ja huijausta on varsinkin merenpinnan nousulla pelottelu. Olen jo pitkään käyttänyt laskinta selvittääkseni mikä on todellisuus. Maapallon pinta-alahan on tiedossa, ja siitä merta on 70%.
On helppo laskea mitä mikäkin vaikuttaa, kun tulee uutisia jäätiköiden sulamisesta. Ei kannata antaa suurten lukujen sekoittaa päätään. Kun ottaa kokonaisuuden huomioon. ne luvut onkin pieniä.
Kuitenkin niiden perusteella kaupataan yhtä sun toista, ja niillä on sekoitettu presidesttien ja hallitustenkin päät. Länsimainen media on niin sekaisin, ettei kriittistä palautetta ilmeisesti edes lueta.
Joillekin on suuri häpeä tunnustaa, että on tullut huijatuksi. Minua on harvoin huijattu, joten minulle se ei ole häpeä. 1984 vuonna tarkistin kartasta jäisikö tonttini veden alle. jos merenpinta nousisi 75 m. Totesin, että tulisi rantapalsta.
Sitten unohdin koko asian vuosikymmeniksi, kunnes Sipilän hallituksen aikana heräsin seuraamaan uutisointia ja arvioimaan asiaa uudelleen. Tiedostin uutisoinnin vahingollisuuden. Ahdistusta ja masennusta se tuottaa. Mitään hyötyä siitä ei ole.
Valeuutista valeuutisen perään. Osa uutisista voi olla tottakin, mutta niiden tapahtumien merkitys mjtätön maailman mittakaavassa. Mitä nyt merkitsee muutama sata gigatonnia jäätä maailman mittakaavassa. Siitä saa kuitenkin raflaavan otsikon tyhmän kansan luettavaksi.
Viimeksi laskin, kuinka monta vuotta kestäisi Grönlannin jäätikön sulaminen nykytahdilla. Tulos oli 9440 vuotta. Ei se tule ikinä sulamaan. Ennen sitä tulee jo vähintäänkin pieni jääkausi ellei peräti suuri jääkausi.
Sitten laskin kuinka paljon merenpinta nousisi nykyisellä 286 Gt:n sulamistahdilla sadassa vuodessa. Tulos oli että jokaiselle meren neliömetrille tulisi lisää vettä 8 litraa, Vesi nousisi siis 8 millimetriä.
Kovin kauaksi jäisi niistä metreistä, mitä on ennustettu. Onko pöljillä mennyt jopa metri ja miilmetri sekaisin. Selvennetään nyt tietämättömille, että millimetri on metrin tuhannesosa.
Sen minäkin voinb uskoa että merenpinta voi nousta jopa kymmeniä MILLIMETREJÄ sadassa vuodessa. Eräät merkit kuitenkin viittaa siihen, että merenpinta onkin viime vuosikymmeninä hivenen laskenut.
Denialistihaukut kuvittelee, että minun väitteet on tyhjän päällä. Kyllä niillä on todellisuudessa vankka tieteellinen pohja. Eikö matematiikan käyttäminen ole tieteellistä. Eikö kansainvälisen SI standardin käyttäminen ole tieteellistä.
Pelkkää bisnestä
40
<50
Vastaukset
- Anonyymi
SI standardi on kansainvälinen järjestelmä jota mm. teollisuus käyttää. Siinä on laboratorossa mitattua tarkkaa fataa. Isa siitä on kansainvälisesti sovittua kuten esimerkiksi binäärijärjestelmä jolle perustuu tietokoneet. Jokaista merkkiä vastaa 8 numeroiunen luku, jossa on ykkösiä ja nollia.
SI standardista löytyy myös eri aineiden kyky absorboida lämpöä. Se on laboratoriossa mitattua tietoa, eikä mitään alarmistien huuhaata. Kun jokin on päätynyt SI standardiin, voidaan asiaa koskevat teoreettiset väittämät unohtaa.
Valitettavasti ilmastotiede ja teoreettinen fysiikka ei niitä ole unohtanut, ja sen takia ollaan nykyisessä ahdistavassa tilanteessa. Valeuutisia tulvii joka päivä aamusta iltaan telkkarista. Mikään kritiikki ei niitä ole pystynyt estämään. - Anonyymi
On ihmeellistä mihin kaikkeen hitsaaja pystyykään taskulaskimen kanssa..
- Anonyymi
Kyllä niitä kauhu-uutisia jäätiköiden sulamisesta ihan oikasti pystyy aivan kuka tahansa arvioimaan, kun hallitsee netin käytön ja taskulaskimen. Ei tarvitse olla edes hitsari. Alakoululaisetkin siihen pystyy, kun joku selittää muutaman matemaattisen faktan.
Jäätiköiden pinta-alat ja keskipaksuus löytyy Wikipediasta. Niissä on niitä gigatonneja melkoinen määrä. Jos siitä lohkeaa muutama 1000 Gt, se ei tunnu missään.
Maapallon pinta-ala on myös Wikipediassa, ja siitä merta on 70 %. Siitä pystyy laskemaan paljonko mikäkin Gt määrä vaikuttaa merenpintaan. Jotku on kuvitelleet, että minulla onb joku ylivertaisuusharha. Todellisuudessa nämä asiat on vaan näin yksinkertaisia.
Jos nämä on jollekin vaikeita, niin sitten on tyhmä. Eikait tällaisten laskemiseen nyt mitään insinöörin koulutusta tarvitse. Töissä tein mm. lujuuslaskelmia. Yritin perkata pomon virheet.
- Anonyymi
Aina kannattaa suhteuttaa. Maapallon vedestä noin 2 % on mannerjäätiköissä. Jos se kaikki sulaisi, niin pinta nousisi suuruusluokassa 50 m.
- Anonyymi
Mannerjäätiköiden sulattaminen vaatii energiaa saman verran kuin kaikkien vesien lämmittäminen noin 1.5 C. Näin ollen jäiden sulaminen hidastaa vesien lämpenemistä ja kestää todella kauan nykyisellä CO2-lisäyksen aiheuttamalla säteilypakotteella, joka IPCC:n kaavan mukaan on 1.8 W/m2.
PS. Myös Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen vahvisti äskettäin tuon kaavan S&R-raporttia koskevassa twitterviestissään. - Anonyymi
Jään sulattaminen osaltaan viivästyttää CO2-lisäyksen lämmittävän vaikutuksen näkymistä. Toinen merkittävä seikka on valtamerien vesien sekoittuminen. Lämpeneminenhän loppuu vasta lämpenemällä. Nyt näyttää siltä, että maapallon keskilämpötila seuraa CO2-pitoisuuden kasvua 30 vuoden viiveellä.
- Anonyymi
Ei ne suuret mannerjäätiköt tule koskaan sulamaan merkittävässä määrin, ja tuo hiilidioksidin säteilypakote on huuhaata. Todellisuudessa säteilypakote vaikuttaa kaikissa ilmakehän kaasuissa. Ilmastotiede ei vaan millään luovu niistä 1800-luvulla keksityistä tarinoista.
Tuo säteilypakote taitaa olla useimmille pelkkä termi, jonka merkitystä ei ymmärretä. Oikeampi nimitys on lämpöpakote. koska ilmakehässä on kysymys nimenomaan lämmön vaikutuksesta ilmakehän liikkeeseen. Lämpöpakote vaikuttaa kakissa kaasuissa.
Lämpöpakote aiheuttaa tuulet ja myrskyt. Se aiheuttaa hurrikaanit ja taifuunit. Lämpöpakote panee ilman liikkumaan lämpimästä kylmään päin sekä vaaka että pystysuunnassa.
En tiedä onko tuota sätelypakotetta todellisuudessa edes olemassa. Taitaa sekin olla pelkkä teoreettinen juttu. Jokatapauksessa lämpö säteilee kaasuista avaruuiteen noin 10 km korkeudesta. Tämän on fyysikot tienneet jo kauan.
Myös siitä absorboinnista olen jo vuosikymmeniä sitten lukenut aivan toisenlaisen fyysikon näkemyksen kuin täällä viljelty. Olen kuitenkin alkanut epäillä, että sekin on väärä. Se ei oikein toimi käytännössä. Ei toimi myöskään ilmastoitieteen teoriat.
Minä kysyn aina että voisiko tämä tai tuo toimia käytännössä. kun minulla on melkoisen laaja kokemus erilaisista ajkuaineista. Sellainen jolta se käytännön kokemus puuttuu, voi uskoa mihin tahansa teoreettiseen väittämään. - Anonyymi
Mihin katoaa talven lumet kun ne sulaa?
Nouseeko merenpinta äärimmäiselle tasolle?
Tätä on tapahtunut joka vuosi.- Anonyymi
Keskimäärin maapallolla vuotuinen sadanta on 1 m verran neliömetrille. Se tekee noin 3 mm per neliömetri päivässä. Vain melko pieni osa varastoituu joksikin aikaa lumeksi, joka sitten sulaa aikanaan ja sulamisvesi valuu sinne mistä se on peräisin eli meriin.
Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Haihtumisen aiheuttama pinna aleneminen kompensoituu keskimäärin sadannalla suoraan meriin ja valumavesillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskimäärin maapallolla vuotuinen sadanta on 1 m verran neliömetrille. Se tekee noin 3 mm per neliömetri päivässä. Vain melko pieni osa varastoituu joksikin aikaa lumeksi, joka sitten sulaa aikanaan ja sulamisvesi valuu sinne mistä se on peräisin eli meriin.
Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Haihtumisen aiheuttama pinna aleneminen kompensoituu keskimäärin sadannalla suoraan meriin ja valumavesillä.Veden kiertoaika ilmakehässä on parin viikon suuruusluokkaa.
Haihtumisen vaatima teho on 80 W/m2. Sillä on oleellinen vaikutus pallon jäähdytyksessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskimäärin maapallolla vuotuinen sadanta on 1 m verran neliömetrille. Se tekee noin 3 mm per neliömetri päivässä. Vain melko pieni osa varastoituu joksikin aikaa lumeksi, joka sitten sulaa aikanaan ja sulamisvesi valuu sinne mistä se on peräisin eli meriin.
Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Haihtumisen aiheuttama pinna aleneminen kompensoituu keskimäärin sadannalla suoraan meriin ja valumavesillä.Joksikin aikaa lumeksi. Yritätkö väittää että ei olekaan esim.pitkäaikaista lunta Etelä-mantereella ja Grönlannissa?
Kun ja jos säät lämpenevät niin lumisadanta lisääntyy suurimmilla jäätiköillä ja ne kasvavat.
Luonto pitää ja yrittää säilyttää tasapainoa joka asiassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joksikin aikaa lumeksi. Yritätkö väittää että ei olekaan esim.pitkäaikaista lunta Etelä-mantereella ja Grönlannissa?
Kun ja jos säät lämpenevät niin lumisadanta lisääntyy suurimmilla jäätiköillä ja ne kasvavat.
Luonto pitää ja yrittää säilyttää tasapainoa joka asiassa.En yritä väittää.
Jäätikötkin toki muuttuvat vuosituhansien saatossa, mutta nyt oli käsittääkseni puhe yhden vuoden sykleistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Veden kiertoaika ilmakehässä on parin viikon suuruusluokkaa.
Haihtumisen vaatima teho on 80 W/m2. Sillä on oleellinen vaikutus pallon jäähdytyksessä.Vedellä (H2O) on kolme eri olomuotoa: kaasu (höyry), neste, kiinteä(jää).
Vesihöyry toimii CO2 tapaan aiheuttaen kasvihuoneilmiötä.
Pilvet ovat vesipisaroita ja/tai jääkiteitä. Nekin aiheuttavat kasvihuoneilmiötä, mutta toisaalta myös heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen, mistä tulee oleellinen viilentävä vaikutus.
Lämmönsäätelyssä H2O on aivan oleellisessa roolissa. CO2 vaikutus on melko vähäinen. - Anonyymi
Pilvien heijastava vaikutus vastaa keskimäärin 70 W/m2 tehoa.
IPCC:n kaavan mukaan CO2-pitoisuuden tuplaamisen säteilypakote on 3.7 W/m2. Se on suhteellisesti 5 % tuosta pilvien albedovaikutuksesta.
Todetaan, että myös pilvisyyden muutosten ennustaminen on tärkeää, kun puhutaan ilmastomuutoksesta ja CO2-lisäyksen vaikutuksesta lämpötilaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Veden kiertoaika ilmakehässä on parin viikon suuruusluokkaa.
Haihtumisen vaatima teho on 80 W/m2. Sillä on oleellinen vaikutus pallon jäähdytyksessä.Ei se haihtumisen vaikutus pallon jäähdytykseen hirveän olennainen ole, vaikka vesi absorboikin tehokkaasti aurinkenergiaa. Vaikutus lämmönsäätelyssä on vajaa prosentti. Pääosassa on happi ja typpi Ilmakehässä.
Pitäisi saada tämä vouhotus loppumjaan. Jo 20-25 % kansas kokee mielenterveyshäiriöitä vuosittain. Tieto oli tämän päivän lehdessä. Se on jo paha kansantauti, joka on salakavalasti pinnan alla edennyt.
Minä varoitin YLE:n toimitusta uutisoinnin seurauksista jo yli kaksi vuotta sitten. Minulla kun on paljon tietoa psykologiasta. Minun nuoruudessa psyykkiset ongelmat oli aika harvinaisia, vaikka takana oli sota ja ydinsodan uhka päällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se haihtumisen vaikutus pallon jäähdytykseen hirveän olennainen ole, vaikka vesi absorboikin tehokkaasti aurinkenergiaa. Vaikutus lämmönsäätelyssä on vajaa prosentti. Pääosassa on happi ja typpi Ilmakehässä.
Pitäisi saada tämä vouhotus loppumjaan. Jo 20-25 % kansas kokee mielenterveyshäiriöitä vuosittain. Tieto oli tämän päivän lehdessä. Se on jo paha kansantauti, joka on salakavalasti pinnan alla edennyt.
Minä varoitin YLE:n toimitusta uutisoinnin seurauksista jo yli kaksi vuotta sitten. Minulla kun on paljon tietoa psykologiasta. Minun nuoruudessa psyykkiset ongelmat oli aika harvinaisia, vaikka takana oli sota ja ydinsodan uhka päällä.Pitää muistaa, että haihtuminen on myös pilvien muodostumisen edellytys.
- Anonyymi
Esim. tunnettu ilmastotiedemies Richard Lindzen on ollut sillä kannalla, että pilvisyyden muutosten kautta ilmakeällä on itsesäätöominaisuus niin, että CO2-pitoisuuden tuplaamisen aiheuttama lämpötilahäiriö vaimenee noin puoleen eli alle yhden asteen Kyseessä ei olisi enää mikään katastrofi.
- Anonyymi
Myös tanskalainen professori Henrik Svensmark on samoilla linjoilla. Hän on tutkinut erityisesti avaruussäteilyn vaikutusta pilvenmuodostukseen.
- Anonyymi
Viimeksi profesorit Sarkomaa ja Ruottu ovat tuoneet julkisuuteen omat laskelmansa, joiden mukaan CO2-lisäyksen vaikutus on marginaalinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitää muistaa, että haihtuminen on myös pilvien muodostumisen edellytys.
Tottakait haihtuminen,on pilvien muodostumisen edellytlys. Kuitenkin vaikka vesi absorboi energiaa 4,19 kj/kg sitä on ilmassa aika pieni prosentti. Näin jossain, että 0,2 %. Siinä laskussa veden osuus lämmönsäädössä on alle prosentti.
Toki sitten pilvet estää auringon energian tuloa maahan jonkin verran. Pilvissä muuten on lämpimämpää kuin niiden ympäristössä. Se lämpö ne pilvet pitää siellä taivaalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viimeksi profesorit Sarkomaa ja Ruottu ovat tuoneet julkisuuteen omat laskelmansa, joiden mukaan CO2-lisäyksen vaikutus on marginaalinen.
On myös hyvä muistaa, että tieteen "konsensus" ei ole koskaan tuottanut mullaistavia uusia keksintöjä. Päin vastoin vastustanut niitä. Suuria oivalluksia ei ole tehty ryhmätyönä. Tältä pohjalta kannattaa suhtautua näihinkin "kerettiläisiin".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tottakait haihtuminen,on pilvien muodostumisen edellytlys. Kuitenkin vaikka vesi absorboi energiaa 4,19 kj/kg sitä on ilmassa aika pieni prosentti. Näin jossain, että 0,2 %. Siinä laskussa veden osuus lämmönsäädössä on alle prosentti.
Toki sitten pilvet estää auringon energian tuloa maahan jonkin verran. Pilvissä muuten on lämpimämpää kuin niiden ympäristössä. Se lämpö ne pilvet pitää siellä taivaalla.Mutta kun ilmakehän valtakaasut O2 ja N2 eivät säteile lämpösäteilyä - nimeksikään. Energian siirtämiseksi avaruuteen riittävällä teholla tarvitaan nämä pienet määrät vettä ja mm. hiilidioksidia, joilla kolmiatomisina kaasuina on dipolimomnetti, mikä mahdolistaa reagoimisen sähkömagneettiseen säteilyyn eli absorption ja toisaalta emission.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On myös hyvä muistaa, että tieteen "konsensus" ei ole koskaan tuottanut mullaistavia uusia keksintöjä. Päin vastoin vastustanut niitä. Suuria oivalluksia ei ole tehty ryhmätyönä. Tältä pohjalta kannattaa suhtautua näihinkin "kerettiläisiin".
Juuri noin se on. 1970 luvulla Suomalainen tiedemies teki keksinnön,jota nykyään käytetään älykännyköissä. Käyttöön se tuli vasta 2000 luvulla. Yksilöitä ja pieniä työryhmiä ne on olleet keksinnön tekijät. En toki ole kantoineni aivan yksin.
Ne muut on diplomi-insinöörejä. He kuitenkin vain kyseenalaisti kasvihuoneteorian ja ilmastonmuutosopin. Minä menin vielä pikkusen pidemmälle. Yhdelle "kerttiläiselle" lähetin tuloksen.
En ole kuitenkaan saanut häneenm yhteyttä sen jälkeen. Ilmeisesti siirtyi eläkkeelle, kun siihen firman puhelimeen ei enään vastattu. Hän on tekniikan tohtori. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kun ilmakehän valtakaasut O2 ja N2 eivät säteile lämpösäteilyä - nimeksikään. Energian siirtämiseksi avaruuteen riittävällä teholla tarvitaan nämä pienet määrät vettä ja mm. hiilidioksidia, joilla kolmiatomisina kaasuina on dipolimomnetti, mikä mahdolistaa reagoimisen sähkömagneettiseen säteilyyn eli absorption ja toisaalta emission.
Tuo että O2 ja N2 ei säteile lämpösäteilyä on pelkkä teoreettinen väittämä eikä tieteellinen totuus. Ei mikään kaasu säteile lämpöä silloin kun ne absorboi, Ne säteilee vaata sitten kun tilanne ympäristössä muuttuu.
Kun ilma tropiikista virtaa pohjoiseen se säteilee matkalla lämpöä. Kun ilma virtaa ylöspäin se säteilee lämpöä kunnes joutuu suihkuvirtauksiin. Sielläkin lämmön säteily jatkuu edelleen, kunnes ilma tulee niin raskaaksi, että se tulee alas. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskimäärin maapallolla vuotuinen sadanta on 1 m verran neliömetrille. Se tekee noin 3 mm per neliömetri päivässä. Vain melko pieni osa varastoituu joksikin aikaa lumeksi, joka sitten sulaa aikanaan ja sulamisvesi valuu sinne mistä se on peräisin eli meriin.
Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Haihtumisen aiheuttama pinna aleneminen kompensoituu keskimäärin sadannalla suoraan meriin ja valumavesillä.Siis saman verran päivässä kun on väitetty merenpinnan nousu vuodessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se haihtumisen vaikutus pallon jäähdytykseen hirveän olennainen ole, vaikka vesi absorboikin tehokkaasti aurinkenergiaa. Vaikutus lämmönsäätelyssä on vajaa prosentti. Pääosassa on happi ja typpi Ilmakehässä.
Pitäisi saada tämä vouhotus loppumjaan. Jo 20-25 % kansas kokee mielenterveyshäiriöitä vuosittain. Tieto oli tämän päivän lehdessä. Se on jo paha kansantauti, joka on salakavalasti pinnan alla edennyt.
Minä varoitin YLE:n toimitusta uutisoinnin seurauksista jo yli kaksi vuotta sitten. Minulla kun on paljon tietoa psykologiasta. Minun nuoruudessa psyykkiset ongelmat oli aika harvinaisia, vaikka takana oli sota ja ydinsodan uhka päällä.Kyllähän se haihtuminen on aika olennainen pallon jäähdytyksessä.
Näin sanoo asiasta Wikipedia: " Koko Maan pinnan säteilyenergiasta 84 % eli 66–79 kcal/cm2/v menee haihduttamiseen. Merissä haihduttamiseen menee 90 %, mutta maalla vain 54 % eli 27–50 kcal/cm2/v. Kuivimmilla alueilla haihtuminen vie vain 15–20 % pinnan säteilyenergiasta. Trooppisessa sademetsässä säteilytasapaino R on 83 cal/cm2/v ja haihduttamiseen kuluva L 64 cal/cm2/v näiden erotus H on 19. H/L on 0,3 eli haihtumisen osuus lämmön siirtymisessä pinnasta pois on suuri, koska kosteutta on paljon. Albedo a=10. Hieman kuivemmalla savannillakin R=49, L=30 ja H=19 ja a=25 ja H/L=0.6. Aavikolla todellinen haihtuminen on vähäistä. R on 53 L=6 H=47 a=35 %. H/L = 8.0. Merissä suurin osa, noin 90 % meriin imeytyvästä lämmöstä mennee haihtumiseen, ja näin ollen meret ovat hitaita lämpiämään ja viilenemään[
- Anonyymi
" Sitten laskin kuinka paljon merenpinta..."
Taitaa olla niin isoja lukuja että laskijakin meni sekaisin..- Anonyymi
Ei ne nyt ole hirveän isoja lukuja. Perusasiat Löytyy Wikipediasta. Melkoisesti siinä vaan joutui näkemään vaivaa, saadakseen selville, kuinka paljon tulee neliömetrille.vettä.
Laskin siinä samalla, että kyllä se pitää paikkansa, että jos Grönlannin jäätikkö sulaisi kokonaan, niin merenpinta nousisi 7 metriä. Oikein ne on sen laskeneet.
Se tieto kuitenkin Taalaksen jutuissa piti paikkansa.
Ei se laskeminen ole sen kummempaa kuin kerto ja jakolaskua. Sen lisäksi täytyy olla tiedossa yksiköt ja niiden suhde toisiina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ne nyt ole hirveän isoja lukuja. Perusasiat Löytyy Wikipediasta. Melkoisesti siinä vaan joutui näkemään vaivaa, saadakseen selville, kuinka paljon tulee neliömetrille.vettä.
Laskin siinä samalla, että kyllä se pitää paikkansa, että jos Grönlannin jäätikkö sulaisi kokonaan, niin merenpinta nousisi 7 metriä. Oikein ne on sen laskeneet.
Se tieto kuitenkin Taalaksen jutuissa piti paikkansa.
Ei se laskeminen ole sen kummempaa kuin kerto ja jakolaskua. Sen lisäksi täytyy olla tiedossa yksiköt ja niiden suhde toisiina.Ihan pikainen päässälasku näyttäisi että mm ei taida olla oikein.
Jään määrä on 2,86 *10^16 ja merien pinta-ala 3,5*10^14 m^2, joten ei se 8 litraa tainnut arvauksena osua ihan nappiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan pikainen päässälasku näyttäisi että mm ei taida olla oikein.
Jään määrä on 2,86 *10^16 ja merien pinta-ala 3,5*10^14 m^2, joten ei se 8 litraa tainnut arvauksena osua ihan nappiin.Mikä tuo sepustus on.Jään määrä on 2700 000 kuutiokilomeriä eli 2700 000 Gt Merien pinta-ala on 357 070 000 km2 gigatonnit kun muuttaa tonneiksi ja jakaa pinta-alalla saa kuinka monta tonnia tulee neliökilometrille.
Siitä sitten laskee paljonko tulee neliömetrille. Siitä voi laskea sitten paljonko merenpinta nousisi jos Grönlanti sulaisi kokonaan, Se olisi noin 7,5 metriä.
Jos Grönlanti sulaisi nykyiseen tahtiin, niin ppistuma olisi sadan vuoden aikana 28 600 Gt Siitä voi meren pinta-alaa hyväksi käyttäen laskea, että jokaiselle neliömetrille kertyisi vettä 0.008 tonnia elikkä 8 litraa.
Neliömetri on 100 neliödesimetriä. Tuosta voi laskea kuinka paljon merenpinta nousisi. 8 litraa olisi 800 mm vesipatsas neliödesimetrillä. jaetaan siis tuo sadalla. saadaan 8 mm. Ainoa ongelma oli, että laskimen numerokapasiteetti ei ollut lähimainkaan riittävä, että olisi suoraan pystynyt laskemaan neliömetrille tulevan veden määrän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä tuo sepustus on.Jään määrä on 2700 000 kuutiokilomeriä eli 2700 000 Gt Merien pinta-ala on 357 070 000 km2 gigatonnit kun muuttaa tonneiksi ja jakaa pinta-alalla saa kuinka monta tonnia tulee neliökilometrille.
Siitä sitten laskee paljonko tulee neliömetrille. Siitä voi laskea sitten paljonko merenpinta nousisi jos Grönlanti sulaisi kokonaan, Se olisi noin 7,5 metriä.
Jos Grönlanti sulaisi nykyiseen tahtiin, niin ppistuma olisi sadan vuoden aikana 28 600 Gt Siitä voi meren pinta-alaa hyväksi käyttäen laskea, että jokaiselle neliömetrille kertyisi vettä 0.008 tonnia elikkä 8 litraa.
Neliömetri on 100 neliödesimetriä. Tuosta voi laskea kuinka paljon merenpinta nousisi. 8 litraa olisi 800 mm vesipatsas neliödesimetrillä. jaetaan siis tuo sadalla. saadaan 8 mm. Ainoa ongelma oli, että laskimen numerokapasiteetti ei ollut lähimainkaan riittävä, että olisi suoraan pystynyt laskemaan neliömetrille tulevan veden määrän.Opettele käyttämään selvää järkeä, sen sijaan että näpyttelet laskimeen nollia.
Yritä edes hakea virhettäsi, se 8 litraa ei ole oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Opettele käyttämään selvää järkeä, sen sijaan että näpyttelet laskimeen nollia.
Yritä edes hakea virhettäsi, se 8 litraa ei ole oikein.Kun nyt kerran pystyit kyseenalaistamaan minun tietoni, niin olisit samalla esittänyt oman näkemyksesi. Oli siinä mun laskelmassa virhe, mutta pieni siihen verrattuna, mitä muut on höpsineet. Todellinen lukema on 80 millimetriä.
Merenpinta siis nousisi Grönlannin nykyisellä sulamistahdilla sadassa vuodessa 80 mm ei metritolkulla niinkuin jotku kuvittelee. Tuokin on teoreettinen luku, koska Etelämantereen jäätikön paksuus kasvaa edelleen.
Jäätikköjen sulamisella pelottelu on joka tapauksessa järjetöntä, koska poistuneet massat on todella pieniä jäätikköjen kokonaismassaan verrattuna. Ne on erittäin pieniä myös merien pinta-alaan verrattuna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun nyt kerran pystyit kyseenalaistamaan minun tietoni, niin olisit samalla esittänyt oman näkemyksesi. Oli siinä mun laskelmassa virhe, mutta pieni siihen verrattuna, mitä muut on höpsineet. Todellinen lukema on 80 millimetriä.
Merenpinta siis nousisi Grönlannin nykyisellä sulamistahdilla sadassa vuodessa 80 mm ei metritolkulla niinkuin jotku kuvittelee. Tuokin on teoreettinen luku, koska Etelämantereen jäätikön paksuus kasvaa edelleen.
Jäätikköjen sulamisella pelottelu on joka tapauksessa järjetöntä, koska poistuneet massat on todella pieniä jäätikköjen kokonaismassaan verrattuna. Ne on erittäin pieniä myös merien pinta-alaan verrattuna." Kun nyt kerran pystyit kyseenalaistamaan minun tietoni, niin olisit samalla esittänyt oman näkemyksesi."
Farssi sen kuin hilpenee.
Edellinen vastaaja antoi kaksi lukua, joiden osamäärä on se 80 kg/m^2 !
Ensimmäinen kommenttisi oli "Mikä tuo sepustus on. ", ja kun pitkän ajan kuluttua löydät virheesi, niin tivaat näkemystä kuinka se on laskettu ? ?
Vaikea on suhtautua vakavasti opastajaan, jolle olisi erikseen kerrottava kuinka osamäärä muodostuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Kun nyt kerran pystyit kyseenalaistamaan minun tietoni, niin olisit samalla esittänyt oman näkemyksesi."
Farssi sen kuin hilpenee.
Edellinen vastaaja antoi kaksi lukua, joiden osamäärä on se 80 kg/m^2 !
Ensimmäinen kommenttisi oli "Mikä tuo sepustus on. ", ja kun pitkän ajan kuluttua löydät virheesi, niin tivaat näkemystä kuinka se on laskettu ? ?
Vaikea on suhtautua vakavasti opastajaan, jolle olisi erikseen kerrottava kuinka osamäärä muodostuu.Minä en voinut vaan tietää tuota merkintätapaa, koska kukaan ei ole sitä minulle opettanut. Sitä kommenttini ainoastaa minusta todistaa. Tapa jolla tulosta laskin oli aika hankala. Laskimessa on vain 16 numeron kapasiteetti. Se aiheutti virheen.
Toisella tavalla pääsin tuohon 80 mm tulokseen sadassa vuodessa. Se on erittäin vähän sekin ennusteeseen verrattuna varsinkin kun Etelämantereen jäämassa kasvaa edelleen. Ei se Gröönlanti tule sulamaan koskaan. Ei tule myöskään Etelämanner sulamaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en voinut vaan tietää tuota merkintätapaa, koska kukaan ei ole sitä minulle opettanut. Sitä kommenttini ainoastaa minusta todistaa. Tapa jolla tulosta laskin oli aika hankala. Laskimessa on vain 16 numeron kapasiteetti. Se aiheutti virheen.
Toisella tavalla pääsin tuohon 80 mm tulokseen sadassa vuodessa. Se on erittäin vähän sekin ennusteeseen verrattuna varsinkin kun Etelämantereen jäämassa kasvaa edelleen. Ei se Gröönlanti tule sulamaan koskaan. Ei tule myöskään Etelämanner sulamaan.Lisäänpä tuohon vielä että jos paljon tietävältä ihmiselta sattuu puuttumaan joku tieto, niin on häpeä nimittää sitä farssiksi. Se todistaa vaan, ettei asianomainen nimittelijä ole vielä oppinut sitä tosiasiaa, että meillä jokaisella on paljon enemmän aukkoja tiedoissa kuin tietoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäänpä tuohon vielä että jos paljon tietävältä ihmiselta sattuu puuttumaan joku tieto, niin on häpeä nimittää sitä farssiksi. Se todistaa vaan, ettei asianomainen nimittelijä ole vielä oppinut sitä tosiasiaa, että meillä jokaisella on paljon enemmän aukkoja tiedoissa kuin tietoa.
No totta kai.
Kumpiko noista merkintätavoista, kerto- vai potenssilaskun muoto, sattui olemaan "muuten paljon tietävälle" tuntematon käsite ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No totta kai.
Kumpiko noista merkintätavoista, kerto- vai potenssilaskun muoto, sattui olemaan "muuten paljon tietävälle" tuntematon käsite ?Molemmat oli tuntemattomia. Ei tuollaisia merkintätapoja ollut 1960 luvun keskikoulussa. Ei niitä ole myöskään opetettu muissa koulutuksissa 1970 ja 1990-luvuilla. Lienee nykyään käytössä jollakin asteella.
Työelämässä on pärjännyt aivan hyvin perusmatikalla ja muutamalla kaavalla. Viimeisessä hommassa oli kyllä välttämätön ohjelmointitaito. Kysymys oli automaattikoneiden ohjelmoinnista. - Anonyymi
Ilmastotieteessä ei pärjää perusmatikalla ja muutamalla kaavalla. Käy katsomassa vaikkapa Sarkomaan & Ruottun raportin liitteet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmastotieteessä ei pärjää perusmatikalla ja muutamalla kaavalla. Käy katsomassa vaikkapa Sarkomaan & Ruottun raportin liitteet.
Sitä perusmatikkaa nyt on tarvittu vain sen arvioimiseen, mikä merkitys on jäätiköistä poistuvalla massalla merenpintaan. Sillä pystyi myös arviomjaan, kuinka kauan kestää nykyisellä tahdilla Grönlannin sulaminen.
Myös silloin kun etelämantereesta irtosi se valtava jäävuori käytin perusmatikkaa, kun yksi "asiantuntija" väitti telkkarissa, että se voi nostaa merenpintaan 10cm. Myöhemmin Taalas vahvisti telkkarissa minun tuloksani.
Ilmaston toiminnan ymmärtämiseen taas tarvitaan aivan muita tietoja kuin perusmatematiikkaa. Siihen tarvitaan ilmakehässä vallitsevien luonnonlakien tuntemusta, ja kykyä ajatella kolmiulotteisesti.
Joillakin se kyky on. Useimmilla sitä ei ole. Täytyy tuntea myös maapallon mervirtajärjestelmä ja sen merkitys ilmastossa. Näitä minä olen opiskellut viime vuosina. Toki paljon oli vanhastaan pohjatietoa ja kyky soveltaa sitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä perusmatikkaa nyt on tarvittu vain sen arvioimiseen, mikä merkitys on jäätiköistä poistuvalla massalla merenpintaan. Sillä pystyi myös arviomjaan, kuinka kauan kestää nykyisellä tahdilla Grönlannin sulaminen.
Myös silloin kun etelämantereesta irtosi se valtava jäävuori käytin perusmatikkaa, kun yksi "asiantuntija" väitti telkkarissa, että se voi nostaa merenpintaan 10cm. Myöhemmin Taalas vahvisti telkkarissa minun tuloksani.
Ilmaston toiminnan ymmärtämiseen taas tarvitaan aivan muita tietoja kuin perusmatematiikkaa. Siihen tarvitaan ilmakehässä vallitsevien luonnonlakien tuntemusta, ja kykyä ajatella kolmiulotteisesti.
Joillakin se kyky on. Useimmilla sitä ei ole. Täytyy tuntea myös maapallon mervirtajärjestelmä ja sen merkitys ilmastossa. Näitä minä olen opiskellut viime vuosina. Toki paljon oli vanhastaan pohjatietoa ja kyky soveltaa sitä.Lisäksi tarvitaan valittuja paloja ja tieteeen kuvalehteä.Ja taskulaskinta.Näillä eväillä denialismi kukoistaa..
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636263
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap254006Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2632416Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261960MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261413- 951316
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041087Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541060Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77996Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39971