Miksi esimerkiksi mopo ja moottorivene kallistuvat mutkan suuntaan, mutta vaikkapa auto päinvastaiseen suuntaan? Eikö fysiikan lakien pitäisi olla kaikille samat?
Eri kulkuneuvojen kallistumiset mutkissa
Anonyymi
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mieti edes vähän, juuri siksi ne kallistuvat eri suuntaan koska fysiikan lait ovat kaikille samat. Aloita siis miettimällä mikä ero noissa ajonevoissa on toisiinsa nähden :-D
Miten kuljettaja vaikuttaa auton kallistukseen mutkassa?
Miten kuljettaja vaikuttaa kaksipyöräisen kallistukseen mutkassa?
Kyllä se mopokin kallistuisi samoin kuten auto, jos kuljettaja ei onnistu kallistamaan toiseen suuntaan.
Mites moottorivene? Siinähän on sama vaikka kippari seisoisi päällään veneessä. Aina kallistuu samalla tavalla käännöksen suuntaan.
Tarkoitat varmaan perämoottorivenettä? Siinä potkuri on selvästi painopistelinjan alapuolella, eli potkuri puskee käännöksessä ulkosivua ylös. Uppoumavene, kuten kalastajamallinen, kallistuu yleensä jyrkässä käännöksessä ulospäin.
Hakukoneisto
Ruotsinlaivatkin kallistuvat saariston mutkissa samalla tavalla kuin auto. Junissa pitää olla Pendolino-tekniikkaa, jos halutaan ettei ravintolavaunussa oluttuoppi lennä ulkokaarteen ikkunasta pihalle.
Jos rakentaisi sellaisen erikois venemopon ja -radan, jossa osa mopon massasta olisi renkaiden kosketuspinnan alapuolella 'ojakaivannossa'. Tarkka ajettava olisi, ettei pyörä lipsahda siihen ojaan ;)
Katamaraanirunkoinen moottorivene kallistuu kaarteissa kuten auto, ja v-pohjainen yksirunkoinen perämoottorivene taas kallistuu päinvastoin sisäkurvin puolelle.
Juuri näin. V pohjassa veneen kulkeminen hieman luisussa nostaa veden painetta etenevään laitaan ja pohjaan jolloin laita nousee ylemmäksi, sama vaikka olisi hydrokopteri eli potkuri linjan yläpuolella, ellei nyt sikana pienellä nopeudella kääntäisi samalla tehot maksimissa.
T. Airfoiljokaeikirj.
Moottoripyörä ei itsestään kallistu siihen suuntaan, vaan ohjaaja kallistaa sitä siihen suuntaan ohjatakseen.
Kallistuksen jälkeen / aikana kun ohjaustankoa hieman käännetään kallistuksensuuntaan, tämä oikaisee kallistuksen ja samalla tuli suuntaa muutettua.
Mutta yritäppä vain kääntää ohjaustankia kallistamatta yhtään, käy kuten autossa, mutta kaksipyöräisellä pystyssä pysyminen ko. tilanteessa menisi hyvin haastavaksi.
Voimat ovat ihan samaan suuntaan kuin autossakin. Autossa vain ei tarvitse tasapainoilla pystyssä pysymisen kanssa.
Moottoripyörä kallistuu vasemmalle sitä pikaisemmin mitä enemmän ohjaustankoa kääntää oikealle, ja nousee pystyyn vasemman puolen kallistuksesta sitä pikaisemmin mitä enemmän ohjaustankoa kääntää vasemmalle. Käytettävät ohjausliikkeet ovat tietenkin hyvin vähäisiä ja huomaamattomia mutta niillä on suuri vaikutus.
Hitaammissa vauhdeissa missä hyrräefekti ei ole vielä merkittävää, asia on juuri noin, paitsi että itse olen aina kyllä tehnyt fillarillakin vastaohjaukset ihan tietoisesti, enkä tiedostamatta, enkä suinkaan aina ole käyttänyt myöskään vähäistä liikettä, vaan yli 10 asteen ohjaustangon kääntöä vastaohjaukseen.
Kun hyrräefekti on merkittävää suuruusluokkaa, ei ohjausliikettä (ohjaustangon pyörimisliike ohjausakselin ympäri) kallistamiseen enää juurikaan tarvita, vaan pelkkä momentti oikeaan suuntaan riittää aikaansaamaan kallistumisen.
Silloinhan kuskin ohjausakseliin kohdistaman voiman momentti muuttaa pyörivien pyörien liikemääränmomenttia, mikä johtaa pyörien ja samalla koko kaksipyöräisen kallistumiseen kuskeineen. Tämä edellyttää takapyörän osalta, että etupyörä tuottaa sivuvoimaa kaarrekeskipisteen suuntaan. Eli juuri päinvastoin kuin vastaohjauksessa. Kokonaisuus onkin silloin jo aika yllättävän mutkikas, jos tilannetta lähestyy laskemalla fysiikan mukaisesti, eikä tyydy vain ajamaan sitä moottoripyörää reflekseillä. Laskemista ei tietenkään kannata yrittää suorittaa ajaessaan.