöspäin. Sen nousu katkeaa siinä vaiheessa kun se tiivistyy nesteeksi tai jäätyy kiinteäksi jääksi, joka suuren tiheytensä vuoksi putoaa takaisin alas maahan.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on hiilidioksidin luontainen taso, ja kuka sen on määritellyt?
Jos kasvien kasvun perusteella voidaan jotain päätellä, niin niiden genetiikka tuntuu suosivan vähimtään 1000 ppm pitoisuutta.

Lue lisää

Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.

Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.

Hakusanat: Mauna Loa CO2

Anonyymi kirjoitti:

Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.

Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.

Hakusanat: Mauna Loa CO2

Lue lisää

Väitteesi on suoraan alarmistin oppikirjasta, eikä sillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Miksi jakelet tuollaista tuubaa täällä?
Ihmisellä ei ole minkäänlaista kykyä vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.

Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.

Hakusanat: Mauna Loa CO2

Lue lisää

Teolistuminen suuressa glabaalissa mittakaavassa hiilidioksidin lisääntyminen ja väestöräjähys alkoi vasta 1950 luvulla ja lämpötilat alkoivat nousta jo 1900 luvun alussa. Lämmöt putosivat jo ainakin 30 vuotta ja alkoivat nousta taasen n 30-40 vuotta ja putoavat nyt jonkin aikaa syklin mukaisesti,

Anonyymi kirjoitti:

Luontainen hiilidioksidin taso on se, mikä hiilidioksidin määrä olisi tällä hetkellä ilman fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja ilman metsien määrän huomattavaa vähentymistä. Molemmat ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia.

Ilman ihmisen toimintaa tällä hetkellä oltaisiin todennäköisesti jossakin 280 ppm tuntumassa. Tasohan on ollut välillä 250-280ppm viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajan ja lähti nousemaan 1800 - luvulla kun kivihiilen käyttö teollistumisen alkaessa varsinaisesti räjähti nousuun. Vielä vuonna 1958 Mauna Loa mittaussarjan alkaessa oli mitattu CO2 taso 320 ppm paikkeilla. Nyt se on lähes 100 ppm korkeammalla.

Hakusanat: Mauna Loa CO2

Lue lisää

Metsien määrän väheneminen johtuu väestöräjähdyksestä. Ei hiilidioksidista.

Lämpimän syklin aikana hiilidioksidi on aina noussut viivellä ja kuten on tullut meille selväjärkisille tiedoksi lämpenevien merien luovuttassa sitä.
Ihnmisen osuus päästöistä on alle 5%

Anonyymi kirjoitti:

Ilman sisältämien yksittäisten kaasujen määrän väitetty vähäisyys ei ole argumentiksi kelpaava. Joskus pienikin määrä on vaikutukseltaan hyvin suuri. Kaikki riippuu siitä, millainen on kaasun vaikutusta aiheuttava ominaisuus.

Esimerkkinä ilmassa luonnollisesti esiintyvä otsoni O3. Puhtaassa maalaisilmassa on maanpinnan tasolla otsonia luontaisesti luokkaa 50 mikrogrammaa per kuutiometri. Kun kaasumaisen otsonin tiheys on noin 2kg/m^3 niin tuo luontainen otsonipitoisuus on 0.025 ppm (miljoonasosaa) eli 0.0000025%.

Otsonipitoisuuden noustessa 200 µg/m^3 paikkeille eli nelinkertaiseksi luontaisesta on hengitysilma terveydelle haitallista (HTP 8h). Tuolloin otsonipitoisuus prosentteina ilmaistuna on vasta 0.00001%.

Ei siis voi suoraan sanoa että joku kaasun pitoisuus on "olematon määrä" vain sillä perusteella että numero *näyttää* pieneltä. Pitää tietää mikä kunkin pitoisuuden vaikutus. Ilman otsonipitoisuus 0.0005% tappaa puolet sille neljän tunnin ajan altistuneista rotista. Onko siis 0.0005% olematon määrä otsonia?

Lue lisää

Ja kuitenkin ukkosilman jälkeen, kun otsonin jopa haistaa ilmassa, on kaikkein parasta lenkkeillä. Juoksu kulkee eikä happi tunnu loppuvan lihaksista millään.
Miten tämän selität ?

Totta. Aikasarja-analyysiä ei voida pitää tieteenä. Menneisyyden perusteella ei voida ennustaa tulevaa - kovinkaan hyvällä varmuudella.

Jos tiede ei kykene ennustamaan mitään, niin se on hyödytöntä hölynpölyä ja selittelyä.

Kuukkeliin "climate sensitivity", niin saa linkin kuvaan, josta ilmenee tieteen ennustekyky lämpenemisasiassa havainnollisesti.

Monesti on maailmanloppua ennusteltu aikaisemminkin. Kun semmoista ei ole ennen nähty niinkuin ei ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutostakaan, niin ennustelueukoilla on varaa ennustaa ihan mitä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Aikasarja-analyysiä ei voida pitää tieteenä. Menneisyyden perusteella ei voida ennustaa tulevaa - kovinkaan hyvällä varmuudella.

Melko hyvällä varmuudella voi ennustaa että tulevaisuudessakin on Suomessa sähköverkon taajuus 50 Hz, koska se on sitä ollut jo pitkään.
Ihmisen tuprutteleman hiilidioksidin vaikutuksen ennustaminen ei perustu mihinkään toistettavaan ilmiöön, joten kyseessä on silkka huuhaa.

Tieteen saralla uutta kehitettäessä joudutaan rakentamaan vanhan päälle.

Ilmastomuutoksen kulmakivi on säteilypakotekaava. Uskallan väittää, että Suomen eduskunnasta ei löydy yhtäkään henkilöä, joka tietäisi yksityiskohtia myöden, miten tuo kaava on määritetty. Silti usko sen pohjalta rakennettuinin ennusteisiin on vankkumaton.

Anonyymi kirjoitti:

Melko hyvällä varmuudella voi ennustaa että tulevaisuudessakin on Suomessa sähköverkon taajuus 50 Hz, koska se on sitä ollut jo pitkään.
Ihmisen tuprutteleman hiilidioksidin vaikutuksen ennustaminen ei perustu mihinkään toistettavaan ilmiöön, joten kyseessä on silkka huuhaa.

Lue lisää

No entäpä pörssikurssit.

Hiilidioksidin IR-säteilyn absorptio voidaan selittää kvanttifysiikalla. Mutta se on voitu myös todeta yksinkertaisesti mittaamalla. Ja mittaukset ovat toistettavissa.

Hiilidioksidin toimintaa ilmakehässä ei voida suoraan mitata. Lämpötilamuutokset antavat epäsuoraa tietoa. Lämpötila voi kuitenkin muuttua monista muistakin syistä. Esimerkiksi menneisyyden pitkien jääkausisyklien lämpötilamuutoksia ei osata vieläkään "ennustaa".

Noissa sykleissä CO2-pitoisuus on noussut aina viiveellä lämpenemisen perässä. Silti lämpeneminen on aina taittunut laskuun. Taustalla on siis täytynyt olla joitakin vahvempia vaikuttajia kuin CO2-lisäys. Kyse lienee monien ilmiöiden yhteisvaikutuksesta. Esim. Milankovichin syklit eivät ainakaan yksinään riitä.

Kyse ei myöskään ole puhtaasta sattumasta, koska pitkiä jääkausisyklejä on maapallon geologisessa lähihistoriassa ollut tiettävästi useita. Lämpötilavaihtelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisissa rajoissa. Tämä viittaa siihen, että ilmakehällä on jonkinlaiset itsesäätöominaisuudet. Vesi on tässä avainroolissa. Se esiintyy ilmakehässä höyrynä ja vetenä (pilvet). Pilvet varjostavat tulevaa säteilyä mutta aiheuttavat toisaalta kh-ilmiötä. Nettovaikutus on säätieteilijöiden mukaan jäähdyttävä. Vesihöyryn vaikutus on lämmittävä, samoin hiilidioksidin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei myöskään ole puhtaasta sattumasta, koska pitkiä jääkausisyklejä on maapallon geologisessa lähihistoriassa ollut tiettävästi useita. Lämpötilavaihtelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisissa rajoissa. Tämä viittaa siihen, että ilmakehällä on jonkinlaiset itsesäätöominaisuudet. Vesi on tässä avainroolissa. Se esiintyy ilmakehässä höyrynä ja vetenä (pilvet). Pilvet varjostavat tulevaa säteilyä mutta aiheuttavat toisaalta kh-ilmiötä. Nettovaikutus on säätieteilijöiden mukaan jäähdyttävä. Vesihöyryn vaikutus on lämmittävä, samoin hiilidioksidin.

Lue lisää

"Nettovaikutus on säätieteilijöiden mukaan jäähdyttävä. Vesihöyryn vaikutus on lämmittävä, samoin hiilidioksidin. "
Ainoastaan ilmastoteologin ennustuksessa vaikutus voi olla yhtä aikaa lämmittävä ja viilentävä.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Aikasarja-analyysiä ei voida pitää tieteenä. Menneisyyden perusteella ei voida ennustaa tulevaa - kovinkaan hyvällä varmuudella.

Voidaan ennustaa jos otetaan Pieni jääkausi ja Keskiajan lämmin kausi mukaan.
Usko tai älä niin ilmasto on syklistä.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidin IR-säteilyn absorptio voidaan selittää kvanttifysiikalla. Mutta se on voitu myös todeta yksinkertaisesti mittaamalla. Ja mittaukset ovat toistettavissa.

Hiilidioksidin toimintaa ilmakehässä ei voida suoraan mitata. Lämpötilamuutokset antavat epäsuoraa tietoa. Lämpötila voi kuitenkin muuttua monista muistakin syistä. Esimerkiksi menneisyyden pitkien jääkausisyklien lämpötilamuutoksia ei osata vieläkään "ennustaa".

Lue lisää

Osataan ennustaa erilaisten pitkien aikavälien syklien perusteella.

Muuten n 2000 vuodenaikavälillä pystytään ennustamaan ,että nyt on lämmin sykli päällä kun kylmä kausi on päättynyt. Aivan yksinkertaista.
Aurinko minimit ja maksimit kertovat pieniistä muutoksista, joten nyt on kylmenemisen aika 2020 ja 2030.

Anonyymi kirjoitti:

Osataan ennustaa erilaisten pitkien aikavälien syklien perusteella.

Muuten n 2000 vuodenaikavälillä pystytään ennustamaan ,että nyt on lämmin sykli päällä kun kylmä kausi on päättynyt. Aivan yksinkertaista.
Aurinko minimit ja maksimit kertovat pieniistä muutoksista, joten nyt on kylmenemisen aika 2020 ja 2030.

Lue lisää

Ainakin Petteri väittää osaavansa ennustaa ilman mitään syklejä. Samoin Mann ja Hansen. Aivan yksinkertaista.
IPCC on laatinut luettelon seurakuntalaisille luettavaksi sallituista ennustuksista ja ennustajista.

Notmaalia asiassa on ainoastaan se, että Päijänteenrannan observatorion ovenraosta näkyy notmaali ihmisen CO2-tuprutteluista johtuva globaali Malediivien ja jääkarhujen uppoaminen merenpinnan nousuun.

Otin 30 v sen takia, kun aina sanotaan, että ilmastoa pitää tarkastella vä'hintään tuollaisessa perspektiivissä. Sitten otin 50 v ain vertailun vuoksi.

Molemmat liukuvat keskiarvot suodattavat "kohinat" ja antavat kauniit sileät käyrät.

Ainoa oikea lukumäärä keskiarvon laskemiselle on kolmekymmentä. Sen ovat vahvistaneet ja todistaneet 97% tarkkuudella kaikki ilmastonlämpenemistietäjät. Joku 50 on silkkaa kerettiläisyyttä. Tuommoisten ehdottajat pitää roviolla poltettaman.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa oikea lukumäärä keskiarvon laskemiselle on kolmekymmentä. Sen ovat vahvistaneet ja todistaneet 97% tarkkuudella kaikki ilmastonlämpenemistietäjät. Joku 50 on silkkaa kerettiläisyyttä. Tuommoisten ehdottajat pitää roviolla poltettaman.

Lue lisää

Tuo kolmenkymmenen vuoden keskiarvoistus on ollut ilmastontutkimuksessa käytössä jo 85 vuoden ajan eli vuodesta 1934 alkaen. Se siis sovittiin aikana, jolloin ei ollut mitään tietoa ilmaston lämpenemisestä. Tuolloin pikemminkin arveltiin ilmaston olevan viilenemässä.

Tieto löytyy menemällä wikipedian sivulle "Ilmasto" ja valitsemalla katseltavaksi sivuston englanninkielinen versio.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kolmenkymmenen vuoden keskiarvoistus on ollut ilmastontutkimuksessa käytössä jo 85 vuoden ajan eli vuodesta 1934 alkaen. Se siis sovittiin aikana, jolloin ei ollut mitään tietoa ilmaston lämpenemisestä. Tuolloin pikemminkin arveltiin ilmaston olevan viilenemässä.

Tieto löytyy menemällä wikipedian sivulle "Ilmasto" ja valitsemalla katseltavaksi sivuston englanninkielinen versio.

Lue lisää

Luku kolmekymmentä on hakattu kiveen niinkuin Mooseksen laintulujen kirjoitukset. Kolmekymmentä on sellainen luku, että sitä pitää kaikkien kunnioittaman. Epäuskoisille syötettäköön ilmastonlämpenemismuutos seitsemän kertaa seitsemän potenssiin seitsemän.
Jos tämä ei auta, niin sitten keitettäköön epäuskoisista liimaa uuden lätkämailan valmistamiseen. Lätkämailan valmistaja hirtettäköön munistaan jos ei siitä tule kestävämpää kuin edellinen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kolmenkymmenen vuoden keskiarvoistus on ollut ilmastontutkimuksessa käytössä jo 85 vuoden ajan eli vuodesta 1934 alkaen. Se siis sovittiin aikana, jolloin ei ollut mitään tietoa ilmaston lämpenemisestä. Tuolloin pikemminkin arveltiin ilmaston olevan viilenemässä.

Tieto löytyy menemällä wikipedian sivulle "Ilmasto" ja valitsemalla katseltavaksi sivuston englanninkielinen versio.

Lue lisää

Viilenihän se 0,5C asteen nousu sodan jälkeen n 30-40 vuodeksi ja taasen nousi kun sykli lämpeni.

Mikä on normaalista poikkeavaa lämpenemistä? Teiltä on jo kerran kysytty mikä on normaalin nopeaa lämpenemistä? Nopea lämpeneminen alkoi jo 1900 luvun alusta ja jäähtyi jälleen kymmeniksi vuosiksi-----oliko normaalia nopeaa jäähtymistä?

Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.

Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.

Jons kirjoitti:

Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.

Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.

Lue lisää

Ihan sama kuin Jons perustaisi oman tiedejulkaisun Jons Jons Science Journal ja siellä julkaistaisiin oman agendan mukaisia juttuja ja hömppää :)

Anonyymi kirjoitti:

Ihan sama kuin Jons perustaisi oman tiedejulkaisun Jons Jons Science Journal ja siellä julkaistaisiin oman agendan mukaisia juttuja ja hömppää :)

Höpsis. Kyllä jöns pystyy aivan hyvin nvertaisarvioimaan omat väitteensä. Kukaan muu ei siihen pystykään.

Jons kirjoitti:

Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.

Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.

Lue lisää

Tuosta se löytyy n 50 luetettavaa tutkimusta lämpimästä kaudesta.
http://pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

Jons kirjoitti:

Tuo tutkimus on siis julkaistu Sciencessä ja täyttää siten luotettavan lähteen tunnusmerkistön.

Ja löytyy sieltä se denialistien kaipaama keskiajan lämpökausikin oikeisiin mittasuhteisinn pantuna.

Lue lisää

Keskiajan lämpökaudesta on jo merkittäviä tutkimuksia tehty Suomessakin ja jopa suomeksi. Et voi niitä mitätöidä noin vain taviksen roolissasi.

Peruskoulussa ja lukiossakin opeteltiin niitä ilmastosyklejä. Miten sielä kiertókoulussasi?

Miten voi mitata ennen 1900 lukua luetettavasti kun ei ollut mittausasemia ja mittareita samalla lailla kun nyt?
On vain historian tiedot ja kasvillisuuden leviäminen nykyiselle tundralle. Lusto- ja sedimenttitutkimuksetkin ovat luetettavia.

Oli paljon lämpimämpää keskiajalla kuin nyt.

Totta kai me löydämme luotettavimmat tietomme tältä palstalta jönssin kertomina ja vertaisarvioimina.

Menet vaan sinne Keskiajan lämpökaudesta kertovaan erääseen kokoelmaan ja luet esim. suomalaiset tutkimukset asiasta. Lämpökausi oli globaali joka on sekin kiistetty palstalla useasti ainakin ennen vaaleja.
Kommentiksi ei kelpaa lustotutkimuksen epämääräisyys vaan oikea päätelmä on kasvukauden pituuden kasvu ja lämpötilat kesällä. Samassa yhteydessä on tutkittu Golf- virran voimakkuutta ja sen vaikutuksia Pohjolan ilmastoon.
Keskiajan lämpökausi kesti paikasta riippuen jopa 400 vuotta.
Tuon perusteella voisimme odottaa pitkää lämpökautta nytkin vaikka aurinkominimejäkin tulee aika ajoin. Ne vain lämpimällä syklillä hidastavat lämpenemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Menet vaan sinne Keskiajan lämpökaudesta kertovaan erääseen kokoelmaan ja luet esim. suomalaiset tutkimukset asiasta. Lämpökausi oli globaali joka on sekin kiistetty palstalla useasti ainakin ennen vaaleja.
Kommentiksi ei kelpaa lustotutkimuksen epämääräisyys vaan oikea päätelmä on kasvukauden pituuden kasvu ja lämpötilat kesällä. Samassa yhteydessä on tutkittu Golf- virran voimakkuutta ja sen vaikutuksia Pohjolan ilmastoon.
Keskiajan lämpökausi kesti paikasta riippuen jopa 400 vuotta.
Tuon perusteella voisimme odottaa pitkää lämpökautta nytkin vaikka aurinkominimejäkin tulee aika ajoin. Ne vain lämpimällä syklillä hidastavat lämpenemistä.

Lue lisää

Tuollahan se keskiajan lämpökausi näkyy selvästi.

https://blogs.agu.org/wildwildscience/files/2015/12/Screen-Shot-2015-12-05-at-8.27.20-PM1.png

Miksi jänkkäät asiaa?

Jons kirjoitti:

Tuollahan se keskiajan lämpökausi näkyy selvästi.

https://blogs.agu.org/wildwildscience/files/2015/12/Screen-Shot-2015-12-05-at-8.27.20-PM1.png

Miksi jänkkäät asiaa?

Lue lisää

Akuankkalinkki tuon täytyy olla. Ei siellä mitään vertaiarvioitua lämpökautta muuten näkyisi.

Lämpeneminen loppuu lämpenemällä aikanaan, sitten kun päästöt saadaan loppumaan. Merien vesimassoista johtuen aikavakiot ovat vuosisatojen luokkaa. Siinä perspektiivissä 30 v on vielä kovin lyhyt tarkastelujakso.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpeneminen loppuu lämpenemällä aikanaan, sitten kun päästöt saadaan loppumaan. Merien vesimassoista johtuen aikavakiot ovat vuosisatojen luokkaa. Siinä perspektiivissä 30 v on vielä kovin lyhyt tarkastelujakso.

Lue lisää

Kerrotko vielä, mitkä päästöt merivesiä lämmittävät?

Anonyymi kirjoitti:

Lämpeneminen loppuu lämpenemällä aikanaan, sitten kun päästöt saadaan loppumaan. Merien vesimassoista johtuen aikavakiot ovat vuosisatojen luokkaa. Siinä perspektiivissä 30 v on vielä kovin lyhyt tarkastelujakso.

Lue lisää

Sekä paikallisesti että ajallisesti epätasaisesti jakautuva lämmitys aiheuttaa tuollaisessa systeemissä luontaista värähtelyä. Pienen säteilypakotteen vaikutus hukkuu helposti näiden värähtelyiden alle. Sen takia suodatus on tarpeen.

Tuollaisen vesivaraajan lämpötila ei nouse puolta astetta vuosisadassa ilman jotain "ylimääräistä pakotetta".

Totta. Sama pätee myös denualistien hörhöviesteihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisen vesivaraajan lämpötila ei nouse puolta astetta vuosisadassa ilman jotain "ylimääräistä pakotetta".

Alarmistin vesivaraajassa tuommoinen värähtely saattaa todellakin aiheuttaa epämääräistä tulostimen ja näppiksen käyttöä joka näkyy tälläkin palstalla. Parasta olisi turvautua ammattilaisen apuun vesivaraajan huohottimen ylipaineventtiilin säätämisessä.