Venäjän räjähtänyt BLOW JOB-risteilyohjus

Anonyymi

Selittäkääpä minulle maallikolle miten se Putinin ydinkäyttöinen
BLOW JOB-risteilyohjus oikein toimii. Ymmärrän, että fissiossa voidaan
saada huomattava määrä lämpöä aikaiseksi, mutta ainakin lehtikuvissa oli
härpättimen ahteriin mahdutettu rakettimoottori.
Onko niin, että punistaniassa on kehitetty muunnin joka muuttaa lämmön
työntöenergiaksi tai teräsmiehen katseesta tutuksi energiapitoiseksi säteeksi.
Vai olisiko kyse kuitenkin sähkökäyttöisestä liidokista?

39 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • Ydinkäyttöinen lentolaite toimii siten, että reaktori kuumentaa toisesta päästä sisään tulevan ilman joka sitten antaa työntövoimaa.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Project_Pluto

    USA:ssa tuollaisesta yritettiin peloiteasetta 1950 - luvun lopulla. Putin yrittää kalistella sapeleitaan uhitellen vanhanaikaisella sotilasteknologialla kun Venäjä on muiden mittareiden perusteella menettänyt merkitystään ja jää Kiinan jalkoihin.

    • Siis ei aukee =(
      Olisiko nyt kuitenkin kyse suihkumoottorista.
      Itse en ole törmännyt ennen tätä BLOW JOB ilotulitetta,
      rakettimoottoriin joka ottaisi ajoaineekseen ilmaa ajon aikana.
      Oman, ehkä rajallisen. käsitykseni mukaan rakettimoottori
      kuljettaa tarvittavan polttoaineen mukanaan, sisältäen mm.
      happi jota muodossa tai toisessa polttoon tarvitaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Siis ei aukee =(
      Olisiko nyt kuitenkin kyse suihkumoottorista.
      Itse en ole törmännyt ennen tätä BLOW JOB ilotulitetta,
      rakettimoottoriin joka ottaisi ajoaineekseen ilmaa ajon aikana.
      Oman, ehkä rajallisen. käsitykseni mukaan rakettimoottori
      kuljettaa tarvittavan polttoaineen mukanaan, sisältäen mm.
      happi jota muodossa tai toisessa polttoon tarvitaan.

      Lentokoneen suihkumoottori perustuu siihen, että se puhaltaa ajoainetta suurella nopeudella taaksepäin. Suihkumoottoreissa ajoaineena on ilma jota moottorin etupäästä otetaan sisälle ja polttoaineen voimalla pyörivällä suihkuturbiinilla (periaatteessa sama kuin tuuletin) puhalletaan suuremmalla nopeudella ulospäin.

      On myös suihkumoottoreita, joissa ei ole turbiinia ollenkaan vaan palaminen tapahtuu sopivasti muotoillussa suorassa putkessa. Esimerkki tälläisestä on patoputkimoottori (ramjet tai scramjet).

      Ydinkäyttöisessä suihkumoottorissa läpi kulkevan ilman nopeaan kuumenemiseen ja laajenemiseen tarvittavan lämmön tuo palamisen sijaan ydinreaktorin kuuma pinta suoraan tai ydinreaktorin kuumentama/höyrystämä ajoaine. USA:n 1950 - luvun lopussa testaama ydinmoottori oli turbiinilla varustettu General Electric J87.


    • Millä voimalla tuon J87:n turbiinia sitten pyöritettiin, kun se ei ollut patopainemoottori vaan suihkumoottori?
      Tuollaisen venäläistenkin testaileman ydinvoimalla toimivan moottorin yhtenä ongelmakohtana on sanottu olevan jäähdytys. Lehtiuutisten mukaan Venäjällä olisi räjähtänyt moottorin sammuttamisen jälkeen, joten se ilmeisesti räjähti kuten aikanaan Tshernobylin ydinreaktori joka ylikuumeni sen sääntöjen vastaisesti suoritetun sammuttamisen aikana?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Millä voimalla tuon J87:n turbiinia sitten pyöritettiin, kun se ei ollut patopainemoottori vaan suihkumoottori?
      Tuollaisen venäläistenkin testaileman ydinvoimalla toimivan moottorin yhtenä ongelmakohtana on sanottu olevan jäähdytys. Lehtiuutisten mukaan Venäjällä olisi räjähtänyt moottorin sammuttamisen jälkeen, joten se ilmeisesti räjähti kuten aikanaan Tshernobylin ydinreaktori joka ylikuumeni sen sääntöjen vastaisesti suoritetun sammuttamisen aikana?

      "Millä voimalla tuon J87:n turbiinia sitten pyöritettiin, kun se ei ollut patopainemoottori vaan suihkumoottori?"

      Se oli koko lailla tavallinen suihkumoottori, jossa polttokammio oli korvattu sillä että n. puolet ahtimen puristamasta ilmasta käytettiin ydinreaktorissa. Eli ei kuumennettu ilmaa polttoainetta polttamalla vaan ydinreaktorilla.

      Tässä nimenomaisessa moottorissa oli kyllä vielä lisäksi jälkipoltin, jossa voitiin tarvittaessa polttaa ihan tavallista polttoainetta ja saada lisätyöntövoimaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Millä voimalla tuon J87:n turbiinia sitten pyöritettiin, kun se ei ollut patopainemoottori vaan suihkumoottori?
      Tuollaisen venäläistenkin testaileman ydinvoimalla toimivan moottorin yhtenä ongelmakohtana on sanottu olevan jäähdytys. Lehtiuutisten mukaan Venäjällä olisi räjähtänyt moottorin sammuttamisen jälkeen, joten se ilmeisesti räjähti kuten aikanaan Tshernobylin ydinreaktori joka ylikuumeni sen sääntöjen vastaisesti suoritetun sammuttamisen aikana?

      Turbiini ottaa tehoa kaasun virtauksesta ja muuntaa sen akselin pyörimistehoksi.
      Akselilla pyöritetään moottorin etuosassa olevaa ahdinta, ja moottorista riippuen mahdollisesti lisäksi puhallinta, eli silloinn kun kyseessä on ohivirtausmoottori.

      Yllä kuvattua kokonaisuutta taas kutsutaan suihkuturbiiniksi, silloin, kun olennaisia määriä akselitehoa ei siirretä laitteen ulkopuolelle minnekään, vaan jätetään kaasun virtaukseen työntövoiman saamiseksi.
      Jos taas siirretään reilusti akselitehoa muualla, nimitys on kaasuturbiini. Sellaisia käytetään helikoptereissa, joissain laivoissa (esim edesmennyt Finnjet, ja joitain nopeita sotalaivoja maailmalla), sekä varavoimalaitoksina jolloin akselitehoa siirretään generaattoriin.

      Patoputkimoottori ei käynnisty ennen kuin sillä on riittävästi vauhtia patopaineen muodostumiseen, käytännössä vaaditaan vähintään äänennopeus. Sitä varten laitteessa on perinteiseen kemialliseen reaktioon perustuva rakettimoottori, millä laite kiihdytetään alkuun, ja joka irtoaa sen jälkeen. Tämän jälkeen suurin osa matkasta on tarkoitus taittaa ydinenergian hyödyntämiseen perustuvalla suihku- tai patoputkimoottorilla.

      Missään ei tietääkseni ole kerrottu oliko tuossa venäläisten "superaseessa" (Burevestnik taikka skyfall) suihku- vai patoputkimoottori, mutta ydinkäyttöinen sen on kerrottu olleen. Ydinkäyttöinen on julkisuudessa tulkittu fissioreaktoriin perustuvaksi, vaikka periaatteessa voimakkaasti radioaktiivisella säteilylähteellä tuotettu teho riittäisi ohjuksen käyttövoimaksi, ja sellainenkin olisi ydinkäyttöinen. Esimerkiksi Polonium 210 tai Fermiumin useampikin isotooppi tuottaisvat riittävän teho/painosuhteen. Riittävien määrien valmistaminen riittävän nopeasti tullee kuitenkin aivan liian kalliiksi, jotta siitä voisi olla kyse. Tai sitten ovat keksineet uutta valmistustekniikkaa ja/tai sopivamman radioaktiivisen isotoopin.


    • Täytyy toivoa etteivät venäläiset ala sotkemaan myrkyttäen ympäristönsä lennättelemällä polonium-lennokkeja. Polonium lienee myrkyllisin myrkyistä. Venäjä on viime vuosina likvidoinut sillä henkilöitä ulkomailla.
      Olen nähnyt lentonäytöksen yhteydessä lennokkiharrastajia lennättämässä siimaohjattuja patoputkimoottorisia lennokkeja. Ne pyörivät siiman päässä ympyrää kovalla vauhdilla ja erikoisella äänellä mutta tuskinpa sentään äänennopeutta, lennättäjä joutuisi liian kovaan pyöritykseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Täytyy toivoa etteivät venäläiset ala sotkemaan myrkyttäen ympäristönsä lennättelemällä polonium-lennokkeja. Polonium lienee myrkyllisin myrkyistä. Venäjä on viime vuosina likvidoinut sillä henkilöitä ulkomailla.
      Olen nähnyt lentonäytöksen yhteydessä lennokkiharrastajia lennättämässä siimaohjattuja patoputkimoottorisia lennokkeja. Ne pyörivät siiman päässä ympyrää kovalla vauhdilla ja erikoisella äänellä mutta tuskinpa sentään äänennopeutta, lennättäjä joutuisi liian kovaan pyöritykseen.

      Enpä usko siimojen kestävän yliäänikoneessa. Väite niissä olevista patoputkimoottoreita on siis täysin epäuskottava, koska aliäänipuolella patoputkimoottori ei kehitä työntövoimaa.
      Eihän sellainen edes käy jatkuvasti, koska kaasua purkautuisi aliääninopeudella ulos molemmista päistä, jolloin moottori sammuisi välittömästi ihan itsestään ilman keskeltä loputtua. Aliäänivauhdilla ilmaa ei voi virrata edestä sisään moottoriin ilman ahdinta, jos polttokammio tuottaa lämpöä ja samalla vastapainetta, jota taas tarvittaisiin ilman kiihdyttämiseksi riittävään vaihtiin takapäässä suuttimessa.


    • Espoon rc-lennokkikenttä ilmoittaa säännöissään että patopainelennokkien lennätys on siellä kielletty.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Turbiini ottaa tehoa kaasun virtauksesta ja muuntaa sen akselin pyörimistehoksi.
      Akselilla pyöritetään moottorin etuosassa olevaa ahdinta, ja moottorista riippuen mahdollisesti lisäksi puhallinta, eli silloinn kun kyseessä on ohivirtausmoottori.

      Yllä kuvattua kokonaisuutta taas kutsutaan suihkuturbiiniksi, silloin, kun olennaisia määriä akselitehoa ei siirretä laitteen ulkopuolelle minnekään, vaan jätetään kaasun virtaukseen työntövoiman saamiseksi.
      Jos taas siirretään reilusti akselitehoa muualla, nimitys on kaasuturbiini. Sellaisia käytetään helikoptereissa, joissain laivoissa (esim edesmennyt Finnjet, ja joitain nopeita sotalaivoja maailmalla), sekä varavoimalaitoksina jolloin akselitehoa siirretään generaattoriin.

      Patoputkimoottori ei käynnisty ennen kuin sillä on riittävästi vauhtia patopaineen muodostumiseen, käytännössä vaaditaan vähintään äänennopeus. Sitä varten laitteessa on perinteiseen kemialliseen reaktioon perustuva rakettimoottori, millä laite kiihdytetään alkuun, ja joka irtoaa sen jälkeen. Tämän jälkeen suurin osa matkasta on tarkoitus taittaa ydinenergian hyödyntämiseen perustuvalla suihku- tai patoputkimoottorilla.

      Missään ei tietääkseni ole kerrottu oliko tuossa venäläisten "superaseessa" (Burevestnik taikka skyfall) suihku- vai patoputkimoottori, mutta ydinkäyttöinen sen on kerrottu olleen. Ydinkäyttöinen on julkisuudessa tulkittu fissioreaktoriin perustuvaksi, vaikka periaatteessa voimakkaasti radioaktiivisella säteilylähteellä tuotettu teho riittäisi ohjuksen käyttövoimaksi, ja sellainenkin olisi ydinkäyttöinen. Esimerkiksi Polonium 210 tai Fermiumin useampikin isotooppi tuottaisvat riittävän teho/painosuhteen. Riittävien määrien valmistaminen riittävän nopeasti tullee kuitenkin aivan liian kalliiksi, jotta siitä voisi olla kyse. Tai sitten ovat keksineet uutta valmistustekniikkaa ja/tai sopivamman radioaktiivisen isotoopin.

      Eikö saksalaisten V1sä ollut patoputkimoottori? Eikä se lentänyt yli äänennopeuden.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö saksalaisten V1sä ollut patoputkimoottori? Eikä se lentänyt yli äänennopeuden.

      Ei ollut, vaan siinä oli sysäysputkimoottori; pulsejet engine.


  • Yhdysvallat luopui ydinkäyttöisen patopainemoottorilla varustetun risteilyohjuksen kehittämisestä vuonna 1964 liian härskinä ja koko ihmiskunnalle vaarallisena laitteena.

    Nykyvenäjää eivät tuollaiset estot pidättele.

    • "Venäjällä on ultramodernia tekniikkaa"

      Juu näkis vaan. Venäjällä on pääsääntöisesti vanhentunutta tekniikkaa jolla ei edes eroteta siviililentokoneita sotilaskoneista, kuten alasammutusta MH17 lennosta.

      Ainoa ajantasainen sielläpäin on propagandakoneisto.


    • Tämä venäläisten helvetinkone on siitä hyvä ettei sitä voi koelentää mikä onkin hyvä selitys. Neuvostoliiton Mars-luotaimetkin kaikki lensivät Marsin ohi tai sitten hajosivat törmätessään sen pintaan. Yksi tais selvitä yhtenä kappaleena perille mutta ei se käynnistynyt. Neuvostoliitossa Venäjällä oli sentään alistettujen orjavaltioidensa tiedemiehiä käytettävissään mutta nyt ei ole heitäkään kun nuo naapurivaltiot pääsivät irti ikeestä.


  • Se ettei jokin onnistunut 50 vuotta sitten ei tarkoita, etteikö se voisi onnistua nyt. Kuinka paljon mm. materiaalitekniikka ja tietotekniikka on kehittynyt 50 vuodessa? Venäjällä on ultramodernia tekniikkaa ja alan johtavimmat asiantuntijat, joten uskon heidän saavuttavan ydinkäyttöisen ohjuksen hyvinkin menestyksekkäästi.

    • Onhan se vastuutonta lennätellä käynnissä olevaa ydinvoimalaa radio-ohjatussa lennokissa joka tuo laite on. Sen on tarkoitus lennellä mutkitellen ja mahdollisimman matalalla päiväkausia kantaen ydinkärkeä mukanaan. Moottori sylkee myös radioaktiivista säteilyä perässään jatkuvasti vaikkei sen voimanlähteenä oleva ydinreaktori räjähtäisikään eikä se törmäisi mihinkään. Onnea vaan venäläisille jos saavat sen lentämään kun koelentelevät sitä ympäri Siperiaa säteilyttäen samalla itse itsensä. Siperiassa jo ennestään maailman säteilyllä saastunein suljettu paikka vuoden -57 Kystymin ydinonnettomuuskatastrofin jäljiltä.


    • Tarvitaanko sitä ihmisten tappamiseen.


    • Ei, vaan vihollisten tappamiseen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei, vaan vihollisten tappamiseen.

      Pelotevaikutusta sillä ei olisi muuta kuin venäläisiin, eikä vehkeellä ole mitään käyttöä. Sitä kerrottiin käytettävän mukamas täydentämään ballististen ydinohjuksien tekemä tuhotyö. Sitten kun ballistiset ydinohjukset olisivat tuhonneet kaikki tärkeimmät kaupungit, lentelisivät nämä lennokit tuhoamassa vähemmän tärkeät kohteet.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Pelotevaikutusta sillä ei olisi muuta kuin venäläisiin, eikä vehkeellä ole mitään käyttöä. Sitä kerrottiin käytettävän mukamas täydentämään ballististen ydinohjuksien tekemä tuhotyö. Sitten kun ballistiset ydinohjukset olisivat tuhonneet kaikki tärkeimmät kaupungit, lentelisivät nämä lennokit tuhoamassa vähemmän tärkeät kohteet.

      Kuulostaa järkevältä. Ydinsodan voittaa se, joka eradikoi vihollisen kaikista perusteellisimmin. Ainuttakaan yli sadan ihmisen pitäjää ei saa jättää pystyyn. Ja ne alle sadan pitäjät kuihtuvat sitten säteilyn myötä poies.


    • Miksi sen edes pitäisi lennellä päiväkausia tai viikkoja, mitäköhän järkeä siinä olisi, onko se niin huono löytämään perille? Sittenhän se törmäisi maastoesteisiinkin venäläisellä tekniikallaan jo kauan ennenkuin löytäisi perille.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Miksi sen edes pitäisi lennellä päiväkausia tai viikkoja, mitäköhän järkeä siinä olisi, onko se niin huono löytämään perille? Sittenhän se törmäisi maastoesteisiinkin venäläisellä tekniikallaan jo kauan ennenkuin löytäisi perille.

      Ei siihen välttämätöntä tarvetta varmaan olekaan, mutta jos lennetään vastakkaiselle puolelle planeettaa äänennopeudella lähellä pintaa, ja tuplataan todellisuudessa lennetty matka mutkittelemalla, kuluu aikaa yli vuorokauden. Jos paikallisen mutkittelun lisäksi lennetään muuta kuin isoympyräreittiä, kuluu aikaa jo yli 2 vuorokautta. Hyötyä pitkästä lentoajasta siis on, ja fissiota käyttäen sen saavuttaminen ei tuota vaikeuksia, mutta lentäminen ylipäätään tuottaa sitäkin enemmän.
      Kyse on sitten enää onko ko ohjuksessa suihkuturbiini ja aliääninen lentonopeus, vaiko patoputki- tai suihkuturbiinimoottori ja yliääninen lentonopeus.

      Matalalla yliäänilentämisellä havaittavuus helpottuu huomattavasti syntyvän paineaallon seurauksena, mutta torjunta mahdollisen paikantamisen (ei ole vielä väistämätön seuraus havaitsemisesta) jälkeen vaikeutuu. Aliääninopeuksilla taas havaittavuus vaikeutuu tutkakatveessa matalalla lennettäessä, mutta torjuttavuus helpottuu jos silti havaitaan. Todennäköisemmin pääsee perille jos risteilyohjus osaa yhdistää nuo molemmat, eli lentää normalisti aliäänisesti mutkitellen, mutta havaitessaan torjuntaohjuksen lähestyvän siirtyy välittömästi yliääniseen lentoon ja pystyy edelleen mutkittelemaan sekä käyttämään harhamaaleja ja/tai tutkasilppua/IR-soihtuja ja/tai elektronista häirintää.


  • Vastaako sen propulsiojärjestelmä idealtaan ydinkäyttöisiä lentokoneita, joista jouduttiin luopumaan, koska miehistö olisi altistunut koetelentojen perusteella liian suurelle säderasitukselle? Näitähän oli sekä USA:lla että Neuvostoliitolla kehitteillä. USA ymmärsi luopua ajoissa, samoin kuin näistä ohjusten propulsiojärjestelmistä, joista oli lopulta enemmän haittaa ja riskejä, kuin hyötyä.

  • Eikös tuo "blow job" ole hommeli, jota tuhmat tytöt hoitelevat asiakkailleen pimeillä syrjäkujilla? Tämäkö nyt on naapurissa keksitty?

    • Ne tuhmat tytöt kuulemma harjoittelevat tuota hommelia talvisin imemällä Ladoja pakoputken kautta käyntiin.


  • Ottaen huomioon Venäjän pinta-alan laajuuden, kaikkein todennäköisintä olisi että onnistuessaan tämä laite päiväkausia maailmalla harhailtuaan ja säteilyäkin levitettyään iskisi ydinkärjellään juurikin Venäjälle.

  • Pisimmälle ydinkäyttöisen lentokoneen kehittelyssä eteni Neuvostoliitto, jolla oli ainakin kaksi toimintakuntoista ja koelentoja tehnyttä ydinreaktorin voimalla lentävää Tupolevin koneista muunnettua konetta. USA aloitti kokeilut ennen Neuvostoliittoa, mutta lopetti ne kehitystyön varhaisemmassa vaiheessa. Muistetaan nyt esim. se, että maailmalla on ollut ja on monen monta ydinvoimalla toimivaa sukellusvenettäkin, miksei sitten lentokone olisi samoin toimiva? Ja jos, niin miksei sama voimanlähde toimisi ohjuksen voimanlähteenä? Ja jos sen ohjuksen olisi tarkoitus kuljettaa määränpäähänsä joka tapauksessa tuhoisa ydinräjähde, mitä siinä sitten enää haittaisi jos ohjuksen voimanlähteestä vähän myrkkyjä tulisi lisää?

    • Jäähdytys ainakin on ongelma lentomoottorissa, ja säteilysuoja. Ei sukellusveneiden ja lentotukialuksien pienen ydinreaktorin jäähdyttämisessä vedellä jota riittää yllinkyllin ole ongelmia. Ilmailumoottorin pitää olla kevyt.
      Tshernobylissä ainakin räjähti kun reaktori oli sammutettu ja lämmöt nousi.


    • Tuossa viimeisimmässäkin räjähdyksessä menehtyneet venäläiset tiedemiehet totesivat jäähdytyksen olevan ongelma ja lensivät mereen.


    • General Electricillä oli testikäytössä toimivaksi osoittautunut ydinvoima-suihkumoottori jo 1950-luvulla mutta lentokoneeseen tarvittavine säteilysuojauksineen asennettuna yhdistelmä olisi ollut liian raskas.
      Neuvostoliitolla oli myöhemmin 1960-luvulla myös ydinvoima-suihkumoottori ja nelimoottorisen Tupolevin moottoreista kahden moottorin tilalle asennettiin sellaiset ja näillä moottoriyhdistelmillä lennettiin 40 koelentoa ilman säteilysuojausta miehistöille. Lentomiehistöistä kolmea miestä lukuunottamatta kaikki kuolivat säteilysairauksiin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      General Electricillä oli testikäytössä toimivaksi osoittautunut ydinvoima-suihkumoottori jo 1950-luvulla mutta lentokoneeseen tarvittavine säteilysuojauksineen asennettuna yhdistelmä olisi ollut liian raskas.
      Neuvostoliitolla oli myöhemmin 1960-luvulla myös ydinvoima-suihkumoottori ja nelimoottorisen Tupolevin moottoreista kahden moottorin tilalle asennettiin sellaiset ja näillä moottoriyhdistelmillä lennettiin 40 koelentoa ilman säteilysuojausta miehistöille. Lentomiehistöistä kolmea miestä lukuunottamatta kaikki kuolivat säteilysairauksiin.

      Mistä ja miten olet saanut tietoja Neuvostoliitossa tapahtuneista säteilysairauksiin menehtyneistä lentäjistä? Miten luotettavina pidät tietolähteitäsi?


    • Anonyymi kirjoitti:

      General Electricillä oli testikäytössä toimivaksi osoittautunut ydinvoima-suihkumoottori jo 1950-luvulla mutta lentokoneeseen tarvittavine säteilysuojauksineen asennettuna yhdistelmä olisi ollut liian raskas.
      Neuvostoliitolla oli myöhemmin 1960-luvulla myös ydinvoima-suihkumoottori ja nelimoottorisen Tupolevin moottoreista kahden moottorin tilalle asennettiin sellaiset ja näillä moottoriyhdistelmillä lennettiin 40 koelentoa ilman säteilysuojausta miehistöille. Lentomiehistöistä kolmea miestä lukuunottamatta kaikki kuolivat säteilysairauksiin.

      Neukkujen ydinkäyttöisellä pommikoneella "Lentävä Atomi Laboratorio" lennettiin vuosien 1961-1965 aikana noin 40 lentoa. Wikipedian mukaan näistä vain muutama lento tehtiin reaktorin ollessa käynnissä eli fissioneutronien viuhuessa liian huteroiden säteilysuojien lävitse.. Ensimmäisen käytön jälkeen reaktori on ollut kuuma koko ajan, joten gammasäteilyn vuoksi säteilysuojaukselle on ollut koko ajan tarve.

      Kone oli Tupolev johon oli lisätty VVRL-lOO - reaktori. Lisää tietoa löytyy kun laittaa googleen hakusanaksi "VVRL-100"


    • Youtubessa löytyy leikattuna viiteen 10:n minuutin jaksoon Discovery Channelillä esitetty dokumentti Nuclear Airplane - Part 1 - 5. Tässä linkki ensimmäiseen osaan ja nimellä löytyy ne neljä muutakin osaa:

      https://youtu.be/xb7uZQ1_n4w


    • Anonyymi kirjoitti:

      Neukkujen ydinkäyttöisellä pommikoneella "Lentävä Atomi Laboratorio" lennettiin vuosien 1961-1965 aikana noin 40 lentoa. Wikipedian mukaan näistä vain muutama lento tehtiin reaktorin ollessa käynnissä eli fissioneutronien viuhuessa liian huteroiden säteilysuojien lävitse.. Ensimmäisen käytön jälkeen reaktori on ollut kuuma koko ajan, joten gammasäteilyn vuoksi säteilysuojaukselle on ollut koko ajan tarve.

      Kone oli Tupolev johon oli lisätty VVRL-lOO - reaktori. Lisää tietoa löytyy kun laittaa googleen hakusanaksi "VVRL-100"

      Joo, niinpä niin, mutta kun yritinkin udella minkä ALKUPERÄISLÄHTEEN mukaan näin tapahtui? Katsos nythän sinä ja minä voimme laittaa "tietomme" sinne Wikipediaan ja jotkut toiset ottavat ne sitten ihan totena, jookos?
      Et ehkä hoksannut liioin sitä, että Neuvostoliitto pimitti mahdollisimman tarkoin kaikki tuollaiset sattumukset, ei pelkästään ulkomaailmalta vaan myös omilta kansalaisiltaan?
      Eli mistä olet saanut tietosi, tai siis, miten olet tarkistanut Wikipediasta mahdollisesti saamasi tiedon?

      Gamma gamma


    • Katso tuosta em. Discovery Channelin dokumentista neljännen osan loppuun sekä viidennen osan alkuun leikkautuvaa haastattelua:


  • Kyllä seitsemän metriä paksu lyijysuojus suojaa ydinlentokoneen lentäjiä ihan yhtä hyvin kuin se suojasi Apollo-astronauttejkin.

    • Salkkaritrolli yrittää laajentaa reviiriään tännekin. Tähtitiede - palstalla tuo säteilysuojus - asia on käsitelty keskustelussa "Ilmakehä Kuuhun" viestissä, joka on kirjoitettu 16.8.2019 2:31.


  • Aineen olomuodoista havaitut ovat kiinteä/neste/kaasu/plasma. Plasmamoottorien toiminta perustuu tapauksessamme kaasun hajottamiseen joka on erityisen hankalaa mikäli haluamme käyttää hyödyksi ilmakehän sisältämien partikkellien vahvaa ydinvoimaa. Kaasun plasmoittaminen saattaa olla hyväkin idea! stalingrad hans...

SEISKA.FI

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.