Odotan puolimutkateistiltä lisää tutkimustuloksia

Mikä laji on kuollut sukupuuttoon perimään kasautuneitten haitallisten virheitten takia?

RepeRuutikallo kirjoitti:

Mikä laji on kuollut sukupuuttoon perimään kasautuneitten haitallisten virheitten takia?

Hakusanat: genetic meltdown extinction, genetic erosion, loss of genetic diversity, loss of genetic variation, inbreeding depression

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Hakusanat: genetic meltdown extinction, genetic erosion, loss of genetic diversity, loss of genetic variation, inbreeding depression

Lisää hakusanoja: mutational load, genetic load

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Lisää hakusanoja: mutational load, genetic load

Mitäpä jos vastaisit yksinkertaiseen kysymykseen.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Mitäpä jos vastaisit yksinkertaiseen kysymykseen.

Ei jeesuksenmorsian kykene vastaamaan yksinkertaiseenkaan kysymykseen rehdisti. Menee usko.

"eliöissä tapahtuva muutos perustuu mekanismeihin, eikä satunnaisiin mutaatioihin."

Ai mihin mekanismien? Tarkoitit varmaan evoluution mekanismeihin?

Ja kyllä satunnaiset mutaatiot kuuluvat evoluution mekanismeihin.

Ja jos olisit lukenut ja vieläpä ymmärtänyt puolimutkateistin avauksen tutkimuksen julkaisun niin tietäisit että tutkijat selvittivät ne mutaatiot jotka olivat osallisia uusien geenien syntyyn tutkituissa riisikasveissa

Taisi mennä ROTilla maaninen epätoivon vaihe päälle puolimutkateistin avauksen vuoksi.

https://www.rt.com/news/175844-human-genome-junk-dna/

Ja vielä 2017 julkaistiin tutkimuksia, joiden mukaan 75% ihmisen genomista on roskaa.

Nykytutkimuksen mukaan ei ole roska-dna:ta, koska DNA on passiivista, mutta dynaamista informaatiota.

Tämäkin asia on käyty läpi varmaan kymmeniä kertoja tässä ryhmässä, mutta kekek-kekek kyselee aina vaan samoja asioita. Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

https://www.rt.com/news/175844-human-genome-junk-dna/

Ja vielä 2017 julkaistiin tutkimuksia, joiden mukaan 75% ihmisen genomista on roskaa.

Nykytutkimuksen mukaan ei ole roska-dna:ta, koska DNA on passiivista, mutta dynaamista informaatiota.

Tämäkin asia on käyty läpi varmaan kymmeniä kertoja tässä ryhmässä, mutta kekek-kekek kyselee aina vaan samoja asioita. Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia?

Lue lisää

https://www.researchgate.net/publication/269187480_Non-coding_RNAs_Biological_functions_and_applications?fbclid=IwAR2RYi1Zw99F_-87r8sj0Q3z1FqHJQ19dCBHZUwDbSx2jaV4GPsBLO4ThRY

Nykytutkimuksen mukaan koko genomille löytyy toiminnallisia tehtäviä. Tämä havainto yksinään kumoaa evoluutioteorian, koska mutaatiokuorma on tunnettu tosiasia ja fakta. Tutkijat myöntävät, että ilman roska-dna:ta evoluutiosta tulee tuhoisa prosessi.

Havainnot vahvistavat tämän tosiasian. Ja Raamattu.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

https://www.rt.com/news/175844-human-genome-junk-dna/

Ja vielä 2017 julkaistiin tutkimuksia, joiden mukaan 75% ihmisen genomista on roskaa.

Nykytutkimuksen mukaan ei ole roska-dna:ta, koska DNA on passiivista, mutta dynaamista informaatiota.

Tämäkin asia on käyty läpi varmaan kymmeniä kertoja tässä ryhmässä, mutta kekek-kekek kyselee aina vaan samoja asioita. Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia?

Lue lisää

Ei se ole mikään teoria, jos tutkimustulos on se, ettei niin ja niin suurelle osalle ole ainakaan toistaiseksi ole löydetty toiminnalisia funktioita ja niin edelleen.

Se on vain tutkimustulos. Sinä se tässä väärin tulkitset asioita, ja ymmärrät väitteeksi sen mikä ei ole väite.

kekek-kekek kirjoitti:

Ei se ole mikään teoria, jos tutkimustulos on se, ettei niin ja niin suurelle osalle ole ainakaan toistaiseksi ole löydetty toiminnalisia funktioita ja niin edelleen.

Se on vain tutkimustulos. Sinä se tässä väärin tulkitset asioita, ja ymmärrät väitteeksi sen mikä ei ole väite.

Lue lisää

Höpöhöpö. Termiä 'junk-dna theory' on käytetty jopa tieteellisissä tutkimuksissa jo vuosikymmeniä.

hakusanat: junk-dna theory

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

https://www.researchgate.net/publication/269187480_Non-coding_RNAs_Biological_functions_and_applications?fbclid=IwAR2RYi1Zw99F_-87r8sj0Q3z1FqHJQ19dCBHZUwDbSx2jaV4GPsBLO4ThRY

Nykytutkimuksen mukaan koko genomille löytyy toiminnallisia tehtäviä. Tämä havainto yksinään kumoaa evoluutioteorian, koska mutaatiokuorma on tunnettu tosiasia ja fakta. Tutkijat myöntävät, että ilman roska-dna:ta evoluutiosta tulee tuhoisa prosessi.

Havainnot vahvistavat tämän tosiasian. Ja Raamattu.

Lue lisää

3,5 mrd v. elämän historiaa osoittaa sinun olevan väärässä.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

https://www.rt.com/news/175844-human-genome-junk-dna/

Ja vielä 2017 julkaistiin tutkimuksia, joiden mukaan 75% ihmisen genomista on roskaa.

Nykytutkimuksen mukaan ei ole roska-dna:ta, koska DNA on passiivista, mutta dynaamista informaatiota.

Tämäkin asia on käyty läpi varmaan kymmeniä kertoja tässä ryhmässä, mutta kekek-kekek kyselee aina vaan samoja asioita. Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia?

Lue lisää

>>Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia? <<

Kysyy henkilö jonka mielestä vuoret on mutakakkuja.

Kuten jo tiedämme, ihmisen genomissa on vain noin 19'000 proteiinien koodaamiseen käytettävää DNA-jaksoa, mikä on vähemmän kuin yhdellä pienimmistä monisoluisista eliöistä, sukkulamadolla (C. Elegans, koko n. 1 mm). Erilaisia proteiineja kehossamme on tuoreimpien tutkimusten mukaan jopa n. kuusi miljoonaa. Onko DNA:ssa alueita, jotka säätelevät sitä, miten solu lukee proteiinien koodaamiseen käytettäviä jaksoja?

ENCODE -projekti v. 2008-2102 kartoitti järjestelmällisesti koko ihmisen genomin liittyen transkriptioon, transkriptiotekijöiden yhteyteen, kromatiinin rakenteeseen ja histonien modifikaatioihin. Projekti löysi 80,4%:lle genomistamme biokemialliseen aktiivisuuteen viittavaa toiminnallisuutta nimenomaan proteiinien koodaamiseen käytettävien jaksojen ulkopuolella.

Vaikka näinkin suurelle osalle DNA:ta löydettiin toiminnallisuutta, eivät johtavat evoluutiobiologit suostuneet uskomaan, että kyseinen osa olisi hyödyllistä. Mm. PZ Myers useissa kirjoituksissaan väheksyy ENCODE-projektin tuloksia.

Myöhempi tutkimus on havainnut, miten solu käyttää koodaamatonta aluetta moniin eri tarkoituksiin:

1. Dr John Stamatoyannopoulos Washingtonin yliopistosta toteaa, että Encode paljasti genomissamme olevan 40 miljoonaa erilaista kytkintä (epigeneettisiä kytkimiä), jotka säätelevät ja kontrolloivat näitä geenejä (proteiineja koodaavat jaksot). Tutkijoiden mukaan tuo ENCODEN löytämä alue on eräänlainen käyttöjärjestelmä. Se on siis selkeästi sekä hyödyllistä että toiminnallista, eikä missään tapauksessa mitään roskaa tai tilkettä.

2. ENCODE -projekti jätti selvittämättä, mihin solu käyttää ns. STR (Short Tandem Repeat) jaksoja. Kyse on lyhyistä toistuvista DNA-jaksoista, jotka näyttävät pikemmin kirjoitusvirheiltä tai kohinalta. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että STR-jaksot ovat erittäin tärkeitä säätelyelementtejä genomissamme ja vaikuttavat n. 10-15 prosenttisesti ihmisten välisiin eroavaisuuksiin (niiden metylaatiotasot).

3. Siirtyvät elementit (transposable elements LINEs, SINEs, ERVs ja DNA-transposonit) on kaikki todettu erittäin tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Niillä on useita eri tehtäviä. Solu rakentaa niistä tyypillisesti koodaamattomia RNA molekyylejä, kuten lncRNA-, microRNA-, siRNA- ja piRNA-molekyylejä.

4. Heterokromatiini on kromosomissa olevaa tiukaksi pakattua DNA:ta. Vasta äskettäin on alkanut selvitä, että solun mekanismit rekrytoivat 'ambulansseja' eli kaksijalkaisia myosiini-moottoriproteiineja kuljettamaan heterokromatiinissa olevia vaurioituneita DNA jaksoja korjattaviksi tumahuokoskompleksin äärelle. Solu siis yrittää korjata myös virheellistä, varastoitua DNA:ta.

Johtopäätelmä: Solu kykenee muokkaamaan DNA:ta monin eri tavoin joko yhdistelemällä jaksoja tai korjaamalla jo vaurioituneita jaksoja. DNA on solulle passiivista tietovarantoa, jota se käyttää rakentaakseen toiminnallisia RNA-molekyylejä. DNA:n passiivisesta luonteesta johtuen solussa ei ole mitään turhaa tai tilkitsevää DNA:ta, vaan kaikki on hyödyllistä. Kyse on tietovarastosta, poolista, josta solu etsii käyttötarkoitukseen soveltuvia jaksoja useiden ohjausmekanismien avulla.

Mutaatiokuorma on niin suurta, että solu ei kykene kaikkia virheitä korjaamaan. Epigeneettisten mekanismien häiriöt ja heikentynyt toimintakyky johtavat siihen, että solu ei kykene ryhmittelemään vaurioitunutta DNA:ta kromosomien päihin telomeereihin. Kromosomit yhdistyvät ja niiden kokonaismäärä laskee.

https://dornsife.usc.edu/news/stories/2830/cells-send-damaged-junk-dna-to-the-emergency-room-for-repair/

kekek-kekek kirjoitti:

>>Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia? <<

Kysyy henkilö jonka mielestä vuoret on mutakakkuja.

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

kekek-kekek kirjoitti:

3,5 mrd v. elämän historiaa osoittaa sinun olevan väärässä.

Kun vatipäältä loppuvat tieteelliset argumentit, alkaa satujen kertominen.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kuten jo tiedämme, ihmisen genomissa on vain noin 19'000 proteiinien koodaamiseen käytettävää DNA-jaksoa, mikä on vähemmän kuin yhdellä pienimmistä monisoluisista eliöistä, sukkulamadolla (C. Elegans, koko n. 1 mm). Erilaisia proteiineja kehossamme on tuoreimpien tutkimusten mukaan jopa n. kuusi miljoonaa. Onko DNA:ssa alueita, jotka säätelevät sitä, miten solu lukee proteiinien koodaamiseen käytettäviä jaksoja?

ENCODE -projekti v. 2008-2102 kartoitti järjestelmällisesti koko ihmisen genomin liittyen transkriptioon, transkriptiotekijöiden yhteyteen, kromatiinin rakenteeseen ja histonien modifikaatioihin. Projekti löysi 80,4%:lle genomistamme biokemialliseen aktiivisuuteen viittavaa toiminnallisuutta nimenomaan proteiinien koodaamiseen käytettävien jaksojen ulkopuolella.

Vaikka näinkin suurelle osalle DNA:ta löydettiin toiminnallisuutta, eivät johtavat evoluutiobiologit suostuneet uskomaan, että kyseinen osa olisi hyödyllistä. Mm. PZ Myers useissa kirjoituksissaan väheksyy ENCODE-projektin tuloksia.

Myöhempi tutkimus on havainnut, miten solu käyttää koodaamatonta aluetta moniin eri tarkoituksiin:

1. Dr John Stamatoyannopoulos Washingtonin yliopistosta toteaa, että Encode paljasti genomissamme olevan 40 miljoonaa erilaista kytkintä (epigeneettisiä kytkimiä), jotka säätelevät ja kontrolloivat näitä geenejä (proteiineja koodaavat jaksot). Tutkijoiden mukaan tuo ENCODEN löytämä alue on eräänlainen käyttöjärjestelmä. Se on siis selkeästi sekä hyödyllistä että toiminnallista, eikä missään tapauksessa mitään roskaa tai tilkettä.

2. ENCODE -projekti jätti selvittämättä, mihin solu käyttää ns. STR (Short Tandem Repeat) jaksoja. Kyse on lyhyistä toistuvista DNA-jaksoista, jotka näyttävät pikemmin kirjoitusvirheiltä tai kohinalta. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että STR-jaksot ovat erittäin tärkeitä säätelyelementtejä genomissamme ja vaikuttavat n. 10-15 prosenttisesti ihmisten välisiin eroavaisuuksiin (niiden metylaatiotasot).

3. Siirtyvät elementit (transposable elements LINEs, SINEs, ERVs ja DNA-transposonit) on kaikki todettu erittäin tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Niillä on useita eri tehtäviä. Solu rakentaa niistä tyypillisesti koodaamattomia RNA molekyylejä, kuten lncRNA-, microRNA-, siRNA- ja piRNA-molekyylejä.

4. Heterokromatiini on kromosomissa olevaa tiukaksi pakattua DNA:ta. Vasta äskettäin on alkanut selvitä, että solun mekanismit rekrytoivat 'ambulansseja' eli kaksijalkaisia myosiini-moottoriproteiineja kuljettamaan heterokromatiinissa olevia vaurioituneita DNA jaksoja korjattaviksi tumahuokoskompleksin äärelle. Solu siis yrittää korjata myös virheellistä, varastoitua DNA:ta.

Johtopäätelmä: Solu kykenee muokkaamaan DNA:ta monin eri tavoin joko yhdistelemällä jaksoja tai korjaamalla jo vaurioituneita jaksoja. DNA on solulle passiivista tietovarantoa, jota se käyttää rakentaakseen toiminnallisia RNA-molekyylejä. DNA:n passiivisesta luonteesta johtuen solussa ei ole mitään turhaa tai tilkitsevää DNA:ta, vaan kaikki on hyödyllistä. Kyse on tietovarastosta, poolista, josta solu etsii käyttötarkoitukseen soveltuvia jaksoja useiden ohjausmekanismien avulla.

Mutaatiokuorma on niin suurta, että solu ei kykene kaikkia virheitä korjaamaan. Epigeneettisten mekanismien häiriöt ja heikentynyt toimintakyky johtavat siihen, että solu ei kykene ryhmittelemään vaurioitunutta DNA:ta kromosomien päihin telomeereihin. Kromosomit yhdistyvät ja niiden kokonaismäärä laskee.

https://dornsife.usc.edu/news/stories/2830/cells-send-damaged-junk-dna-to-the-emergency-room-for-repair/

Lue lisää

Miten runsaasti teidän suvussanne kromosomimäärä on viime aikoina laskenut? Onko tullut mitattua?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kun vatipäältä loppuvat tieteelliset argumentit, alkaa satujen kertominen.

Onko vuoret mutakakkuja?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

Lue lisää

>>Luonto todistaa vedenpaisumuksesta. <<

Tiedettä kerrakseen!

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

https://www.rt.com/news/175844-human-genome-junk-dna/

Ja vielä 2017 julkaistiin tutkimuksia, joiden mukaan 75% ihmisen genomista on roskaa.

Nykytutkimuksen mukaan ei ole roska-dna:ta, koska DNA on passiivista, mutta dynaamista informaatiota.

Tämäkin asia on käyty läpi varmaan kymmeniä kertoja tässä ryhmässä, mutta kekek-kekek kyselee aina vaan samoja asioita. Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia?

Lue lisää

Tiedätkö mitä se tarkoittaa, että tiede etenee? ;)

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

https://www.researchgate.net/publication/269187480_Non-coding_RNAs_Biological_functions_and_applications?fbclid=IwAR2RYi1Zw99F_-87r8sj0Q3z1FqHJQ19dCBHZUwDbSx2jaV4GPsBLO4ThRY

Nykytutkimuksen mukaan koko genomille löytyy toiminnallisia tehtäviä. Tämä havainto yksinään kumoaa evoluutioteorian, koska mutaatiokuorma on tunnettu tosiasia ja fakta. Tutkijat myöntävät, että ilman roska-dna:ta evoluutiosta tulee tuhoisa prosessi.

Havainnot vahvistavat tämän tosiasian. Ja Raamattu.

Lue lisää

Missä tämä tutkimus on kumottu?
"Tilke-DNA:n olemassaoloa on kyseenalaistettu ja kriittisimmät ovat jopa pitäneet sitä ainoastaan tuntemattomina geeneinä ja niiden toimintaa ohjaavina osina. Tilke-DNA:n olemassaolo todistettiin kokeellisesti vuonna 2004, kun U.S. Department of Energy Joint Genome Institute (JGI) yhteistyössä Lawrence Berkeley National Laboratoryn kanssa poistivat hiiren perimästä miljoonia emäspareja, ilman että mitään vaikutuksia ilmeni."

Entä missä tutkimuksessa on todettu, että koko DNA:lle löytyy toiminnallinen funktio?
Varsin tuoreessa kirjassaan virustutkija Jalasvuori kertoo genomissamme olevan n. 8 % muinaistenretrovirusten pätkiä. Niilä ei ole vastustsukyvyn kanssa mitään tekemistä, kuten sinä olet väittänyt, vaan ne ovat miljoonia vuosia vanhoja virusten jäänteitä.

Juttusi ei tule yhtään "tieteellisemmäski", vaikka kuinka spämmäät uusia aloituksia.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kuten jo tiedämme, ihmisen genomissa on vain noin 19'000 proteiinien koodaamiseen käytettävää DNA-jaksoa, mikä on vähemmän kuin yhdellä pienimmistä monisoluisista eliöistä, sukkulamadolla (C. Elegans, koko n. 1 mm). Erilaisia proteiineja kehossamme on tuoreimpien tutkimusten mukaan jopa n. kuusi miljoonaa. Onko DNA:ssa alueita, jotka säätelevät sitä, miten solu lukee proteiinien koodaamiseen käytettäviä jaksoja?

ENCODE -projekti v. 2008-2102 kartoitti järjestelmällisesti koko ihmisen genomin liittyen transkriptioon, transkriptiotekijöiden yhteyteen, kromatiinin rakenteeseen ja histonien modifikaatioihin. Projekti löysi 80,4%:lle genomistamme biokemialliseen aktiivisuuteen viittavaa toiminnallisuutta nimenomaan proteiinien koodaamiseen käytettävien jaksojen ulkopuolella.

Vaikka näinkin suurelle osalle DNA:ta löydettiin toiminnallisuutta, eivät johtavat evoluutiobiologit suostuneet uskomaan, että kyseinen osa olisi hyödyllistä. Mm. PZ Myers useissa kirjoituksissaan väheksyy ENCODE-projektin tuloksia.

Myöhempi tutkimus on havainnut, miten solu käyttää koodaamatonta aluetta moniin eri tarkoituksiin:

1. Dr John Stamatoyannopoulos Washingtonin yliopistosta toteaa, että Encode paljasti genomissamme olevan 40 miljoonaa erilaista kytkintä (epigeneettisiä kytkimiä), jotka säätelevät ja kontrolloivat näitä geenejä (proteiineja koodaavat jaksot). Tutkijoiden mukaan tuo ENCODEN löytämä alue on eräänlainen käyttöjärjestelmä. Se on siis selkeästi sekä hyödyllistä että toiminnallista, eikä missään tapauksessa mitään roskaa tai tilkettä.

2. ENCODE -projekti jätti selvittämättä, mihin solu käyttää ns. STR (Short Tandem Repeat) jaksoja. Kyse on lyhyistä toistuvista DNA-jaksoista, jotka näyttävät pikemmin kirjoitusvirheiltä tai kohinalta. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että STR-jaksot ovat erittäin tärkeitä säätelyelementtejä genomissamme ja vaikuttavat n. 10-15 prosenttisesti ihmisten välisiin eroavaisuuksiin (niiden metylaatiotasot).

3. Siirtyvät elementit (transposable elements LINEs, SINEs, ERVs ja DNA-transposonit) on kaikki todettu erittäin tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Niillä on useita eri tehtäviä. Solu rakentaa niistä tyypillisesti koodaamattomia RNA molekyylejä, kuten lncRNA-, microRNA-, siRNA- ja piRNA-molekyylejä.

4. Heterokromatiini on kromosomissa olevaa tiukaksi pakattua DNA:ta. Vasta äskettäin on alkanut selvitä, että solun mekanismit rekrytoivat 'ambulansseja' eli kaksijalkaisia myosiini-moottoriproteiineja kuljettamaan heterokromatiinissa olevia vaurioituneita DNA jaksoja korjattaviksi tumahuokoskompleksin äärelle. Solu siis yrittää korjata myös virheellistä, varastoitua DNA:ta.

Johtopäätelmä: Solu kykenee muokkaamaan DNA:ta monin eri tavoin joko yhdistelemällä jaksoja tai korjaamalla jo vaurioituneita jaksoja. DNA on solulle passiivista tietovarantoa, jota se käyttää rakentaakseen toiminnallisia RNA-molekyylejä. DNA:n passiivisesta luonteesta johtuen solussa ei ole mitään turhaa tai tilkitsevää DNA:ta, vaan kaikki on hyödyllistä. Kyse on tietovarastosta, poolista, josta solu etsii käyttötarkoitukseen soveltuvia jaksoja useiden ohjausmekanismien avulla.

Mutaatiokuorma on niin suurta, että solu ei kykene kaikkia virheitä korjaamaan. Epigeneettisten mekanismien häiriöt ja heikentynyt toimintakyky johtavat siihen, että solu ei kykene ryhmittelemään vaurioitunutta DNA:ta kromosomien päihin telomeereihin. Kromosomit yhdistyvät ja niiden kokonaismäärä laskee.

https://dornsife.usc.edu/news/stories/2830/cells-send-damaged-junk-dna-to-the-emergency-room-for-repair/

Lue lisää

Mutaatiokuorma rasittaa vanhenevaa yksilöä, ei elinvoimaista populaatiota.

kekek-kekek kirjoitti:

Miten runsaasti teidän suvussanne kromosomimäärä on viime aikoina laskenut? Onko tullut mitattua?

Mitä ihmettä tarkoitat?
Ihmisen kromosomit. Ihmisellä on 23 paria kromosomeja, joista 22 on ns. somaattisia kromosomeja eli autosomeja. Mistä löytyy sukuja, joissa määrä olisi laskenut.

Muistatko hupaisan juttusi ketuista ja kromosomeista, jonka tarjosit jopa useita kertoja. Sopiva pari valitsemalla elinikä ja kromosomien määrä korreloivat. Mutta kun kaikki alalajit laittoi yhteen koordinaatistoon, mitää korrelaatiota eliniän ja kromosomimäärän välillä ei löytynyt. Lisäksi kaikkein rappeutunein eli punakettu oli laajimmalle levinnyt ja elinvoimaisin populaatio ketuista. Ei viittää sukupuuttoon johtavaan rappeutumiseen.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Kun vatipäältä loppuvat tieteelliset argumentit, alkaa satujen kertominen.

Näinhän se on. Et ole kyennyt esittämään ainoallekaan väittellesi tieteellistä tutkimusta, jossa olisi tultu esittämääsi johtopäätöksen. Asiaa on kyselty sinulta kymmeniä kertoja. Linkität tieteellisen tutkimuksen ja alat kertoa sen pohjalta satuja, joihin tutkimus ei anna mitään tukea.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

https://www.researchgate.net/publication/269187480_Non-coding_RNAs_Biological_functions_and_applications?fbclid=IwAR2RYi1Zw99F_-87r8sj0Q3z1FqHJQ19dCBHZUwDbSx2jaV4GPsBLO4ThRY

Nykytutkimuksen mukaan koko genomille löytyy toiminnallisia tehtäviä. Tämä havainto yksinään kumoaa evoluutioteorian, koska mutaatiokuorma on tunnettu tosiasia ja fakta. Tutkijat myöntävät, että ilman roska-dna:ta evoluutiosta tulee tuhoisa prosessi.

Havainnot vahvistavat tämän tosiasian. Ja Raamattu.

Lue lisää

Mikä Raamattu kohta?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

Lue lisää

Väitätkö että graniitti ja gneissi ovat 4500 vuotta vanhoja kivilajeja ja syntyneet vedenpaisumuksessa?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

Lue lisää

Tuskin tiesitkään, etteivät sen aremmin graniitti kuin gneissikään kulu sateessa kovinkaan nopeasti.
WIKI : "Graniitti on rakeinen syväkivilaji, joka kuuluu magmakiviin. Se koostuu kvartsista, kiilteestä, maasälvästä ja joskus myös sarvivälkkeestä, ja sen väri vaihtelee maasälvän mukaan tumman punaruskeasta vaaleanharmaaseen. Graniitti on ominaisuuksiltaan kovaa ja kestävää.
Suomen graniiteista suuri osa on 1 800–1 900 miljoonaa vuotta vanhoja varsinkin maan pohjoisosissa. Etelässä ne ovat hieman myöhemmin jähmettyneitä. Rapakivigraniittien ikä on noin 1 650 miljoonaa vuotta"

Raamatun vedenpaisumukselle ei ole ainuttakaan luonnontieteellistä todistetta. Päin vastoin. Useat luonnontieteen osa-alueet osoittavat 4500 vuotta sitten tapahtuneen maailmanlaajuisen tulvan mahdottomaksi.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

Lue lisää

Gneissi voi syntyä sedimenttikivistä, muttei missään vesipatjan alla, vaan tarvitsee jyrymmät olosuhteet.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

Lue lisää

"Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla."

Graniitti kylläkin kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin eli magmakivilajeihin, jotka syntyvät hitaasti jäähtyvissä magmapesäkkeissä syvällä maan kuoressa.

Gneissi taas vaatii korkean lämpötilan ja paineen syntyäkseen.

Ja sinähän spedetieteilijä väititkin vuorten olevan suurimmaksi osaksi kuivunutta ja jäätynyttä mutaa.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

Lue lisää

Kyllä tuo on tiedossa. Myös se, ettei tuollainen tapahdu vuodessa, vaan vuosimiljoonissa. Ja tarvittava paine ja lämpötila vaativat paljon enemmän kuin liejukerroksen merenpohjalla.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuo on tiedossa. Myös se, ettei tuollainen tapahdu vuodessa, vaan vuosimiljoonissa. Ja tarvittava paine ja lämpötila vaativat paljon enemmän kuin liejukerroksen merenpohjalla.

Lue lisää

ROT ei taaskaan muistanut laittaa linkkiä siihen viimeisimpään tutkimukseen. Minä tohdin epäillä asiaa niin kauan kuin tutkimusta ei ole saatavilla.

agnoskepo kirjoitti:

Mitä ihmettä tarkoitat?
Ihmisen kromosomit. Ihmisellä on 23 paria kromosomeja, joista 22 on ns. somaattisia kromosomeja eli autosomeja. Mistä löytyy sukuja, joissa määrä olisi laskenut.

Muistatko hupaisan juttusi ketuista ja kromosomeista, jonka tarjosit jopa useita kertoja. Sopiva pari valitsemalla elinikä ja kromosomien määrä korreloivat. Mutta kun kaikki alalajit laittoi yhteen koordinaatistoon, mitää korrelaatiota eliniän ja kromosomimäärän välillä ei löytynyt. Lisäksi kaikkein rappeutunein eli punakettu oli laajimmalle levinnyt ja elinvoimaisin populaatio ketuista. Ei viittää sukupuuttoon johtavaan rappeutumiseen.

Lue lisää

"Muistatko hupaisan juttusi ketuista ja kromosomeista, jonka tarjosit jopa useita kertoja. Sopiva pari valitsemalla elinikä ja kromosomien määrä korreloivat. Mutta kun ..."

Nuo ROT:in pseudotieteelliset höperöinnit olivat todella noloja hänen kannaltaan. Myös tunnettu kreationisti T. Aalto esitti samoja höperöintejä englanninkielisillä foorumeilla ja sai nolosti pataansa hänkin. Mistä lie Aalto nuo uskonnollis-pseudotieteelliset typeröinnit plagioinut.

kekek-kekek kirjoitti:

>>Onko oppimiskyvyssäsi ongelmia? <<

Kysyy henkilö jonka mielestä vuoret on mutakakkuja.

Gotthardin tunnelissa Sveitsissä vallitsee 30 asteen helle kesät talvet ja tämä aiheutti huomattavia teknisiä ongelmia kun rata sähköistettiin, jos Georg Schwachin rautatiehistoriakirjasta oikein muistan. Jäätynyttä mutaa totta tosiaan...

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla. Luonto todistaa vedenpaisumuksesta.

Lue lisää

"Tuskin tiesit sitäkään, että jopa graniitti ja gneissi ovat viimeisimmäm tutkimuksen mukaan syntyneet hiekasta ja savesta kovan paineen alla."

Minkä tutkimuksen? Tosin ethän sinä ole ennenkään viittaillut tutkimuksiin oikein, vaan olet vedellyt omia johtopäätöksiäsi niitä vastoin, joten sikäli on turhaa kai kysyäkään. Mutta mitä graniittien ja gneissien alkuperään tulee, niin ei siinä ole mitään uutta, että hiekalla ja savella on kiviaineksen suuressa kiertokulussa maapallolla olla muutakin osaa kuin vain jäädä ikuisesti sedimentiksi.

Sedimentit voivat tosiaan päätyä takaisin magma- (a) tai metamorfisiksi (b) kiviksi, kuten graniitiksi (a) tai gneissiksi (b), mutta välivaiheina tätä ennen on kuitenkin sulaminen (a) tai kivettyminen sedimenttikiveksi (b). Kyse on kuitenkin vähän muusta, kuin mitä ilmeisesti kuvittelet.

S-tyypin graniitit ovat esimerkki magmakivistä, jonka komponenttialkuperä on osin sedimentäärinen, ja näitä syntyy esim. subduktiovyöhykkeiden yhteydessä esiintyvissä orogeeneissä, joiden syvyyksissä muodostuva magma on osin sedimenttiperäistä. Vastaavasti paragneissit muodostuvat paineen kasvaessa edelleen sedimenttikivistä, joiden alkuperä voi olla hiekka- tai savikivi.

Kuten sinulle on kerrottukin jo ja kuten itsekin edellä asiaa valotin, niin graniitin syntytapa on jähmettyminen kiteytymällä kivisulasta magmakammiossa, ja tässä on oleellisempaa magman jäähtyminen kuin paine. Toki se tapahtuu korkeassa paineessa, ja kuten sanottu, korkeahkoa painetta edellyttää gneissinkin synty, mutta kyse onkin huomattavasti korkeammista paineista, kuin mihin edempänä viittaat:

"Luonto todistaa vedenpaisumuksesta."

Ei todista. Tulvamyyttien mukainen vedenpaisumus olisi ollut käytännössä täysin mahdoton tapahtuma, mutta siitä voidaan keskustella ihan erikseen. Näytät kytkevän graniittien ja gneissien synnyn väitettyyn vedenpaisumukseen, joten katsotaan nyt sitä vielä.

Tulvamyytin edellyttämä vesimäärä ei mitenkään riitä kasvattaman painetta niin korkeaksi, kuin mitä syvällä maankamarassa, graniittien ja gneissien syntysijoilla vallitsee, ja mikä gneissien synnyn kannalta on edellytys. Voit tietysti luulotella luonteeltaan epämääräisen, opportunistisen, kiemurtelevan ja sepittelevän uskonnollisen hurmoksen vallassa, että asia olisi toisin, mutta kun nämä ovat ihan kvantifioitavissa olevia asioita.

Graniitit ja gneissit syntyvät tuolla jossain kymmenisen kilometrin syvyydessä. Voit karkeasti jo päätellä geometrisistä syistä, että minkälaisia massoja on kyseessä tulvamyytin väittämän veden osalta ja noiden kivien syntysijojen päällä. Maankuoren kiviaines on kolmisen kertaa niin tiheää kuin vesi, ja itse hydro-/litostaattisen paineen lisäksi gneissien synnyssä on kyse yleensä myös tektonisen liikkeen aiheuttamasta lisäpaineesta tietyssä suunnassa.

Pelkkä tulvamyytin mukaisten vesimassojen makaaminen maankamaran päällä ei siis gneissiä tee. Voit ajatella asiaa niinkin, että Mariaanien haudassa vettä on päällä samaa luokkaa kuin mitä tulvamyytti edellyttäisi maan päälle keskimäärin. Muodostuuko siellä gneissiä? Näyttävät vallitsevan ihan irtaimen merisedimentin muodostuksen olosuhteet siellä.

Baramiiniopin mukaanhan - yhdistettynä rappioluutioon - se taitaisi mennä niin, että luotiin erikseen isompi tai pienempi joukko baramiineja, joilla kaikilla oli erilainen, mutta täydellinen genomi.

kekek-kekek kirjoitti:

Baramiiniopin mukaanhan - yhdistettynä rappioluutioon - se taitaisi mennä niin, että luotiin erikseen isompi tai pienempi joukko baramiineja, joilla kaikilla oli erilainen, mutta täydellinen genomi.

Lue lisää

Täydelliset genomit? Vau. Ja sitten jokin taika aiheutti sen että ne alkoivat rappeutumaan. On se jännää kun kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja genomeja on kyetty sekvensoimaan eikä mitään täydellisiä genomeja ole niistä öydetty.

Jopa 700000 vuotta vanha hevosen genomi on sekvensoitu.

https://www.nationalgeographic.co.uk/history-and-civilisation/2017/11/worlds-oldest-genome-sequenced-700000-year-old-horse-dna

Täytyy olla täysin typerys jos tuollaisiin huuhaa baramiinioppeihin uskoo. Ei ihme että kretut uskoo litteän maahan taikatulviin, puhuviin käärmeeseen ja siihen että vuoret ovat suurimmaksi osaksi jäätynyttä ja kuivunutta mutaa.

kreationismi_on_sairaus kirjoitti:

Täydelliset genomit? Vau. Ja sitten jokin taika aiheutti sen että ne alkoivat rappeutumaan. On se jännää kun kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja genomeja on kyetty sekvensoimaan eikä mitään täydellisiä genomeja ole niistä öydetty.

Jopa 700000 vuotta vanha hevosen genomi on sekvensoitu.

https://www.nationalgeographic.co.uk/history-and-civilisation/2017/11/worlds-oldest-genome-sequenced-700000-year-old-horse-dna

Täytyy olla täysin typerys jos tuollaisiin huuhaa baramiinioppeihin uskoo. Ei ihme että kretut uskoo litteän maahan taikatulviin, puhuviin käärmeeseen ja siihen että vuoret ovat suurimmaksi osaksi jäätynyttä ja kuivunutta mutaa.

Lue lisää

"World's Oldest Genome Sequenced From 700,000-Year-Old Horse DNA
A 700,000-year-old horse leg bone has yielded the world's oldest complete genome.Tuesday, 7 November 2017"

Tämä kaataa myös sen useita kertoja palstalla toistetun väitteen, että dinojen DNA:ta olisi saatu selvitetyksi. Sellaisia uutisia liikkuin 2010 luvulla, mutta myöhemmin osoitettiin (Pääbo ym.) , että kyse oli kontaminaatiosta. Silti ROT ja muut kreationistit jatkavat saman virheellisen uutisen levittämistä.

Luin juuri Stephen Jay Goldin kirjasta että varsinainen ero nykyhevosen ja aikaisempien hevoslajien välillä on, että Equus sattui selviämään hengissä. Monet aikaisemmista hepoista olivat rinnakkaislajeja. Geneettisiä eroja on siis tottakai mutta tässäkään ei ole kyse mistään tikapuusta suoraan alkuhevosesta nykyiseen. Evoluutio rönsyilee, ja yhtä hyvin joku muukin aikaisemmista lajeista olisi saattanut jäädä henkiin.

iowa kirjoitti:

Luin juuri Stephen Jay Goldin kirjasta että varsinainen ero nykyhevosen ja aikaisempien hevoslajien välillä on, että Equus sattui selviämään hengissä. Monet aikaisemmista hepoista olivat rinnakkaislajeja. Geneettisiä eroja on siis tottakai mutta tässäkään ei ole kyse mistään tikapuusta suoraan alkuhevosesta nykyiseen. Evoluutio rönsyilee, ja yhtä hyvin joku muukin aikaisemmista lajeista olisi saattanut jäädä henkiin.

Lue lisää

Siis ainakin Gouldin (sori virhe) mukaan