Pystyykö veneestä rakentamaan kenties suorituskyvystäkin tinkien sellaisen, ettei sitä todennäköisesti tarvitse korjata kertaakaan neljästä viiteen vuoteen kestävän maailmanympäripurjehduksen aikana?
Jos pystyy, niin millaisia ratkaisuja tulee suosia?
Voiko vene kestää maailmanympäripurjehduksen?
Anonyymi
33
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Tulee mieleen yksi 1800-luvulla rakennetun veneen omistaja. Hän totesi, että kaikki sillä vuosisadalla tehty toimii, kaikkea uudempaa on korjattu tai vaihdettu vielä uudempaan. Saman toimintavarmuuden voi rakentaa nytkin, mutta sitten kannattaa jättää kaikki mukavuudet pois kannelta ja kannen alta ja olla laittamatta johdon pätkääkään veneeseen. Yksinkertaisesti sanoen, pitää yksinkertaistaa äärimmilleen.
- Anonyymi
"Yksinkertaisesti sanoen, pitää yksinkertaistaa äärimmilleen."
Ei kai tuo venetekniikka nyt niin monimutkaista ole, etteikö se armeijalaadulla kestäisi.
Ei vain ole kysyntää. Jos olisi, niin olisi myös firmoja, jotka tekisivät kaiken huolella loppuun saakka.
Eivät ne sähköviatkaan etukäteen tuomittuja ole. Kyllä niihin vaikuttavat merkittävästi sekä tekniset ratkaisut että käytännön toteutus.- Anonyymi
Jos ei kokonaan ongelmattomaksi, niin varsin vähillä ongelmilla selviää kotoisissa olosuhteissa viisi vuotta. Mutta tropiikki ja oikeasti suolainen meri moninkertaistavat viat. Haponkestävätkin osat hajoavat korroosion takia ja muoveista tulee kärpäspaperia. Vain hyvällä onnella akku kestää viisi vuotta.
Ja tosiaan, kun kysyntää ei ole, ei militääristandardin mukaisia osia juuri ole saatavana. Ainoaksi keinoksi jää kaiken valmistaminen itse. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ei kokonaan ongelmattomaksi, niin varsin vähillä ongelmilla selviää kotoisissa olosuhteissa viisi vuotta. Mutta tropiikki ja oikeasti suolainen meri moninkertaistavat viat. Haponkestävätkin osat hajoavat korroosion takia ja muoveista tulee kärpäspaperia. Vain hyvällä onnella akku kestää viisi vuotta.
Ja tosiaan, kun kysyntää ei ole, ei militääristandardin mukaisia osia juuri ole saatavana. Ainoaksi keinoksi jää kaiken valmistaminen itse.Ei 316 teräs tietenkään kestä korroosiovapaana merivesiolosuhteissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Pitting_resistance_equivalent_number
Luo tuosta mitä vaatimuksia sellaisessa käytössä tulee teräkselle asettaa.
Saatavilla on vaikka kuinka paljon parempaakin terästä siihen käyttöön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei 316 teräs tietenkään kestä korroosiovapaana merivesiolosuhteissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Pitting_resistance_equivalent_number
Luo tuosta mitä vaatimuksia sellaisessa käytössä tulee teräkselle asettaa.
Saatavilla on vaikka kuinka paljon parempaakin terästä siihen käyttöön.Tuttua juttua jo omien opiskelujen perusteella. Ongelma on siinä, ettet pysty materiaaleihin vaikuttamaan, ellet itse itse valmista joka ikistä osaa ja helaa. Etkä kaikkea pysty muiden vaatimusten takia edes optimoimaan vain korroosion suhteen. Yritäpä tehdä vaikka toimiva fileerausveitsi tai lukon sanka antamasi kaavan mukaan kestäväksi.
Ja pitäähän aloittaa siitä, ettei AISI 316 sellaisenaan riitä, pitää olla AISI 316L. Anonyymi kirjoitti:
Ei 316 teräs tietenkään kestä korroosiovapaana merivesiolosuhteissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Pitting_resistance_equivalent_number
Luo tuosta mitä vaatimuksia sellaisessa käytössä tulee teräkselle asettaa.
Saatavilla on vaikka kuinka paljon parempaakin terästä siihen käyttöön.Ruotsalaiset on tehneet jo joitakin vuosia veneitä haponkestävästä teräksestä (super duplex 2507 (EN 1.4410)). Siinä on vahva palkisto ja ohutta terästä levyt, jotta paino saadaan alas.
https://www.ssy.se/technology/- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Ruotsalaiset on tehneet jo joitakin vuosia veneitä haponkestävästä teräksestä (super duplex 2507 (EN 1.4410)). Siinä on vahva palkisto ja ohutta terästä levyt, jotta paino saadaan alas.
https://www.ssy.se/technology/Tuo 2507 (EN 1.4410) on juuri niitä austeniittisferriittisiä teräksiä suurella PREN:llä, josta kannattaa tehdä merivesiolosuhteisiin osia, koska myötölujuus on suunnilleen 3...5 kertainen haponkestävään 316L verrattuna. Outokumpu tekee suomessakin vastaavaa yli 1000 MPa myötälujuudella.
Lisäksi voi tarvittaessa valita erkautuskarkenevia teräksiä, jos työstettävyyden on oltava hyvä ja pitää voida karkaista lopputulos vasta sen jälkeen. Kaikki sellaiset ei sitten kestä merivesiolosuhteita, mutta osa niistä kestää. Ja niissä on kovuus riittävä myös lukon sankaan, fileerausveitseen taas kelpaa ihan hyvin 2507 sellaisenaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuttua juttua jo omien opiskelujen perusteella. Ongelma on siinä, ettet pysty materiaaleihin vaikuttamaan, ellet itse itse valmista joka ikistä osaa ja helaa. Etkä kaikkea pysty muiden vaatimusten takia edes optimoimaan vain korroosion suhteen. Yritäpä tehdä vaikka toimiva fileerausveitsi tai lukon sanka antamasi kaavan mukaan kestäväksi.
Ja pitäähän aloittaa siitä, ettei AISI 316 sellaisenaan riitä, pitää olla AISI 316L.Ei joka ikisen osan veneessä tarvitse ollakaan noin kestävä meriveden suhteen. Veneen sisällä riittää paljonkin vähempi, paitsi jos teräs on suljettu ilmatiiviisti ja kosketuksissa tiettyjen happamien ja siksisyövyttävien puulajien kanssa. Silloin anodisointi syöpyy/huluu puhki eikä uusiudu, ja teräs syöpyy.
Kaikkein kovimmat vaatimukset on silloin kun lämpötilakin on korkealla, esim jäähdytyskierron meriveden kanssa tekemisissä olevissa osissa, tai moottorin pakopuolella jos sinne syötetään merivettä.
Eikä ulkonakaan esim ylhäällä mastossa tarvita PREN > 40 mihinkään, muttei niistä haittaakaan siellä ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo 2507 (EN 1.4410) on juuri niitä austeniittisferriittisiä teräksiä suurella PREN:llä, josta kannattaa tehdä merivesiolosuhteisiin osia, koska myötölujuus on suunnilleen 3...5 kertainen haponkestävään 316L verrattuna. Outokumpu tekee suomessakin vastaavaa yli 1000 MPa myötälujuudella.
Lisäksi voi tarvittaessa valita erkautuskarkenevia teräksiä, jos työstettävyyden on oltava hyvä ja pitää voida karkaista lopputulos vasta sen jälkeen. Kaikki sellaiset ei sitten kestä merivesiolosuhteita, mutta osa niistä kestää. Ja niissä on kovuus riittävä myös lukon sankaan, fileerausveitseen taas kelpaa ihan hyvin 2507 sellaisenaan.Onpa tullut työstettyäkin osia 2507:stä. En tiedä, mitä laatua fileerausveitsen terä oli, mutta se katkesi omia aikojaan, samoin lukon sanka. Käytännön mahdottomuus on siinä, että niin fileerausveitsi kuin lukkokin pitäisi tehdä itse, valmiina et niitä saa.
Se taas on aivan harhaluulo, ettei PREN >40 olisi maston topissa palloa kiertäessä tarpeen. Olosuhteet topissa eivät ole juuri sen lievemmät kuin alempanakaan. Enimmäkseen fileerausveistäkin veneen sisällä käytetään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuttua juttua jo omien opiskelujen perusteella. Ongelma on siinä, ettet pysty materiaaleihin vaikuttamaan, ellet itse itse valmista joka ikistä osaa ja helaa. Etkä kaikkea pysty muiden vaatimusten takia edes optimoimaan vain korroosion suhteen. Yritäpä tehdä vaikka toimiva fileerausveitsi tai lukon sanka antamasi kaavan mukaan kestäväksi.
Ja pitäähän aloittaa siitä, ettei AISI 316 sellaisenaan riitä, pitää olla AISI 316L."Ja pitäähän aloittaa siitä, ettei AISI 316 sellaisenaan riitä, pitää olla AISI 316L"
Pelkäätkö raerajalla tapahtuvaa mikrosuotautumista ja "herkistymistä" korkeissa lämpötiloissa vai mihin perustat Low Carbon vaatimuksesi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ja pitäähän aloittaa siitä, ettei AISI 316 sellaisenaan riitä, pitää olla AISI 316L"
Pelkäätkö raerajalla tapahtuvaa mikrosuotautumista ja "herkistymistä" korkeissa lämpötiloissa vai mihin perustat Low Carbon vaatimuksesi?Ihan kokemuksen perusteella pelkään karbideja raerajoilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onpa tullut työstettyäkin osia 2507:stä. En tiedä, mitä laatua fileerausveitsen terä oli, mutta se katkesi omia aikojaan, samoin lukon sanka. Käytännön mahdottomuus on siinä, että niin fileerausveitsi kuin lukkokin pitäisi tehdä itse, valmiina et niitä saa.
Se taas on aivan harhaluulo, ettei PREN >40 olisi maston topissa palloa kiertäessä tarpeen. Olosuhteet topissa eivät ole juuri sen lievemmät kuin alempanakaan. Enimmäkseen fileerausveistäkin veneen sisällä käytetään.Järkevä veneilijä pitää maston huipun vedenpinnan yläpuolella kaikissa olosuhteissa myös palloa kiertäessään. Silloin maston huipun heloissa ei ole mitään tarvetta Pren > 40 teräksille, vaan aisi316 riittää. Suurempia Pren lukuja tarvitaan silloin kun metalli saa suolavesikylpyjä, minkä jälkeen vesi haihtuu pois ja suola jää kiteinä metallin pintaan tai silloin kun metalli joutuu kuumassa suolaveden kanssa tekemisiin, siis vaikkapa pakosarjassa tai heti sen jälkeen siellä missä merivettä käytetään pakoputkiston jäähdyttämiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Järkevä veneilijä pitää maston huipun vedenpinnan yläpuolella kaikissa olosuhteissa myös palloa kiertäessään. Silloin maston huipun heloissa ei ole mitään tarvetta Pren > 40 teräksille, vaan aisi316 riittää. Suurempia Pren lukuja tarvitaan silloin kun metalli saa suolavesikylpyjä, minkä jälkeen vesi haihtuu pois ja suola jää kiteinä metallin pintaan tai silloin kun metalli joutuu kuumassa suolaveden kanssa tekemisiin, siis vaikkapa pakosarjassa tai heti sen jälkeen siellä missä merivettä käytetään pakoputkiston jäähdyttämiseen.
Käypä kokeilemassa, miten maston topissa olevat pärjäävät maailman merillä, vaikka maston poissa merestä pitäisikin. Ei pitäisi näissä asioissa luulla, kun toiset ovat jo kokeilleet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käypä kokeilemassa, miten maston topissa olevat pärjäävät maailman merillä, vaikka maston poissa merestä pitäisikin. Ei pitäisi näissä asioissa luulla, kun toiset ovat jo kokeilleet.
Hyvin pärjää, ei mitään ongelmaa siellä rosteriosilla alumiinimastoissa. Alumiini voi kylläkin niiden vieressä syöpyä, jos anodisointi kuluu pois mekaanisesti, taikka vuotovirtojen seurauksena.
Hiilikuitumastoissa harsin kuluminen kuidun ympäriltä tekee siitä periaatteessa korroosion aiheuttajan myös rosteriosille, hiili kun on niistä se jalompi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin pärjää, ei mitään ongelmaa siellä rosteriosilla alumiinimastoissa. Alumiini voi kylläkin niiden vieressä syöpyä, jos anodisointi kuluu pois mekaanisesti, taikka vuotovirtojen seurauksena.
Hiilikuitumastoissa harsin kuluminen kuidun ympäriltä tekee siitä periaatteessa korroosion aiheuttajan myös rosteriosille, hiili kun on niistä se jalompi.Alumiiniset mantookitolpan jalat syöpyy meidän murtovesissäkin. Eivätkä toimi mastossakaan rosterihelat, ellei niitä ole eristetty oikein. Kaikki ne ongelmat moninkertaistuvat, kun mennään oikeaan meriveteen. Sapattivuoden Karibiankierroksesta selviää mainiosti mikä hyvänsä vakiovene ja parin vuoden pallonkierronkin se kestää. Mutta suolan lisäksi lisätään aikaa, niin alkaa tapahtumaan.
- Anonyymi
Mielenkiintoinen haaste sinänsä mutta onko järkevä? Varautumalla ja ennakoimalla pääsee ainakin halvemmalla kuin yrittämällä 100% varmaa ja sittenkin tulee yllätyksiä.
Mutta lykkyä tykö! - Anonyymi
Monissa laitteissa ns. militarystandard tarkoittaa tuplahintaa ja vihreää väriä. Sen lisäksi saa muutaman vuoden vanhaa tekniikkaa, joka ei toimi yhtään paremmin kuin uutenakaan.
Armeijallahan on varaa huoltaa ja korjata loputtomiin koska suurin osa kalustosta vain makaa varstossa eikä sitä koskaan käytetä tositoimissa. Onneksi.
Minkä tahansa laitteen saa ikuiseksi, kunhan manuaalissa lukee, että kaikki osat pitää vaihtaa vuoden välein.- Anonyymi
"Monissa laitteissa ns. militarystandard tarkoittaa tuplahintaa ja vihreää väriä. "
Mihin tämä luulo perustuu? Onko antaa referenssejä?
Olen vahvasti eri mietlä. Kyllä militarminormit täyttävissä tuotteissa moni asia on tehty eri tavalla kestävyyden ja pitkäikäisyyden kannalta. Kyllä me otamme tuotesuunnitelussa normit huomioon. Otetan esimerkiksi nyt vaikka LED pohaiset työvalot joita veneilijätkin käyttävät. Ei täytä peruskama jota veneiljät ostaa vene- tai autotarvikeliikeestä militarminormeja esim. tuotteen tiiveyden osalta. Kaikista puuttuu kaasunvaihtoventtiili ja ajan kanssa ilman kosteus kondensoituu valojen sisään ja vesi alkaa siellä lainehtimaan. Tuote on kyllä vesitiivis, koska se kondensoitunut vesi ei pääse ulos. Mutta militarminormit täyttävässä valossa ei näin käy, koska on se venttiili. Tämähän on venekamassa yksi yleisin ongelma, että vesitiiivis laite pitää vedet sisällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Monissa laitteissa ns. militarystandard tarkoittaa tuplahintaa ja vihreää väriä. "
Mihin tämä luulo perustuu? Onko antaa referenssejä?
Olen vahvasti eri mietlä. Kyllä militarminormit täyttävissä tuotteissa moni asia on tehty eri tavalla kestävyyden ja pitkäikäisyyden kannalta. Kyllä me otamme tuotesuunnitelussa normit huomioon. Otetan esimerkiksi nyt vaikka LED pohaiset työvalot joita veneilijätkin käyttävät. Ei täytä peruskama jota veneiljät ostaa vene- tai autotarvikeliikeestä militarminormeja esim. tuotteen tiiveyden osalta. Kaikista puuttuu kaasunvaihtoventtiili ja ajan kanssa ilman kosteus kondensoituu valojen sisään ja vesi alkaa siellä lainehtimaan. Tuote on kyllä vesitiivis, koska se kondensoitunut vesi ei pääse ulos. Mutta militarminormit täyttävässä valossa ei näin käy, koska on se venttiili. Tämähän on venekamassa yksi yleisin ongelma, että vesitiiivis laite pitää vedet sisällä.Olisi antaa referenssejä, mutta arvaa haluanko käydä keskustelua julkisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi antaa referenssejä, mutta arvaa haluanko käydä keskustelua julkisesti.
Eniten omaa kokemusta MIL-standardin mukaisista komponenteista on liittimistä. Ja ne kokemukset ovat hyviä. Ne kestävät jopa Välimeren ja sitä eteläistempien leveysasteiden vesillä sekä kenttäkäytössä olevissa mittauslaitteissa. Samaan pääsevät vain vedenalaiskäyttöön tehdyt liittimet.
Voi voi, tulipa nyt käytyä referensseistä julkista keskustelua... - Anonyymi
20 v sitten olin komponentti-insinöörinä Nokia Erikoinsjärjestelmissä, joka valmisti puolustusvoimien käyttöön mm. viestintälaitteita, kuten sanomalaitetta. Ainakin tuolloin MIL laitteet ja ja kuluttajalaitteet olivat aika erilaisia, erityisesti mekaanisten komponenttien osalta. Kyllä' elektroniset komponentti olivat samoja, mutta MIL lämpötilavaatimus oli muistaakseni -55/ 125C t. PetriA
Aivan varmasti jotain täytyy korjata. Mutta tärkeimmät osat saa varmaan kestäviksi ylimitoittamalla tai alimitoittamalla. Riki tehdään pari pykälää vahvemmaksi, tuplavantit ja tuplastaagit pari pykälää paksummasta vaijerista. Purjeala pienemmäksi ja masto lyhyemmäksi. Ei käytetä moottoria kuin harvoin. Käytetään pitkäkölistä venettä, jossa peräsin on kiinni kölissä. Millainen muuten olisi leveäperäinen moderni runko, jossa on pitkä köli? Luoviominaisuudet olisivat varmasti kamalat, mutta avotuulissa voisi olla nopeahko, vakaa ja kestävä.
- Anonyymi
Joshua Slocumilla ei tainnut olla juuri muuta tekniikkaa kuin herätyskello ja sekstantti. Eikä hänlään kirjansa mukaan säilynyt korjauksilta.
Purjehdus maapallon ympäri 4-5 vuoden aikajänteellä ja vikaantumattomuus eivät uskoakseni kulje samassa paketissa. Pitää muistaa, että vene on yhtä vahva kuin sen heikoin osa.- Anonyymi
Eläkeukko Joshua oli uudisrakentanut lahjaksi saamansa veneenraadon itse. Lisäksi hänellä oli rittävästi taitoa muuttaa paatti rikiltään aina vallitsevien olosuhteitten mukaiseksi, jopa sluupista jooliksi ja takaisin.
Verrattuna nykyiseen häsläykseen automaattiperäsimien kanssa kannattaa mainita, että Joshua purjehti kerran 2700 mailia pitkän legin 22 päivässä, ja oli peräsimessä tuosta ajasta vain 3 tuntia, mukaan lukien tulon ahtaaseen satamaan. Vene purjehti käytännöllisesti katsoen itsekseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eläkeukko Joshua oli uudisrakentanut lahjaksi saamansa veneenraadon itse. Lisäksi hänellä oli rittävästi taitoa muuttaa paatti rikiltään aina vallitsevien olosuhteitten mukaiseksi, jopa sluupista jooliksi ja takaisin.
Verrattuna nykyiseen häsläykseen automaattiperäsimien kanssa kannattaa mainita, että Joshua purjehti kerran 2700 mailia pitkän legin 22 päivässä, ja oli peräsimessä tuosta ajasta vain 3 tuntia, mukaan lukien tulon ahtaaseen satamaan. Vene purjehti käytännöllisesti katsoen itsekseen.Pitää muistaa myös, että Joshua oli hyvä kirjoittamaan, eikä hänellä ollut taipumusta liioitteluun!
- Anonyymi
Maailman ympäri on menty mm. Vega 27:lla useaankin kertaan. Vega on Larssonibn, myöhemmin Albin Marinin tekemä sarjavene, joita seilaa tuhansia. Hintä käytetylle Suomessa viitisen tonnia.
Ympäripurjehtijat, joilla on viittaa niihin jotka saavat veneensä nurin Kasuunia kiertäessään, ovat yleensä vahvistaneet Vegaansa:
Masto seisoo kannella, ja sen alla on palkki. Näet tämän palkin sisäkuvissa keulaan johtavan aukon päällä. Jos puupalkissa näkyy metallipulttien päät, puu on irroitettu, puuosien väliin on laitettu rosteripalkki, ja kaikki pukltattu kasaan. Näin Vega kestää, eikä masto tule kajuuttaan, eikä vantit löysty.
Toinen, mitä on tehty pallonkiertoa varten sarjaveneisiin, on rungon ja kannen liitoksen tarkistaminen, ja sisäpuolinen lisä-laminointi, jos on mahdollista. Olen lukenut kajhdesta irtoomis-ceissistä, joissa kummassakin oli kyxe "legendaariseasta" venemallista: Pearson Allberg Tritonista sauma irvisti, vaikka jenkit pitää tuota pikkuristeilijää läghes ikonina, -ketkä pitää. Tarkistus oli laiminlyöty.
Southern Cross 28:sta rakenteellisesti optimaalinen sauma alkoi vuotaa ja päästi aallokossa vettä kajuuttaan. Vene oli tunnetun kokeneen yksinpurjehtijan käytössä, ja varmaan kaikki tarkisrukset tehty?
Nämä vupotoveneet olivat siis pienehköjä, ja niissä eivät nämä rasiotukset ole sitä luokkaa kuin isommissa, joten pessimismiä pukkaa. Ei kuitenkaan ole syytä: Veneisiin voi yleensä luottaa, -jpos tarkistaa asioita itse!
Älä helkutissa vaihda mitään komponentteja liian isoiksi. Suunnittelija on kyllä tietoinen, mikä on oikea koko missäkin. Vahvistamisessa malttia.
Ne menee isoille merille jopa 6mm ankkurikettingeillä, jos vene ei ole iso eikä painava.
Ikkunat on vanhoissa skandiveneissä mallia linja-auto 50-luvulta. Vaihda sellaisiin, joissa kehykset eivät ole kumia, vaan metallia. Jos menet tropiikkiin, ota samalla avattavat valoventtiilit, niin voit ankkurissa tuulettaa.
Maailmaa on seilattu mm. kansanveneella ja Marieholm 26:lla, jotka eivät ole liian pieniä. Toki henkilöitä mahtuu max 2.
Säästä rahaa, osta "pitkäkölinen" käytetty, josta omistaja on jo korjannut viat, ja käytä rahat vaikka siihen että voit välillä vaikka syödä rantaravintoloissa ja olla vuoden pidempään.
Vene-neuvoja voi löytää googlaamalla "good old boats" tai "bluewater sailing". - Anonyymi
Eikös perinteisesti tuota maailmanmatkailua veneellä kutsuttu termillä "Veneen korjausta ekoottisissa paikoissa"?
Jokainen tekninen laite tarvitsee jonkin asteista säännöllistä huoltoa ja korjausta, joten en oikein usko, että kysymäsi olisi siinä mielessä mahdollista, kun vielä tuon reissun "kuluttava aika" on kuitenkin vuosia. - Anonyymi
Raskas betoniponttoonilaituri rungoksi. Kansirakenteet teräsbetonista. Rikiä ei tarvita, koska oikein reitit valitsemalla voi ilmankin päästä perille. Laiturin konstailematon rakenne uhmaa aikaa. Sen rauhalliset purjehdusominaisuudet eivät ehkä pärjää oikeille purjeveneille, mutta mihinpä todellisella matkapurjetijalla olisi kiire ? Tärkeämpää on matka kuin päämäärä.
- Anonyymi
Toi resepti oli kyllä hilpeän hyvä!
BEtong - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toi resepti oli kyllä hilpeän hyvä!
BEtongHilpeä saattaa olla, mutta kaatuisi kuin katamaraani
- Anonyymi
Joshua purjehti kerran 2700 mailia pitkän legin 22 päivässä, ja oli peräsimessä tuosta ajasta vain 3 tuntia, mukaan lukien tulon ahtaaseen satamaan. Vene purjehti käytännöllisesti katsoen itsekseen. ....
ilmeisesti siis optimi venevalinta. Veneen voi valita niin, että säästää itseään rasituksilta, mutta menettää ns. purjehdusnautintoa., -siis mustelmia, oksennusta kajuutassa, ja katkenneita mastoja joita kuullemma on nähty Suomenlahdellakin avomerikisoissa. Maailmaa kiertäviä matkaveneitä voinee verrata usein meidän vesiemme moottoripurjehtijiin mitä tulee urheilullisuuteen. Toki paras vene voi olla se, minkä tuntee ja joka on jo hankittu. - Anonyymi
Sähköongelmia on tod.näk. vähemmän jos teet kaapeloinnin tinatusta kuparikaapelista. Sitä käytetään mm. lentokoneissa. Näin on tehty vanhassa omistamassani veneessä jonka rakensi lentokonetehtaan tuotantojohtaja. Kaikki kaapelut ovat samanvärisiä, eittäin kestävällä kuorella varustettuja. Liekkö saanut sopivasti näin hyvälaatuisia materiaaleja.
- Anonyymi
Olen nyt ollut reissussa 5,5 vuotta yhtäjaksoisesti.
Vikalista:
-3kpl Jabscon vessapumppuja, 280 euroa
-akuston uusiminen noin 8v vanhana, 550 euroa
-merivesipumpun sisukset uusittu, 180 euroa
-pilssipumppu uusittu, 60 eur
-talinauhat potkuriakselin läpivientiin uusittu, 150 eur
-sprayhood ja puomipeite korjautettu, 160 eur.
Joku 1400 euroa on mennyt uusimalla korjaamiseksi laskettaviin asioihin.
Toki remonttia / huoltoa on tehty muutenkin ja sitä on pystyttävä, siedettävä ja viitsittävä tehdä itsenäisesti aina heti tarpeen ilmaantuessa. Jos noista ei selviä omatoimisesti, ei ole syytä lähteä Hollannin eteläpuolelle. Ostotyön laatu putoaa dramaattisesti ja hermo menee. Näitä tapauksia on tullut nähtyä kymmenittäin.
Merkillepantavaa on se, että mitä teknisesti taitavampi seilori, sitä simppelimpi tekniikka hänellä on veneessä. Joko on saatu tekniikasta niin satatarpeekseen maissa tai/ja tiedostetaan rikkoontumisriskit ja niistä koituva kyrpiintyminen.
Ariel37
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?871714- 851222
- 1101113
- 67906
- 102874
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56818- 47731
- 36722
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis47671- 33653