Tässä oikeastaan mietin taas omia ajatuksia ääneen. Että ei kannata pahastua ja menettää malttiaan. Voi olla lukematta. (Tiedoksi mielensäpahoittajille)
Mietin rakkauteen, siis syvään rakkauteen perustuvaa suhdetta. Sehän on toisaalta aivan törkeän kaunista, mutta toisaalta taas helkatin karua kaikessa avoimuudessaan. Rakkaus kaivaa kaikenlaisia eletyn elämän raakuuksia esiin ja ne mitä olet piilottanut unohtaaksesi kurjan osan elämästä, puskee pintaan, miten kelläkin. Syvä rakkaus haluaa elää ilman menneisyyden mörköjä, mutta ne on ravisteltava nurkista pois.
Jokaisella on omat mörkönsä nurkissa. Ja ne haluaa lymytä siellä. Varmaan on helpompi antaa lopulta niitten olla siellä, kun järkyttyä taas.?!
Mutta kuka tietää miten pitkään penkominen jatkuu? Kummanko mörköjä sieltä kaivellaan? Loppuuko se koskaan? Ja ennenkaikkea onko se sen arvoista?
Miettiköhän Ismokin tätä, kun keksi tään biisin?
https://youtu.be/NyP9rAsVwfc
”Kirosanan kaltainen kaltainen on lempi pohjoinen..”
Mietin rakkauteen, siis syvään rakkauteen perustuvaa suhdetta. Sehän on toisaalta aivan törkeän kaunista, mutta toisaalta taas helkatin karua kaikessa avoimuudessaan. Rakkaus kaivaa kaikenlaisia eletyn elämän raakuuksia esiin ja ne mitä olet piilottanut unohtaaksesi kurjan osan elämästä, puskee pintaan, miten kelläkin. Syvä rakkaus haluaa elää ilman menneisyyden mörköjä, mutta ne on ravisteltava nurkista pois.
Jokaisella on omat mörkönsä nurkissa. Ja ne haluaa lymytä siellä. Varmaan on helpompi antaa lopulta niitten olla siellä, kun järkyttyä taas.?!
Mutta kuka tietää miten pitkään penkominen jatkuu? Kummanko mörköjä sieltä kaivellaan? Loppuuko se koskaan? Ja ennenkaikkea onko se sen arvoista?
Miettiköhän Ismokin tätä, kun keksi tään biisin?
https://youtu.be/NyP9rAsVwfc
”Kirosanan kaltainen kaltainen on lempi pohjoinen..”
Vastaukset 98
Vanhimmat
Diutsi, huomenta. Minä sanosin näin ennen aamu yhdeksää mietteenä, että uusi ihminen on uusi alku. Antaa mörköjen olla ja ottaa asiat puhtaalta pöydältä. Jospa tekee ihan uudet mörötkin, mutta sellaset, jotka viihtyis siinä suhteessa? Eikö niin:)
No mä en vaan osaa putsata pöytää ja alkaa jatkamaan elämää, kuin mitään ei ois käynyt.
Elämä mulla on kohillaan, en makaa sohvalla tai kynnä msita pää multaa kuopien, mutta sydän on paskana tästä kaikesta.... taas.
En syytä tästä ketään. Kaikki on tehty ja yritetty, mutta siinäpä se...
Mistä löytää motia uskoa johonkin, mikä on tähän mennessä aina lyöny kanveesiin jollsintapaa?
Ja tärkrin kysymys tässä vaiheessa.... miksi?
Lähestulkoon sarjasuhteilijana tulet aina vertaamaan tulevia entisiin ja siitä seuraa sulle ongelma kun sen uusimman pitäisi "voittaa" ne entiset aina jokaisella sektorilla, Sulla pitäisi olla useamman vuoden tauko naisten tapailuista ennen kuin voit aloittaa "puhtaalta pöydältä", niin se vaan menee.
Ehkä se suhteiden määrä ei oo se juttu... ei niitä montaa ole halunnut ikinä, vaan yhden ja toimivan. Eikä mulla ainakaan ihmisissä niinkään ole ollut vikaa, vaan itse suhteissa.
Siinä on niin monta mutkaa matkassa aina. Mutta turhs sitä on selittää tässä...
Joo, onhan niitä toki mutkia matkassa mutta ne oikenee sillä kun opit myöntämään itsellesi että vika on naisissa. Ei ne suhteet ehkä kesätävämmiksi tule mutta eipähän tarvitse soimata itseään :D
Voi hyvä taivas... :D
No en kyllä syytä ketään. Jos tietäisi varmaksi kaikki asiat, niin voisi syyttää, mutta miksi? Mitä siitä saa? 😃
Yritin piristää :D
Puhtaan omatunnnon, nukuttaa paremmin :D
Tuosta tuli mieleen vitsi.
Mitä eroa on meteorologilla ja gynegologilla?
Meteorologi sanoo, että voi v.ttu mikä taivas, niin gynegologi sanoo, voi taivas mikä v.ttu! 😂
Hah... just. M en saa... mulla ei oo syyllisellä väliä, vaan itse syyllä. Tosin joskus ei pitäis ees kai miettiä sitäkään turhaan vaan koittaa löytää suoraan joku ratkaisu tai selviytymiskeino?
Noh... eiköhän tää tästä...
Joo-o. Annan piiskaa pyllylle :D
Siinä se on nyt sädekehänsä kanssa.
Jatkakaa, mutta seuraan ettei mene siihen ”tästä puhutaan kotona”-laatikkoon :D
En voi lukea teitä kumpaakaan. Ihme säveltäjät. Beethoven ja Mozart.
Mene sinäkin vielä nukkumaan...
Miten ihmeessä väki herää tähän aikaan...*puuh*
Otin jo pikkunokoset....
Huomenta. Hyvää tekstiä!
Rakkaus on mielestäni enemmän kuin yksi tunne ja siihen tarvitaan kaksi ihmistä aina. Rakkauden syttyminen kestää oman aikansa, se ei ole spontaania leimahdusta. Rakkauden liekki palaa hiljalleen, mutta vahvana. Rakkaudella on oma biosfääri. Siellä on puita, eläimiä ja ilmakehä. Se miten biosfääriä hoidetaan, vaikuttaa liekin palaamiseen. Jos pitää perusasiat, kuten puut tässä tapauksessa hyvässä kunnossa. Vaihtaa ne rakkauden liekin tuottaman hiilidioksidin happeen, jotta liekki voi palaa ikuisesti. Maailmassa voi tapahtua mitä vain, mutta liekki palaa silti vahvana hyvin hoidetussa biosfäärissään. Sitä ei ulkopuoliset myrskyt hetkauta.
Rakkaus on sitä, että uskaltaa luottaa toiseen, uskaltaa kertoa juurikin noista mainitsemistasi möröistä.
Rakkaus on sitä, että hyväksyy toisen möröt ja toinen hyväksyy sinun möröt.
Rakkaus hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on, otetaan avosylin vastaan toisen hyvät sekä huonot ominaisuudet.
Rakkaus on sitä, että on hyvä olla toisen kanssa yhdessä, saa iloiseksi, tuottaa lämpöä ja tukee surun aikana.
Rakkaus on epäitsekkyyttä, uhraat omaa aikaasi ja energiaasi toisen asioille.
Rakkaus aiheuttaa halua nähdä toinen joka aamu tulevaisuudessa aina vanhainkotiin asti.
Rakkaus tekee olon turvalliseksi hankalissa ja vaikeissakin tilanteissa.
Rakkaus ei lopu vaikeinakaan aikoina.
Rakkaus on sitä, että kannustaa toista asioissa vaikka itseä ei kiinnostaisikaan kyseiset asiat.
Rakkaus on Alfa ja Omega.
Taitaa olla virallisesti nyt sitten kesä, kun tämmöisiä ajattelee. :) Mutta joo, se on Hyvää päivänjatkoa kaikille. :)
Haddaway - What Is Love: https://youtu.be/HEXWRTEbj1I
Hyviä ajatuksia. Diutsi on eri mies kun lukee tuon :)
Sori, mutta mä oon just saanut ihan muuta kokemusta, eikä mua helpota yhtään romantisointi.
Vihaan lähinnä koko r-sanaa ja kaikkea mitä liittyy siihen, sisimmässäni. Ja taas haluan uskoa, mutta en minkään purppurahöpötyksen kautta...
Kiitos kuitenkin... olet varmaan oikeassa ja pidä toi...
Oikukas luonne.... ei toimi nyt...🙄
Ai samperi. Toipuminen kestää oman aikansa kyllä. En sano että se olisi helppo tie. Pidä katse kohti huomista kuitenkin, sillä myrskyn jälkeen paistaa aina aurinko. Toivotan kaikkea hyvää sulle.
Joo. Mä mietin juuri, että kaksi naista on saanut minun sydämmessä nyt sijansa. Ja ne on siellä aina, ei niitä sieltä kukaan pois vie. Toisen kanssa olin, vaikka toinenkin oli yhä sydämmessä. Ihmettelin sitä alkuun itsekin, mutta toisaalta ne ehkä antaa minulle jatkossa aina vaan enempi sydäntä jakaa. Ymmärrystä ja kaikkea hyvää. En turhaan ole törmännyt niin upeisiin ihmisiin. 😔❤️
Kyllä mä tään vielä käännän hyväksi ja entistä väkevämmäksi hyväksi elämässäni. Riepottelee väliin vaan niin hitosti...ei voi mitään...
No kun teoria ei auta, niin minä annan sulle käytännön vinkin. Se auttoi itselle vaikka säikähdin sitä kyllä itsekin sillon.
Mulla on fyysisiä kipeitä arpia, sulla nyt henkisiä.
Mene sinne maapaikkallesi sillon kun tiedät ettei siellä ketään ole. Tai jos ei muuta, niin autokin käy kunhan saat olla yksin.
Ja HUUDA. Häpeilemättä ääneen niin paljon kuin sinusta ääntä lähtee. Huuda niin kauan kunnes et enää jaksa.
Kun minä menetin rakkaan kuolemalle, niin noin kävi luonnostaan ja sen jälkeen helpotti, koska tuska voi olla fyysistä ja silloin äänikin on fyysistä. Oli se maallinen tai lopullinen ero.
Joskus asiat vaatii eri keinoja. Tuosta ei ole mitään haittaakaan.
No tuossa on perää. Päässä tuskan pyörittäminen ei kyllä auta. Asioiden sanoittaminen itselleen käy vaikka kirjoittaen, tai puhuen itselleen tai muille. Miksipä ei myös ääneen huutaminen.
Saatanpa kokeilla sitä moottoripyörällä ajaessa. Koitan vaan olla vääntämättä tuppea samalla.... Kaisa saattaa ymmärtää väärin ja irroittaa otteensa tiehen. 😝
Joo, mä tiedän siitä hommasta sun kohdalla, kun oot kertonut. Jotenkin nousee pala kurkkuun siitä vieläkin... sun kertomisesta tunti sen tuskan...😳
Huh... jospa tästä lähtis nurmikon ajoon ja hiukan tekis muuta hetken... sekin helpottaa välillä...😊
Joo, se on riipivää, mutta samalla sinä kuulet itsekin sen, miltä paha olo kuulostaa. Maailma väritetään aina niin nätiksi...
Mees pihalle nyt siitä, aurinkoon vähän :)
Ihana aamu, kerrankin tuli ajoissa katottua klo 8.
Mulla ottaa mahanpohjasta kun mietin, mitä hurukyytiä sinä siitä ”Kaisastas” saat hullu höppänä :D
No ulkonahan mä oon ollut kokoajan. Ihana ilma. Tertsillä join aamukahvia ja näppäilin kännykästä tänne tekstejä.
Ja Kaisa on ollut hienosti mun jeesinä. Se on kone, mutta oikein kun värittää mielikuvitustaan, sen parkaisu kertoo, että kyllä sekin välittää. Se on toiminut hienosti. Yli 1500 km on jo taivallettu yhdessä. 😊👌
Jotenkin mä kyllä hoksaan tuon, että joku menettämisentuska on sanoinkuvailematonta välillä. Niinkuin sullakin, se läheinen kuolee, poistuu elämästä, mutta rakkaus jää. Sitä koittaa tappaa suotta mukana.... ei onnistu. 😳
Suru on hyväksymistä. Sen päättää hyväksyminen. Olen jo hyväksynyt yhden rakkaan poismenon elämästä ja pystynyt rakastamaan toista siitä huolimatta täysillä. Kyllä en snna piru vie periksi pahalle.... 😤
Vielä tästä nousen ja tuuttaan vaan entistä enemmän sitä kaikkea mitä olen elämässäni olenkaan saanut. Ja olen saanut niin paljon rakkautta, että ei moni poika. 😁
Ootahan vaan. 😁💪
"Vihaan lähinnä koko r-sanaa ja kaikkea mitä liittyy siihen, sisimmässäni. Ja taas haluan uskoa, mutta en minkään purppurahöpötyksen kautta... "
Eh tuota, etkös itse juurikin ole tuota romantisointia harrastanut?
No en romantisoinut, kyllä se ihan oli sitä ihanuutta koko ihminen ja on yhä. Kuten tuolla jo mainitsin, niin se itse suhde ei ollut hyvä kummallekaan..
Jos vika ei ole ihmisissä sitten se on olosuhteissa. Olisit kaapannut sen naisen jonnekin etelämeren saarelle, lapset olisitte voineet jättää vaikka kirkon portaille.
No niinhän se on sekin. Välimatka, eri talous... kaikki nehän sen sotii nurin, mutta mulla on sellainen pää, että kaiken pitää toimia jotenkin... mutta mitä sitä täällä miettimään... ei ole edes aihetta enää tämä...
Niinpä. Muistatko kun siitä täällä "juteltiin"? Kannustin pikaiseen yhteenmuuttoon kun sitten se toimii kun on pakko laittaa toimimaan, muuten siinä jää liikaa asioita tyhjän päälle eikä se toiselle välttämättä riitä.
asutko pönttiksen luona?o:-)
Älkää tehkö niin kuin minä teen, tehkää niin kuin minä sanon :)
No ei se niin vaan tapahdu. Täälläpäin ei asunnot mee kaupaks, lapset on täällä ja kaikki muukin on vaikeaa tuosta vaan.
Olisikin helppoa, kun kyse olis vaan minusta... mutta ei ole.
Jännämies tuikkaisi torpan tuleen, lapset veisi sinne kirkon portaille ja kurvaisi moottoripyörällä auringonlaskuun. Meitä maltillisempia estää järkisyyt.
sönköti sönköti missä sönkkö asuu?
No helkatti! 😝👍
Nyt vasta sanoit! Olisit jo silloin sanonut tuon idean.... nyt ois ollu moottoripyöräkin piruvie! 😂
Mäkin tiedän tuon!!!
Kotona tietty! 😏👌
vuokralla?
Eikös ne rakentanut omakotitalon jonkin aikaa sitten? Tuskin ne siitä enää vuokraa maksaa? Sama kun itsellä, eli psnkille lyhennystä...
Ottiko sönköllä koville kun hävisi?
Touhuilee muuta. 😊👌
Suhde Disseen?
Miten sönkkö tähän liittyy?
Ei. Hällä on oma toimiva suhde.
Olen täysin samaa mieltä😁ehkä vielä juuri tämän takia ylä-mäessä mennään yhdessä kohta vetää minua perässä rollaattorin voimin ja alamäessä kärsitään yhdessä
Ei palstalaisia kukaan tule koskaan rakastaaman joten turha teidän miettiä mitään rakkausuhteita.
Höpöhöpö... tiedän omakohtaisesti, että tuo on p.skapuhetta. Ei uppoa tänne..
hän sanoii palstalaisia, ei sanonut että palstalainen..
No suurinta osaa taatusti rakastetaan.... vanhemmat vaikka.
Pitäis vähän nostaa päätä, eikä kaikkea nähdä aina niin mustana...
Lainaus:
-Jokaisella on omat mörkönsä nurkissa. Ja ne haluaa lymytä siellä. Varmaan on helpompi antaa lopulta niitten olla siellä, kun järkyttyä taas.?!-
Väärin. Minulla ei ole mitään mörköjä nurkissa, eikä piilotettunakaan...Ei pie antaa syräntään vääränlaisille ihmisille!
-Mielellään tutustuisin samanmoisiin möröttömiin naisiin, ketkä eivät ole vielä ehtineet kyynistymään kiville ajetuissa parisuhteissaan.
-Neitseellinen nainen, kuka ei ole koskaan seurustellut on ihannenaiseni.
Odotan viestiä häneltä, jotta päästäis tutustumaan.
Muutkin asiat voi kyynistää kuin parisuhde.Vaik löytäisit seurustelemattoman sillä voi olla vaikka mitä mörköjä silti.Toisaalta seurusteleva ei välttämättä ole mörköistynyt epäonnistuneista suhteista.
Harvemmin kovin neitseellisillä naisilla on mitään tutustumisen arvoista. Mihin siinä tutustuu? Lapsuuden perheen kokemuksiin?
No mistäs ne parisuhdekokeneet puhuuu, entisistä suhteistaan? Niistä nyt ei kukaan jaksa kuulla. Eikö neitseellinen voi olla hyvää seuraa ja eikö sillä voi olla hyviä ajatuksia?
Niin. Ei tarvitse pahastua. Jatka vaan omaa varmaa polkua rauhassa...
Pari sanaa..
Itsekin ajattelin joskus, ettei välimatka ole este jos todella rakastuu. Kyllä se vaan helposti on. En siis kiinnostu ihmisistä, jotka asuvat liian kaukana. En myöskään halua jakaa talouttani kenenkään kanssa, vaikka ymmärrän että monelle se on ainoa "oikea" parisuhde. Olen myös tuon asian ottanut aika pian esille. Muutama muukin kynnyskysymys tulee mieleen. Luovuin jo ajat sitten siitä haaveesta, että pitäisi olla yhteisiä harrastuksia, samansuuntainen musiikkimaku ym. ym. ym. Vaatimukset menevät liian koviksi. Esikarsinta on siis oma vinkkini seuraavaan parisuhteeseesi. Toisaalta on ihanan romanttista, että käsittääkseni hyppäät kaikkeen tunne edellä.
No kyllä tuossa on paljon totuutta. Kyllä mä sen ymmärränkin. Ja sanoin siitäkin naiselle, että pitäis tässä tilanteessa hiukan himmata, että näkee vaikka harvemmin, mutta sitten kun on aikaa.
Mulla on sellainen hytinä, että odotukset itse suhdetta kohtaan oli kummallakin epärealistiset. Se ei pidä olla työlästä. Olosuhteet, niinkuin Harmis tuossa sanoikin, vaikuttaa... mutta niitten mukaan se väkisin menee.
No tunne edellä haluankin mennä. Minusta tarvitsen sellaisen suhteen, enkä muuta. En voi olls kovin läheinen ilman kunnon tunnetta, sehän se onkin hiukan ongelmallista....
Kyllä minä teen kaiken miehen kanssa yhdessä melkein olisin kirjaakin lukenut mutta mies koki sen ikäväksi joten sit sitä ei tehty mutta pelattiin yhdessä.
Sitten tykkäsin katsoa pelejä joita en osannut pelata ja painostan jatkamaan koska se oli yhtä jännittävää katsoa sitä ja nauttia. Mies suomensi minulle ja minä täysin intona pelistä.🥰
Jos lähellä asuvista ja eri talouden haluavista löytyisi se, jota myös rakastaa.. :) Tiedän kyllä, että ajatukseni kuulostavat epäromanttisilta, mutta Siperia on opettanut. Harmikseen vinkeissä kuuluu elämänkokemuksen puute. Helppo syyllistää, vaikeampi saada oikeassa elämässä parisuhde kestämään. Ymmärrän tilannettasi todella hyvin.
No katsellaan nyt...
Mutta ei minulla ole ollutkaan mitään vastaan lähempänä olevista, muuta ei ole vastaantullut sellaista sopivaa aikoinaan.
No jos on aikaa olla yhdessä, mikäs siinä? Mutta en mä jaksais vaan hääriä kokoaikaa yhdessä kaikkea. Minusta taas on hyvä touhuilla omiaankin ja olla kavereiden ja omien harrastusten parissa...
Mä tukehtuisin ja flekmatisoituisin liikaa yhdessä ähöttämisestä. 😬
Sama juttu.
Löysin muuten tämän:
Parisuhteen vaiheet rakastumisesta rakkauteen
1. Parisuhteessa on yleensä ensin jonkinlainen rakastumisen, voimakkaan kiinnostuksen tai jopa hullaantumisen vaihe. Sen aikana herää tunne, että jotain uutta ja ainutlaatuista on tapahtumassa. Rakastumista leimaa myös tietynlainen tapa nähdä toinen; hänet nähdään yleensä vahvasti positiivisessa valossa.
--------------------------------------------------------------------------------------------
2. Rakastumista seuraa itsenäistymisvaihe, joka on mahdollinen ainoastaan sitoutuneessa suhteessa. Suhde, johon kumppanit eivät ole sitoutuneet, päättyy jo ennen tähän vaiheeseen pääsyä. Itsenäistymisvaiheessa haetaan rajoja yhdessä ja erillään ololle. Tässä vaiheessa havaitaan usein myös, ettei kumppani ollutkaan se, joksi häntä aluksi luulimme.
(Tämä on just se kriittisin vaihe. )
-------------------------------------------------------------------------------------------
3. Viimeisenä vaiheena voidaan puhua rakkausvaiheesta. Siinä on kyse todellisen itsen ja toisen kohtaamisesta ja hyväksymisestä. Edellytys toisen rakastamiselle on se, että ensin voi rakastaa omaa itseään. Itsensä kohtaaminen kokonaisena mahdollistaa myös toisen kohtaamisen kokonaisena.
Tästä olen vähän eri mieltä. Ihmisethän rakastavat itseään nykyään liikaakin..
Tuosta lopusta taas mä olen erimieltä, sillä erotuksella, että miten sen itsensä rakastamisen näkee. Jos ajatellaan vaikka seksiä, mikä on niin intensiivinen laji parisuhteessa, että se pitää sisällään kokonaisuuden. Siinä ajatus/tunnetasolla haluaa toista itselleen, se tuntuu toisesta äärimmäisen hyvältä. Siihen kuuluu silloin toisen vartalosta kaikenmoinen nauttiminen ja toinen saa tunteen lisäksi ruumiillista huomiota. Siinä saa tukea itselleen haluttavana olemisen kautta ja ruumiillisesti. Lumipalloefekti, mutta vaatii itseensä tyytyväisyyden toiseen nähden.... selitinköhän oikein?
Että tässä valossa mä sanoisin tuon kolmannenkin olevan totta...
Me kompastuttiin tuohon rajoihin selkeesti. Mutta aika hyvä lista...
Voi voi.. Niihin kompastuu todella moni muukin. :) Usein ne tulevat vastaan jo ykkösvaiheessa. Jopa ensimmäisillä treffeillä tyyliin "tuollaista en ainakaan elämääni halua." Kannatin joskus tasoteorioita, mutta nyt niiden lapsellisuus lähinnä huvittaa. Parisuhteen rakentamisessa niistä ei ole mitään hyötyä.
No ihminen kehittyy, jos näkee sen tarpeelliseksi. Jokuhan voi vetää elämänsä läpi hyvinkin tasoteorialla... jos se vaan täyttää tarpeet. 😁✌
"Kannatin joskus tasoteorioita, mutta nyt niiden lapsellisuus lähinnä huvittaa."
Olet kai nainen, nyt vanhempi sellainen.
Nuorempana oli vientiä että sait pyyhkäistä sivuun mielestäsi alempitasoiset miehet, nyt vanhempana kun asiat päinvastoin, tasoteoriat lähinnä huvittaa..
Sain niillä komean ja rikkaan miehen parisuhteeseen. Sillä pääsi vaan alkuun. Parisuhteen haasteissa ja monimutkaisuuksissa ulkonäkö ja raha eivät auta. Raha kyllä helpottaa muuta elämää.
Nyt vanhempana sama ei enää onnistuisi.
No mä oon huomannut, että elämässä on paljon tärkeimpiä arvoja. Oikeastaan mun omat muksut tavallaan opetti mulle paljon tärkeitä arvoja. ❤️
Mutta joillekin riittää pinta. Niilläkin voi jotain elämästään saada....kai? 🤔
En kyllä itse enää saa mistään vähemmästä mitään. Nyt tavoitteet elämästä on ihan toiset. Ja monelle niiden asioiden ymmärtäminen on hepreaa. Miettivät vaan mitä ihmettä puhun... toisaalta kysyvät kokoajan miksi sitä ja miksi tätä...
Olen nykyisen kanssa elämäni loppuun asti. Jos ei suju, ymmärrän vetäytyä markkinoilta. Ikäeroa niin paljon, että tuskin vaihtaa nuorempaan. Mies on lopen kyllästynyt siihen, että elämäni pyörii ulkonäköni ympärillä. Vähempi stressaaminen kuulemma riittäisi.
Ehkä se vaihtaakin vähän relaampaan muijaan.
Tai sit sä relaat jossainvaiheessa itse. 😊👌
Se on hyvinkin mahdollista, jopa todennäköistä. Mutta... Täällä aina toitotetaan naisen ulkonäön ja ikäeron tärkeydestä. Olen hyvin tarkkaan lukenut täällä kaikkea. Arvaa vaan, kiinnostaako päätkääkään puunata ulkonäköä loputtomasti. Onneksi minulla on harrastus, jossa ei tarvitse näyttää yhtään miltään. Hermolepoa. Silti ihmiset pitävät minusta siellä jostain syystä?? Olen saanut ihan älyttömästi uusia kavereita. En edes olisi kiinnostunut tuosta miehestä ilman palstateorioita. Miehen varallisuus ja ulkonäkö olivat vihoviimeisiä asioita, jotka merkitsivät. Kyllä se vaan alitajuntaan menee, jos lukee jostain asiasta tarpeeksi monta kertaa.
Tuskin. Ks. edellinen vastaus. :) Toivoton tapaus. :)
No itseensä ja elämäänsä tyytyväisen hymy on kyllä kauneinta päällä maan. Siksi meistä lapset ja eläimet ovat niin ihania minusta. Niitten tyytyväisyys on aitoa iloa.
Maisteles sanaa toivoton.... mikä on toivotonta oikeasti? Ikuinen elämä ehkä? 😁
Yritän. Sun kanssa on kyllä todella mielenkiintoista jutskata aiheesta! Psykologia ja vuorovaikutus ym. ovat kiinnostaneet aina ihan älyttömästi!
No sepä se itselläkin, että mä mielellään mietin miten ihmisten vuorovaikutussuhteet toimii.
Vaikka täällä tulee puhuttua tälläsistä parisuhdekoukeroista, niin minusta samantyyliset asiat vaikuttaa, oliko kyse pari- tai vaikka työsuhteesta, tai mistä vaan... intensiivisyydessään tietty parisuhde on omaa luokkaa, mutta minusta jos osaa olla parisuhteessa niin, että siitä saa mitä tarvitsee, osaa händlätä muutkin asiat elämässään.
Tulin toivottamaan hyvää jussia kaikille tasapuolisesti!
Ja musiikin säestyksellä tietysti tapani mukaan..
https://youtu.be/eceF4NVnkps
:D
Hyvää jussia ja muista nu.. nukkuakkin. 😂
Nukkua ainakin, kirjaimellisesti. :)
On vähän univelkaa..
https://youtu.be/Ym56Z_P0LDQ
Kohta alkaa lomakin, tämmönen miniloma on kohillaan tähän kohtaan. :D
Joo. Huilaahhan kunnolla. 😊👌
😊👌
Jepa jees.😛👍
Japapa hyvinnii ja viimosen päälle vielä jees! 😝👌
Olenko ainut kenen mielestä Disse on sama tyyppi ku abrakadabra?
Onko mies vai nainen?....-Veikkaan nainen.
Luultavasti oot. Sillä me oomme eri ihmiset, Disse on mies ja mä olen nainen.😃
Aikalailla vieläpä profiilikuvani kaltainen nainen, jokseenkin kaukana miehestä fyysisestikin otaksusin???
No siinä toinen luulotautinen. :)
Tuskin... palsta on spegulaatioiden kehto. Täällä yks jos toinen on sitä mieltä, että joku on joku.
Minusta sinä voisit olla vaikka Pertsan joku sivuprofiili... 😂
Camelboots se on.
Mitä väliä oikeesti? Ei sitten niin mitään.
Mutta sehän on viihdettä meille kaikille. 😁👌
Silloin kun on tylsää, voi aina jotain speguloida lämpimikseen. Tai pistää pientä hässäkkää liikkeelle. 😝
Tieto on valtaa.
Mä en tajua tätä läppää Camelista...Mä oon käsittäny, et kaveri on joku bodari kun itse olen kyllä enemmänkin aeroopisen puolen miehiä.. Sorry vaan jos joku on elätellyt toiveita, et olisin joku muu.
Jostain syystä macyllä ja pertillä on tarve kirjoitella useilla niceillä sekä miehenä, että naisena.....Saavatko he siitä korvauksia sivuston pyörittäjinä vai joku muu syy...Mjaah, no en minä sillä uniani menetä. Tämä on mitä on.....Ihmiset hakevat sisältöä kurjaan elämäänsä.
Totta! Turhaa Abris mitään selittää. Tietää itse totuuden ja sillä on merkitystä.
Abris vaan haluu olla niin selkeä. Ei sen tartte oikeesti mitään todistella. Hän on nyt ollut vaan yliväsynyt. Mutta kunhan härisee kunnon yöunet, on hänkin taas velmu ihtensä. 😏
Noh, se on samaa shittiä mitä itse vedät...
Ihan kuin sillä ois oikeesti mitään väliä, että oonko mä sama tyyppi kuin Abris? Mitä se henkilö tämän ja Abriksen nikin takaa sais jos ois tuplanikki? Tukea toisiltaan? Samalta? Itselleen? Hyväksyntää sitä kautta muilta?
Moni ihminen jakaa sunkin ajatusmaailman ja onko se ihme..??? Samassa planeetassa astellaan... monet valitsee samoja faktoja tai oletuksia. Mutta jokainen etsii totuutta. Ja kilvan selittää sitä täällä.
Ei mitään ihmeellistä...
No on sillä sen verran väliä, että ihmiset pettyvät jos ovat luulleet keskustelleensa jonkun toisen kanssa ja sitten siellä onkin ollut takana joku sama peikko kenen kanssa keskusteli juuri aiemmin toisessa ketjussa toisella nikillä jne... Onhan se nyt fakta, että vielä 10vuotta takaperin täällä oli muistaakseni enemmän aitoja persoonia ja fiksuja keskuteluja. En muista, et sillon olis kukaan itsekseen kirjoitellu....Toisaalta moni muukin asia on kussut tässä vuosien mittaan mitä tulee suomi24:een.
Ai sä olit jo täällä 21 vuotiaana? No aika huikeaa! 😁👌
Minä tai Abris ei ikinä voitais sulle todistaa mitenkään muuten kuin sopimalla kolmenkeskisen hetken jossain ja todistaa siten totuuden.
Mutta en mä sinakaan halua sulle henkilöllisyyttäni paljastaa. Tuskin Abriskaan. Tosin uteliaisuus toisesta on toinen juttu. Mulle kävi flaksi ja tunnen jo vähän Abrista irl. Se taas oli Abriksen uteliaisuuden tulos.
How ever! Jokainen uskoo mihin haluaa.
Niin on, siksi tästä on turhaa enempää jaaritellakaan.😌
🍵