Suomalaisille ei kelvannut maailman paras konekivääri MG42

mg34 on kevyempi kuin mg 42 herra ase asian tuntija ja kumpikin sota on hävitty vaikka oliis ollut 100 000 mg konekivääriä

Kyllä molemmat kivääripatruunat 7.62x53 R (54R) kävi kaikkiin asemalleihin, jotka siis tuota patruunaa käytti.

Suomessa ei ollut latauskalustoa saksalaiselle patruunalle ja MG34 ja MG42 vaihdettiin yleensä ns. Emmaan.

Anonyymi kirjoitti:

mg34 on kevyempi kuin mg 42 herra ase asian tuntija ja kumpikin sota on hävitty vaikka oliis ollut 100 000 mg konekivääriä

Joo, mutta mg34ssä on hitaampi tulinopeus kuin mg 42

Anonyymi kirjoitti:

Joo, mutta mg34ssä on hitaampi tulinopeus kuin mg 42

oliks sillä sotaan jotain merkitystä

Risto Erjola kirjoittaa seuraavasti:

Suomalaiset saivat
kolme kappaletta uusia konekivääreitä kokeiltavakseen.
Kuten oli odotettavissa, suurvallan täysipainoiset kokeilut läpäissyt uusi ase sai
Suomessakin innostuneen vastaanoton. Joukko-osastot raportoivat MG-42:sta
pelkkää hyvää. Yleisesti tunnuttiin unohtaneen se, että meillä vieraan urakantapat-
ruunan käyttö M0-42:ssa oli saksalaisen etumatkan merkittävin syy.
MG-42:n hankinta tuntui jo ratkenneen, kun Saksa keväällä 1944 yllättäen
ilmoitti, ettei se ennakkosopimuksista huolimatta kykenekään toimittamaan
tarvittavia teräslevyistä puristettuja runko-osia; muut osat piti valmistaa Suomessa.
Suomen levyteollisuudella taas ei ollut valmiuksia runko-osien valmistukseen.
Huomio kiintyi jälleen yleiskonekivääri L-41:een, mutta mitään näkyvää ei ehditty
tehdä neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen alettua ja sodan pian päätyttyä aselepoon.

"Muokattiinko Emmat kiireesti omalle kaliiberille vai laulaako Emma myös vähän lyhyellä patruunalla? "

Ero saattoi olla pelkässä merkinnässä? Esimerkiksi saksalainen kaliiperi oli sodan aikana 7,92X57 ja jos nyt ostat samaan aseeseen patruunoita on merkintä 8X57.

Lahti-Saloranta pikakivääri käytti 7.62x53R patruunaa, mikä kävi suoraan Emma- pikakivääriin.
Eräs pikakivääriampuja kertoi vaihtaneensa vauhdissa Lahti-Salorannan Emmaan, ja upottaneensa Lahti-Salorannan suohon.
Myöhemmin oli tapahtuneesta uhattu sotaoikeudella, mutta siihen ei kuitenkaan ryhdytty.
Samanlaisesta tapauksesta kerrottiin myös jossain kirjassa, minkä nimeä en muista, mutta taisi olla melko yleistä.

suomlaiset käyttää patruunasta nimikettö 7.62-53 ja venäläiset 7.62-54 patruuna on sama

kaikki mikä pesään sopi sai ampua

Suomen armeijan ohje oli että patruunan oli sovittava useaan asetyyppiin

ja mielellään myös naapurin aseisiin

nythän siitä ohjeesta halutaan eroon

nato hernepyssyjä suomi metsään

kaikkee ne herrat kuvittelee.... kaupunki sotaa..hi

"Emman ainoita hyviä puolia oli käyttövarmuus, tarkkuutta tuollaisella aseella ei sarjatulella ole, kun aseen päällä patruunalipas aiheuttaa sivusuunnassa nykivää liikettä."

Kyseessä on aluevaikutusase eikä mikään tarkkuuskivääri. Liika tarkkuus pilaisi automaattiaseen käyttöidean ja muutenkin tarkkuus jonain aseen tärkeimpänä kriteerinä on Suomen persaukisen armeijan omia muka-totuuksia, kun rahat ei riittäneet takavuosina varusmiesten kunnolliseen ampumakoulutukseen patruunapulan vuoksi.

Emman huonoimpia puolia oli hankala lipasratkaisu: tolkuttoman kokoinen, uskomattoman hirveä kantaa, hankala käyttää ja hidas täyttää. Muuten se oli oikein hyvä pyssy aikalaisekseen.

Pikakivääreistä brittien Bren oli selvästi paras: 30 patruunan lipas oli hyvä kompromissi tulivoiman ja käytettävyyden kannalta. Lippaita saatiin kantoon isot määrät (jokaisella ryhmän miehellä oli siihen sopivat taskut liiveissä) ja lipas oli nopea vaihtaa. Emman ampuja hävisi tulinopeudessa selvästi hitaan lippaanvaihdon ja vähäisemmän kannossa olevan lipasmäärän vuoksi.

Ei liika tarkkuus ole pilannut mitään asetta. MG42:ssa oli jopa optinen tähtäin ja suomalaiset Saksan riveissä sotaan osallistuneet SS-miehet kehuivat sitä. Kyllä ne lyhyet luotiryöpyt pitää osua sinne minne ampuja haluaa, ei niin, että ase roiskii minne sattuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei liika tarkkuus ole pilannut mitään asetta. MG42:ssa oli jopa optinen tähtäin ja suomalaiset Saksan riveissä sotaan osallistuneet SS-miehet kehuivat sitä. Kyllä ne lyhyet luotiryöpyt pitää osua sinne minne ampuja haluaa, ei niin, että ase roiskii minne sattuu.

Lue lisää

"Ei liika tarkkuus ole pilannut mitään asetta."

Sako Valmetin RK-sarja kärsii ylisuurista tarkkuusvaatimuksista, kun takatähtäimeksi valittiin onneton neulansilmädiopteri. Kiva ampua omassa rauhassa ampumaradalla, mutta kenttäolosuhteissa tositilanteessa ei niin kiva.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei liika tarkkuus ole pilannut mitään asetta."

Sako Valmetin RK-sarja kärsii ylisuurista tarkkuusvaatimuksista, kun takatähtäimeksi valittiin onneton neulansilmädiopteri. Kiva ampua omassa rauhassa ampumaradalla, mutta kenttäolosuhteissa tositilanteessa ei niin kiva.

Lue lisää

Se on totta, että Valmetissa on onnettomat tähtäimet, mutta ei voi sanoa, että ne ovat sen takia huonot, kun ovat liian tarkat. Oikeammin ilmaistuna liian epätarkat sellaisessa käytössä, missä niiden pitäisi olla toimivat.
Taitavat nämä rynkyt ehtiä yli 100 vuoden ikään nekin, ennen kuin käytöstä ja varastoista poistetaan.

Totta, säätäjät olleet asialla. Nopeaan purskeisiin perustuvaan taistelutilanteissa tommonen tähtäin on vain tiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei liika tarkkuus ole pilannut mitään asetta. MG42:ssa oli jopa optinen tähtäin ja suomalaiset Saksan riveissä sotaan osallistuneet SS-miehet kehuivat sitä. Kyllä ne lyhyet luotiryöpyt pitää osua sinne minne ampuja haluaa, ei niin, että ase roiskii minne sattuu.

Lue lisää

Optinen tähtäin tuossa aseessa on yhtä järkevä kuin suustaladattavassa
haulikossa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei liika tarkkuus ole pilannut mitään asetta."

Sako Valmetin RK-sarja kärsii ylisuurista tarkkuusvaatimuksista, kun takatähtäimeksi valittiin onneton neulansilmädiopteri. Kiva ampua omassa rauhassa ampumaradalla, mutta kenttäolosuhteissa tositilanteessa ei niin kiva.

Lue lisää

Suurin virhe tuossa rynkyssä on se että takatähtäin on kiinnitetty
irrotettavaan lukkokoteloon.
Kalashnikovissa on kaikki asiat kohdallaan, kaikki kopioijat ovat
tehneet enemmän tai vähemmän suunnitteluvirheitä.
Aseinsinööri Suihko on kiinnittänyt tähän huomionsa, kuten itsekin.
Asian voi testata kokeilemalla ampua vanhalla Suomi konepistoolilla
tarkan kertalaukauksen, se mikä hyöty on ollut nopeasta piipun
vaihdosta kostautuu kulumisen vuoksi tarkkuudessa.
Lisäksi ainakin itse koen että silmän kyky sopeutua etu-ja takatähtäimen
pidempään väliin vaikeutuu vaikka pidemmästä tähtäinlinjasta
olisiki teoreettista hyötyä. Mutta niillä matkoilla joihin rynkyt on
tehty, ei tällä seikalla ole merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin virhe tuossa rynkyssä on se että takatähtäin on kiinnitetty
irrotettavaan lukkokoteloon.
Kalashnikovissa on kaikki asiat kohdallaan, kaikki kopioijat ovat
tehneet enemmän tai vähemmän suunnitteluvirheitä.
Aseinsinööri Suihko on kiinnittänyt tähän huomionsa, kuten itsekin.
Asian voi testata kokeilemalla ampua vanhalla Suomi konepistoolilla
tarkan kertalaukauksen, se mikä hyöty on ollut nopeasta piipun
vaihdosta kostautuu kulumisen vuoksi tarkkuudessa.
Lisäksi ainakin itse koen että silmän kyky sopeutua etu-ja takatähtäimen
pidempään väliin vaikeutuu vaikka pidemmästä tähtäinlinjasta
olisiki teoreettista hyötyä. Mutta niillä matkoilla joihin rynkyt on
tehty, ei tällä seikalla ole merkitystä.

Lue lisää

>>Suurin virhe tuossa rynkyssä on se että takatähtäin on kiinnitetty
irrotettavaan lukkokoteloon.<<

Suurin virhe tuossa kotimaisessa rynkyssä on se, että takatähtäin on kiinnitetty
irrotettavaan peltiseen lukkokoteloon, joka heilui liki MILLIN sivusuunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Optinen tähtäin tuossa aseessa on yhtä järkevä kuin suustaladattavassa
haulikossa.

Optinen tähtäin oli itseasiassa osa jalustaa. Suomalaisten SS miesten mielipide, ihana tappokone. 😁😁😁

Sitä jaettiin volkssturm- joukoille, ilmeisesti varsinaiset taistelujoukot eivät paljon käyttäneet.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä jaettiin volkssturm- joukoille, ilmeisesti varsinaiset taistelujoukot eivät paljon käyttäneet.

No, sitä voi olla vähän hankala määritellä. VS-pataljoonia toisinaan sulautettiin täydennyksinä kenttärykmentteihin ja mitä tulee harjoitusdivisiooniin, ne marssitettiin kentälle jopa Carcanoiden, Lebeleiden, MG08:n ja muiden varikoilta löytyvien aseiden kera.

///MeAgaln

Saksalaiset käyttivät Emmasta omassa käytössään nimitystä Leichtes Maschinengewehr 120(r).
Neukut kutsuivat "levysoittimeksi", myös johtuen pyörästä lippaasta.

"Peltiheikki" oli kylläkin Bristol Blenheim englantilainen pommikone jota oli täällä muutamia käytössä.

Kunnollisen puoliautomaatin kehitys ei onnistunut muilta kun jenkeiltä

Anonyymi kirjoitti:

"Peltiheikki" oli kylläkin Bristol Blenheim englantilainen pommikone jota oli täällä muutamia käytössä.

Totta, mutta samaa nimitystä käytettiin niin ikään Suomi kp:stä kehitetystä kokometallisesta "kevyt-kp:sta"!

"Muuten tuo vanha kolmen linjan patruuna on kestänyt hyvin aikaa"

Olen hieman eri mieltä: patruuna on hyvinkin ongelmallinen itselataavia kivääreitä ajatellen johtuen laipan aiheuttamasta lippaan muodosta, joka rajoittaa käytännössä kiväärien lippaiden koon vain 10 patruunaan. Se määrä on riittämätön muuhun kuin tarkkuuskiväärikäyttöön. Siksipä moderneista kivääriaseista kyseistä patruunaa käyttää vain ja ainoastaan SVD ja sen versiot.

Luulen kanssa, että rk:n patruunaa on niin paljon varastoissa Suomessa, ettei niitä ikinä tulla ampumaan loppuun. Siksi on myös hirttäydytty tuota patruunaa käyttävään aseeseen, eikä siitäkään vanhentuneena päästä koskaan eroon.

"Saksalaiset konekiväärit todettiin talvi-olosuhteteissa kelvottomiksi, siinä se todellinen syy oli."

Tarkoitat varmaan MG 34 missä oli "liian hyvä" työnjälki, osat oli sovitettu niin tiukasti huonoihin olosuhteisiin ja ruutikaasujäämille, että ne aiheutui jumiutumisia. Mutta kun aseesta pidettiin hyvää huolta näistä ei tullut suurempia ongelmia.

MG 43 valmistaminen vaati 150 tuntia työtä, 49,1 kg raaka-aineita ja maksoi 327 RM, oli rakenteeltaan paljon monimutkaisempi kuin MG 42

MG 42 valmistaminen vaati 75 tuntia työtä, 27,5 kg raaka-aineita ja maksoi 250 RM.

MG42 ei ollut mikään pikakivääriin verrattava ase, jossa yksi mies hoiti pikakivärin ja toinen avusti panosten kantamisessa ja lataamisessa.
MG 42 oli (saksalainen tapa) kuuden hengen miehistö,
1. ampuja kokenut au,
2. kantoi patruunoita ja avusti lataamisessa,
3. kantoi varapiippua ja avusti panosten kantamisessa osoitti tarvittaessa maaleja,
4. kantoi aseen kolmijalkaa,
5. kantoi aseen työkalut ja lisäpatruunat,
6. kantoi, puhdistusvälineet, aseöljyt ja kiikarin.
Kulutti valtavasti patruunoita.

Anonyymi kirjoitti:

"Saksalaiset konekiväärit todettiin talvi-olosuhteteissa kelvottomiksi, siinä se todellinen syy oli."

Tarkoitat varmaan MG 34 missä oli "liian hyvä" työnjälki, osat oli sovitettu niin tiukasti huonoihin olosuhteisiin ja ruutikaasujäämille, että ne aiheutui jumiutumisia. Mutta kun aseesta pidettiin hyvää huolta näistä ei tullut suurempia ongelmia.

MG 43 valmistaminen vaati 150 tuntia työtä, 49,1 kg raaka-aineita ja maksoi 327 RM, oli rakenteeltaan paljon monimutkaisempi kuin MG 42

MG 42 valmistaminen vaati 75 tuntia työtä, 27,5 kg raaka-aineita ja maksoi 250 RM.

MG42 ei ollut mikään pikakivääriin verrattava ase, jossa yksi mies hoiti pikakivärin ja toinen avusti panosten kantamisessa ja lataamisessa.
MG 42 oli (saksalainen tapa) kuuden hengen miehistö,
1. ampuja kokenut au,
2. kantoi patruunoita ja avusti lataamisessa,
3. kantoi varapiippua ja avusti panosten kantamisessa osoitti tarvittaessa maaleja,
4. kantoi aseen kolmijalkaa,
5. kantoi aseen työkalut ja lisäpatruunat,
6. kantoi, puhdistusvälineet, aseöljyt ja kiikarin.
Kulutti valtavasti patruunoita.

Lue lisää

Jo tuo osoittaa kuinka epäkäytännöllinen ase olisi ollut pienelle
armeijalle.
Yhtä RG miehistöä kohti olisi voinut olla 3 Dektarjev paria.
RG;n tulinopeudesta ei ollut varmaankaan suurta hyötyä, on jokseenkin
sama onko sankarivainajassa 1kuolettava osuma vai 30.
Patruunan kulutus olisi ollut valtavan paljon suurempi jos nuo aseet olisivat
olleet käytössä. Aseen kuumeneminen tulinopeudesta johtuen olisi tuonut
myös ongelmia, huolimatta piipun vaihdon nopeudesta,vaihtotilanteessa
olisi oma henki ollut katkolla.
Suurissa massahyökkäyksissä oli Maxim omaa luokkaansa, täydennettynä
metsään heitetyn Lahti-Salorannan tilalle sotasaaliina otetun varmatoimisen
Dektarjevin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

"Saksalaiset konekiväärit todettiin talvi-olosuhteteissa kelvottomiksi, siinä se todellinen syy oli."

Tarkoitat varmaan MG 34 missä oli "liian hyvä" työnjälki, osat oli sovitettu niin tiukasti huonoihin olosuhteisiin ja ruutikaasujäämille, että ne aiheutui jumiutumisia. Mutta kun aseesta pidettiin hyvää huolta näistä ei tullut suurempia ongelmia.

MG 43 valmistaminen vaati 150 tuntia työtä, 49,1 kg raaka-aineita ja maksoi 327 RM, oli rakenteeltaan paljon monimutkaisempi kuin MG 42

MG 42 valmistaminen vaati 75 tuntia työtä, 27,5 kg raaka-aineita ja maksoi 250 RM.

MG42 ei ollut mikään pikakivääriin verrattava ase, jossa yksi mies hoiti pikakivärin ja toinen avusti panosten kantamisessa ja lataamisessa.
MG 42 oli (saksalainen tapa) kuuden hengen miehistö,
1. ampuja kokenut au,
2. kantoi patruunoita ja avusti lataamisessa,
3. kantoi varapiippua ja avusti panosten kantamisessa osoitti tarvittaessa maaleja,
4. kantoi aseen kolmijalkaa,
5. kantoi aseen työkalut ja lisäpatruunat,
6. kantoi, puhdistusvälineet, aseöljyt ja kiikarin.
Kulutti valtavasti patruunoita.

Lue lisää

SS versio ,900 laukausta minuuti

Anonyymi kirjoitti:

Jo tuo osoittaa kuinka epäkäytännöllinen ase olisi ollut pienelle
armeijalle.
Yhtä RG miehistöä kohti olisi voinut olla 3 Dektarjev paria.
RG;n tulinopeudesta ei ollut varmaankaan suurta hyötyä, on jokseenkin
sama onko sankarivainajassa 1kuolettava osuma vai 30.
Patruunan kulutus olisi ollut valtavan paljon suurempi jos nuo aseet olisivat
olleet käytössä. Aseen kuumeneminen tulinopeudesta johtuen olisi tuonut
myös ongelmia, huolimatta piipun vaihdon nopeudesta,vaihtotilanteessa
olisi oma henki ollut katkolla.
Suurissa massahyökkäyksissä oli Maxim omaa luokkaansa, täydennettynä
metsään heitetyn Lahti-Salorannan tilalle sotasaaliina otetun varmatoimisen
Dektarjevin kanssa.

Lue lisää

"RG;n tulinopeudesta ei ollut varmaankaan suurta hyötyä, on jokseenkinsama onko sankarivainajassa 1kuolettava osuma vai 30."

Puhut taas asiantuntemattomasti! Suuresta tulinopeudesta oli TODELLA HYÖTYÄ ITÄRINTAMALLA, jossa puna-armeija hyökkäsi usein aukean yli "ihmisaaltoina". MG-42:n ampuja piti aseen tukkia kiinni olkapäässä ja liikutti sarjaa ampuessaan asetta sivusuunnassa.

Lopputulos: ei yksittäinen etenijä kaatunut 30 luotia rinnassaan VAAN kaatui ketjyn 30 miestä kukin YKSI luoti rinnassaan!

Venäläiset sotilaat SYYSTÄKIN kammoksuivat hyökkäystä avomaastossa kohti MG-42:ta!

Anonyymi kirjoitti:

Jo tuo osoittaa kuinka epäkäytännöllinen ase olisi ollut pienelle
armeijalle.
Yhtä RG miehistöä kohti olisi voinut olla 3 Dektarjev paria.
RG;n tulinopeudesta ei ollut varmaankaan suurta hyötyä, on jokseenkin
sama onko sankarivainajassa 1kuolettava osuma vai 30.
Patruunan kulutus olisi ollut valtavan paljon suurempi jos nuo aseet olisivat
olleet käytössä. Aseen kuumeneminen tulinopeudesta johtuen olisi tuonut
myös ongelmia, huolimatta piipun vaihdon nopeudesta,vaihtotilanteessa
olisi oma henki ollut katkolla.
Suurissa massahyökkäyksissä oli Maxim omaa luokkaansa, täydennettynä
metsään heitetyn Lahti-Salorannan tilalle sotasaaliina otetun varmatoimisen
Dektarjevin kanssa.

Lue lisää

Ei uuden konekiväärin käyttöönotto EDELLYTÄ saksalaista mallia miehistön käytön suhteen!

Anonyymi kirjoitti:

SS versio ,900 laukausta minuuti

Sekä Wehrmacht että SS käyttivät samoja aseita!

Ja todistuksena MG-42:n toimivuudesta on se, että varsin monet nykypäivän jalkaväen konekivääreistä on toimintaperiaatteiltaan suoraa jatkumoa MG-42:lle!

Ja raskasta konekivääriä käytti myös Suomi, mutta vain hävittäjä-lentokoneissa! Ilmatorjunnalle tai maajoukoille niitä ei jaettu. Osin siksi, että ase painoi liki 50 kg!

Jatkosodan alussa saatiin runsaasti ja monenkirjavaa asekalustoa sotasaaliiksi. Erityisesti konetuliaseita kertyi huoltovarikoille paljon. Vetäytessä puna-armeijan sotilaat yleiseen tapaan hylkäsivät helpoimmin juuri painavat aseet. Myös oma kp-valmistus jatkui. Sodan aikana suomalaisilla oli tästä syystä murheena muut kalustoasiat. Lentokoneita, panssareita ja pst-kalustoa, samoin tykistöä haluttiin lisää. Olisi haluttu ostaa esim. saksalaisten valtaamaa sotasaaliskalustoa, mutta nämä eivät olleet halukkaita myymään, vaan pitivät itse.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkosodan alussa saatiin runsaasti ja monenkirjavaa asekalustoa sotasaaliiksi. Erityisesti konetuliaseita kertyi huoltovarikoille paljon. Vetäytessä puna-armeijan sotilaat yleiseen tapaan hylkäsivät helpoimmin juuri painavat aseet. Myös oma kp-valmistus jatkui. Sodan aikana suomalaisilla oli tästä syystä murheena muut kalustoasiat. Lentokoneita, panssareita ja pst-kalustoa, samoin tykistöä haluttiin lisää. Olisi haluttu ostaa esim. saksalaisten valtaamaa sotasaaliskalustoa, mutta nämä eivät olleet halukkaita myymään, vaan pitivät itse.

Lue lisää

” Olisi haluttu ostaa esim. saksalaisten valtaamaa sotasaaliskalustoa, mutta nämä eivät olleet halukkaita myymään, vaan pitivät itse.”

Minun tietääkseni Saksa myi meille sotasaaliinsa saamiaan T-34 ps-vaunuja ja neukkujen kenttätykistöä. Molempia meillä oli jo ennestään käytössä!

Anonyymi kirjoitti:

” Olisi haluttu ostaa esim. saksalaisten valtaamaa sotasaaliskalustoa, mutta nämä eivät olleet halukkaita myymään, vaan pitivät itse.”

Minun tietääkseni Saksa myi meille sotasaaliinsa saamiaan T-34 ps-vaunuja ja neukkujen kenttätykistöä. Molempia meillä oli jo ennestään käytössä!

Lue lisää

Tåmå on totta!

Jaetiin linnoitus joukoille esim. Salpalinjan.

”Mg42 käytti ammuksia liikaa purskeinakin, ja se ylikuumeni nopeasti, haittoja, kuten herkkyys lialle, ja suhteellisen monimutkainen ja kallis tuotanto. Liikkuvat olivat lujilla kiinnikeikkaantumisen takia, 1,200 ls minuutissa hajotti sen lennossa, koska lukko oli hienomekaniikkaa vailla voitelua.”

Taas tulee stallarilta silkkaa huttua!

Todellisuudessa MG-42 oli suunnitteluvaiheessa jo tehty mahdollisimman halvaksi valmistaa ja siinä oli lvähän koneistettuja osia ja paljon prässättyjä osia. Tottakai se kuumeni, koska tulinopeus oli suuri, mutta tätä oli huomioitu nopealla piipun vaihdolla. Se oli aseena edeltäjäänsä nähden äärimmäisen luotettava ja toimintavarma ja siksi varsin suosittu.

Varsin monet nykyajan konekiväärit pohjautuvat yhä MG-42:n ratkaisuihin. Niissä on yleensä saatu tulinopeus laskettua kohtuutasolle!

” Maximin patruunalaatikko oli suurehko ja sen vesilaippa oli talveksi aukotettu ilmanvirtauksen tehostamiseksi.”

Maximit olivat nykyajan sodankäyntiin toivottoman raskaita ja vanhanaikaisia vaikka Suomi ja neukku niitä yhä sodassa käytti!

Anonyymi kirjoitti:

”Mg42 käytti ammuksia liikaa purskeinakin, ja se ylikuumeni nopeasti, haittoja, kuten herkkyys lialle, ja suhteellisen monimutkainen ja kallis tuotanto. Liikkuvat olivat lujilla kiinnikeikkaantumisen takia, 1,200 ls minuutissa hajotti sen lennossa, koska lukko oli hienomekaniikkaa vailla voitelua.”

Taas tulee stallarilta silkkaa huttua!

Todellisuudessa MG-42 oli suunnitteluvaiheessa jo tehty mahdollisimman halvaksi valmistaa ja siinä oli lvähän koneistettuja osia ja paljon prässättyjä osia. Tottakai se kuumeni, koska tulinopeus oli suuri, mutta tätä oli huomioitu nopealla piipun vaihdolla. Se oli aseena edeltäjäänsä nähden äärimmäisen luotettava ja toimintavarma ja siksi varsin suosittu.

Varsin monet nykyajan konekiväärit pohjautuvat yhä MG-42:n ratkaisuihin. Niissä on yleensä saatu tulinopeus laskettua kohtuutasolle!

” Maximin patruunalaatikko oli suurehko ja sen vesilaippa oli talveksi aukotettu ilmanvirtauksen tehostamiseksi.”

Maximit olivat nykyajan sodankäyntiin toivottoman raskaita ja vanhanaikaisia vaikka Suomi ja neukku niitä yhä sodassa käytti!

Lue lisää

Maximia käytti myös Saksa ja sen yhtä versiota myös USA:n jalkaväki sodan alkuvaiheessa.

Anonyymi kirjoitti:

Maximia käytti myös Saksa ja sen yhtä versiota myös USA:n jalkaväki sodan alkuvaiheessa.

Mg42:n piippu kuumeni nopeammin kuin Mg34:n ja liikkuvat oli valmistettava puristimissa sorvaamalla muovaten, mikä ei ollut erityisen halpaa vaikka materiaali säästikin.
Tulinopeudella oli luonnollisesti haitallinen vaikutus tarkkuuteen, kuten MG34: n tapauksessakin ja useita suunnitelmia esiteltiin tämän ongelman ratkaisemiseksi, ei kuitenkaan koskaan saatu korjattua liiallista tärinää ja lukon männän pomppimista. Männän suunnanvaihtoa ei Mg42:ssa osattu jarruttaa, eikä säätää ammuksen ruutimäärän mukaan.

"Maximin patruunalaatikko oli suurehko ja sen vesilaippa oli talveksi aukotettu ilmanvirtauksen tehostamiseksi."

Reikäisen vesivaipan huono puoli oli se, ettei se pidä vettä!

Anonyymi kirjoitti:

Mg42:n piippu kuumeni nopeammin kuin Mg34:n ja liikkuvat oli valmistettava puristimissa sorvaamalla muovaten, mikä ei ollut erityisen halpaa vaikka materiaali säästikin.
Tulinopeudella oli luonnollisesti haitallinen vaikutus tarkkuuteen, kuten MG34: n tapauksessakin ja useita suunnitelmia esiteltiin tämän ongelman ratkaisemiseksi, ei kuitenkaan koskaan saatu korjattua liiallista tärinää ja lukon männän pomppimista. Männän suunnanvaihtoa ei Mg42:ssa osattu jarruttaa, eikä säätää ammuksen ruutimäärän mukaan.

Lue lisää

"ei kuitenkaan koskaan saatu korjattua liiallista tärinää"

Ei aseen tärinä haitannut jun venälöistä ihmisaaltoa niitettiin!

"ja lukon männän pomppimista. Männän suunnanvaihtoa ei Mg42:ssa osattu jarruttaa"

Oletko pöljä? Ei MG-42 (tai MG-34) oke kaasutoimisia vaan toiminta perustuu rekyyliin ja lukko lukkiutui sivurullilla!

"eikä säätää ammuksen ruutimäärän mukaan."

Kyllä sekin puoli toimi ok. MG-42 oli varsin toimintavarma myös likaisena toisin kuin edeltäjä MG-34, jonka toleranssit olivat turhan tiukkoja. Nerokas piipunvaihto mahdollisti jatkuvan ampumisen. Aseen mukana oli aina useita varapiippuja!

Saksalaiset jatkokehittivät sodan lopussa myös MG - 45 joka painoi vain 9kg. Etujaloilla. Tulinopeus oli kenttäolosuhteissa 1340-l/min.
Myös lentokonekonekivääri MG-81 tehtiin maaversio ilmavoimien kenttädivisiooneille. Tämä ase painoi puisella perällä ja etujaloilla 8,2kg. Tulinopeus oli 1600-l/min.

"Miksi jenkit eivät kehitelleet Gatlingia toimivaksi aseeksi vaikka se oli keksitty jo melkein 100v aikaisemmin?"

Helikoptereissa ja lentokoneissa sitä käytetäänkin suuren tulivoiman takia mutta jalkaväelle se on auttamatta liian raskas!

Gatling ei sopinut etulinjan aseeksi. "Veivimiehen " odotettu elinikä laskettiin sekunneissa, jos vastassa oli taistelukykyinen vihollinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Miksi jenkit eivät kehitelleet Gatlingia toimivaksi aseeksi vaikka se oli keksitty jo melkein 100v aikaisemmin?"

Helikoptereissa ja lentokoneissa sitä käytetäänkin suuren tulivoiman takia mutta jalkaväelle se on auttamatta liian raskas!

Lue lisää

Gatling vaatii alustakseen jonkun moottoroidun lavetin jotta se valtava patruunamäärä jota se käyttää on kuljeteltavissa. Tosinhan Predator-elokuvassa Jesse "the body" Ventura kanniskeli Minigun-Gatlingia olkahihnassa ja ammukset oli varmaan leipälaukussa.

Anonyymi kirjoitti:

Gatling vaatii alustakseen jonkun moottoroidun lavetin jotta se valtava patruunamäärä jota se käyttää on kuljeteltavissa. Tosinhan Predator-elokuvassa Jesse "the body" Ventura kanniskeli Minigun-Gatlingia olkahihnassa ja ammukset oli varmaan leipälaukussa.

Lue lisää

Unohtamatta akkuja joilla Gatlingin piippusettiä pyöritetään.

Siksi, että se on jalkaväkikäytössä kömpelö ja painava! Yllättäen sen pohjalle kehitettyä tykkiä on käytetty menestyksellä USA:n A-10 maataistelulentokoneessa!

Lahden kevyt-kk hylättiin, kun todettiin, että patruunat eivät milloinkaan riittäisi toimitusongelmien takia.

Saksalaisen konekiväärin yhteydessä tuo ei pidä paikkaansa.
Lahti-Saloranta suossa ja sotasaalis Dektarjev kädessä, sekä
kiinteissä asemissa Maxim olivat meille hyvä ja tulivoimainen
yhdistelmä.

Anonyymi kirjoitti:

Saksalaisen konekiväärin yhteydessä tuo ei pidä paikkaansa.
Lahti-Saloranta suossa ja sotasaalis Dektarjev kädessä, sekä
kiinteissä asemissa Maxim olivat meille hyvä ja tulivoimainen
yhdistelmä.

Lue lisää

Lahti kehitti 1934 pikakiväärin Sampo. Ei pidä sekoittaa saman nimiseen konekivääriin. Tämä pikakivääri oli täysin ylivoimainen L-26 pikakivääriin. Siinä oli päälle asetettava 30 ptr.Lipas kuten Bren pikakiväärissä, se oli kaasutoiminen ja painoi kilon vähemmän kuin 'emma'
Ei kelvannut puolustusvoimille. Oli kuulemma kaasutoiminen ase epävarma. Todellisuudessa muut syyt.

Anonyymi kirjoitti:

Lahti kehitti 1934 pikakiväärin Sampo. Ei pidä sekoittaa saman nimiseen konekivääriin. Tämä pikakivääri oli täysin ylivoimainen L-26 pikakivääriin. Siinä oli päälle asetettava 30 ptr.Lipas kuten Bren pikakiväärissä, se oli kaasutoiminen ja painoi kilon vähemmän kuin 'emma'
Ei kelvannut puolustusvoimille. Oli kuulemma kaasutoiminen ase epävarma. Todellisuudessa muut syyt.

Lue lisää

Sampo-konekivääri L-41 on Lahden suunnittelema ilmajäähdytteinen, vyösyöttöinen ja kaasumäntätoiminen kevyt konekivääri. Ase perustui Lahden vuonna 1934 kehittämään Sampo-pikakivääriin.

Anonyymi kirjoitti:

Lahti kehitti 1934 pikakiväärin Sampo. Ei pidä sekoittaa saman nimiseen konekivääriin. Tämä pikakivääri oli täysin ylivoimainen L-26 pikakivääriin. Siinä oli päälle asetettava 30 ptr.Lipas kuten Bren pikakiväärissä, se oli kaasutoiminen ja painoi kilon vähemmän kuin 'emma'
Ei kelvannut puolustusvoimille. Oli kuulemma kaasutoiminen ase epävarma. Todellisuudessa muut syyt.

Lue lisää

Kaasutoimisia aseita oli maailmalla käytössä vaikka kuinka paljon.
Sampo pikakiväärin lippaan kapasiteetti on ainakin "Asesuunnittelijana
Suomessa" kirjan mukaan 20. Mistä tieto 30 peräisin?

Anonyymi kirjoitti:

Kaasutoimisia aseita oli maailmalla käytössä vaikka kuinka paljon.
Sampo pikakiväärin lippaan kapasiteetti on ainakin "Asesuunnittelijana
Suomessa" kirjan mukaan 20. Mistä tieto 30 peräisin?

Lue lisää

Pikakivääreille oma ketju, kiitos.

Jos se Tiltua lohduttaa. niin samaa painavaa Maxim-kk:ta käytti myös neukku sodassa!

"Suurin osa L-41-konekivääreistä romutettiin vuonna 1947. Viisi säästettiin museoimista varten."
Romutus oli sitä Sammon taontaa. Valmistuneiden aseiden määrä ei ollut suuri, 35 kpl.

Ei marski puuttunut tuon tason juttuihin! Pääesikunnassa oli oma asejaosto!

Saksalaiseen kaliiberiin siirtyminen osittain tai kokonaan sodan aikana olisi ollut paljon isompi juttu, kuin palstan idiootit koskaan tajuavat.

Perehdy MG 34/42:n ampujan ja apulaisen varustukseen!

Kerro, miten taiten olisit hoitanut kiväärikaliiperisten aseiden pääosan kaliiperin vaihdon sodan oloissa!

Anonyymi kirjoitti:

Perehdy MG 34/42:n ampujan ja apulaisen varustukseen!

Kerro, miten taiten olisit hoitanut kiväärikaliiperisten aseiden pääosan kaliiperin vaihdon sodan oloissa!

Lue lisää

Miksi kaliiperi olisi pitänyt vaihtaa? Paljon helpompaa oikeakaliiperisten luotien valmistaminen on.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kaliiperi olisi pitänyt vaihtaa? Paljon helpompaa oikeakaliiperisten luotien valmistaminen on.

Kyse ei ollut?"vain" luodista vaan koko patruunasta, joka poikkesi suuresti suomalaisesta ja olisi muodostanut ammushuollolle valtaisan ongelman!

MG-42 oli toki erinomainen ase ja sen seuraajia käytetään eri maiden armeijoissa yhä vieläkin!

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ollut?"vain" luodista vaan koko patruunasta, joka poikkesi suuresti suomalaisesta ja olisi muodostanut ammushuollolle valtaisan ongelman!

MG-42 oli toki erinomainen ase ja sen seuraajia käytetään eri maiden armeijoissa yhä vieläkin!

Lue lisää

Ellei kykene edes patruunoita valmistamaan niin ei pidä lähteä sotimaankaan. Mikä ongelma tarvittavien koneiden tuottamisessa oli? Ihan samalla lailla niissä skodeja tehdään oli pituus ja halkaisija mikä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Ellei kykene edes patruunoita valmistamaan niin ei pidä lähteä sotimaankaan. Mikä ongelma tarvittavien koneiden tuottamisessa oli? Ihan samalla lailla niissä skodeja tehdään oli pituus ja halkaisija mikä tahansa.

Lue lisää

Idiootit antavat neuvojaan asiasta mitään ymmärtämättä.
Luuletteko tosiaan, ettei tätäkin asiaa käyty perusteellisesti läpi ja nimen omaan niiden toimesta, jotka asian ymmärsivät ja siitä vastasivat.
Jälkikäteen on tietämättömien helppo inttää vaikka mitä.

Anonyymi kirjoitti:

Idiootit antavat neuvojaan asiasta mitään ymmärtämättä.
Luuletteko tosiaan, ettei tätäkin asiaa käyty perusteellisesti läpi ja nimen omaan niiden toimesta, jotka asian ymmärsivät ja siitä vastasivat.
Jälkikäteen on tietämättömien helppo inttää vaikka mitä.

Lue lisää

Emme luule vaan tiedämme. Päättämässä olivat muutamat Saksassa varavääpelikoulutuksen jääkäreinä saaneet everstit ja vailla mitään teknistä koulutusta "asesuunnittelijana" patsastellut Lahti.

Anonyymi kirjoitti:

Emme luule vaan tiedämme. Päättämässä olivat muutamat Saksassa varavääpelikoulutuksen jääkäreinä saaneet everstit ja vailla mitään teknistä koulutusta "asesuunnittelijana" patsastellut Lahti.

Lue lisää

Todistitte taas typeryytenne, vaikka se on jo täysin tiedossa.

Anonyymi kirjoitti:

Emme luule vaan tiedämme. Päättämässä olivat muutamat Saksassa varavääpelikoulutuksen jääkäreinä saaneet everstit ja vailla mitään teknistä koulutusta "asesuunnittelijana" patsastellut Lahti.

Lue lisää

Te putleristit onnistuitte jälleen kerran paljastamaan täydellisen tietämättömyytenne.
Jääkärit saivat Saksassa miehistö-, aliupseeri- tai upseerikoulutuksen, lopuksi Libaussa täydennyskolutusta.

Suomen armeijassa ei ylennyt everstiksi ilman lisäkoulutusta eli yleensä sotakorkeakoulua täällä tai ulkomailla. Halukas saattoi suorittaa myös teknillisen linjan.
Lisäksi oli tietenkin erikoiskursseja.
Teknistä tietoa löytyi lisäksi mm. siviiliyrityksistä ja oppi- sekä tutkimuslaitoksista.

Aseteknikko Lahti ei ollut päättäjä, vaan asesuunnittelija.

Anonyymi kirjoitti:

Te putleristit onnistuitte jälleen kerran paljastamaan täydellisen tietämättömyytenne.
Jääkärit saivat Saksassa miehistö-, aliupseeri- tai upseerikoulutuksen, lopuksi Libaussa täydennyskolutusta.

Suomen armeijassa ei ylennyt everstiksi ilman lisäkoulutusta eli yleensä sotakorkeakoulua täällä tai ulkomailla. Halukas saattoi suorittaa myös teknillisen linjan.
Lisäksi oli tietenkin erikoiskursseja.
Teknistä tietoa löytyi lisäksi mm. siviiliyrityksistä ja oppi- sekä tutkimuslaitoksista.

Aseteknikko Lahti ei ollut päättäjä, vaan asesuunnittelija.

Lue lisää

Juovuksissa saa parhaat ideat!

Anonyymi kirjoitti:

Juovuksissa saa parhaat ideat!

Putleristi on aina yhtä tyhmä, on selvä tai juopunut.
Siksihän se on putleristi.

Anonyymi kirjoitti:

Putleristi on aina yhtä tyhmä, on selvä tai juopunut.
Siksihän se on putleristi.

Aimo ei ollut!

Anonyymi kirjoitti:

Te putleristit onnistuitte jälleen kerran paljastamaan täydellisen tietämättömyytenne.
Jääkärit saivat Saksassa miehistö-, aliupseeri- tai upseerikoulutuksen, lopuksi Libaussa täydennyskolutusta.

Suomen armeijassa ei ylennyt everstiksi ilman lisäkoulutusta eli yleensä sotakorkeakoulua täällä tai ulkomailla. Halukas saattoi suorittaa myös teknillisen linjan.
Lisäksi oli tietenkin erikoiskursseja.
Teknistä tietoa löytyi lisäksi mm. siviiliyrityksistä ja oppi- sekä tutkimuslaitoksista.

Aseteknikko Lahti ei ollut päättäjä, vaan asesuunnittelija.

Lue lisää

Lahti ei ollut teknikko. Eikä insinöörikään.

Anonyymi kirjoitti:

Lahti ei ollut teknikko. Eikä insinöörikään.

Aliupseerikurssi ja kansakoulu muodostivat Aimo Lahden vaatimattoman opillisen sivistyksen.

Anonyymi kirjoitti:

Aliupseerikurssi ja kansakoulu muodostivat Aimo Lahden vaatimattoman opillisen sivistyksen.

Lahti harjoitti itseopiskelua ja kehittyi aseasiantuntijaksi.. Hänet nimitettiin aseteknikoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ollut?"vain" luodista vaan koko patruunasta, joka poikkesi suuresti suomalaisesta ja olisi muodostanut ammushuollolle valtaisan ongelman!

MG-42 oli toki erinomainen ase ja sen seuraajia käytetään eri maiden armeijoissa yhä vieläkin!

Lue lisää

"Kyse ei ollut?"vain" luodista vaan koko patruunasta, joka poikkesi suuresti suomalaisesta ja olisi muodostanut ammushuollolle valtaisan ongelman!"

No ei ollut mitään ammushuollon ongelmaa urpo!

Suomalaiset tekivät päätöksen valmistaa 4000 kpl MG 42 konekiväärejä 7.62 x 54 mmr kaliberilla, mutta kun Saksa ei pystynyt toimittamaan luvattuja runko-osia hanke päättyi siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Aliupseerikurssi ja kansakoulu muodostivat Aimo Lahden vaatimattoman opillisen sivistyksen.

Lopputulos ratkaisee! Lahti teki hyviä asita!

Anonyymi kirjoitti:

Lopputulos ratkaisee! Lahti teki hyviä asita!

Kuten mitä? Panssarintorjuntakiväärin joilla ei voinut torjua panssareita.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten mitä? Panssarintorjuntakiväärin joilla ei voinut torjua panssareita.

Käsiaseet olisi kannattanut yksinkertaisesti kopioida soveltuvista ja modata Suomen tuotantoon, kuten peltiheikki.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyse ei ollut?"vain" luodista vaan koko patruunasta, joka poikkesi suuresti suomalaisesta ja olisi muodostanut ammushuollolle valtaisan ongelman!"

No ei ollut mitään ammushuollon ongelmaa urpo!

Suomalaiset tekivät päätöksen valmistaa 4000 kpl MG 42 konekiväärejä 7.62 x 54 mmr kaliberilla, mutta kun Saksa ei pystynyt toimittamaan luvattuja runko-osia hanke päättyi siihen.

Lue lisää

” No ei ollut mitään ammushuollon ongelmaa urpo!

Suomalaiset tekivät päätöksen valmistaa 4000 kpl MG 42 konekiväärejä 7.62 x 54 mmr kaliberilla, mutta kun Saksa ei pystynyt toimittamaan luvattuja runko-osia hanke päättyi siihen.”

Urpo hyvä! Kyllä tuo yhä kuulostaa ammushuollon ongelmalta! Olisimme toki saaneet jokusen MG-42:n, jos olisimme alkaneet valmistaa saksalaista patruunaa!

Anonyymi kirjoitti:

” No ei ollut mitään ammushuollon ongelmaa urpo!

Suomalaiset tekivät päätöksen valmistaa 4000 kpl MG 42 konekiväärejä 7.62 x 54 mmr kaliberilla, mutta kun Saksa ei pystynyt toimittamaan luvattuja runko-osia hanke päättyi siihen.”

Urpo hyvä! Kyllä tuo yhä kuulostaa ammushuollon ongelmalta! Olisimme toki saaneet jokusen MG-42:n, jos olisimme alkaneet valmistaa saksalaista patruunaa!

Lue lisää

"Olisimme toki saaneet jokusen MG-42:n, jos olisimme alkaneet valmistaa saksalaista patruunaa"

Saksa ei luvannut toimittaa yhtään MG-42 konekivääriä, vaan ne oli tarkoitus valmistaa Suomessa 7.62x54 r kaliberilla, mikähän ammusongelma siinä mukaoli?

Hanke päättyi runko-osien puutteeseen, niitä ei Suomessa pystytty valmistamaan

Alkoholia sisältävästä jäähdytysnsteestä tuli sangen hilpeä olo juotuna. 😆😆😆

Anonyymi kirjoitti:

"Olisimme toki saaneet jokusen MG-42:n, jos olisimme alkaneet valmistaa saksalaista patruunaa"

Saksa ei luvannut toimittaa yhtään MG-42 konekivääriä, vaan ne oli tarkoitus valmistaa Suomessa 7.62x54 r kaliberilla, mikähän ammusongelma siinä mukaoli?

Hanke päättyi runko-osien puutteeseen, niitä ei Suomessa pystytty valmistamaan

Lue lisää

>>Saksa ei luvannut toimittaa yhtään MG-42 konekivääriä, vaan ne oli tarkoitus valmistaa Suomessa 7.62x54 r kaliberilla, mikähän ammusongelma siinä mukaoli?<<

Et taida paljonkaan tuntea koko asiaa. Saksalaiset käyttivät urakantaista hylsyä, jonka pystyi työntämään vyöstä läpi suoraan patruunapesään.
Suomi (ja mm. NL) käyttivät laippakantaista hylsyä, joka piti vetää vyöstä pois ja sitten työntää patruunapesään. Siksi Maximin lukkomekanismi on niin erikoinen "pyörähtäjä".
Ei MG42 asetta voinut tehdä laippahylsylle.

Anonyymi kirjoitti:

” No ei ollut mitään ammushuollon ongelmaa urpo!

Suomalaiset tekivät päätöksen valmistaa 4000 kpl MG 42 konekiväärejä 7.62 x 54 mmr kaliberilla, mutta kun Saksa ei pystynyt toimittamaan luvattuja runko-osia hanke päättyi siihen.”

Urpo hyvä! Kyllä tuo yhä kuulostaa ammushuollon ongelmalta! Olisimme toki saaneet jokusen MG-42:n, jos olisimme alkaneet valmistaa saksalaista patruunaa!

Lue lisää

"Olisimme toki saaneet jokusen MG-42:n, jos olisimme alkaneet valmistaa saksalaista patruunaa!"

Valehtelet!

Yhtäkään MG-42 konekiväärin Saksa ei luvannut toimittaa.

Ei saatu! Muuta kalustoa kuten Emmaa saatiin toki runsaasti!

Anonyymi kirjoitti:

Ei saatu! Muuta kalustoa kuten Emmaa saatiin toki runsaasti!

Ja taas valehtelet!

Maxim-konekiväärejä ostettiin Suomeen 1920-luvulla Puolasta ja Italiasta. Lisäksi niitä saatiin talvisodassa sotasaaliiksi puna-armeijalta noin tuhat kappaletta, ja niillä oli suomalaisille suuri merkitys vihollisen hyökkäysten torjunnassa

Kiväärikaliiperisia olivain yhtä eli 7,62X53.

Anonyymi kirjoitti:

Kiväärikaliiperisia olivain yhtä eli 7,62X53.

Entä italialaiset Terni-kiväärit? Konekiväärejä oli melkoisesti erilaisia, pistooleista, koopeeistä, pst-kivääreistä puhumattakaan. Tykistön kranaattien osalta tilanne oli yhtä sekamelskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Entä italialaiset Terni-kiväärit? Konekiväärejä oli melkoisesti erilaisia, pistooleista, koopeeistä, pst-kivääreistä puhumattakaan. Tykistön kranaattien osalta tilanne oli yhtä sekamelskaa.

Lue lisää

” Entä italialaiset Terni-kiväärit? ”

Terni-kivääreitä saatiin Talvisodan aikana ”myötätuntona” muutama tuhat kappaletta, mutta kaliiperi oli väärä ja toiminta heikko, joten niitä ei juurikaan sotatoimissa käytetty etenkin kun neukku varusti runsaasti SA:ta ’omalla’ pystykorvillaan, joita saatiin tuhansittain sotasaaliina!

”Konekiväärejä oli melkoisesti erilaisia”

Eipä juurikaan vaan Maximit, Lahti-Salorannat ja sotasaalis-Emmat käyttivät meikäläisten patruunaa.

” pistooleista, koopeeistä, pst-kivääreistä puhumattakaan. ”

Pistooleja SA käytti varsin vähän. Neukku-kp (ilmaantui vasta Jatkosodassa) käytti erilaista patruunaa, kuin Suomi kp. PST-kivääreillä oli käyttöä (tai OLISI OLLUT!) Talvisodassa. Jatkosodassa se oli jo täysin hyödytön ase!



Tykistön kranaattien osalta tilanne oli yhtä sekamelskaa.


, pistooleista, koopeeistä, pst-kivääreistä puhumattakaan. Tykistön kranaattien osalta tilanne oli yhtä sekamelskaa.

Tykistökirjo oli suomalaisilla aivan karmea sodissa, mutta käsiaseiden suhteen tilanne oli paljon selkeämpi.

Sen sijaan nykyinen puolustusvoimien käsiasekalusto on aivan järkyttävä patruunakirjoltaan ja käytössä on 5.45x39 ja PDW-patruunoita lukuunottamatta käytännössä LÄHES KAIKKI maailmalla yleisessä käytössä olevat käsiasekaliberit: 9mmP, 9mmKP-lataus, 5.56NATO, 7.62x39, 7.62x51, 7.62x53, 12.7x99 ja 12.7x108 .

Anonyymi kirjoitti:

Tykistökirjo oli suomalaisilla aivan karmea sodissa, mutta käsiaseiden suhteen tilanne oli paljon selkeämpi.

Sen sijaan nykyinen puolustusvoimien käsiasekalusto on aivan järkyttävä patruunakirjoltaan ja käytössä on 5.45x39 ja PDW-patruunoita lukuunottamatta käytännössä LÄHES KAIKKI maailmalla yleisessä käytössä olevat käsiasekaliberit: 9mmP, 9mmKP-lataus, 5.56NATO, 7.62x39, 7.62x51, 7.62x53, 12.7x99 ja 12.7x108 .

Lue lisää

Talvisodan aikaan jv-joukkueella oli kahta patruunaa. Eli konepistoolin ja kiväärikaliiberin patruunoita. Ei tilanne siitä ole muuttunut. Tavallisella jv-joukkueella ei esim. ole raskasta kk:ta vaan ne ovat alistettuja tai ajoneuvoissa. Tällöin patruunat tulevat näiden oman huollon kautta.

Onneksi käsiaseissa näin ei ollut! Riitti 9 mm kp-patruuna ja 7,62X53 kiväärin patruuna!

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi käsiaseissa näin ei ollut! Riitti 9 mm kp-patruuna ja 7,62X53 kiväärin patruuna!

Ei ollut 9 mm kp-patruunaa vaan käytössä oli pistoolin patruuna.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut 9 mm kp-patruunaa vaan käytössä oli pistoolin patruuna.

Ei ollut puhdas pistoolin patruuna. KP:ssä käytettiin samaa patruunaa mutta suuremmalla latauksella ja se oli pistoolissa käytettynä vaarallinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut puhdas pistoolin patruuna. KP:ssä käytettiin samaa patruunaa mutta suuremmalla latauksella ja se oli pistoolissa käytettynä vaarallinen.

Vaarallinen vain osassa 9 mm:n pistooleja! Ne, joissa ei kp-9 millistä kannattanut käyttää olivat kyllä tiedossa!

Anonyymi kirjoitti:

Talvisodan aikaan jv-joukkueella oli kahta patruunaa. Eli konepistoolin ja kiväärikaliiberin patruunoita. Ei tilanne siitä ole muuttunut. Tavallisella jv-joukkueella ei esim. ole raskasta kk:ta vaan ne ovat alistettuja tai ajoneuvoissa. Tällöin patruunat tulevat näiden oman huollon kautta.

Lue lisää

On muuttunut selvästi: jo sotien jälkeen suomalaisessa jv-ryhmässä saattoi olla kolmea patruunaa 60-luvulta lähtien: 9mm KP, 7.62x39 (pari rynkkyä) ja 7.62x53 (pikakivääri ja pulttilukot). Nuo tokan maailmansodan aseet putosi pois varauksista vasta vuosituhannen vaihteessa, kun kaikille saatiin riittämään rynkyt ja riittävästi PKM-konekivääreitä korvaamaan pikakiväärit.

Nykyisin ryhmässä saattaa olla kolme kaliberia yksiköstä riippuen: 7.62x39 (rynkyt), 7.62x53 (konekiväärit, PKM yleisin malli) ja 7.62x51NATO (uusi tukiampujan kivääri). Pistoolikaliberia ei suomalaisiin jv-kokoonpanoihin juuri kuulu, vaan ne ovat erikoismiesten aseita.

Anonyymi kirjoitti:

On muuttunut selvästi: jo sotien jälkeen suomalaisessa jv-ryhmässä saattoi olla kolmea patruunaa 60-luvulta lähtien: 9mm KP, 7.62x39 (pari rynkkyä) ja 7.62x53 (pikakivääri ja pulttilukot). Nuo tokan maailmansodan aseet putosi pois varauksista vasta vuosituhannen vaihteessa, kun kaikille saatiin riittämään rynkyt ja riittävästi PKM-konekivääreitä korvaamaan pikakiväärit.

Nykyisin ryhmässä saattaa olla kolme kaliberia yksiköstä riippuen: 7.62x39 (rynkyt), 7.62x53 (konekiväärit, PKM yleisin malli) ja 7.62x51NATO (uusi tukiampujan kivääri). Pistoolikaliberia ei suomalaisiin jv-kokoonpanoihin juuri kuulu, vaan ne ovat erikoismiesten aseita.

Lue lisää

1980-luvulla ei jv-koulutukseen kuulunut enää Suomi-kp tai sota-aikainen pikakivääri. Rynnäkkökivääri ja kotimainen konekivääri käyttivät samaa patruunaa.

Jollain tykistöporukalle saattoi olla varattuna vanhempaa tavaraa.

Anonyymi kirjoitti:

1980-luvulla ei jv-koulutukseen kuulunut enää Suomi-kp tai sota-aikainen pikakivääri. Rynnäkkökivääri ja kotimainen konekivääri käyttivät samaa patruunaa.

Jollain tykistöporukalle saattoi olla varattuna vanhempaa tavaraa.

Lue lisää

Ei ehkä jv-varusmieskoulutukseen, mutta sa-varaukseen nuo vanhat aseet kuuluivat ja 80-luvulla niillä olisi sotinut suurin osa silloista reserviä myös jalkaväessä. Vasta Kiinan ja ex-ddr:n rynkkykaupat muutti tilanteen.

Aselajijoukoilla ne oli koulutuskäytössä vielä 90-luvullakin ja niistä päästiin lopullisesti eroon vasta 2000-luvulle tultaessa.

Anonyymi kirjoitti:

On muuttunut selvästi: jo sotien jälkeen suomalaisessa jv-ryhmässä saattoi olla kolmea patruunaa 60-luvulta lähtien: 9mm KP, 7.62x39 (pari rynkkyä) ja 7.62x53 (pikakivääri ja pulttilukot). Nuo tokan maailmansodan aseet putosi pois varauksista vasta vuosituhannen vaihteessa, kun kaikille saatiin riittämään rynkyt ja riittävästi PKM-konekivääreitä korvaamaan pikakiväärit.

Nykyisin ryhmässä saattaa olla kolme kaliberia yksiköstä riippuen: 7.62x39 (rynkyt), 7.62x53 (konekiväärit, PKM yleisin malli) ja 7.62x51NATO (uusi tukiampujan kivääri). Pistoolikaliberia ei suomalaisiin jv-kokoonpanoihin juuri kuulu, vaan ne ovat erikoismiesten aseita.

Lue lisää

80-luvun puolivälissä jv-joukkueessa ei ollut enää konepistoolia eikä pulttilukkokivääriä.
Pulttilukkokivääriä oli tarkka-ampujilla komppaniatasolla.

Kp oli varastoissa tykistön ja huollon porukalle.

Anonyymi kirjoitti:

1980-luvulla ei jv-koulutukseen kuulunut enää Suomi-kp tai sota-aikainen pikakivääri. Rynnäkkökivääri ja kotimainen konekivääri käyttivät samaa patruunaa.

Jollain tykistöporukalle saattoi olla varattuna vanhempaa tavaraa.

Lue lisää

Kyllä sekä Suomi-KP että Ukko-Pekka ainakin meille koulutettiin vielä 1980-luvun puolivälin jälkeen. Rynkky ja silloinen konekivääri tietenkin ensin, niitä reppu päässä purettiin ja kasattiin. Mutta myös noita vanhempia aseita löytyi varastoista ja ne harjoiteltiin seuraavaksi ja niilläkin ammuttiin ampumaleirillä.

Tietääkseni ovat poistuneet lopullisesti 2000-luvun alkupuolelle tultaessa, tilalle kun tuli mm kiinalaisia rynkkyjä.

Anonyymi kirjoitti:

Vaarallinen vain osassa 9 mm:n pistooleja! Ne, joissa ei kp-9 millistä kannattanut käyttää olivat kyllä tiedossa!

Sodan aikana ainoa pistooli joka kesti ongelmatomasti 9mm kp paukuja oli Puolalainen Radom 35, paljonko Suomalaisilla näitä oli.🙃🙃🙃

Saksa luotti Fordiin ja GM: n kuormureihin.

Anonyymi kirjoitti:

Saksa luotti Fordiin ja GM: n kuormureihin.

Keskitysleiriorjia yritettiin tosiaan vaihtaa näihin ajopeleihin.

Anonyymi kirjoitti:

Keskitysleiriorjia yritettiin tosiaan vaihtaa näihin ajopeleihin.

Miksi unohdettiin Amerikan ihmemaa. Browning 19 konekivääri. Tätä olisi pystytty valmistamaan Suomessa. 400000 MN 91/10 kivääriä jäi USA ensimmäisen maailmansodan jäljiltä. Jenkit eivät arvostaneet vaan käyttivät huusi oven tynkenä.😡😡😡

Ja höpö höpö! Erinomainen saksalaisase selkeästi kyrsii katkeraa Venäjän Tiltua!

Pienellä sivuliikkeelle sarjaa ampuessa niitettiin eteneviä neukkuaaltojen miehiä maahan tuhansaittain!

Ei ihme, että NL menetti 14,6 miljoonaa sotilasta!

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpö höpö! Erinomainen saksalaisase selkeästi kyrsii katkeraa Venäjän Tiltua!

Pienellä sivuliikkeelle sarjaa ampuessa niitettiin eteneviä neukkuaaltojen miehiä maahan tuhansaittain!

Ei ihme, että NL menetti 14,6 miljoonaa sotilasta!

Lue lisää

Ei täällä kiistetä MG42:n laatua ja kelvollisuutta aseena. Suomella vaan jatkosodan aikana pyrittiin täyttämään pahimpia aukkoja varustuksessa. Saksa ei myöskään myynyt kaikkea mitä olisi haluttu.

Saksalaisilla oma tarve oli kova, ei sieltä tulleet myymtiesittelijät kauppaamaan kalustoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpö höpö! Erinomainen saksalaisase selkeästi kyrsii katkeraa Venäjän Tiltua!

Pienellä sivuliikkeelle sarjaa ampuessa niitettiin eteneviä neukkuaaltojen miehiä maahan tuhansaittain!

Ei ihme, että NL menetti 14,6 miljoonaa sotilasta!

Lue lisää

Ja marski homosteli päämajassa!

Anonyymi kirjoitti:

Keskitysleiriorjia yritettiin tosiaan vaihtaa näihin ajopeleihin.

Ei niitä mitään vaihtaa yritetty, vaan ne pistettiin valmistamaan näitä Fordin ja GM:n kuormureita.
Kumpikin yhtiö käytti Saksassa sodan aikana orjatyövoimaa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi unohdettiin Amerikan ihmemaa. Browning 19 konekivääri. Tätä olisi pystytty valmistamaan Suomessa. 400000 MN 91/10 kivääriä jäi USA ensimmäisen maailmansodan jäljiltä. Jenkit eivät arvostaneet vaan käyttivät huusi oven tynkenä.😡😡😡

Lue lisää

Näitähän Suomella oli käytössä jo muutenkin hävittäjien aseistuksena (ainakin Curtiss Hawk). Patruunoiden suhteen tietty pieni tenkkapoo massakäyttöä ajatellen kun eihän tuo .30-06 ainakaan Suomen pääkalibereita ollut

Anonyymi kirjoitti:

Ja marski homosteli päämajassa!

Ja sinä puppeli olet siitä vieläkin kade Marskille ; )

Anonyymi kirjoitti:

Ei niitä mitään vaihtaa yritetty, vaan ne pistettiin valmistamaan näitä Fordin ja GM:n kuormureita.
Kumpikin yhtiö käytti Saksassa sodan aikana orjatyövoimaa.

Hitlerhän oli vallannut koko Länsi-Euroopam mukana myös autotehtaita.

Adolf Eichmann esitteli oikeudenkäynnissään versionsa autokaupoista, esittäen itsensä natsivirkailijaksi, joka omasta aloitteestaan ​​laati suunnitelman tarjota 1 000 000 tuomittua juutalaista 10 000:sta liittoutuneiden kuorma-autosta.

Anonyymi kirjoitti:

Näitähän Suomella oli käytössä jo muutenkin hävittäjien aseistuksena (ainakin Curtiss Hawk). Patruunoiden suhteen tietty pieni tenkkapoo massakäyttöä ajatellen kun eihän tuo .30-06 ainakaan Suomen pääkalibereita ollut

Lue lisää

On täysin eri asia määrissä jonkun hävittäjän tai pommikoneen eksoottinen kaliiperi verrattuna kenttäarmeijan yleisessä käytössä olevaan aseeseen!

Anonyymi kirjoitti:

Näitähän Suomella oli käytössä jo muutenkin hävittäjien aseistuksena (ainakin Curtiss Hawk). Patruunoiden suhteen tietty pieni tenkkapoo massakäyttöä ajatellen kun eihän tuo .30-06 ainakaan Suomen pääkalibereita ollut

Lue lisää

Netiin haku Brovning 19. Selviää missä kaikissa kalibereisa asetta on tehty. Tätä aseta Suomen vaatimaton saeteolisuus olisi pystynyt valmistamaan.😁😁😁

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpö höpö! Erinomainen saksalaisase selkeästi kyrsii katkeraa Venäjän Tiltua!

Pienellä sivuliikkeelle sarjaa ampuessa niitettiin eteneviä neukkuaaltojen miehiä maahan tuhansaittain!

Ei ihme, että NL menetti 14,6 miljoonaa sotilasta!

Lue lisää

Joista yli 3 miljoonaa kuoli saksalaisilla vankileireillä nälkään ja tauteihin. Saksalaiset selvästikin säästelivät konekivääreidensä piippuja ja ammuksia.

Eikösa tämä jo kertaalleen käsitelty?! MG-42:n syöttötoiminto perustui saksalaiseen urakantaiseen patruunaan 8X57! Suomalaiset käyttivät itse laippakantaista patruunaa 7,62X53. Suomessa ei haluttu ottaa käyttöön kahta eri patruunaa ja ei saksalaiset olisi tehneet itse aseeseen muutoksia!

Anonyymi kirjoitti:

Eikösa tämä jo kertaalleen käsitelty?! MG-42:n syöttötoiminto perustui saksalaiseen urakantaiseen patruunaan 8X57! Suomalaiset käyttivät itse laippakantaista patruunaa 7,62X53. Suomessa ei haluttu ottaa käyttöön kahta eri patruunaa ja ei saksalaiset olisi tehneet itse aseeseen muutoksia!

Lue lisää

Olisi varmaan kannattanut Suomessa muuttaa, hyödyt ihan ilmeiset.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi varmaan kannattanut Suomessa muuttaa, hyödyt ihan ilmeiset.

MUUTTAA KUMPI? ASE VAI PATRUUNA?

Anonyymi kirjoitti:

MUUTTAA KUMPI? ASE VAI PATRUUNA?

Varmaan molemmat tai ostaa MG-42:n ampumatarvikkeet aseitten mukana Saksasta ellei Suomessa olisi osattu niitä valmistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan molemmat tai ostaa MG-42:n ampumatarvikkeet aseitten mukana Saksasta ellei Suomessa olisi osattu niitä valmistaa.

Suomalaiset suunitelivat koko Kannaksen ryhmän aseistamista Saksalaisella aseistuksella, mm 100 Panther pannsarivaunua. Saksa oli tässä vaiheessa jo niin kusessa, ei mitään mahdollisuuksia.😡😡😡

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaiset suunitelivat koko Kannaksen ryhmän aseistamista Saksalaisella aseistuksella, mm 100 Panther pannsarivaunua. Saksa oli tässä vaiheessa jo niin kusessa, ei mitään mahdollisuuksia.😡😡😡

Lue lisää

Jep, Saksa oli niin tiukoilla ettei edes sotasaalis-sotkia saatu hankittua kuin muutama kpl. Sturmeja saatiin muutama kymmenen lopulta.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan molemmat tai ostaa MG-42:n ampumatarvikkeet aseitten mukana Saksasta ellei Suomessa olisi osattu niitä valmistaa.

Suomessa olisi varmaan onnistunut valmistunut ainakin patruunan osalta, mutta se olisi vaatinut tehtaiden kalibrointia uusiksi ja se taas olisi pysäyttänyt tuotannon. Sota-aikana sellainen on huono juttu. Samasta syystähän Saksa tuotti Pz II ja Pz III-vaunuja sodan loppuun saakka, vaikka ne oli vanhanaikaisia jo 1943. Britit teki samaa lentokoneiden kohdalla.

Mg42:n valmistuksesta Suomessa en ole niin varma... se oli prässäämällä tehty ja Suomellahan ei juuri tuosta kokemusta ollut. Toki Kp44 saatiin tuotantoon, mutta vasta kuitenkin -44 loppupuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa olisi varmaan onnistunut valmistunut ainakin patruunan osalta, mutta se olisi vaatinut tehtaiden kalibrointia uusiksi ja se taas olisi pysäyttänyt tuotannon. Sota-aikana sellainen on huono juttu. Samasta syystähän Saksa tuotti Pz II ja Pz III-vaunuja sodan loppuun saakka, vaikka ne oli vanhanaikaisia jo 1943. Britit teki samaa lentokoneiden kohdalla.

Mg42:n valmistuksesta Suomessa en ole niin varma... se oli prässäämällä tehty ja Suomellahan ei juuri tuosta kokemusta ollut. Toki Kp44 saatiin tuotantoon, mutta vasta kuitenkin -44 loppupuolella.

Lue lisää

Suomen armeija ei koko jatkosodan aikana saanut yhtään uuta Suomessa suunniteltua ja valmistetua asetta. Vaikkapa 57mm passaritorjunta tykki torpatiin, kun se ei ollut kivanvärinen. NL kaikki käytössä oleva panssarit se kyllä pystyi tuhoamaan. 🌚🌚🌚

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa olisi varmaan onnistunut valmistunut ainakin patruunan osalta, mutta se olisi vaatinut tehtaiden kalibrointia uusiksi ja se taas olisi pysäyttänyt tuotannon. Sota-aikana sellainen on huono juttu. Samasta syystähän Saksa tuotti Pz II ja Pz III-vaunuja sodan loppuun saakka, vaikka ne oli vanhanaikaisia jo 1943. Britit teki samaa lentokoneiden kohdalla.

Mg42:n valmistuksesta Suomessa en ole niin varma... se oli prässäämällä tehty ja Suomellahan ei juuri tuosta kokemusta ollut. Toki Kp44 saatiin tuotantoon, mutta vasta kuitenkin -44 loppupuolella.

Lue lisää

” Samasta syystähän Saksa tuotti Pz II ja Pz III-vaunuja sodan loppuun saakka…”

Tuotti toki, mutta ei toki alkuperäisessä muodossaan vaan esim. Pz lll muutettiin 75 mm:n tykin omaavaksi rynnäkkötykiksi, jota kutsuttiin Suomessa Sturmiksi! Siinä muodossa se oli erinomainen vihollisvaunujen tuhooja puolustuksessa! Sturmeilla tuhottiin 1944 Kannaksella kymmeniä neukkuvaunuja!

Anonyymi kirjoitti:

” Samasta syystähän Saksa tuotti Pz II ja Pz III-vaunuja sodan loppuun saakka…”

Tuotti toki, mutta ei toki alkuperäisessä muodossaan vaan esim. Pz lll muutettiin 75 mm:n tykin omaavaksi rynnäkkötykiksi, jota kutsuttiin Suomessa Sturmiksi! Siinä muodossa se oli erinomainen vihollisvaunujen tuhooja puolustuksessa! Sturmeilla tuhottiin 1944 Kannaksella kymmeniä neukkuvaunuja!

Lue lisää

Strum oli alustapitäen kehitetty jalkaväen raskaaksi tulitueksi. Ja kehitys aloitettiin jo 1935 ja se käytti kyllä Pz III valmista tela-alustaa mutta oli aivan eri vaunu, ei mikään Pz III kehitelmä.

Emma,10000 asetta sotasaalina, kaikki valllatu taisteussa.😁😁😁

Onneksi koko alistettun Itä.Euroopan satelliittyivaltiot vapautuivat lopulta ”vuoden 1945 vapauttajan” hirmuvallasta vuonna 1990 ja alkoivat taas kehittyä taloudellisesti entiseen loistoonsa!

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi koko alistettun Itä.Euroopan satelliittyivaltiot vapautuivat lopulta ”vuoden 1945 vapauttajan” hirmuvallasta vuonna 1990 ja alkoivat taas kehittyä taloudellisesti entiseen loistoonsa!

Lue lisää

Venäjä jatkaa perinteitä ja jatkaa vapauttamista.

Anonyymi kirjoitti:

Venäjä jatkaa perinteitä ja jatkaa vapauttamista.

Eli muiden kansojen orjuutus on venäläiselle yhä ”sydämen asia”! Kun ei osaa kunnolla hoitaa edes omaa maataan niin pitää…?

Netistä löytyy, toiseen maailmansodan tappiot. Englanti ja USA eivät olleet valmiita tapatamaan tolkuttomasti sotilaitaan toisin kuin Neukkula. Staalinilla oli kunnianhimoa rakentaa impeerumia. 😁😁😁

Periaatteessa noinkin. Maxim ja Emma olivat tosi hyvä yhdistelmä komppania- ja ryhmätason tulivoimaa. Molempia oli runsaasti ja ne todella toimivat. Tätä täydensi vielä 43-44 alkaen runsas kp-aseistus ryhmätasolla.

Suomen käsiaseistus oli varsin hyvällä mallilla millä tahansa mittarilla, eikä Suomen sodankäynti missään nimessä sen vuoksi kärsinyt. Suurin maavoimien puute kohdistui raskaaseen tykistöön ja vetokalustoon, sekä panssarivaunuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Periaatteessa noinkin. Maxim ja Emma olivat tosi hyvä yhdistelmä komppania- ja ryhmätason tulivoimaa. Molempia oli runsaasti ja ne todella toimivat. Tätä täydensi vielä 43-44 alkaen runsas kp-aseistus ryhmätasolla.

Suomen käsiaseistus oli varsin hyvällä mallilla millä tahansa mittarilla, eikä Suomen sodankäynti missään nimessä sen vuoksi kärsinyt. Suurin maavoimien puute kohdistui raskaaseen tykistöön ja vetokalustoon, sekä panssarivaunuihin.

Lue lisää

Suomen armeijan yleisin kivääri oli MN. 91/10. Sotien jälkeen yleisin kp Stein. 🤪🤪🤪

Anonyymi kirjoitti:

Suomen armeijan yleisin kivääri oli MN. 91/10. Sotien jälkeen yleisin kp Stein. 🤪🤪🤪

No ei sinänsä eronnut Saksasta, briteistä tai neukuista, pienemmistä maista puhumattakaan: kaikilla oli pääaseena 1800-luvun designia edustava pulttilukkokivääri. Briteillä tietty sitä oli hieman vuosien varrella modailtu, mutta silti perusdesign oli sielläkin vanhaa perua.

Ainoa poikkeus oli USA, jossa Garand oli pääase.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen armeijan yleisin kivääri oli MN. 91/10. Sotien jälkeen yleisin kp Stein. 🤪🤪🤪

Suomen armeijan kivääri oli Pystykorva, joka oli suomalainen versio venäläisestä Moisin Nagant-kivääristä.

Sotien jälkeen oli Suomi kp koulutuskäytössä ja harjoitus-ammunnoissa mukana yhä 1960-luvun loppuun. Stenit olivat ampumakiellossa eikä niitä juuri näkynyt!

Anonyymi kirjoitti:

Suomen armeijan kivääri oli Pystykorva, joka oli suomalainen versio venäläisestä Moisin Nagant-kivääristä.

Sotien jälkeen oli Suomi kp koulutuskäytössä ja harjoitus-ammunnoissa mukana yhä 1960-luvun loppuun. Stenit olivat ampumakiellossa eikä niitä juuri näkynyt!

Lue lisää

Suomi-kp, Emma, Lahti-Saloranta, Kp44 ja Maxim olivat SA-varauksissa jopa 2000-luvun taitteeseen saakka. Niitä myös kouluteltiin varusmiehille vielä 90-luvullakin joissain aselajijoukoissa.

Pulttilukot poistui lopullisesti SA-varastoista vasta 90-luvun alun rynkkykauppojen myötä. Siihen asti olisi iso osa joukoista sotinut noilla muinaismuistoilla. Aivan hirveä tilanne ollut silloin.

----Mg42 vaati enemmän puhdistusta ja huoltoa.------

Meinaatkos, että Saksa töppäsi, sen olisi kannattanut pysyä Maximissa?

Suomi ei ottanut useasta syystä:

- Saksa tarvitsi itse kaikki MG-42:t

- suomalainen patruuna ei soveltunut MG-42:n automaattitoimintaan

- saksalaisen patruunan käyttöön siirtyminen kesken sotaa olisi ollut mahdotonta

Anonyymi kirjoitti:

----Mg42 vaati enemmän puhdistusta ja huoltoa.------

Meinaatkos, että Saksa töppäsi, sen olisi kannattanut pysyä Maximissa?

Tarkoitan, että suomalaisella mentaliteetilla aseiden puhdistus ei ollut sotilaiden mielihommaa. Emma ja maxim-tyyppiset konekiväärit olivat suht varmakäyntisiä. MG:n tarve piipunvaihtoon tiputti todellista tulinopeutta, vaikka tulenaloitus olikin kunnioitettava.

Kyse ei ole näpertelystä! Suomen armeija oli pääosin aseistettu Pystykorva-kivääreillä. Ne, ja Maxim-konekiväärit käyttivät kaikki laippa-kantaista patruunaa 7,62X54R, kun taas saksalainen MG-42 tarvitsi laipatonta 8X57 patruunaa! Koko ammushuolto olisi levinnyt käsiin keskellä sotaa!

Lisäksi (last but not least) saksalaiset tarvitsivat MG-42-kk:nsa ITSE!

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ole näpertelystä! Suomen armeija oli pääosin aseistettu Pystykorva-kivääreillä. Ne, ja Maxim-konekiväärit käyttivät kaikki laippa-kantaista patruunaa 7,62X54R, kun taas saksalainen MG-42 tarvitsi laipatonta 8X57 patruunaa! Koko ammushuolto olisi levinnyt käsiin keskellä sotaa!

Lisäksi (last but not least) saksalaiset tarvitsivat MG-42-kk:nsa ITSE!

Lue lisää

"... kun taas saksalainen MG-42 tarvitsi laipatonta 8X57 patruunaa!"

On urakanta patruuna!

Outo kommentti? Sisältö jäi epäselväksi..

Anonyymi kirjoitti:

Outo kommentti? Sisältö jäi epäselväksi..

Tuliannos oli pieni ääliö.

Anonyymi kirjoitti:

Tuliannos oli pieni ääliö.

Niinkö? Kun olet lukenyt Tuntemattoman sotilaan niin tietänet, että Maxim-kk-ryhmässäö. Oli 2-3 patruunan kantajaa ja patruunat olivat valmiiksi vöissä laatikoissa, joita kannettiin kahta laatikkoa per kantaja. Patruunoita sai ottaa mukaan niin paljon kuin katsottiin tehtävän vaativan sota-aikana!

Anonyymi kirjoitti:

Niinkö? Kun olet lukenyt Tuntemattoman sotilaan niin tietänet, että Maxim-kk-ryhmässäö. Oli 2-3 patruunan kantajaa ja patruunat olivat valmiiksi vöissä laatikoissa, joita kannettiin kahta laatikkoa per kantaja. Patruunoita sai ottaa mukaan niin paljon kuin katsottiin tehtävän vaativan sota-aikana!

Lue lisää

Jos käytössä olisi vain yksi kk, patruunoita voisi sille jakaa runsaammin, mutta ei voida perustaa patruunatehdasta joka kk:lle. Kyllä idiootinkin pitäisi tämä logistiikkaongelma käsittää.

Sanaa ja painavampana taahasi niin ikään Puna-armeija! Venäläistä osaamista!

Erotus jalustojen painossa noin 15 kg MG-42 eduksi, oliko tuo painoero ratkaiseva ?

Anonyymi kirjoitti:

Erotus jalustojen painossa noin 15 kg MG-42 eduksi, oliko tuo painoero ratkaiseva ?

Kokeile kantaa 15kg jalustaa 30km päivämarssi jorpakossa. Sen jälkeen kokeile sama 30-kiloisen kanssa.

Kumman kanssa taistelukyky säilyy paremmin?

Anonyymi kirjoitti:

Kokeile kantaa 15kg jalustaa 30km päivämarssi jorpakossa. Sen jälkeen kokeile sama 30-kiloisen kanssa.

Kumman kanssa taistelukyky säilyy paremmin?

15 kg painoeron takia sota meni pipariksi, voi voi... britit, jenkit,ruskit eivät tuota asiaa tienneet ja vahingossa voittivat kapinan

Mannerheim ymmärsi sotilasasioista paljon enemmän kuin täällä kirjoittelevat besserwisserit yhteensä.

Neukkuarmeija raahasi yhtälailla Maxim-konekivääreitään! Ylipäälikkö Stalin ei ” ymmärtänyt kuin 1800-luvun ratsuväen aseita”?

Anonyymi kirjoitti:

Neukkuarmeija raahasi yhtälailla Maxim-konekivääreitään! Ylipäälikkö Stalin ei ” ymmärtänyt kuin 1800-luvun ratsuväen aseita”?

Karamurzaajat niitä raahasi.

Kyllä marski kuitenkin kuularuiskun tunsi, muisti kuinka punakaartilaiset niillä rallatteli Kalevankankaalla.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä marski kuitenkin kuularuiskun tunsi, muisti kuinka punakaartilaiset niillä rallatteli Kalevankankaalla.

Ja pelkäsi niitä kovin, johti Tampereen valtausta turvallisen 8km välimatkan päästä.

Täällä on kaikki SA :n käytössä olleet pössykät hyvin esiteltyinä.

http://jaegerplatoon.net

Klikkaa kokardia...

http://jaegerplatoon.net/MG1.htm

Monissa kuvissa näkyy jäähdytysletku ja vaipan iso luukku.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä on kaikki SA :n käytössä olleet pössykät hyvin esiteltyinä.

http://jaegerplatoon.net

Klikkaa kokardia...

http://jaegerplatoon.net/MG1.htm

Monissa kuvissa näkyy jäähdytysletku ja vaipan iso luukku.

Lue lisää

Totta tuokin "ilmajäähdytteinen" malli Maximista.

"Early 1942 about 100 of the captured Maxim machineguns were modified from water-cooled to air-cooled by punching holes through their water jackets, after which these weapons had been equipped with light Finnish Maxim-mounts (like M/Salakari) and they were issued to Finnish infantry units to be used for mobile operations."

Anonyymi kirjoitti:

Totta tuokin "ilmajäähdytteinen" malli Maximista.

"Early 1942 about 100 of the captured Maxim machineguns were modified from water-cooled to air-cooled by punching holes through their water jackets, after which these weapons had been equipped with light Finnish Maxim-mounts (like M/Salakari) and they were issued to Finnish infantry units to be used for mobile operations."

Lue lisää

Mitenköhän toimiva modifikaatio tuo lopulta oli? Aseesta puuttui piipun pikavaihto-ominaisuus, mikä on kriittisen tärkeä ilmajäähdytteisille konekivääreille. Suomen kk-doktriini oli vieläpä ampua pitkää sarjaa, mihin vesijäähdytteinen Maxim olikin suunniteltu. Osattiinko tämä ottaa huomioon ilmajäähdytteistä käytettäessä?

US Army käytti vesijäähdytteisestä konstruktiosta johdettua M1919-asetta, jossa vastaavaa ongelmaa piti kiertää ampumalla vain lyhyitä sarjoja ja erilaisilla manöövereillä, jottei kuumentunut piippu saanut aikaan hallitsematonta cook off-tulitusta.

Ongelma korostui lähinnä jalkaväki- ja ajoneuvokäytössä. Lentokoneaseissa ammuttiin lyhyitä aikoja ja lisäksi kylmä ilmavirta lentokoneen liikehtiessä jäähdytti piippuja.

Myös Neukku-Venäjä käytti ITSE Maxim-kk:ta eli Venäjän Tiltu haukkuu itseään?!

Nyt ei siten tarvitsekaan enää kinata. Lukeminen kannattaa aina.🤭🤭🤭

Menkää nyt hyvät keskustelijat kirjastoon, Suomalaiset sotilasaseet kertoo kaiken oleellisen. Neukuilla oli parikin kevyempää konekivääriä Dektarjev 39 +Gorjunuv 43. Aimo Lahden veli Aaro Lahti suunnitteli MG 42 patruuna vyön jolla voitiin ampua Suomalaista ampumatarvikkeita. Nämä Mikkelin varavääpelit eivät ymmärtäneet Suomalaisen teollisuuden rajallista osaamista, homma kusi. Suomalaisilla oli muutoin käytössä 7 eri kiväärin patruuna, Berdan unohtui 8. 😁😁😁

Anonyymi kirjoitti:

Menkää nyt hyvät keskustelijat kirjastoon, Suomalaiset sotilasaseet kertoo kaiken oleellisen. Neukuilla oli parikin kevyempää konekivääriä Dektarjev 39 Gorjunuv 43. Aimo Lahden veli Aaro Lahti suunnitteli MG 42 patruuna vyön jolla voitiin ampua Suomalaista ampumatarvikkeita. Nämä Mikkelin varavääpelit eivät ymmärtäneet Suomalaisen teollisuuden rajallista osaamista, homma kusi. Suomalaisilla oli muutoin käytössä 7 eri kiväärin patruuna, Berdan unohtui 8. 😁😁😁

Lue lisää

Ei pidä sortua nappulointiin.

Käytännössä Mg42 taktinen etu menetetään peitteisessä maastossa, missä aiheutuu pelkkää ammushävikkiä. Jokaisessa MG42:ssa oli Suomelle vähemmän ihanteellisesti kuuden miehen miehistö.

Anonyymi kirjoitti:

Menkää nyt hyvät keskustelijat kirjastoon, Suomalaiset sotilasaseet kertoo kaiken oleellisen. Neukuilla oli parikin kevyempää konekivääriä Dektarjev 39 Gorjunuv 43. Aimo Lahden veli Aaro Lahti suunnitteli MG 42 patruuna vyön jolla voitiin ampua Suomalaista ampumatarvikkeita. Nämä Mikkelin varavääpelit eivät ymmärtäneet Suomalaisen teollisuuden rajallista osaamista, homma kusi. Suomalaisilla oli muutoin käytössä 7 eri kiväärin patruuna, Berdan unohtui 8. 😁😁😁

Lue lisää

En jaksa mennä kirjastoon, mutta kertoisitko mitä olivat nuo 7 tai 8 eri "kiväärin patruuna", itse en keksi kuin 3.
Ilmavoimien, laivaston tai "kotijoukkojen" käyttämät patruunat eivät nyt oikein ole tämän keskustelun ytimessä.

Anonyymi kirjoitti:

En jaksa mennä kirjastoon, mutta kertoisitko mitä olivat nuo 7 tai 8 eri "kiväärin patruuna", itse en keksi kuin 3.
Ilmavoimien, laivaston tai "kotijoukkojen" käyttämät patruunat eivät nyt oikein ole tämän keskustelun ytimessä.

Lue lisää

Lueppa talvisodan historia, siellä kerrotaan mitä kaikkea aseistusta Suomi osti tai sai köyhäinapuna. Vaikkapa tämä Ranskalainen pikaakiväri M. 15 5000 kappaletta, kaliberi 8 mm Lebel. Ne jaettiin ennenmuuta tykistölle, mutta kesällä 41 niitä oli myös joillakin onnetomilla jalkaväkiyhtymillä. Hangon rintamalla oli kaliberin runsaus. 🙃🙃🙃

Anonyymi kirjoitti:

Lueppa talvisodan historia, siellä kerrotaan mitä kaikkea aseistusta Suomi osti tai sai köyhäinapuna. Vaikkapa tämä Ranskalainen pikaakiväri M. 15 5000 kappaletta, kaliberi 8 mm Lebel. Ne jaettiin ennenmuuta tykistölle, mutta kesällä 41 niitä oli myös joillakin onnetomilla jalkaväkiyhtymillä. Hangon rintamalla oli kaliberin runsaus. 🙃🙃🙃

Lue lisää

En edelleenkään jaksa mennä kirjastoon, sataa ja ukkostaa..
No, nyt tiedän sitten 4/8 niistä eri kiväärin patruunaa, joita Suomella oli käytössä sodissa, Kertoisitko mitä ne eri kaliberiset kiväärin patruunat olivat, ihan vaikka kaikki 8 kerralla, eikä yksitellen ?
Ja ei, en edelleenkään vaivaudu kirjastoon tämän asian takia...

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä sortua nappulointiin.

Käytännössä Mg42 taktinen etu menetetään peitteisessä maastossa, missä aiheutuu pelkkää ammushävikkiä. Jokaisessa MG42:ssa oli Suomelle vähemmän ihanteellisesti kuuden miehen miehistö.

Lue lisää

"Jokaisessa MG42:ssa oli Suomelle vähemmän ihanteellisesti kuuden miehen miehistö."

Oliko tuo nyt niin merkittävä ero? Maximissahan oli meillä 5 hengen miehistö, eli eroa vain 1 ukko.

Anonyymi kirjoitti:

En edelleenkään jaksa mennä kirjastoon, sataa ja ukkostaa..
No, nyt tiedän sitten 4/8 niistä eri kiväärin patruunaa, joita Suomella oli käytössä sodissa, Kertoisitko mitä ne eri kaliberiset kiväärin patruunat olivat, ihan vaikka kaikki 8 kerralla, eikä yksitellen ?
Ja ei, en edelleenkään vaivaudu kirjastoon tämän asian takia...

Lue lisää

6,5-55, 7,35-51, 76,2-53R,7,5-55MAS, 8mmLebel, 303, 8,2-57, ja se 44 Berdan . Kotijoukoilla oli vielä Arisaka 5,5-50. Suomen ja Neukujen patruunat eivät käyneet ristiin. Simonov 36, Tokarev 38-40 . D39 konekiääri evät tykäneet Suomi paukuista. Englanninkielinen Wikipedia kertoo kaiken. 😁😁😁

Anonyymi kirjoitti:

6,5-55, 7,35-51, 76,2-53R,7,5-55MAS, 8mmLebel, 303, 8,2-57, ja se 44 Berdan . Kotijoukoilla oli vielä Arisaka 5,5-50. Suomen ja Neukujen patruunat eivät käyneet ristiin. Simonov 36, Tokarev 38-40 . D39 konekiääri evät tykäneet Suomi paukuista. Englanninkielinen Wikipedia kertoo kaiken. 😁😁😁

Lue lisää

"Englanninkielinen Wikipedia kertoo kaiken"
No, niinpä kertoo kaiken juu..
Tämän ketjun aiheena MG-42 ja välillisesti 8x57 patruuna, kyseessä pitäisi olla taistelevan armeijan kk ja sen patruunat ja kyseessä Jatkosota.
Vähintään on ollut nuo kaliberit olemassa joillain "todella takakalinjoilla olevilla vartiokomppanioilla/huoltokomppanioilla, jne.", mutta taistelujoukoilla ei (divisioonien takana olevilla portailla on ollut mitä on, myös varikoilla ja varastoissa olevat torrakot, ne näkyvät kirjanpidossa, vaikkei niitä olisi joukoille jaettukaan. vaikkakin samaan taistelevaan divisioonaan tai armeijakuntaan kuuluivatkin).
Tuo maininta "Suomen ja Neukkujen patruunat eivät käyneet ristiin" on sitten jo ihan oma (loputonkin) keskustelunaiheensa.

Anonyymi kirjoitti:

En edelleenkään jaksa mennä kirjastoon, sataa ja ukkostaa..
No, nyt tiedän sitten 4/8 niistä eri kiväärin patruunaa, joita Suomella oli käytössä sodissa, Kertoisitko mitä ne eri kaliberiset kiväärin patruunat olivat, ihan vaikka kaikki 8 kerralla, eikä yksitellen ?
Ja ei, en edelleenkään vaivaudu kirjastoon tämän asian takia...

Lue lisää

Tämmöinen on nykypäivän urhea reserviläinen, pelkää sadetta ukkosta, mutta Ryssä vastaan kyllä. 🤪🤪🤪

Niin oli se Kalasikovikin ilman teoreettista koulutusta.

Eikä neukku-Stalin liioin halunnut plagioida MG-42:TA VAIKKA ASEELLA LAKAISTIIN KYMMENIÄ TUHANSIA PUNA-ARMEIJALAISIA KUN TEHTIIN IHMISAALTOHYÖKKÄYKSIÄ YLI AUKEIDEN!

NEUKKU-VENÄJÄN VÄKI ITSE RAAHASI MAXIMEITAAN KOKO SODAN AJAN!

Ei tosiaan tuntunut olevan kun sodan loppuun saakka suurin osa armeijaa naksutteli pulttilukkokiväärillä. Kyläseppä Lahti ei saanut suunniteltua edes automaattikivääriä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tosiaan tuntunut olevan kun sodan loppuun saakka suurin osa armeijaa naksutteli pulttilukkokiväärillä. Kyläseppä Lahti ei saanut suunniteltua edes automaattikivääriä.

Melko lahjaton ja alemmuudentuntoinen kaveri oli.

Sotaa käyvässä maassa menee muutoinkin resursseja ammustuotantoon, joten ei uutta kaliiperia kaivattu rinnalle!

Myös neukku raahasi Maximeja sodan loppuun saakka! SE TAAS EI Tiltua häiritse!

Anonyymi kirjoitti:

Sotaa käyvässä maassa menee muutoinkin resursseja ammustuotantoon, joten ei uutta kaliiperia kaivattu rinnalle!

Myös neukku raahasi Maximeja sodan loppuun saakka! SE TAAS EI Tiltua häiritse!

Lue lisää

Siellä oli raahaajia sata kertaa enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä oli raahaajia sata kertaa enemmän.

OOKKONÄÄPÖLJÄ?

SIELLÄ OLI MYÖS MAXIMEJA SATA KERTAA ENEMMÄN!

SUHTEESSA NEUKUT HÖLMÖILI SILLOIN SATA KERTAA ENEMMÄN!

Anonyymi kirjoitti:

OOKKONÄÄPÖLJÄ?

SIELLÄ OLI MYÖS MAXIMEJA SATA KERTAA ENEMMÄN!

SUHTEESSA NEUKUT HÖLMÖILI SILLOIN SATA KERTAA ENEMMÄN!

Ei siellä riittänyt edes kiväärejä jokaiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siellä riittänyt edes kiväärejä jokaiselle.

Juu , joutuivat tyytymään PPS 41 konepislaarin. 🤭🤭🤭

Tietenkin 7.62x53

"Laippakantainen 7.63x53 patruuna oli erityisen hankala konetuliaseelle. MG42:n muuttaminen tälle patruunamallille on ihan höpöjuttuja."

Ja sinäkö kuvittelet muuttavasi historiaa jälkikäteen horinoillasi?

Sellaisen prototyypin suomalaiset kuitenkin valmistivat, eikä se asia jankuttamalla muutu:

Siinä prototyyppi suomalaisesta MG-42 muunnoksesta, mikä käytti 7.62*54R patruunaa:

https://www.reddit.com/r/ForgottenWeapons/comments/12ej1u3/prototype_of_a_finnish_mg_42_converted_to_use_the/

Kyllä tähänkiin asiaan ovat loistavat NL asesuuniteliat kehittäneet ratkaisun, PPKM. 🤪🤪🤪

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tähänkiin asiaan ovat loistavat NL asesuuniteliat kehittäneet ratkaisun, PPKM. 🤪🤪🤪

Itse olen ampunut raskaalla versiolla, niihin on Suomessa vaihdettu länsimaista tekoa olevat tähtäimet, mutta venäläiset putket ovat kyllä loistavia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tähänkiin asiaan ovat loistavat NL asesuuniteliat kehittäneet ratkaisun, PPKM. 🤪🤪🤪

Eli patruunan ILMAN laippakantaa! Siitähän tässä on kyse!

Anonyymi kirjoitti:

Eli patruunan ILMAN laippakantaa! Siitähän tässä on kyse!

Eli ”kehittelivät” saman mitä muualla oli käytetty jo kymmeniä vuosia! Olivatpa ”loistavia”🤡🤡😅😂👏

Anonyymi kirjoitti:

Eli patruunan ILMAN laippakantaa! Siitähän tässä on kyse!

No eihän ole!

https://en.m.wikipedia.org/wiki/PK_machine_gun

Mitähän jos et sekaantuisi asioihin, joista et mitään ymmärrä?

Tiedätekö lapset, Suomessa valmistettiin tämän Browning 19 konekiväärin 50 kaliberista isoveljeä. Mihinkään tarkoitukseen, hävittäjiin. 🤭🤭🤭

Ja ennen kaikkea: eri patruunakoko!

Ei Puna-armeija liioin luopunut raahaamasta Maxin konekiväärejään!

Anonyymi kirjoitti:

Ja ennen kaikkea: eri patruunakoko!

Ei Puna-armeija liioin luopunut raahaamasta Maxin konekiväärejään!

Mitähän v..tua sinä jankutat asiasta, mistä et mitään ymmärrä etkä tiedä?

Siinä prototyyppi suomalaisesta MG-42 muunnoksesta, mikä käytti 7.62*54R patruunaa:

https://www.reddit.com/r/ForgottenWeapons/comments/12ej1u3/prototype_of_a_finnish_mg_42_converted_to_use_the/

Eli mitään uutta patruunaa ei ollut tarkoitus ottaa käyttöön!

Onko varmasti näin. Välirauhan aikana Suomalaiset patruunatehtaat valmistivat Svedupelleile satoja miljoonia 6,5-55 patruunoita. 😡😡😡