Olen lesbo

Anonyymi

Pitkällisen harkinnan jälkeen olen tajunnut eläneeni valheessa kaikki nämä vuodet. Nyt olen pättänyt tulla kaapista ja olla ylpeästi LESBO.

V.ttu!

75

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Se on hyvä, valheessa ei kannata elää.

    • Anonyymi

      Miten niin olet?

    • Tarvitaanko oman seksuaalisuuden tunnistamiseen jotain harkintaa? 😳

      Jotenkin tuon vihan jos tuolta kommentista sais pois, että se tulisi itsensä hyväksymällä nätisti, niin sitten se ois varmaan itsellesikin fine.

      Ei minusta lesbous ole kiroamisen arvoista... seksuaalisuus siinä missä muutkin. 😊👌

      • Meidän yhteiskuntamme ei ole kaikilta osin valmis hyväksymään, että lesbous on seksuaalisuus siinä missä muutkin.


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Meidän yhteiskuntamme ei ole kaikilta osin valmis hyväksymään, että lesbous on seksuaalisuus siinä missä muutkin.

        Voipi olla, mutta kannattaa ehkä lähteä siitä, että lesbo vaika itse ottaisi sen hyväksyen vastaan... siitä on hyvä startata...


      • Disse kirjoitti:

        Voipi olla, mutta kannattaa ehkä lähteä siitä, että lesbo vaika itse ottaisi sen hyväksyen vastaan... siitä on hyvä startata...

        Siitähän se lähtee. Jos koko elämän on kuullut siitä, ettei ole "sopivaa" olla vaikka se lesbo, ei sen oman lesbouden hyväksyminenkään ihan helposti aina käy.


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Siitähän se lähtee. Jos koko elämän on kuullut siitä, ettei ole "sopivaa" olla vaikka se lesbo, ei sen oman lesbouden hyväksyminenkään ihan helposti aina käy.

        No se lähtee tosiaan siitä ja sitähän se pitääkin olla koko elämä.... itsensä hyväksymistä sellaisenaan kuin on. Ei sitten muitten kommentit haittaakaan, vaan voi elää sovussa itsensä kanssa. 😊👌

        Muistatko mitä sanoin siitä identiteetistä? Se on just sitä.... oot mikä oot ja hyväksyt sen. Ja se on vielä juuri se juttu missä oot maailman paras.... olemaan sä! 😃☝️

        Silloin ei tartte kirota itseään....😊


      • Disse kirjoitti:

        No se lähtee tosiaan siitä ja sitähän se pitääkin olla koko elämä.... itsensä hyväksymistä sellaisenaan kuin on. Ei sitten muitten kommentit haittaakaan, vaan voi elää sovussa itsensä kanssa. 😊👌

        Muistatko mitä sanoin siitä identiteetistä? Se on just sitä.... oot mikä oot ja hyväksyt sen. Ja se on vielä juuri se juttu missä oot maailman paras.... olemaan sä! 😃☝️

        Silloin ei tartte kirota itseään....😊

        Jos muiden kommentit eivät koskaan haittaa, onkohan siinä sitten jo menty hiukan yli?

        Kun itse ohjaan sateenkaarinuorten ryhmää, olen kyllä aika surullinen siitä, että nuoruus on ylipäätään vaikeaa aikaa, mutta sateenkaarinuoren elämä on vielä rankempaa. Niin moni katsoo oikeudekseen kertoa mitä mieltä on vaikka näistä seksuaalisuus- ja sukupuoliasioista.
        Ennen kuin ihminen on niin vahva, ettei häntä toisten mielipiteet hänen asioistaan hetkauta, saattaa elämä ollakin jo loppusuoralla.

        Aloituksesta sen verran, että mitä siinä sinun käsittääksesi kirottiin?


      • Disse kirjoitti:

        No se lähtee tosiaan siitä ja sitähän se pitääkin olla koko elämä.... itsensä hyväksymistä sellaisenaan kuin on. Ei sitten muitten kommentit haittaakaan, vaan voi elää sovussa itsensä kanssa. 😊👌

        Muistatko mitä sanoin siitä identiteetistä? Se on just sitä.... oot mikä oot ja hyväksyt sen. Ja se on vielä juuri se juttu missä oot maailman paras.... olemaan sä! 😃☝️

        Silloin ei tartte kirota itseään....😊

        Jos muiden kommentit eivät koskaan haittaa, onkohan siinä sitten jo menty hiukan yli?

        Kun itse ohjaan sateenkaarinuorten ryhmää, olen kyllä aika surullinen siitä, että nuoruus on ylipäätään vaikeaa aikaa, mutta sateenkaarinuoren elämä on vielä rankempaa. Niin moni katsoo oikeudekseen kertoa mitä mieltä on vaikka näistä seksuaalisuus- ja sukupuoliasioista.
        Ennen kuin ihminen on niin vahva, ettei häntä toisten mielipiteet hänen asioistaan hetkauta, saattaa elämä ollakin jo loppusuoralla.

        Aloituksesta sen verran, että mitä siinä sinun käsittääksesi kirottiin?


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Jos muiden kommentit eivät koskaan haittaa, onkohan siinä sitten jo menty hiukan yli?

        Kun itse ohjaan sateenkaarinuorten ryhmää, olen kyllä aika surullinen siitä, että nuoruus on ylipäätään vaikeaa aikaa, mutta sateenkaarinuoren elämä on vielä rankempaa. Niin moni katsoo oikeudekseen kertoa mitä mieltä on vaikka näistä seksuaalisuus- ja sukupuoliasioista.
        Ennen kuin ihminen on niin vahva, ettei häntä toisten mielipiteet hänen asioistaan hetkauta, saattaa elämä ollakin jo loppusuoralla.

        Aloituksesta sen verran, että mitä siinä sinun käsittääksesi kirottiin?

        No ei minusta... silloinhan voi oppia jotain, huomata jotain ja nähdä jotain, kun osaa vastaanottaa toisien sanomisia. Sehän on vahvuus ja hyvä asia.

        Tunnevastuu. Pitää osata huomioida, että onat tunteet on omia, olitpa kuinka homoseksuaali, nuori tai erikoinen tahaansa. Muut ihmiset elää ympärillä ja jokainen rakentaa itse onat tunteensa päässä. Se voi olla julmaa, mutta toisaalta se on luonnollista ja jotenkin perustuu faktaan.

        Mäpäs käännän tään muuhun asiaan.... kopsaan viestin ja muokkaan sitä, niin näet itsekin..

        Olen kaljanjuoja!

        Pitkällisen harkinnan jälkeen olen tajunnut eläneeni valheessa kaikki nämä vuodet. Nyt olen pättänyt tulla kaapista ja olla ylpeästi KALJANJUOJA!

        V.ttu!

        Kyllä minusta tuollaisen kirjoittaessa olisin pettynyt itseeni, että pidän juuri kaljasta niin paljon, että on se todetessaan kirjoitettava vielä perään voimasana.


      • Disse kirjoitti:

        No ei minusta... silloinhan voi oppia jotain, huomata jotain ja nähdä jotain, kun osaa vastaanottaa toisien sanomisia. Sehän on vahvuus ja hyvä asia.

        Tunnevastuu. Pitää osata huomioida, että onat tunteet on omia, olitpa kuinka homoseksuaali, nuori tai erikoinen tahaansa. Muut ihmiset elää ympärillä ja jokainen rakentaa itse onat tunteensa päässä. Se voi olla julmaa, mutta toisaalta se on luonnollista ja jotenkin perustuu faktaan.

        Mäpäs käännän tään muuhun asiaan.... kopsaan viestin ja muokkaan sitä, niin näet itsekin..

        Olen kaljanjuoja!

        Pitkällisen harkinnan jälkeen olen tajunnut eläneeni valheessa kaikki nämä vuodet. Nyt olen pättänyt tulla kaapista ja olla ylpeästi KALJANJUOJA!

        V.ttu!

        Kyllä minusta tuollaisen kirjoittaessa olisin pettynyt itseeni, että pidän juuri kaljasta niin paljon, että on se todetessaan kirjoitettava vielä perään voimasana.

        Kyse on tulkinnasta, kun meistä kumpikaan ei ole kirjoittanut tuota.

        Jos minä tulkitsisin tuota aloituksen tai sinun kääntämisi asian, tulkitsisin sen ilon ja helpotuksen voimasanaksi. Vi.ttu, viimeinkin päätän elää omaa elämääni!

        Sinä olisit pettynut ,jos olisit kirjoittanut noin, minä olisin riemuissani, että viimeinkin olen alkanut elää omilla ehdoillani. Huomaatko eron? Huomaatko miksi tulkinta on vaarallista?

        Luonnossa varsinkin heikot tuhoutuvat....


      • Disse kirjoitti:

        No ei minusta... silloinhan voi oppia jotain, huomata jotain ja nähdä jotain, kun osaa vastaanottaa toisien sanomisia. Sehän on vahvuus ja hyvä asia.

        Tunnevastuu. Pitää osata huomioida, että onat tunteet on omia, olitpa kuinka homoseksuaali, nuori tai erikoinen tahaansa. Muut ihmiset elää ympärillä ja jokainen rakentaa itse onat tunteensa päässä. Se voi olla julmaa, mutta toisaalta se on luonnollista ja jotenkin perustuu faktaan.

        Mäpäs käännän tään muuhun asiaan.... kopsaan viestin ja muokkaan sitä, niin näet itsekin..

        Olen kaljanjuoja!

        Pitkällisen harkinnan jälkeen olen tajunnut eläneeni valheessa kaikki nämä vuodet. Nyt olen pättänyt tulla kaapista ja olla ylpeästi KALJANJUOJA!

        V.ttu!

        Kyllä minusta tuollaisen kirjoittaessa olisin pettynyt itseeni, että pidän juuri kaljasta niin paljon, että on se todetessaan kirjoitettava vielä perään voimasana.

        Kyse on tulkinnasta, kun meistä kumpikaan ei ole kirjoittanut tuota.

        Jos minä tulkitsisin tuota aloituksen tai sinun kääntämisi asian, tulkitsisin sen ilon ja helpotuksen voimasanaksi. Vi.ttu, viimeinkin päätän elää omaa elämääni!

        Sinä olisit pettynut ,jos olisit kirjoittanut noin, minä olisin riemuissani, että viimeinkin olen alkanut elää omilla ehdoillani. Huomaatko eron? Huomaatko miksi tulkinta on vaarallista?

        Luonnossa varsinkin heikot tuhoutuvat....


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Kyse on tulkinnasta, kun meistä kumpikaan ei ole kirjoittanut tuota.

        Jos minä tulkitsisin tuota aloituksen tai sinun kääntämisi asian, tulkitsisin sen ilon ja helpotuksen voimasanaksi. Vi.ttu, viimeinkin päätän elää omaa elämääni!

        Sinä olisit pettynut ,jos olisit kirjoittanut noin, minä olisin riemuissani, että viimeinkin olen alkanut elää omilla ehdoillani. Huomaatko eron? Huomaatko miksi tulkinta on vaarallista?

        Luonnossa varsinkin heikot tuhoutuvat....

        PS. Aloittaja on voinut tarkoittaa sillä vi.tulla vielä jotain aivan muuta :)


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        PS. Aloittaja on voinut tarkoittaa sillä vi.tulla vielä jotain aivan muuta :)

        Niin. No jokainen tulkitsee tavallaan ja sen perusteella luodaan mielipide ja tuodaan esille. Sitten on toisen vastuulla, miten sen taas ottaa ja ymmärtää.... niin se menee.

        Muuten jossain teekkarilehdessä oli selitetty toi v.ttu-sana niin, että se on suomslainen tekemistä tarkoittava sana. 😂


      • Disse kirjoitti:

        Niin. No jokainen tulkitsee tavallaan ja sen perusteella luodaan mielipide ja tuodaan esille. Sitten on toisen vastuulla, miten sen taas ottaa ja ymmärtää.... niin se menee.

        Muuten jossain teekkarilehdessä oli selitetty toi v.ttu-sana niin, että se on suomslainen tekemistä tarkoittava sana. 😂

        Eli siirrät vastuun omasta väärästä tulkinnastasi sille toiselle?

        Juuri siksi ei pidä tehdä tulkintoja , eikä ainakaan rakentaa mielipidettään sen varaan ja sitten esim. hyökätä kun luulee toisen tarkoittavan jotain mitä toinen ei tarkoita.
        Eikö ne vuorovaikutusongelmat synny juuri siitä, että tulkitaan toinen väärin ja sitten alletaan tulla täydellä höyryllä?

        Kun on tutustunut itseensä ja on sinut itsensä kanssa, eikö silloin tajua sen, että omat tulkinnat nousevat aina omasta historiasta ja siksi ne eivät ole yhtä kuin sen toisen ajatukset ;)
        Kuten huomasimmekin tuossa esimerkissäsi 😂

        Sanana vi.ttu näyttää nykyisin olevan myös välimerkki ja vi.ttu sillä vi.ttu myös tauotetaan vi.ttu puhetta tai vi.ttu kirjoitusta


      • Disse kirjoitti:

        Niin. No jokainen tulkitsee tavallaan ja sen perusteella luodaan mielipide ja tuodaan esille. Sitten on toisen vastuulla, miten sen taas ottaa ja ymmärtää.... niin se menee.

        Muuten jossain teekkarilehdessä oli selitetty toi v.ttu-sana niin, että se on suomslainen tekemistä tarkoittava sana. 😂

        Eli siirrät vastuun omasta väärästä tulkinnastasi sille toiselle?

        Juuri siksi ei pidä tehdä tulkintoja , eikä ainakaan rakentaa mielipidettään sen varaan ja sitten esim. hyökätä kun luulee toisen tarkoittavan jotain mitä toinen ei tarkoita.
        Eikö ne vuorovaikutusongelmat synny juuri siitä, että tulkitaan toinen väärin ja sitten alletaan tulla täydellä höyryllä?

        Kun on tutustunut itseensä ja on sinut itsensä kanssa, eikö silloin tajua sen, että omat tulkinnat nousevat aina omasta historiasta ja siksi ne eivät ole yhtä kuin sen toisen ajatukset ;)
        Kuten huomasimmekin tuossa esimerkissäsi 😂

        Sanana vi.ttu näyttää nykyisin olevan myös välimerkki ja vi.ttu sillä vi.ttu myös tauotetaan vi.ttu puhetta tai vi.ttu kirjoitusta


      • Hitto kun olen taas unohtanut Abran neuvon....


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Eli siirrät vastuun omasta väärästä tulkinnastasi sille toiselle?

        Juuri siksi ei pidä tehdä tulkintoja , eikä ainakaan rakentaa mielipidettään sen varaan ja sitten esim. hyökätä kun luulee toisen tarkoittavan jotain mitä toinen ei tarkoita.
        Eikö ne vuorovaikutusongelmat synny juuri siitä, että tulkitaan toinen väärin ja sitten alletaan tulla täydellä höyryllä?

        Kun on tutustunut itseensä ja on sinut itsensä kanssa, eikö silloin tajua sen, että omat tulkinnat nousevat aina omasta historiasta ja siksi ne eivät ole yhtä kuin sen toisen ajatukset ;)
        Kuten huomasimmekin tuossa esimerkissäsi 😂

        Sanana vi.ttu näyttää nykyisin olevan myös välimerkki ja vi.ttu sillä vi.ttu myös tauotetaan vi.ttu puhetta tai vi.ttu kirjoitusta

        Tunteet. Ne on jokaisella ihan omansa. Minä otan omistani vastuun ja silti voin kirjoittaa vaikka oman tunteen tulkitsemana asian tänne. Syntyy vuorovaikutusta ja peiliä. Se, että se livahtaa jonkun nahan alle ja synnyttää oman minuuden puollustusreaktion (defenssi) on taas hänen vastuullaan.... hänen tunne, ei minun. 😁👌

        Etkös sä sanonut tietäväs tunnevastuista?

        Me savolaiset ollaan tunnetusti näissä hyviä! 😂 ( vaikka ei pidä paikkaansa, ei olla)

        Kun tuntee itsensä, voi sanoa tulkintojaankin, vaikka tietää että ne on niitä. Keskustelu syntyykin parhaiten kun asioita kaivellaan ja pohditaan. Muutenhan se olisi sitä joopajojuttelua.

        Abriskin itseasiassa aika hyvin käsittelee asian näin. Sekin uskaltaa sanoa, vaikka ehkä ei yhtä kärkäs olekaan kaikille ja keskustelee vähän ”pehmeämmin”.

        Mutta onneks meitä on erilaisia....😊


      • Disse kirjoitti:

        Tunteet. Ne on jokaisella ihan omansa. Minä otan omistani vastuun ja silti voin kirjoittaa vaikka oman tunteen tulkitsemana asian tänne. Syntyy vuorovaikutusta ja peiliä. Se, että se livahtaa jonkun nahan alle ja synnyttää oman minuuden puollustusreaktion (defenssi) on taas hänen vastuullaan.... hänen tunne, ei minun. 😁👌

        Etkös sä sanonut tietäväs tunnevastuista?

        Me savolaiset ollaan tunnetusti näissä hyviä! 😂 ( vaikka ei pidä paikkaansa, ei olla)

        Kun tuntee itsensä, voi sanoa tulkintojaankin, vaikka tietää että ne on niitä. Keskustelu syntyykin parhaiten kun asioita kaivellaan ja pohditaan. Muutenhan se olisi sitä joopajojuttelua.

        Abriskin itseasiassa aika hyvin käsittelee asian näin. Sekin uskaltaa sanoa, vaikka ehkä ei yhtä kärkäs olekaan kaikille ja keskustelee vähän ”pehmeämmin”.

        Mutta onneks meitä on erilaisia....😊

        Jokainen vastaa tunteistaa tietty. Vastaako jokainen mielestäsi siitä, millaisia tunteita herättää?

        Tiedän vähän kaikenlaista ;)

        No otan esimerkin. Vaikka nyt tuon aloituksen vi.ttu. Ajatellaan , että olist kirjoittanut sen.
        Minä tulkitsen sen niin, että sinä haluat vi.ttuilla ja vastaan sinulle, sa.tanan ääliö, painu sinne junttilaan takaisin!
        Sinä olisit tarkoittanut jotain ihan muuta. Miten rakentava keskustelu siitä syntyisi?
        Hyökkäämällä saa aikaan puolustusreaktion ja silloin raketava keskustelu on aika haastavaa. .
        Eli jos haluaa saada hyvää keskustelua aikaan, hyökkäys ei ole paras keino.
        Jos ajattelet tätä meidän keskusteluamme, miten pitkälle se jatkuisi, jos lähtisimme sille linjalle, että hyökkäämme ja vi.ttuilemme?

        Tulkintaa voi ajatella myös valheena.

        Oikeastaan kaikkein paras keskustelu tai väittely lähtee siitä, että ei oleteta. Eikä myöskään tahallisesti provosoida. Hyvä väittely ei perustu toisen ajatusten "tietämiseen", se perustuu omien ajatusten jakamiseen ja perusteluun.


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Jokainen vastaa tunteistaa tietty. Vastaako jokainen mielestäsi siitä, millaisia tunteita herättää?

        Tiedän vähän kaikenlaista ;)

        No otan esimerkin. Vaikka nyt tuon aloituksen vi.ttu. Ajatellaan , että olist kirjoittanut sen.
        Minä tulkitsen sen niin, että sinä haluat vi.ttuilla ja vastaan sinulle, sa.tanan ääliö, painu sinne junttilaan takaisin!
        Sinä olisit tarkoittanut jotain ihan muuta. Miten rakentava keskustelu siitä syntyisi?
        Hyökkäämällä saa aikaan puolustusreaktion ja silloin raketava keskustelu on aika haastavaa. .
        Eli jos haluaa saada hyvää keskustelua aikaan, hyökkäys ei ole paras keino.
        Jos ajattelet tätä meidän keskusteluamme, miten pitkälle se jatkuisi, jos lähtisimme sille linjalle, että hyökkäämme ja vi.ttuilemme?

        Tulkintaa voi ajatella myös valheena.

        Oikeastaan kaikkein paras keskustelu tai väittely lähtee siitä, että ei oleteta. Eikä myöskään tahallisesti provosoida. Hyvä väittely ei perustu toisen ajatusten "tietämiseen", se perustuu omien ajatusten jakamiseen ja perusteluun.

        No minulle esitetäänkin täällä asioita välillä hyökkäävään sävyyn, vaan jos minä kirjoitan aloituksen ja saan siihen hyökkäävän vastauksen, voin joko vastata siihen ja oikoa omaa kommenttia tai vastata vihalla... mutta siinähän teen sitä omien tunteitteni vastuunottoa taas... eikö?

        Minusta tärkeintä tuossa esimerkissä minulle olisi aloittaessa jonkun keskustelun hyväksyä jo se fakta, että kaikki kommentit ei miellytä. Toisaalta vaikka sekin, että minun oma mielipide mistä kirjoitan, voidaankin perustella minulle niin, että sitä voi joutua muuttamaan. Ehkä olrnkin kommentissani hiukan ääliö? 😊

        Oletuksethan voi muuttaa kun kysyy.... kysymykseen kysymyksellä vastaaminenhan se vasta onkin oiva tapa laajentaa keskustelua. Eikö? 😬


      • Disse kirjoitti:

        No minulle esitetäänkin täällä asioita välillä hyökkäävään sävyyn, vaan jos minä kirjoitan aloituksen ja saan siihen hyökkäävän vastauksen, voin joko vastata siihen ja oikoa omaa kommenttia tai vastata vihalla... mutta siinähän teen sitä omien tunteitteni vastuunottoa taas... eikö?

        Minusta tärkeintä tuossa esimerkissä minulle olisi aloittaessa jonkun keskustelun hyväksyä jo se fakta, että kaikki kommentit ei miellytä. Toisaalta vaikka sekin, että minun oma mielipide mistä kirjoitan, voidaankin perustella minulle niin, että sitä voi joutua muuttamaan. Ehkä olrnkin kommentissani hiukan ääliö? 😊

        Oletuksethan voi muuttaa kun kysyy.... kysymykseen kysymyksellä vastaaminenhan se vasta onkin oiva tapa laajentaa keskustelua. Eikö? 😬

        "Oletuksethan voi muuttaa kun kysyy.... kysymykseen kysymyksellä vastaaminenhan se vasta onkin oiva tapa laajentaa keskustelua. Eikö?"

        Tarkoitatko, että et pidä tarkentavia kysymyksiä keskustelua laajentavana tekijänä? :D

        "No minulle esitetäänkin täällä asioita välillä hyökkäävään sävyyn, vaan jos minä kirjoitan aloituksen ja saan siihen hyökkäävän vastauksen, voin joko vastata siihen ja oikoa omaa kommenttia tai vastata vihalla... mutta siinähän teen sitä omien tunteitteni vastuunottoa taas... eikö? "

        Kylläpä toki.

        "Minusta tärkeintä tuossa esimerkissä minulle olisi aloittaessa jonkun keskustelun hyväksyä jo se fakta, että kaikki kommentit ei miellytä. Toisaalta vaikka sekin, että minun oma mielipide mistä kirjoitan, voidaankin perustella minulle niin, että sitä voi joutua muuttamaan. Ehkä olrnkin kommentissani hiukan ääliö? "

        Kyllä tietysti on hyvä ymmärtää se, että aloitukseen tulee kaikenlaisia kommentteja. Ja omaan kommenttiin tulee kaikenlaisia kommentteja. Vaikka sen ymmärtää, ei silti tarvitse hyväksyä epäasiallisuutta. Tai kääntäen, ei tarvitse itse vastata epäasiallisuuteen epäasialliseti, sekin on valintakysymys.
        Niitä valintojahan me teemme koko ajan. Miten itse aloitan ja miten itse jatkan. Jos lyödään vyön alle, ei ole pakko vastata samoin. Kun lukee toisen kommenttia, ei ole pakko tehdä tulkintaa ja vastata sen tulkinnan pohjalta, voi myös kysyä mitä toinen on tarkoittanut. silloin ei aika mene niiden tulkintojen oikomiseen vaain voidaan keskittyä itse asiaan.
        Meistä jokainen on välillä ääliö, en kuitenkaan keksi mitään syytä, miksi minun pitäisi sanoa toista ääliöksi. Voin vaikka valita niin, että sanon hänen käyttäytyvän ääliömäisesti. Huomaatko tavoissa mitään eroa?
        Sinä olet....sinä käyttäydyt...eroaako?


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        "Oletuksethan voi muuttaa kun kysyy.... kysymykseen kysymyksellä vastaaminenhan se vasta onkin oiva tapa laajentaa keskustelua. Eikö?"

        Tarkoitatko, että et pidä tarkentavia kysymyksiä keskustelua laajentavana tekijänä? :D

        "No minulle esitetäänkin täällä asioita välillä hyökkäävään sävyyn, vaan jos minä kirjoitan aloituksen ja saan siihen hyökkäävän vastauksen, voin joko vastata siihen ja oikoa omaa kommenttia tai vastata vihalla... mutta siinähän teen sitä omien tunteitteni vastuunottoa taas... eikö? "

        Kylläpä toki.

        "Minusta tärkeintä tuossa esimerkissä minulle olisi aloittaessa jonkun keskustelun hyväksyä jo se fakta, että kaikki kommentit ei miellytä. Toisaalta vaikka sekin, että minun oma mielipide mistä kirjoitan, voidaankin perustella minulle niin, että sitä voi joutua muuttamaan. Ehkä olrnkin kommentissani hiukan ääliö? "

        Kyllä tietysti on hyvä ymmärtää se, että aloitukseen tulee kaikenlaisia kommentteja. Ja omaan kommenttiin tulee kaikenlaisia kommentteja. Vaikka sen ymmärtää, ei silti tarvitse hyväksyä epäasiallisuutta. Tai kääntäen, ei tarvitse itse vastata epäasiallisuuteen epäasialliseti, sekin on valintakysymys.
        Niitä valintojahan me teemme koko ajan. Miten itse aloitan ja miten itse jatkan. Jos lyödään vyön alle, ei ole pakko vastata samoin. Kun lukee toisen kommenttia, ei ole pakko tehdä tulkintaa ja vastata sen tulkinnan pohjalta, voi myös kysyä mitä toinen on tarkoittanut. silloin ei aika mene niiden tulkintojen oikomiseen vaain voidaan keskittyä itse asiaan.
        Meistä jokainen on välillä ääliö, en kuitenkaan keksi mitään syytä, miksi minun pitäisi sanoa toista ääliöksi. Voin vaikka valita niin, että sanon hänen käyttäytyvän ääliömäisesti. Huomaatko tavoissa mitään eroa?
        Sinä olet....sinä käyttäydyt...eroaako?

        ”Tarkoitatko, että et pidä tarkentavia kysymyksiä keskustelua laajentavana tekijänä? :D”

        Eikun just pidän... minusta parasta vastata tyyliin kokonaan kysymyksellä. Tai sitten voi korostaa, että minä olen tätä mieltä.... että se ei ole ainoa oikea vaihtoehto, vaan yksi mielipide. 😊 Jotenkin mun anti vaan ymmärretään jotenkin määrittelevänä tms. Mutta sehän onkin sitä vastapuolen tunnevastuun piirissä olevaa problematiikkaa. 😝

        ”Vaikka sen ymmärtää, ei silti tarvitse hyväksyä epäasiallisuutta. Tai kääntäen, ei tarvitse itse vastata epäasiallisuuteen epäasialliseti, sekin on valintakysymys.
        Niitä valintojahan me teemme koko ajan. Miten itse aloitan ja miten itse jatkan. Jos lyödään vyön alle, ei ole pakko vastata samoin. Kun lukee toisen kommenttia, ei ole pakko tehdä tulkintaa ja vastata sen tulkinnan pohjalta, voi myös kysyä mitä toinen on tarkoittanut. silloin ei aika mene niiden tulkintojen oikomiseen vaain voidaan keskittyä itse asiaan.
        Meistä jokainen on välillä ääliö, en kuitenkaan keksi mitään syytä, miksi minun pitäisi sanoa toista ääliöksi. Voin vaikka valita niin, että sanon hänen käyttäytyvän ääliömäisesti. Huomaatko tavoissa mitään eroa?
        Sinä olet....sinä käyttäydyt...eroaako?”

        Hyväksyminen ja ymmärtäminen ei ole toisistaan riippuvaisia. Ymmärtää voi, silti ei hyväksyä. Hyväksyä ei kannata ehkä, jos ei edes ymmärrä.
        Minäkin käyttäydyn täällä aiks fiilispohjalta. Jos olen hyvällä päällä, sitten jaksan olla hyvä muille, jos olen ärtynyt, tulee tulikiven katkuista. Se on minusta normaalia elämässäkin. Joskus kynnys on pieni, joskus iso. Inhimillistä vain. Mutta saman suon muillekin toki.

        Huomaan kyllä eron, mutta en taas tunne sen kummempaa eroa, koska minulla ei defenssit lyö päälle.


      • Disse kirjoitti:

        ”Tarkoitatko, että et pidä tarkentavia kysymyksiä keskustelua laajentavana tekijänä? :D”

        Eikun just pidän... minusta parasta vastata tyyliin kokonaan kysymyksellä. Tai sitten voi korostaa, että minä olen tätä mieltä.... että se ei ole ainoa oikea vaihtoehto, vaan yksi mielipide. 😊 Jotenkin mun anti vaan ymmärretään jotenkin määrittelevänä tms. Mutta sehän onkin sitä vastapuolen tunnevastuun piirissä olevaa problematiikkaa. 😝

        ”Vaikka sen ymmärtää, ei silti tarvitse hyväksyä epäasiallisuutta. Tai kääntäen, ei tarvitse itse vastata epäasiallisuuteen epäasialliseti, sekin on valintakysymys.
        Niitä valintojahan me teemme koko ajan. Miten itse aloitan ja miten itse jatkan. Jos lyödään vyön alle, ei ole pakko vastata samoin. Kun lukee toisen kommenttia, ei ole pakko tehdä tulkintaa ja vastata sen tulkinnan pohjalta, voi myös kysyä mitä toinen on tarkoittanut. silloin ei aika mene niiden tulkintojen oikomiseen vaain voidaan keskittyä itse asiaan.
        Meistä jokainen on välillä ääliö, en kuitenkaan keksi mitään syytä, miksi minun pitäisi sanoa toista ääliöksi. Voin vaikka valita niin, että sanon hänen käyttäytyvän ääliömäisesti. Huomaatko tavoissa mitään eroa?
        Sinä olet....sinä käyttäydyt...eroaako?”

        Hyväksyminen ja ymmärtäminen ei ole toisistaan riippuvaisia. Ymmärtää voi, silti ei hyväksyä. Hyväksyä ei kannata ehkä, jos ei edes ymmärrä.
        Minäkin käyttäydyn täällä aiks fiilispohjalta. Jos olen hyvällä päällä, sitten jaksan olla hyvä muille, jos olen ärtynyt, tulee tulikiven katkuista. Se on minusta normaalia elämässäkin. Joskus kynnys on pieni, joskus iso. Inhimillistä vain. Mutta saman suon muillekin toki.

        Huomaan kyllä eron, mutta en taas tunne sen kummempaa eroa, koska minulla ei defenssit lyö päälle.

        "Hyväksyminen ja ymmärtäminen ei ole toisistaan riippuvaisia. Ymmärtää voi, silti ei hyväksyä. Hyväksyä ei kannata ehkä, jos ei edes ymmärrä.
        Minäkin käyttäydyn täällä aiks fiilispohjalta. Jos olen hyvällä päällä, sitten jaksan olla hyvä muille, jos olen ärtynyt, tulee tulikiven katkuista. Se on minusta normaalia elämässäkin. Joskus kynnys on pieni, joskus iso. Inhimillistä vain. Mutta saman suon muillekin toki. "

        Inhimillistä toki on se, että huonona päivänä sen kaataa muille, mutta missä siinä silloin on se tunnevastuu? Eikö se silloin ole sen tunnevastuun siirtämistä muiden kannettavaksi?

        "Huomaan kyllä eron, mutta en taas tunne sen kummempaa eroa, koska minulla ei defenssit lyö päälle."

        Tuossa ei olekaan kyse defensseistä vaan juuri siitä, että kommentoitko henkilöä vai henkilön tekemistä. Mielestäni henkilökohtaisuuksiin meneminen ei ole rakentavaa. Jokainen saa olla vaikka ääliö niin halutessaan, ääliömäinen käytös on jo toinen asia. Se erilaisuuden hyväksyminen nääs.... :)


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        "Hyväksyminen ja ymmärtäminen ei ole toisistaan riippuvaisia. Ymmärtää voi, silti ei hyväksyä. Hyväksyä ei kannata ehkä, jos ei edes ymmärrä.
        Minäkin käyttäydyn täällä aiks fiilispohjalta. Jos olen hyvällä päällä, sitten jaksan olla hyvä muille, jos olen ärtynyt, tulee tulikiven katkuista. Se on minusta normaalia elämässäkin. Joskus kynnys on pieni, joskus iso. Inhimillistä vain. Mutta saman suon muillekin toki. "

        Inhimillistä toki on se, että huonona päivänä sen kaataa muille, mutta missä siinä silloin on se tunnevastuu? Eikö se silloin ole sen tunnevastuun siirtämistä muiden kannettavaksi?

        "Huomaan kyllä eron, mutta en taas tunne sen kummempaa eroa, koska minulla ei defenssit lyö päälle."

        Tuossa ei olekaan kyse defensseistä vaan juuri siitä, että kommentoitko henkilöä vai henkilön tekemistä. Mielestäni henkilökohtaisuuksiin meneminen ei ole rakentavaa. Jokainen saa olla vaikka ääliö niin halutessaan, ääliömäinen käytös on jo toinen asia. Se erilaisuuden hyväksyminen nääs.... :)

        Ei ei... vain omista tunteista pitää kantaa vastuu. Mutta jos minä loukkaamalla loukkaan muuta ihmistä vaikkapa sanomalla jotain sopimatonta, kannattaa minun pyytää anteeksi, ettei suhde kärsi.

        Noi spontaanit sammakot tulee joskus ja se on yksi tunne muiden joukossa. Vaikka viha, turhautuminen jne. Ihmisten pitää saada tuntea ja näyttää niitä. Pahinta on padota niitä sisälleen ja elää niissä omissa olettamuksissaan. Jos minä nielen vaikka sen, että minua v.tuttaa selittää vaikka sinulle mitään ja pyöräytän sen niin, että minunpa pitää tästä lähtee, minulle jää yhä se kuva, että tuon kanssa en jaksa vääntää, sinulle taas saattaa jäädä vaikka oletus, että en halua keskustella sun kanssa...

        Tunnetilojen miettiminen ja muotoilu ”oikeaoppiseen” muotoon on minun mielestäni tarpeetonta. Siitä jää ilmaan jotain mikä on leikattu pois. Veikkaan, että suhteet missä leikataan pois osa, ovat miellyttämiseen perustuvia, eikä vuorovaikutukseen perustuvia.

        Silti ei kaikkien kanssa mene hermot. Jotkut osaa puhua asiat suoraan ja asiallisesti, ilman että tarvitsee kummankaan nostaa niskavilloja.
        Se että joku osaa huomioida tarkempaan sanoituksiaan on hienoa, mutta ikävä kyllä sitä ei voi vaatia kaikilta.... ei myöskään tunnevastuun oikein ymmärtämistä... mutta jotkut vaan vetää sit porot nokkaan. Ei kaikkia voi miellyttää. 😊


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Ei ei... vain omista tunteista pitää kantaa vastuu. Mutta jos minä loukkaamalla loukkaan muuta ihmistä vaikkapa sanomalla jotain sopimatonta, kannattaa minun pyytää anteeksi, ettei suhde kärsi.

        Noi spontaanit sammakot tulee joskus ja se on yksi tunne muiden joukossa. Vaikka viha, turhautuminen jne. Ihmisten pitää saada tuntea ja näyttää niitä. Pahinta on padota niitä sisälleen ja elää niissä omissa olettamuksissaan. Jos minä nielen vaikka sen, että minua v.tuttaa selittää vaikka sinulle mitään ja pyöräytän sen niin, että minunpa pitää tästä lähtee, minulle jää yhä se kuva, että tuon kanssa en jaksa vääntää, sinulle taas saattaa jäädä vaikka oletus, että en halua keskustella sun kanssa...

        Tunnetilojen miettiminen ja muotoilu ”oikeaoppiseen” muotoon on minun mielestäni tarpeetonta. Siitä jää ilmaan jotain mikä on leikattu pois. Veikkaan, että suhteet missä leikataan pois osa, ovat miellyttämiseen perustuvia, eikä vuorovaikutukseen perustuvia.

        Silti ei kaikkien kanssa mene hermot. Jotkut osaa puhua asiat suoraan ja asiallisesti, ilman että tarvitsee kummankaan nostaa niskavilloja.
        Se että joku osaa huomioida tarkempaan sanoituksiaan on hienoa, mutta ikävä kyllä sitä ei voi vaatia kaikilta.... ei myöskään tunnevastuun oikein ymmärtämistä... mutta jotkut vaan vetää sit porot nokkaan. Ei kaikkia voi miellyttää. 😊

        Tunteita pitää olla ja niitä pitää myös ilmaista. Jos minä ärsytän sinua ja siksi lausahdat jonkun sammakon ja huomaat sen, se anteeksi pyyntö korjaa asian.
        Voi tehdä myös niin, että sanoo suoraan, että nyt ottaa päähän ja siksi olen kärttyinen ja kaadan sen sinun niskaasi, jolloin ottaa vastuun, eikä vaan kaada roskasankoaan toisen niskaan.

        Jos sinua keljuttaa selittää minulle jotain, toki se vastuun ottaminen tarkoittaa sitä, että sanot sen suoraan.

        Tunteiden leikkaamista ei ole se, että katsoo miten niitä ilmaisee, vaan se on juuri sitä vastuun ottamista. Sanottuja sanoja ei saa takaisin. Se mikä on ääneen harkitsemattakin sanottu, jää elämään. Kaikkea ei se ymmärtäminenkään aina hyvitä.

        Ehkä me ymmärrämme sen tunnevastuun eri tavalla.

        PS. Jos et halua keskustella tai selittää minulle jotain, ei se ole mitenkään pakollista, selviän kyllä ilmankin :D

        -kaskenpolttaja


      • Anonyymi
        Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Jokainen vastaa tunteistaa tietty. Vastaako jokainen mielestäsi siitä, millaisia tunteita herättää?

        Tiedän vähän kaikenlaista ;)

        No otan esimerkin. Vaikka nyt tuon aloituksen vi.ttu. Ajatellaan , että olist kirjoittanut sen.
        Minä tulkitsen sen niin, että sinä haluat vi.ttuilla ja vastaan sinulle, sa.tanan ääliö, painu sinne junttilaan takaisin!
        Sinä olisit tarkoittanut jotain ihan muuta. Miten rakentava keskustelu siitä syntyisi?
        Hyökkäämällä saa aikaan puolustusreaktion ja silloin raketava keskustelu on aika haastavaa. .
        Eli jos haluaa saada hyvää keskustelua aikaan, hyökkäys ei ole paras keino.
        Jos ajattelet tätä meidän keskusteluamme, miten pitkälle se jatkuisi, jos lähtisimme sille linjalle, että hyökkäämme ja vi.ttuilemme?

        Tulkintaa voi ajatella myös valheena.

        Oikeastaan kaikkein paras keskustelu tai väittely lähtee siitä, että ei oleteta. Eikä myöskään tahallisesti provosoida. Hyvä väittely ei perustu toisen ajatusten "tietämiseen", se perustuu omien ajatusten jakamiseen ja perusteluun.

        Mites tämä viestiketju kääntyi käsittelemään naisen elintä?
        Siitä puhe, mistä puute?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tunteita pitää olla ja niitä pitää myös ilmaista. Jos minä ärsytän sinua ja siksi lausahdat jonkun sammakon ja huomaat sen, se anteeksi pyyntö korjaa asian.
        Voi tehdä myös niin, että sanoo suoraan, että nyt ottaa päähän ja siksi olen kärttyinen ja kaadan sen sinun niskaasi, jolloin ottaa vastuun, eikä vaan kaada roskasankoaan toisen niskaan.

        Jos sinua keljuttaa selittää minulle jotain, toki se vastuun ottaminen tarkoittaa sitä, että sanot sen suoraan.

        Tunteiden leikkaamista ei ole se, että katsoo miten niitä ilmaisee, vaan se on juuri sitä vastuun ottamista. Sanottuja sanoja ei saa takaisin. Se mikä on ääneen harkitsemattakin sanottu, jää elämään. Kaikkea ei se ymmärtäminenkään aina hyvitä.

        Ehkä me ymmärrämme sen tunnevastuun eri tavalla.

        PS. Jos et halua keskustella tai selittää minulle jotain, ei se ole mitenkään pakollista, selviän kyllä ilmankin :D

        -kaskenpolttaja

        Se oli esimerkki vaan. 😬

        Siis kyllä sä olet oikeassa, että ei kaikkea tarvitse edes ääneen sanoa, jos tietää, että se loukkaa. Kyllä tunnevastuun voi niinkin ajatella, mutta sellaista ei pidä jättää pois, mikä tarvitsee sanoa, vain siksi, että toinen luultavasti loukkaantuu. Menikö nyt oikein? 🤔


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mites tämä viestiketju kääntyi käsittelemään naisen elintä?
        Siitä puhe, mistä puute?

        Ei minulla puutetta naisen elimestä ole, jos sitä tarkoitit. Ja on tässä taidettu kirjoitella vähän muustakin kuin naisen elimestä. Kukin löyttää keskusteluista sen, minkä haluaa löytää, oli se siellä tai ei. :)


      • Disse kirjoitti:

        Se oli esimerkki vaan. 😬

        Siis kyllä sä olet oikeassa, että ei kaikkea tarvitse edes ääneen sanoa, jos tietää, että se loukkaa. Kyllä tunnevastuun voi niinkin ajatella, mutta sellaista ei pidä jättää pois, mikä tarvitsee sanoa, vain siksi, että toinen luultavasti loukkaantuu. Menikö nyt oikein? 🤔

        En minä voi sinulle sanoa menikö oikein. En tiedä minkä olisi pitänyt mennä oikein.

        Aina tulee sanoa se, mikä tulee sanoa. Sen sanottavan ilmaisuasua voi harkita hetken. Ei ole pakko, mutta voi.


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        En minä voi sinulle sanoa menikö oikein. En tiedä minkä olisi pitänyt mennä oikein.

        Aina tulee sanoa se, mikä tulee sanoa. Sen sanottavan ilmaisuasua voi harkita hetken. Ei ole pakko, mutta voi.

        Niin en minäkään tässä aja sitä, että tarvitsisi vain sanomisen ilosta tai muusta päästä sanomaan jotain, minkä tietää loukkaavan toista. Vaan tarkoitan sitä, että toisen on otettava vastuu omista tunteistaan jos vaikka toisen pitääkin satuttaa jotain sanomisellaan.

        Kun oon ssnonut, että ihminen tarvitsee peilejä nähdäkseen itsensä, niin kipeään kohtaan itsessä tarvitaan peili, joka sen näyttää.


      • Disse kirjoitti:

        Niin en minäkään tässä aja sitä, että tarvitsisi vain sanomisen ilosta tai muusta päästä sanomaan jotain, minkä tietää loukkaavan toista. Vaan tarkoitan sitä, että toisen on otettava vastuu omista tunteistaan jos vaikka toisen pitääkin satuttaa jotain sanomisellaan.

        Kun oon ssnonut, että ihminen tarvitsee peilejä nähdäkseen itsensä, niin kipeään kohtaan itsessä tarvitaan peili, joka sen näyttää.

        Peilejä tarvitaan toki.
        Oletko ajatellut sitä, että jos peili on liian voimakkaasti näyttävä peili, se voi suistaa katsojan yli jonkin rajan, josta palaaminen ei saatakaan olla mahdollista?

        Eli kun haluaa herätellä toista näkemään jotain, jota toinen ei ole valmis näkemään , ei kestä nähdä, voi sysätä toisen reunalta alas?


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Peilejä tarvitaan toki.
        Oletko ajatellut sitä, että jos peili on liian voimakkaasti näyttävä peili, se voi suistaa katsojan yli jonkin rajan, josta palaaminen ei saatakaan olla mahdollista?

        Eli kun haluaa herätellä toista näkemään jotain, jota toinen ei ole valmis näkemään , ei kestä nähdä, voi sysätä toisen reunalta alas?

        Oon miettinyt. Ja se riski on aina.

        Mä itsekin oon tullut peilatuksi niin, etten meinannut kestää. Mutta oon ikionnellinen, että mulle kävi niin. Eikä se ollut täältä palstalta kukaan. Se oli irl ihan ensimmäinen rakkaussuhde. Vastarakkaus aidosti peilas minusta sellaisia mörköjä esiin, että revin itseni vereslihalle. Ehkä jotain vois löytyä jos etsit nimimerkki ”kaapinpaikka” kirjoituksia... on äijä muuttunut.


      • Disse kirjoitti:

        Oon miettinyt. Ja se riski on aina.

        Mä itsekin oon tullut peilatuksi niin, etten meinannut kestää. Mutta oon ikionnellinen, että mulle kävi niin. Eikä se ollut täältä palstalta kukaan. Se oli irl ihan ensimmäinen rakkaussuhde. Vastarakkaus aidosti peilas minusta sellaisia mörköjä esiin, että revin itseni vereslihalle. Ehkä jotain vois löytyä jos etsit nimimerkki ”kaapinpaikka” kirjoituksia... on äijä muuttunut.

        Uskon, että olet muuttunut. Se tulee esiin myös sinun kirjoituksissasi. Ja ihminen, joka pohtii, myös löytää.
        Rakkaus onkin asia, joka saa esiin kaikenlaista. Ja turvallisissa olosuhteissa se onkin todella hyvä asia.
        Toista voi auttaa näkemään, kun tarttuu oikeisiin asioihin. Silloin pitää tiedostaa myös vastuu. Kun avaa toisessa jotain, pitää osata myös katsoa, ettei toinen putoa kuiluun, josta ei pääse ylös.


      • Kaskenpolttaja kirjoitti:

        Uskon, että olet muuttunut. Se tulee esiin myös sinun kirjoituksissasi. Ja ihminen, joka pohtii, myös löytää.
        Rakkaus onkin asia, joka saa esiin kaikenlaista. Ja turvallisissa olosuhteissa se onkin todella hyvä asia.
        Toista voi auttaa näkemään, kun tarttuu oikeisiin asioihin. Silloin pitää tiedostaa myös vastuu. Kun avaa toisessa jotain, pitää osata myös katsoa, ettei toinen putoa kuiluun, josta ei pääse ylös.

        Paitsi sitä putoaa, vaikka toinen ei niin haluaisikaan. Oon sen todistanut itseni kohdalla ja toisen kohdalla.

        Ainoa lääke jokaisella olisi löytää se todellinen minä, se oma identiteetti sieltä itsestä. Se tulee usein esiin juuri parisuhteissa näköjään. Mutta kyllä siihen voi itsekseenkin vaikuttaa. Se identiteetti löytyy muualtakin, tosin heikompana. Työelämästä voi saada helpomman, kun toimii itseään huomioiden. Ystävyyssuhteista samoin. Ei enää vain miellytä jaole vain se joka suhdetta kantaa. Lapsista. Niiden kanssa yhteyden luominen vaikka vastuuttaa ja antaa tehdä heidän virheitä, sekä huomioi ne. Kaikki tuo yhteyttä itseensä.

        Ja kyllähän täällä pääsee perustelemaan näitä mietteitään. 😊


      • Anonyymi
        Disse kirjoitti:

        Paitsi sitä putoaa, vaikka toinen ei niin haluaisikaan. Oon sen todistanut itseni kohdalla ja toisen kohdalla.

        Ainoa lääke jokaisella olisi löytää se todellinen minä, se oma identiteetti sieltä itsestä. Se tulee usein esiin juuri parisuhteissa näköjään. Mutta kyllä siihen voi itsekseenkin vaikuttaa. Se identiteetti löytyy muualtakin, tosin heikompana. Työelämästä voi saada helpomman, kun toimii itseään huomioiden. Ystävyyssuhteista samoin. Ei enää vain miellytä jaole vain se joka suhdetta kantaa. Lapsista. Niiden kanssa yhteyden luominen vaikka vastuuttaa ja antaa tehdä heidän virheitä, sekä huomioi ne. Kaikki tuo yhteyttä itseensä.

        Ja kyllähän täällä pääsee perustelemaan näitä mietteitään. 😊

        Tärkeää onkin löytää se oma identiteetti. Ja usein se löydetään suhteessa muihin ihmisiin näin aikuisena, jos se on ollut kateissa.
        Kyllähän ihminen voi pudota siitä huolimatta, ettei kukaan haluaisi niin ja tietämättään voi suistaa toisen reunan yli.
        Itse jouduin asiaa pohtimaan nuorena, kun yritin itsaria, hölmösti kyllä ( ei ollut nettiä mistä etsiä) syömällä purkillisen aspiriina. No en tietysti kuollut , enkä edes joutunut hoitokoneistoon. Selvittelin päätäni poikakaverini luona ja hehkutin hänen siskolleen miten helppoa se pillereiden syöminen oli. Muutaman päivän kuluttua hän teki samoin. Silloin jo mietin sitä omaa vastuutani sanomisistani. En tietenkään ollut syyllinen siihen hänen tekoonsa, mutta aina voisi pikkuisen miettiä mitä sanoo. No silloin en vielä tiennyt ihan kaikkea sitä mitä nyt tiedän. Enkä nytkään tiedä ihan kaikkea :)


        Oman identiteetin voi löytää missä tahansa ihmissuhteessa, kun miettii omia reaktioitaan erilaisiin ihmisiin ja jos sitä vielä voi pohtia jonkun kanssa, niin usein siinä niitä lukkoja avautuu.

        -kaskenpolttaja


    • Anonyymi

      Olisi hyvä ,jos olisit vielä lisäksi asennevammainen ja vielä mahdollisesti mielenterveyshoitaja . Olisit taitava haukkumaan muita työryhmässä ja rikkomaan työyhteisön manipuloimalla muita puolellesi.

    • Anonyymi

      Sori, mutta Pertti sinä olet.

      • Anonyymi

        Taas huti. Et ole penaalin terävin kynä, mutta silti ok, höpö.


    • Onneksi olkoon!🌹

    • Anonyymi

      Entäs ensi viikolla, mikä seuraavaksi olet?

    • Anonyymi

      Ole rauhassa, mutta älä kiusaa palstallakaan meitä heteronaisia.

      • Anonyymi

        Kylläpäs tämä aihe sinua kiinnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kylläpäs tämä aihe sinua kiinnostaa.

        Pelkää kovasti että lesbot hyökkää kimppuun mut pelosta ahdistuneena tulee silti tänne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelkää kovasti että lesbot hyökkää kimppuun mut pelosta ahdistuneena tulee silti tänne.

        Sitä on todellisessa elämässä myös tullut huomattua, että kun baarissa mainitsee jollekulle miehelle keskustelussa, että on hiljattain eronnut, niin heti on joku lesbo kuulokorvalla ja paikalla esittäytymässä. Vaikka parisuhteita on päättynyt tässä elämän varrella ja myös pettymyksiä tullut, niin ei ne sitä omaa sukupuoli identiteettiä kuitenkaan muuta. Tsemppiä heille kaikella kunnioituksella!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä on todellisessa elämässä myös tullut huomattua, että kun baarissa mainitsee jollekulle miehelle keskustelussa, että on hiljattain eronnut, niin heti on joku lesbo kuulokorvalla ja paikalla esittäytymässä. Vaikka parisuhteita on päättynyt tässä elämän varrella ja myös pettymyksiä tullut, niin ei ne sitä omaa sukupuoli identiteettiä kuitenkaan muuta. Tsemppiä heille kaikella kunnioituksella!

        Ei me hyökätä kenenkään kimppuun. Heterot pelkäätte ihan turhaan meitä avoimesti naisrakkautta kannattavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä on todellisessa elämässä myös tullut huomattua, että kun baarissa mainitsee jollekulle miehelle keskustelussa, että on hiljattain eronnut, niin heti on joku lesbo kuulokorvalla ja paikalla esittäytymässä. Vaikka parisuhteita on päättynyt tässä elämän varrella ja myös pettymyksiä tullut, niin ei ne sitä omaa sukupuoli identiteettiä kuitenkaan muuta. Tsemppiä heille kaikella kunnioituksella!

        Mahdotonta. Olet eronnut niin monta kertaa, että kyllä siinä on jo Suomen lesbot loppuneet kesken!

        T. Todellinen elämä


    • Anonyymi

      Hienoa, että olet vihdoinkin tietoinen mikä itse olet. Minä olen myös pitkään pyöritellyt olevani joko aseksuaali tai lesbo tai trans, mutta en vielä osaa päättää mikä noista kolmesta olen koska jos päätn olla ensin aseksuaali, niin miehet perääntyvät, jos taas päätän olla lesbo niin silloin vasta miehet siitä innostuvatkin ja alkaa hurja viestien lähettäminen suuntaani ja jos päätän trans, niin mitä sitten?! Minulla siis vielä itsetutkistelu varsin kesken/keskeneräistä.

      • Anonyymi

        Oikeastaan olen päättänyt olla luokittelematta itseäni turhan tarkkaan ja mennä virran mukana ja katsoa mitä elämä tuo tulessaan. Ihmisillä on turhaan tapana pyrkiä luokittelemaan sekä asettaa kaikki asiat tiukkoihin raameihin. Todellisuudessa sisäinen maailmamme on huomattavan paljon moniulotteisempi.


    • Anonyymi

      Hyvä Teknodonna taikka Funeau olet narraamassa persuja. Näin sitä pitää.

      • Anonyymi

        Voi Nakero. Ottaako itseluottamuksen päälle kun kaikki naiset eivät olekkaan saatavilla. Minuun ei setämiehen charmi purekkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi Nakero. Ottaako itseluottamuksen päälle kun kaikki naiset eivät olekkaan saatavilla. Minuun ei setämiehen charmi purekkaan.

        Ei ota itsetunnon päälle, ei. Kannustan parhaimpani mukaan myös muita narraamaan persuja vaikka se kovasti ottaisikin persujen itsetunnon päälle.

        Lisää narrauksia.


    • Mieslesbo?

      • Anonyymi

        Sinähän sen tiedät.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinähän sen tiedät.

        Se oli kysymys.


    • Anonyymi

      Minä olen mies ja luulen olevani lesbo. En kiinnostu tavallisista naisista. Eikä peppuseksikään kiinnosta millään muotoa, eli en taida homokaan olla.

      • Anonyymi

        Lesbomies voi olla heteronaisen kanssa suhteessa ja saada parasta seksiä ja hellyyttä ikinä.

        Kirsikkana kakun päällä, voit kertoa lesboudestasi tai jättää kertomatta. Win-Win joka tapauksessa.


    • Anonyymi

      Et ole, sut on vain pikkuhiljaa aivopesty tähän hapatukseen,.

    • Anonyymi

      Minä puolestani olen miehen kehoon syntynyt lesbo-transnainen. Suostuvatko naiset hyväksymään tällaista lesboa ilman syrjintää sekä väitteitä jotten minä voi olla lesbo.

      Pistinpäs kovan pähkinän särjettäväksi.

      ( hirnitystä )

    • Anonyymi

      Minäkin olen joskus nuorempana miettinyt sitä mahdollisuutta, että voisinko pitää silleen myös miehistä? Jonkun aikaa miettineenä tulin siihen tulokseen, että en. Olen aivan liian perso punaviinille ja naiskauneudelle... :)

    • Anonyymi

      Juuri tulevassa yliopistollinen eläinsairaala sarjassa oli lesboja

      • Ahah, mä olen umpiväsynyt. V.ttu mutta oommä valvonukkin jo 18h. Hyvää yötä. 😴


    • Anonyymi

      Lesbot ovat nupistaan epänormaaleja. Harvoinpa tänne kukaan kirjoittaa, että hän on idiootti, mutta ne lesbot, no nehän onkin sairaita.
      Päässä on vaan sahajauhoja kusella kostutettuna.

      • Minä ainakin viihtyisin lesboparin kanssa. Vaikka sitten katseluoppilaana.


    • Anonyymi

      Tajusin ite saman muutama kk sit tai no et oon bi mut kumminki,en vaa uskal tul kaapist ulos:/

      • Mikset? Luonnollistahan se on.


    • Voiko mies olla lesbo?

      Ehkä jos mies kokee olevansa nainen..jne. . Ei jaksa.

      • Sinähän olet mies, eikös juu :p


      • Zombi kirjoitti:

        Sinähän olet mies, eikös juu :p

        Joo.

        Oon antanu parrankin kasvaa. Se on sitten kiva..voi pitää dösässä tyynynä ja sillä voi pyyhkiä suun ja niistää nenän. Kätevä.


    • Mjoo

      Mä en ole oikein koskaan tajunnut tätä kaappihommaa. Mun kaapeissa on kuteita, ei mitään lesboja.

      (Naurua)

      • Ei edes yhtä Megan Foxia?


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Ei edes yhtä Megan Foxia?

        Ai Mekan Vonksia?

        Mekan Vonksi näyttää vähän käärmeeltä, joten hän saattaa olla kerällä kaislakorissa.

        Ei parane puhallella pilliin.

        (Hihitystä)


      • Funeau kirjoitti:

        Ai Mekan Vonksia?

        Mekan Vonksi näyttää vähän käärmeeltä, joten hän saattaa olla kerällä kaislakorissa.

        Ei parane puhallella pilliin.

        (Hihitystä)

        No se vonksi niin. Missäs Pauli luuraa? Laittanu henkselit vinksinvonkisin?


      • Wwuwuw kirjoitti:

        No se vonksi niin. Missäs Pauli luuraa? Laittanu henkselit vinksinvonkisin?

        Pyysin Paulia laittamaan meille ruokaa. Hänellä on nyt kiireitä, kuten kaikilla varteenotettavilla toimitusjohtajilla on.

        (Naurua)


      • Funeau kirjoitti:

        Pyysin Paulia laittamaan meille ruokaa. Hänellä on nyt kiireitä, kuten kaikilla varteenotettavilla toimitusjohtajilla on.

        (Naurua)

        Dialogi

        - Pauli!

        - Niin?

        - Onko jo kohta valmista?

        - Ei aivan vielä... ööö. Flambeeraus... F-alkuinen sana.... ööö.

        - Mitä sinä mutiset?!

        - Ööö... en mitään. Tuleeko Mekanille hiiriä vai rottia?

        - Mitää! Ei kuulu!

        (Hirn)


      • Funeau kirjoitti:

        Dialogi

        - Pauli!

        - Niin?

        - Onko jo kohta valmista?

        - Ei aivan vielä... ööö. Flambeeraus... F-alkuinen sana.... ööö.

        - Mitä sinä mutiset?!

        - Ööö... en mitään. Tuleeko Mekanille hiiriä vai rottia?

        - Mitää! Ei kuulu!

        (Hirn)

        Anakonda shakkiruudussa

        - Apua!

        - Mitä nyt?

        - Mekan Vonksi on keittiössä!

        - No nälkä täällä on kaikilla.

        - Hae se pois! Kamalan iso käärme!

        - Mekan! Kohta Pauli antaa ruokaa. Ei saa olla liian hätäinen. Kärsivällisyys on hyve.. tms.

        - Pauli!

        - Sinun hihasi palaa.

        - Katsos perkele... niin tekee.

        (Naurua)


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      62
      1208
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      42
      901
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      335
      685
    4. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      51
      661
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      638
    6. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      116
      636
    7. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      99
      613
    8. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      605
    9. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      582
    10. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      56
      574
    Aihe