Pizzan lämmitys

Jos oletetaan lämmön siirtyvän vain johtumalla

Energia siirtynee nopeudella (T1 - T2) * lämmönjohtavuus (tai jaettuna resistanssilla)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämmönjohtavuus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpöresistanssi

Lämpotila nousee riippuen ominaislämpökapasiteetista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ominaislämpökapasiteetti
jolloin hetkellinen energian siirtyminopeus pienenee koko ajan lämpötilan noustessa.

Olisiko tuossa analogia sähköpiiriin jossa kondensaattoria ladataa vastuksen kautta eri jännitteillä? Varaus (As) olisi energia, vastus eri resistanssi vastaa toisiaan ja virta (A) olisi energian siirtonopeus sekä lämpötilaero jännite-ero. Saattaa olla paremmin mielessä sähköfysiikka
https://www.youtube.com/watch?v=iPo-onmZeVw

tuosta ehkä voisi päätellä jotain

Ei saa.

Energiaa siirtyy sekä lämpösäteilyn että johtumisen avulla. Lämpötilan nousu 1.56 - kertaistaa lämpösäteilyn kautta pizzan suuntaan siirtyvän tehon (verrannollinen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin). Pizzan pinnan lämpötilan muutos vastaavasti kasvattaa sen säteilemän lämpötehon määrää.

Pitsan saama lämpöenergia on teho*aika, teho puolestaan on h*deltaT, jossa h on kokonaislämmönsiirtokerroin ja deltaT = uuninT - pitsan keskiT. Olkoon pitsan keskimääräinen lämpötila molemmissa tapauksissa (20 100)/2 = 60°C. Tuskinpa se yli 100 asteen lämpenee.

→ h*(150 - 60)*20 = 1800*h
→ h*(200 - 60)*15 = 2100*h

Jälkimmäinen tulos on edellistä suurempi, joten pitsa saa enemmän lämpöenergiaa 200 asteisessa uunissa, vaikka sitä pidetään siellä vain 15 min. Lämmönsiirtokerroin pysyy jokseenkin vakiona.

Lämpötilan nollakohta on kuitenkin mielivaltaisesti valittu, joten olisi ollut silkkaa sattumaa jos energian määrä olisi ollut sama.

a) se on PITSA

b) PITSAA pidetään 300 asteisessa kiviuunissa 5-7 minuuttia. Kaikissa muissa tapauksissa ei puhuta pitsasta vaan roiskeläpästä.

Kannattaa lukea pakkauksen käyttöohje ja tehdä sen mukaan.