Kun tuolla dokaillaan, niin löytyy mua vanhempaa ja nuoria tyttöjä ja poikia. Hyvin tullaan toimeen keskenämme.
Pienessä kylässä pitää tulla kaikkien kanssa toimeen.
https://www.youtube.com/watch?v=a14i0kXI56w
Pienessä kylässä pitää tulla kaikkien kanssa toimeen.
https://www.youtube.com/watch?v=a14i0kXI56w
Vastaukset 68
Vanhimmat
Kyllä se varmaankin niin on. Tullaan helpommin tutuksi. Isoissa kaupungeissa helposti hukkuu massaan.
Mun tyttöni (tai oikeesti tyttäreni isosisko, ei mun biologinen), sanoi kun muutti pikkukoulusta isoon, et on ihan eri asia kun pikkukoulussa kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Sit isossa koulussa tulee niitä klikkiytymisiä. Siellä on omat porukkansa. Ja tietysti omat kiusatut, jollet kuulu mihinkään ryhmään.
Niinpä. Pienissä kouluissa on helpompi kitkeä pois kiusaaminen kuin noissa monen sadan oppilaan kouluissa.
Itekin olen kotoisin aika pienestä kaupungista, mut osasin olla aika teflonia. Kiusaamista yritettiin, mut mä vähät välitin. Opin olemaan itseni.
Nyt osaan kulkea missä vain, mut kyl mä pikkupaikoista enempi tykkään. Siltikin, et vähän ekaks katotaan pitkään ku saparopäinen mies muuttaa kaupunkiin.
Varmasti joo, saparot kuulostaa mukavalta, muttei ihan tyypilliseltä miehen hiustyyliltä. :)
Ne ei ehkä ihan viiskymppisellä miehellä. Mut oikeesti oon saanu lähinnä positiivista palautetta. Muut sit ehkä ymmärtää pitää päänsä kii.
Oletko sinä viisikymppinen?
Miksi sinä olet valinnut saparot, jos saan kysyä?
Yks hippityttö halus aina laittaa mulle saparot.
Aika ihana :)
Nikkinihän kertoo syntymävuoden.
Seki vielä, et mun paras kaveri pikkukaupungissa peruskouluaikana oli sokea. Opetin sille kaikki pahat tavat, kuten shakinpeluun, pelikortit ja kaljankin.
Ai sitäkö se tarkoittaa tuo luku, ei noista aina tiiä:)
Jotenkin ajattelin sinua nuoremmaksi...
Sinulla on ollut hurja nuoruus. Miten sokea pelaa pelikorteilla?
Vieläkö pelaan shakkia?
pelaat....
Sokeilla on pistekirjoituskortit. Mun piti vaan sanoa, et tossa näkyy et se on vaikka ruutuysi. Numerot on selkeitä , mut piti opettaa ne maat.
Osaan muuten kirjoittaa vanhanaikaisella piskekirjoituskoneellakin. Ja hitaasti osaan lukea pistekirjoitustakin. En kyllä sormilla.
Olen tosi huono siinä. Lähinnä säännöt osaan.
Mut tää kaveri innostu siitä.
Ajattelinkin että pistekirjoitus täytyy olla mukana.
Meillä isä ja veljeni pelasivat, isä ihan hartaudella. Itse en koskaan oppinut sitä, siirtoja ehkä, mutta nekin ovat jo ammoin unohtuneet. Ei ole minun lajini, en osaa ajatella silla eteen päin kuin siinä pitäisi . Muuta hienoja ne nappulat on.
Sokeiden lauta ja nappulat ovat vielä omanlaisensa.
Kyllä niillä näkevätkin osaa pelata. Mut en kans osaa ajatella paria siirtoa pedemmälle.
Nyt kun jälkeenpäin mietin asiaa, musta tärkeintä oli se, et hän ei ollut mikään sokea joka elää omassa maailmassaan, vaan että hän sai mun kanssa kulkea muiden nuorten mukana.
Niin kai sen laudan täytyy olla erilainen, ettei nappulat ole koko aikaa kumossa.
Sepä juuri, että sai olla muiden nuorten mukana. Eihän sokeus ole kuin hidaste jossakin, eikä aina sitäkään, riippuu näkökulmasta. Tärkeä juttu
Näkökulmasta!
Tää tyyppi tapas sanoa, et "nähdään vaikken mä mitään näekään".
Minäpä laitan tähän yhden hienon viulukappaleen...
https://www.youtube.com/watch?v=hYgJAN1Ol5g
Tosiaan :D :D
Hänellä taisi olla huumorintajua :)
Aleksis Kivi keksi sellasen sanan ku "käsittää", joka tarkoittaa konkreettista, käsinkosketeltavaa. Näkeminen taas on abstraktimpi asia, mutta kyllä sokeat sitä sanaa käyttää, eikä sen sanan käyttöä tarvitse pelätä. Ei se ole loukkaavaa.
Eipä varmaankaan pidä loukkaavana, sehän on ihan arkisana. Ja kun on sinut itsensä kanssa voi laskea myös hurttia huumoria asiasta. Se auttaa yllättävän monessa paikassa.
Ainiin, muistit et diggaan viulusta.
Itse en sitä kyllä koskaan oppinut kunnolla soittamaan vaikka musiikkiopistossa sitä mukamas opettelinkin.
Loukkaavampaa on kaikenmaailman hyssyttelyt, ku sellanen laittaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Miksei jonkin vamman omaavan kanssa muka saa käyttää tavallisia sanoja?
Juu muistin :)
Joo se hyssyttely on aika turhaa. Eivät ihmiset rikki mene ja kun pitää varoa sanojaan, ei siitä sitten mitään tule.
Ihanku tää kertois tästä kylästä, mut tuskin: https://www.youtube.com/watch?v=UbMT8EK_BUM
Tää ainakin kertoo, tai jollei kerro niin ainakin tää on täällä kuvattu: https://www.youtube.com/watch?v=8apx8ky8mhg
Ihana kitara :)
Ja kato kun hän osaa soittaakin.
Ei tää ole mun tyylinen nainen, mutta osaa hän, ja siitä tykkään.
https://www.youtube.com/watch?v=JpGvLSVCiBs
Jännä kitara.
Tässä on vähän samantyylinen, ruotsin puolelta kyllä. https://www.youtube.com/watch?v=f7FWu_OeHFY
Hieno oli, tykkäsin.
Näin tän täällä muutama viikkoa sitten. Tosin vain kolme biisiä ku menin aidan alta sisälle ja sit järkkärit huomas ettei mulla ole ranneketta.
Tossa hän on kai jotaan 24, nykyään kai mun ikäinen. Tosi hyvä edelleen.
Nyt täytyy mennä nukkumaan. Oli kiva jutella sinun kanssasi. Hyvää yötä :)
Aidan alta..... :D :D
Ei se nyt aina mene niin, että pikkupaikkakunta ja pieni koulu olisi lapselle hyvä kasvualusta.
Itse syrjäydyin teini iässä sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle jo 13-vuotiaana. Nyt se syrjäytyminen on jatkunut jo 40-vuoden iälle. Itse olen juuri pienen koulun ja pienen paikkakunnan kasvatti jolla ei ollut mahdollisuutta hankkia kaveripiiriä muualta kun oman kylän nuoriso alkoi jostain tänäkin päivänä tuntemattomaksi jääneestä syystä minua sorsimaan.
Isossa koulussa ja isolla paikkakunnalla olisi varmaankin löytänyt uutta kaveripiiriä mutta se ei ollut mahdollista maalaiskylässä jossa ei ollut edes pääsyä mihinkään harrastuksiin ja kaupunkiin oli senverran matkaa ettei autoton ja yksinäinen teini sinne päässyt näitä ympyröitä etsimään..
Harrastukset muuttuivat sitten yksinäisiksi kuten kalastukseksi, lenkkeilyksi ja musiikin kuunteluksi.
Yläasteelta ammattikouluun siirtyessä ei sitten ollut taitoa ystävystyä vieraiden ihmisten kanssa kuten ei ole vieläkään.
Ammattikoulu oli minulle virhe, valitsin pienen alan jolla ei ole paljoa opiskelijoita ja oppilaitoskin asuntoloineen sijaitsi jossain korven keskellä josta ei taas voinut löytää mitään harrastusporukoitakaan ja en tiedä olisiko se auttanutkaan ihmisiin tututustumiskyky kun oli jo menetetty. Lisäksi opiskelutoverit suhtatuivat minuun jonain outolintuna jonka kanssa ei ylimääräistä tuttavuutta kauheasti tehty.
Tämä kierre ei ole katki vieläkään eikä varmaan koskaan katkea. Lopputulos ei yhtään ihmistä jota voisi ajatella ystäväkseen, ei edes ajanviettokavereita. Ei perhettä koska milloinkaan ei ole ollut edes sitä ensimmäistä seurustelusuhdettakaan.
Kaikesta tästä saa kiittää sitä, että "sain" kasvaa lapsuuteni ja nuoruuteni pikkukylässä ja pikkukoulussa.
Oma neuvoni on se, että älkää hyvät ihmiset menkö muuttamaan maalle, jos teillä on lapsia tai aikomus niitä hankkia.
Ikävä, että kokemuksesi on ollut tuollainen. Ei kai se niin olekaan, että aina pieni on parempi.
Aikuisena on hankala ruveta rakentamaan toisenlaista elämää itselle, mutta ei se kuitenkaan mahdotonta ole.
Ei minua iso kaupunki taas kasvattanut kaveri piiriä olin 5 lk asti opettajan kanssa kaveri kuvassa ja aloin hervottomasti itkeä kun se kaveri kuvan piti joka kerta ottaa ja mitää kaveria ei ollut.
Ei sitä pysty muuttumaan, sen olen tähän ikään huomannut. Mitään terapiapalveluitakaan ei todellisuudessa ole minun kaltaiselleni tarjolla. Ne pitäisi hakea yksityiseltä ja siihen eivät varani riitä ja julkiselle puolelle psykologille ei pääse muuten kuin yrittämällä tappaa itsensä.
Turmion kätilöillä on biisi nimeltään seinä, sen sanoituksen ensimmäisen säkeistön ensimmäiset rivit kuvaavat elämään hyvin ja sitä miten olen tuon oman seinäni yrittänyt rikkoa heikoin tuloksi.
Turmion kätilöt-Seinä Lyrics.
Hakkaan seinään kirvestä
Vaikka seinä onkin jumalauta rautaa
Ei se kipinää lyö ei kirves seinää syö
Tänne ikävään jään kiinni rautaseinään
Tartun kiinni veitsestä tästä
Otteen tiukan väärästä päästä
Ei se kipinää lyö terä rietas sormia syö
Tänne helvettiin jään kiinni kylmään terään...
https://www.youtube.com/watch?v=9ebWmFTKPo0
T:Edellinen kirjoittaja.
Saattaa se olla noinkin.
Itse pääsin terapiapalveluihin yrittämällä tappaa itseni.
En tietenkään suosittele sitä tapaa kenellekään.
Kyl mä ainakin pääsin heti kun osasin etsiä, ja ihan julkiselle puolelle. Tai ehkä siinä auttoi se, et asuin silloin todella pienessä kunnassa.
Oikeesti en osannut itse etsiä, vaan pyysin naapurin mummoa auttamaan. Hän neuvoi oikean paikan.
Kyllä minullakin sellainen kuva on, että palveluihin pääsee. Tosin onhan siitä puhuttu, että nuorten kohdalla hoitoon pääsyyn on ollut liian pitkät jonot. Nyt niihin on ilmeisesti puututtu.
no miten nyt ... valtakunta, kun... ymmärist varmaankin sen että kun minä ainakin pidän sekä sinusta että abristestakin, ja on harmittavaa jos riitelette.
minua kohtaa huonosti käyttäytynyt joten en halua puhua siitä, jota en halua lähelleni.
Hänen mielipiteensä ja arvomaailma eivät kohtaa kanssani.
Joten en halua puhua hänestä mitään koska on alistunut sitä myöten puhumaan pahaa tarkoituksellisesti.
Kaikki exät tuntuu olevan narsisteja. Muakin on sellaseksi väitetty.
Sinä et ole sellainen, usko minua.
Tiiän. Mä olen jotain ihan muuta.
Niin olet tärkeä, lempeä, ja hoksaat asioita nopeasti ettet tule narutetuksi.
Mitäköhän tohon pitäis vastata.
Sinulla on merkitystä,
Sinun on muistettava se.
Vastaamme asioista, joilla on merkitystä.
Ei sun mulle tuota tarvi kertoa.
Sulle en tätä ajatellut laittaa, mut laitan sen nyt silti https://www.youtube.com/watch?v=v_NwRVoFWlo
Tärkeintä on kun sinä tiedät sen.
Tarkoitit kai odotettuun eläkeryhmään, kun dementia on voittanut?
Vad menar du?
Ihme juttu kun mulle saattaa tulla rollaattorimummotkin vastaantullessa juttelemaan, vaikka kävelen viinipullo kädessä kaupungilla. Voihan se tietty olla pikkukaupungin tapakin. Tosin Helsingissä käy ihan samoin.
Jospa sinun ilmeesi on sellainen, että sinua uskaltaa lähestyä :)
Tai letit :d
Sekin voi olla syy :D
Asun 360000 asukkaan paikkakunnalla ja kyllä täällä naisiakin on aina ollut ja on kolmas suhde naisen kanssa menossa 8 vuotta yhdessä. Olen kuitenkin asunut täällä 35 vuotta että siinä ajassa tulee tutuksi monet ihmiset ja oon seurustellut siis kolme kertaa. Nuoruudessa aloin seurustelee tytön kanssa 13 vuotiaana ja se kesti 8 vuotta myös. Sen jälkeen oli yks lyhyt suhde ja nyt tää kolmas suhde. Minulla on jotain 200 nais ystävää joten ei ole huono asia asua täällä.
Oho siis 36000 asukasta täällä. Tuli yks nolla liikaa
Niin no, ehkä kaikki on lopulta eniten kiinni ihan ihmisestä kuin paikkakunnasta.
Vähän ajattelinkin, ku Espoo on Suomen toisiks suurin ja siellä on vajaa 300 000 asukasta. Et kyllä väittänytkään asuvasi Suomessa.
Asun kyllä suomessa. Nuorena asuin maalla ja siellä ei paljon ihmisiä ollut joten ensin muutimme turkuun ja sieltä muutin tänne.
Musta tää on hieno: https://www.youtube.com/watch?v=cve268eKuyw
Harmi et tää on tehty näin ohkasilla soundeilla. Laulajalla on sentään hyvä ääni.
Nää on kunnon landepaukkuja. Etelä-Savosta ja taitaa kaikki olla maanviljelijöitä.
Pikkukaupungin horot tuli tutuiksi joten piti muuttaa isompiin ympyröihin.
Törkkimään isomman kaupungin horoja?