Siika ei valehtele: Perämeri lämpenee
Toimittajan kalapäiväkirjasta selviää, että poikkeuksellisesta syksystä 1994 ei ollut paluuta.
"Pekka Hakala HS
Julkaistu: 13.8. 2:00
1980-luvun Suomessa asiat olivat järjestyksessä: idänkauppa kukoisti, kodinkoneet olivat kalliita, ravintolavaunussa sai A-olutta vain ruuan kanssa ja siika kuti Kalajoella 11. lokakuuta. Viimeksi mainittu tieto on muistinvarainen, koska olen hukannut 1980-luvun kalapäiväkirjani.
Pohjanlahti lämpenee ilmastonmuutoksen takia nopeammin kuin muu Itämeri: Tätä kaikkea se merkitsee"
Pohjanlahti, siinä kuin Suomenlahti ja Itämeri, lämpenee siinä lilluvan viherlevän takia - se absorboi Auringon säteilyä ja syyllinen on Suomen tehomaatalous.
Toimittajan kalapäiväkirjasta selviää, että poikkeuksellisesta syksystä 1994 ei ollut paluuta.
"Pekka Hakala HS
Julkaistu: 13.8. 2:00
1980-luvun Suomessa asiat olivat järjestyksessä: idänkauppa kukoisti, kodinkoneet olivat kalliita, ravintolavaunussa sai A-olutta vain ruuan kanssa ja siika kuti Kalajoella 11. lokakuuta. Viimeksi mainittu tieto on muistinvarainen, koska olen hukannut 1980-luvun kalapäiväkirjani.
Pohjanlahti lämpenee ilmastonmuutoksen takia nopeammin kuin muu Itämeri: Tätä kaikkea se merkitsee"
Pohjanlahti, siinä kuin Suomenlahti ja Itämeri, lämpenee siinä lilluvan viherlevän takia - se absorboi Auringon säteilyä ja syyllinen on Suomen tehomaatalous.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tuo sinun kommenttisi nyt oli sitä tietämättömän asenteellisen vihreän hömppää. Kyllä siinä tehomaataloudessa pyritään pitämään se fosfori siellä pellossa eikä huuhtomaan meriin. Kyllä ne ravinteet tulee pääasiassa taajamien jätevesistä.
Ei ne levät kyllä lämmitä merta. Ne vain yhteyttää auringonvalon avulla hiilidioksidia ja tuottaa happea. Niiltäkin, jotka siellä puuhastelee sitä Suomenlahden suojelua, puuttuu täysin tietämys biologiasta.
Kyllä sitä leväkasvustoa on lisännyt pääasiassa CO2 tason nousu, ja turha siitä on vouhottaa. Se on kalojen ruokaa. Eläinplankton syö sitä ja kalat syö eläinplanktonia. ja hylkeet ja ihmiset syo kaloja.
Ihmisille se levä on nyt vaan pikkusen kiusallinen. Jos kuvittelet, että olen maanviljelijä niin erehdyt. Olen kyllä maalta kotoisin, joten nekin asiat on tuttuja. Olen myös perehtynyt biologiaan.
Kun Suomenlahteen päätyy ainakin 7 miljoonan ihmnisen tuottama fofori. niin on selvää, että se näkyy levätilanteessa. Ihmiset tuottaa fosforia vesistöihin. Maanviljelijät käyttää sitä lannoitteena. Kyllä sitä sinne peltoon laitetaan mahdollisimman vähän.
Siinä tehomaataloudessa nimenomaan tutkitaan, mitä maahan tarvitaan. Ei vastuullinen viljelijä laita sinne mitään ylimääräistä. Nämä asiat on ollut mahdollista tutkia jo ainakin 1960 luvulta lähtien.
Tutkiminen ei vaikuta maatalouteen tai maanviljelijän peltoihinsa kylvämien lannoitteiden määrään millään lailla.
Mahdollisimman suuri sato saadaan kun lannoitteita on riittävästi. Riittävästi on silloin kun ei ole liian vähän. Riittävyyden voi varmistaa kylvämällä lannoitteita todella riittävästi niin että osa voi huuhtoutua sateiden mukana vesistöihin ja edelleen on pellossa riittävästi lannoitteita.
Toinen asia on tietysti se, että eivät viherlevät mitään lämmitä sen enempää kuin hiilidioksidikaan. Auringonpaiste on se, joka lämmittää.
1950-luvulla oli Suomenlahdella ja Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla sen verran kirkasta vettä, että merenpohjan saattoi nähdä hyvin kolmen metrin syvyydeltä. Joskus 1970 luvuilla syvyys putosi puolen metrin tienoille koska jätevesien puhdistamoja rakennettiin ahkerasti. Eipä ollut Itämerellä viherlevästä tietoakaan ennen 1970-lukua.
Varmaan pitäisi poistaa käytöstä nuo jätevedenpuhdistamot kun ne aiheuttavat viherlevää ja ilmastonmuutosta.
-merenkulkua Itämerelläkin vuodesta 1954-
Minun kotitlalla tutkittiin maaperänäytteet jo 1960 luvulla ja päätettiin sen mukaan mitä peltoon laitetaan, Mutta isä olikin poikkeus. Hän oli edistyksellinen. En väitä, että kaikki noita tutkimuksia teettää. Olisi kuitenkin syytä.
Se mitä peltoon saatetaan ahneudessa laittaa liikaa on lähinnä typpi. Sekin kyllä kannattaisi optmoida. Ei siitä ylimäärästä ole mitään hyötyä. Tulee vaan lisää kustannuksia ja tuottavuus laskee.
Netistä löytyi LUKE:n artikkeli fosforista. Sitä laitetaan peltoon 0-110 kiloa hehtaarille 5 vuioden välein riippuen siitä, mitä tutkimus näyttää tarpeeksi. Sitä ei siis kylvetä holtittomasti eikä joka vuosi.
Määrä riippuu myös siitä mitä kasvatetaan. On järjetöntä, että turvemaitakin vainotaan nykyään CO2 päästön takia. Kyllä siellä taatusti kasvullisuus ahmii sen hiilidioksidin, mitä turpeesta tulee lahoamisen kautta.
Ainakin nurmiviljelyssä käy niin. Enimmäkseen niillä turvemailla kasvatetaan nurmea. Se CO2 vaino on vaan mennyt aivan mahdottomaksi.
Kasvithan sen fosforin sieltä pelllosta kuluttaa. Sitten kaupunkilaiset syö ne kasvit ja paskantaa. Syö niitä lehmätkin, ja paskan mukana fosforia päätyy uudelleen peltoon.
Kaupunkilainen syö lehmän ja juo maidon ja paskantaa fosforin mereen. Viljelijä siis kierrättää, kaupunkilainen ei.
Kaupunkilaisten paskat kerätään talteen jätevedenpuhdistamoilla. Kaupunkilaisten paskat eivät meriin valu niinkuin maanviljelijöiden fosforit.
Tietääksen fosforin talteenottoa jätevesistä jossain kokeillaan, mutta ei se ole yleisesti käytössä edes Suomessa. Tietääkseni on kysymys Suomalaisesta keksinnostä. Muualla sitä ei käytetä.
Brysselissäkin 3/4 osaa jätevesistä menee puhdistamattomana vesistöön. Jos peltoon laitetaan fosforia vaikka 20 kiloa hehtaarille, se on 2 grammaa neliömetrille. Onko se paljon, kun se tapahtuu vain 5 vuoden välein.
Kun katsoin LUKE:n jutun, se määrä voi olla vähäisempikin. Fosfori ei ole kasveille lannoite. Se on hinenaine niinkuin esimesrkiksi kupari. Sitä tarvitaan estämään jotakin kasvuhäiriötä. Eihän näitä yleensä kaupunkilaiset tiedä
Silloin kun on kysymys karjatilasta, iso osa fosforista palautuu lannan mukana peltoon takaisin.
Kuikahan paljon tällä asialla on osuutta.
https://yle.fi/uutiset/3-10226145
Kalajutut voi jättää omaan arvoonsa.
"Ei ne levät kyllä lämmitä merta. " - niinkö olen väittänyt: absorptio on avainsana.
Kumma kyllä, asiaa selkeyttävät kuvat Itämerestä poistetaan ..
"absorptio, fotonien imeytyminen valoa osittain läpäiseviin aineisiin."
Riippuu aivan siitä, oletko niin väittänyt.
Kuvissasi levät näkyvät vaaleina eli ne heijastavat Auringonvaloa paremmin kuin merivesi.
Absorptio on avainsana.
Se spektrin vihreä komponentti, on se mikä imee urakalla Auringon valoa - kai se on tiedossa 'maaytalousyrittäjällä'?
Tummat kappaleet imevät Auringonvaloa paljon paremmin kuin vaaleat oli valon väri tai kappale mikä tahansa. Kai se on tiedossa "kotifyysikolla"?
Absorptio on edelleen avainsana.
Tietää myöskin - Persianlahdella laivankannelle paljaan jalan laskeneena - kuuma oli ja oli se ilmakin jossain kipurajalla.
Tervatulla katolla kuin tervatussa veneessä oli lämmintä.
Avataan: Fotosynteesi
Tutkijat:+Maatalous+kiistatta+Itämeren+suurin+kuormittaja
Seikan painotus löytyy Suomen karttaa katsomalla:
Sisävesistöjen pilkkoma maa- ja metsätalous ojineen ja jokineen päätyy mereen.
Sokea?
Joopa joo taas. Taas on joku alarmisti ahkerana poistelemassa viestejä.
Menneisyydessä on sinilevää ollut paljon enemmän, eikä tullut maalimanloppua.
"Sinilevä on yksi maailman vanhimpia yhdestä solusta koostuvia eliöitä. Gotlannin edustalla on aikakirjoihin merkitty jo 1800-luvulla niin paksu sinilevälautta, ettei airo mennyt läpi. Tämä ei voi olla nykyisen ruuan tuotannon syy."
"Mielenkiintoinen seikka on myös rautasulfaatin käyttö jätevedenpuhdistamojen fosforin saostamisessa. On nimittäin niin, että ilman rautaa sinilevä ei kasva. Tästä on tietoa pilvin pimein. Jäteveden puhdistus siis edesauttaa sinilevien kasvua."
http://www.maaseutumedia.fi/sinileva-ei-ole-ruuan-syyta/
Siilon+sitä+sinilevää+vata+on+ollutkin+kun+CO2+pitoisuus+oli+vähintään+80%.+Sellainen+aika+oli+noin+650+miljoopnaa+vuotta+sitten.
"Menneisyydessä on sinilevää ollut paljon enemmän, eikä tullut maalimanloppua."
Minun 'menneisyydessä' Itämeri oli puhdas -60-70 luvulla ja sitten muuttui maatalous ja jätevedet puhdistettin ja kiellettiin pilssien tyhjennys mereen - ..
"Gotlannin edustalla on aikakirjoihin merkitty jo 1800-luvulla niin paksu sinilevälautta, ettei airo mennyt läpi. "
Aikalaiseni 'kirjailija' salonkiville Dick Nivala, kirjoitti erääseen julkaisuun, että laiva juuttui sargassolevään - oli samalla laivalla kuin minäkin -60 luvulla ..
Eipä aikaakaan, kun Itämeren jäissä oli "hajoamassa" jäitten puristuksessa kaksi nykyaikaista öljytannkeria - matkalla Venäjän uuteen öljysatamaan Suomenlahden perukalla .. ei painanut Wärtsilän telakan insinöörin lausunto, että ei ole mahdollista. :)
Akuankkalinkkiä ja mielipideargumentointia jälleen havaittavissa palstalla. Tosiasiat loistavat poissaolollaan.
Itämeren saastuminen on kiistatta ihmisen aiheuttama ja sen palauttaminen 60-luvun tasolle on VAIN poliittinen päätös - lakkautetaan maataloustuet kaikelta ylituotannolta ja ylilannoitukselta - maataloustuoteita vain sen verran, kuin kotimaassa kulutetaan.