mitä kotitilojen kivoja pikku reaktioita suositatte kuusivuotiaalle pojalle? tämä kun on jo tarpeeksi kiinnostunut leikkiäkseen kemistiä.
jotain keittiöstä ja kylpyhuoneesta löytyviä aineita? olisi mukava käyttää pojan kanssa aikaa yhdisteitä yhdistellen :)
jotain keittiöstä ja kylpyhuoneesta löytyviä aineita? olisi mukava käyttää pojan kanssa aikaa yhdisteitä yhdistellen :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
kaurahiutaleita.
Tässä itsekkin olen aika nuori kemian harrastaja (14). Tuossa iässä itse sotkin kaikkea mitä sattui käsiin. Tässä pari hyvää vinkkiä:
Etikkaa ja soodaa -> kuplii hienosti.
Vesi ja leivinjauhe -> sama juttu.
Sitten yksi omista lemppareistani on indikaattorin tekeminen, pyysin vähän väliä äitiäni tekemään tätä :)
Silppua punakaalia ja keitä sitä kattilassa, kun väriä on irronnu punakaalista suodata se astiaan. indikaattori on valmista.
Mitä tuolla sitten voi tehdä.. kun sitä laitetaan soodaveteen se muuttuu sinikseksi (liuos on emäksinen) ja etikkaan se muuttuu punaiseks (liuos on hapan) ja veteen väri ei muutu (liuos on neutraali). Nuo käsitteet on hyvä opettaa alusta pitäen. Kun poika varttuu kannattaa alkaa harkitsemaan että ostaisi ihan oikeita koeputkia jugurttipurkkien yms. sijaan. Jos kiinnostusta riittää vielä teini-iässä niin suolojen valmistaminen sähkön avulla on tosi kivaa ja siitä saa suuret kokoelmat kemikaaleja(itse olen puuhaillut aika kivan määrän kaikkea sähkön avulla).
Aika paljon tuli kirjoitettua, toivottavasti on apua.
Ajattelin vielä lisätä vähän :)
Tosiaan noita perus alkuaineita ja yhdisteitä on kanssa kiva opetella, muovailuvahasta ja hammastikuista voi rakentaa molekyylimalleja. Hiilidioksidin(CO2), Veden(H2O) ja vaikkapa metanolin(CH4) molekyylimallit syntyvät muovailuvahasta aika nätisti. Punainen pallo on happea ja sen kylkeen voi vaikka piirtää tussilla kirjaimen O. Valkoinen pallo on vetyä ja sen kyljessä lukee H ja musta on hiiltä, C. Näin aineet tulee tutuiksi ja saa läheisyyttä aineisiin ja niiden rakenteeseen.
Kun rakentaa koejärjestelyn niin että pienessä lasipurkissa on kynttilä joka sytytetään(hurjaa varovaisuutta noudattaen) ja toiseen purkkiin laitetaan etikkaa ja soodaa niin että se alkaa kuplia(hiilidioksidia muodostuu) niin voidaan alkaa varovasti "kaataa" hiilidioksidia kuppiin kuten astiassa olisi vettä, kuitenkaan etikka-sooda seosta kaatamatta. Jos kaikki toimii pitäisi kynttilän sammua, hiilidioksidi on siis syrjäyttänyt ilmaa. Tästä päästään palamiseen ja voitte alkaa yhdessä miettiä mitä palamiseen tarvitaan ja miksi kynttilä sammuu kun siihen puhaltaa yms. yms.
Anna lapsen ideoille tilaa ja tehkää mielenkiintoisia kokeita, hänestä tulee vielä tosi hyvä kemisti. Usko pois. :)
Ei sitten saa sanoa sille kersalle, että "hapon peehoo on alle seitsemän ja emäksen yli". On tullut luettua taas kamalasti oppilaiden epäkemiallisia vastauksia, kuten ulkoa opeteltu fraasi "entsyymi pilkkoo" voi -.-.
Molekyylinmallinnus oli hyvä idea.
CH4 = metaani
CH3-OH = metanoli
Jep, tuleepas taas kirjotettua päin mäntyä :(
>Ei sitten saa sanoa sille kersalle, että "hapon peehoo on alle seitsemän ja emäksen yli"<
Tota... onkohan mulla jäänyt jotain oppitunteja väliin....
Voisitko tarkentaa jotta saisin kemian tietämyksen päivitettyä 2000-luvulle. Siis... ihan omin sanoin ja hitaasti jotta minäkin ymmärtäisin.
Yksi toinen ovela reaktio on sekoittaa kodin putkimies (mr. muscle esim.) nimistä emäksistä nestettä (10% natriumhydroksidia) ja alumiinifolion paloja muovipullossa.
Siihen pullon suulle voi sitten laittaa ilmapallon, koska tästä reaktiosta vapautuu vetykaasua (tosin myös lämpöä ja pullo saattaa kuumentua liikaa jos ainemääärät on liian suuret) ja kun pallon täyttää vedyllä ja sitoo kiinni, niin pallo leijuu sisältämänsä vedyn takia.
Eräillä tietynlaisilla pulloilla ja oikeilla ainemäärillä- ja vahvuuksilla pullon saa myös räjähtämään.
Ruokasooda taitaa olla natriumkarbonaattia ja siitä saa hauskan reaktion jonkin hapon kanssa (esimerkiksi etikka). Vesilasiin kun liuottaa soodaa veteen ja lisää sitten etikan niin karbonaatti muuttuu hiilidioksidiksi ja liuos kuplii hassusti. Ei sitten liian vahvoja liuoksia, ettei hyppää lasi silmille. Kokeile vaikka 1 tl soodaa lasii ja sitten loraus etikkaa.
Värireaktio ovat tietysti aika kivoja. Mehujen (siis oikeiden marjamehujen) punainen väri johtuu antosyaniineistä, joiden väri muuttuu pH:n mukaan. Happamassa väri on syvän punainen ja emäkseen mennessä väri muuttuu sinisen kautta mustaksi (on hauskaa kun mustaherukkamehusta saa sinistä). Emäksiä joita hommaa voi käyttää on esim kodin putkimies ym kalium- tai natriumhydroksidia sisältävät tuottee. Happoja taasen se etikka. Kannattaa varoa näiden kanssa leikkiessä, sillä kun sekoittaa happoa ja emästä, liuos kuumenee ja voi pahimmassa tapauksessa kiehahtaa silmille.
Varsinkin kun lapsen kanssa kokeilette niin ole ehdotomasti aina tietoinen siitä mitä teet, sillä vahinkoja voi sattua tosi helposti.
Voisikohan ruokasooda olla natriumbikarbonaattia?
Kyllä vain, tarkistin.
Natriumbikarbonaatti, ruokasooda (NaHCO3), on vanha, halpa ja tehokas antasidi (= liikahappoisuuslääke).
(Lähde: http://www.tohtori.fi/eviva/126.php3)
Virheitä sattuu, kaikille.
Kiito steille vinkeistä. Minulla myös poika joka tykkää kemiasta ja sain hyviä vinkkejä tästä.
Hei ajattelin ostaa 11.v Tytölleni joululahjaksi jonkun kemian setin kun olen kuullut että niitä myydän jossain saisko jotain linkkiä`?
Tuosta ruokasoodasta ja etikkahaposta neutraloituu vettä ja natriumasetaattia. Eli jos lämmität liuosta tarpeeksi mikrossa tai liedellä sen verran kauan että suurin osa vedestä on haihtunut, saat ns "kuumajäätä". Sillä puolestaan on mukava leikkiä koska se "jäätyy" kosketuksesta ja on vaaratonta.
http://www.instructables.com/id/Sodium-Acetate/
http://www.youtube.com/watch?v=aC-KOYQsIvU