Akseliveto vs vetolaite

Vetolaitteeseen on oma myrkkymaalinsa, parinkympin spraypullo, jolla pärjää viitisen vuotta. Korroosio ei ole ongelma ellei hölmöile.

Vetolaitteen tiivistekumin vaihto on tosiaan aika työlästä ja pitäisi VP:ssä tehdä vuosimallista riippuen 5-7 vuoden välein. Harva vaihtaa noin usein tai edes koskaan. Ei ole yhtään tapausta, jossa tuosta olisi tullut ongelmia. Itsellä 2005 vetolaite, josta ei ole kuin öljyt vaihdettu joka kolmas vuosi.

Vetolaitteen etuja ovat pienempi vastus purjehtiessa, vähäisempi sivuttaisveto pakilla, pienemmät tärinät ja melu.

Anonyymi kirjoitti:

Vetolaitteeseen on oma myrkkymaalinsa, parinkympin spraypullo, jolla pärjää viitisen vuotta. Korroosio ei ole ongelma ellei hölmöile.

Vetolaitteen tiivistekumin vaihto on tosiaan aika työlästä ja pitäisi VP:ssä tehdä vuosimallista riippuen 5-7 vuoden välein. Harva vaihtaa noin usein tai edes koskaan. Ei ole yhtään tapausta, jossa tuosta olisi tullut ongelmia. Itsellä 2005 vetolaite, josta ei ole kuin öljyt vaihdettu joka kolmas vuosi.

Vetolaitteen etuja ovat pienempi vastus purjehtiessa, vähäisempi sivuttaisveto pakilla, pienemmät tärinät ja melu.

Lue lisää

Voi tuo sivuttais veto eli "prop wolk" olla mys hyvä etu jos ymmärtää hydro dynamiikkaa, vai mitä ajattelet?

Anonyymi kirjoitti:

Voi tuo sivuttais veto eli "prop wolk" olla mys hyvä etu jos ymmärtää hydro dynamiikkaa, vai mitä ajattelet?

No ei voi. Se on haitta, jonka kanssa voi elää.

Vesijetti on aika harvinainen purjeveneissä ja vetolaitteet eivät ole kipattavia. Sisäännostettava akseliveto on joissain kisaveneissä.

Akseliveto tarkoittaa sitä, että moottorin perässä on kytkin ja suora akseli, jonka päässä on sitten potkuri. Vetolaite taas on vähän kuin sen sinun perämoottorisi alaosa pistettynä moottorin perään ja pohjasta läpi, toisin sanoen siinä on yläosassa kulmavaihde, joka kääntää moottorin vaakasuoran akselin väännön pystysuoraan ja alapäässä toinen, joka vuorostaan kääntää sen pystysuoran akselin voiman vaakasuoraksi varsinaiselle (lyhyelle) potkuriakselille. Vaikkapa Volvo Pentan sivuilta löydät kyllä kuvia.

Nykyään akseliveto on purjeveneissä melko harvinainen, lähes kaikki käyttävät vetolaitetta.

Tuossa vähän ylempänä joku esitteli hyviä ja huonoja puolia ja puhui vielä jeteistäkin; sinänsä paikkansapitävää tekstiä mutta väärässä yhteydessä, sillä se koski moottoriveneitä, ei purjeveneitä.

Mitä ovat sisäkoneen heikkoudet?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ovat sisäkoneen heikkoudet?

Ei voi kantaa huoltoon, ainakaan kovin helposti.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ovat sisäkoneen heikkoudet?

Se on älyttömän kallis ja hankala vaihtaa. Siinä on usein erillinen meri- ja makeavesikierto. Huollot on monimutkaisia. Läpivientejä on paljon. Hajoavia osia on tosi paljon. Se on sisällä veneessä haisemassa, viemässä tilaa ja lämmittämässä.

Bossu kirjoitti:

Se on älyttömän kallis ja hankala vaihtaa. Siinä on usein erillinen meri- ja makeavesikierto. Huollot on monimutkaisia. Läpivientejä on paljon. Hajoavia osia on tosi paljon. Se on sisällä veneessä haisemassa, viemässä tilaa ja lämmittämässä.

Lue lisää

Ja vielä, ei kestä pakkasta.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ovat sisäkoneen heikkoudet?

Samalla voisi käydä läpi perämoottorin heikkoudet. Tässä jotain:
- Haukkaa ilmaa aallokossa
- Ei tuota sähköä (kuin erikoistapauksissa)
- Veneestä riippuen alas laskeminen, käynnistäminen, sammuttaminen ja ylös nostaminen on rasittavaa tai jopa vaarallista (jos on pitkä kapea peräkansi).
- Vaatimaton teho
- PA-tankki on usein onnettoman pieni
- Yleensä pieniä bensakoneita joita ajetaan suurilla kierroksilla: kulutus on (tehoon nähden) suuri, polttoaine on kallista
- Tiellä, köydet jäävät siihen kiinni

Ym. syistä n. 26-28 jalkainen vene on yläraja peräprutkuille, sitä suurempiin sisäkone, pienempiin perämoottori.

Bossu kirjoitti:

Se on älyttömän kallis ja hankala vaihtaa. Siinä on usein erillinen meri- ja makeavesikierto. Huollot on monimutkaisia. Läpivientejä on paljon. Hajoavia osia on tosi paljon. Se on sisällä veneessä haisemassa, viemässä tilaa ja lämmittämässä.

Lue lisää

No joo. Vaihto on tietysti paljon vaikeampaa kuin perämoottorin. Mutta ei kai huolto ole sen monimutkaisempaa kuin perämoottorin? 4T-perämoottorissakin pitää öljyt vaihtaa. Mitä lisähuoltokohteita tuosta tulee? Tuskin vesipumpun siipipyörä hajoaa sen aiemmin kuin perämoottoristakaan ja sen vaihto on sisäkoneessa 10 minuutin homma, kun perämoottorista joutuu irrottamaan perän. Polttoainesuodatin on perämoottorissakin ja sen vaihtotarve suunnilleen sama. Laturin hihnan kireyttä joutuu ehkä säätämään muutaman vuoden välein.

Perämoottorille pitää myös tehdä talvihuolto makeavesihuuhteluineen ja korroosiosuojauksineen. Ei työmäärä ole vähäisempi kuin sisämoottorissa. Lisäksi perämoottori on yleensä syytä kantaa veneen perästä jonnekin turvallisempaa talvisäilytystilaan eli vaatii säilytystilaa talvella.

Läpivientejä on paljon? Ei purjevenevetolaitteessa ole kuin vetolaite ja pakoputki? Akselivetoisessa akseli, vedenotto ja pakoputki.

Mitä hajoavia osia sisäkoneessa on joita perämoottoreissa ei ole. Ainakin oman kokemuksen mukaan sisämoottorit ovat selvästi pitkäikäisempiä ja luotettavampia, vaikka perämoottoritkin ovat molempia.

Tilaa sisämoottori tietysti vie. Haista sen ei pitäisi ja lämmittäminen on useammin etu kuin haitta.

Sitten purjeveneessä sisämoottori tuo hyvin merkittäviä etuja, kuten selvästi paremman hallittavuuden, kunnon lataustehon, mahdollisuuden lämminvesivaraajaan jne.

Ensimmäinen purjeveneeni oli perämoottorilla ja omia perämoottoreita on ollut 70-luvulta lähtien moottoriveneissä. Toista purjevenettä hankkiessa halusin ehdottomasti sisämoottorin ja edelleen haluan.

Anonyymi kirjoitti:

No joo. Vaihto on tietysti paljon vaikeampaa kuin perämoottorin. Mutta ei kai huolto ole sen monimutkaisempaa kuin perämoottorin? 4T-perämoottorissakin pitää öljyt vaihtaa. Mitä lisähuoltokohteita tuosta tulee? Tuskin vesipumpun siipipyörä hajoaa sen aiemmin kuin perämoottoristakaan ja sen vaihto on sisäkoneessa 10 minuutin homma, kun perämoottorista joutuu irrottamaan perän. Polttoainesuodatin on perämoottorissakin ja sen vaihtotarve suunnilleen sama. Laturin hihnan kireyttä joutuu ehkä säätämään muutaman vuoden välein.

Perämoottorille pitää myös tehdä talvihuolto makeavesihuuhteluineen ja korroosiosuojauksineen. Ei työmäärä ole vähäisempi kuin sisämoottorissa. Lisäksi perämoottori on yleensä syytä kantaa veneen perästä jonnekin turvallisempaa talvisäilytystilaan eli vaatii säilytystilaa talvella.

Läpivientejä on paljon? Ei purjevenevetolaitteessa ole kuin vetolaite ja pakoputki? Akselivetoisessa akseli, vedenotto ja pakoputki.

Mitä hajoavia osia sisäkoneessa on joita perämoottoreissa ei ole. Ainakin oman kokemuksen mukaan sisämoottorit ovat selvästi pitkäikäisempiä ja luotettavampia, vaikka perämoottoritkin ovat molempia.

Tilaa sisämoottori tietysti vie. Haista sen ei pitäisi ja lämmittäminen on useammin etu kuin haitta.

Sitten purjeveneessä sisämoottori tuo hyvin merkittäviä etuja, kuten selvästi paremman hallittavuuden, kunnon lataustehon, mahdollisuuden lämminvesivaraajaan jne.

Ensimmäinen purjeveneeni oli perämoottorilla ja omia perämoottoreita on ollut 70-luvulta lähtien moottoriveneissä. Toista purjevenettä hankkiessa halusin ehdottomasti sisämoottorin ja edelleen haluan.

Lue lisää

Täydellistä ratkaisua ei siis ole. Paitsi moottoriton vene.

Bossu kirjoitti:

Ja vielä, ei kestä pakkasta.

Miksei kestäisi pakkasta?
Auton konekin kestää pakkasta, ja veneen sisäkoneen saa kestämään ihan samoin menetelmin. Eli mahdollinen makeavesikierto sisältää oikean määrän pakkasnestettä ja merivesikierto tyhjenee kun veneen nostaa ylös.
Kesädiesel tietysti reagoi pakkaseen kuten autossakin. Sen voi joko siirtää kanistereilla lämpimiin tiloihin, käyttää öljylämmitteisessä talossa, taikka vaihtaa ajoissa pakkasta kestävään diesel laatuun, jolliin kesä laatu tulee käytettyä koneella loppuun. Joku voi jopa säilyttää koko veneen lämmitetyssä tilassa senkin ongelman välttämiseksi, ja nolla astetta C riittää siihen vähintäänkin hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Samalla voisi käydä läpi perämoottorin heikkoudet. Tässä jotain:
- Haukkaa ilmaa aallokossa
- Ei tuota sähköä (kuin erikoistapauksissa)
- Veneestä riippuen alas laskeminen, käynnistäminen, sammuttaminen ja ylös nostaminen on rasittavaa tai jopa vaarallista (jos on pitkä kapea peräkansi).
- Vaatimaton teho
- PA-tankki on usein onnettoman pieni
- Yleensä pieniä bensakoneita joita ajetaan suurilla kierroksilla: kulutus on (tehoon nähden) suuri, polttoaine on kallista
- Tiellä, köydet jäävät siihen kiinni

Ym. syistä n. 26-28 jalkainen vene on yläraja peräprutkuille, sitä suurempiin sisäkone, pienempiin perämoottori.

Lue lisää

"Ym. syistä n. 26-28 jalkainen vene on yläraja peräprutkuille, sitä suurempiin sisäkone, pienempiin perämoottori."

Perämoottorin sopivuus ei riipu veneen pituudesta, vaan pikemminkin painosta. (tarkemmin kulkuvastuksesta) ja siitä kummalle vene on suunniteltu.
Kevyimmät 40 jalkaiset painavat alle 2 tonnia (kilpa monirungot), ja niihin sopii yksi tai useampi perämoottori siinä missä 26 jalkaiseenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Miksei kestäisi pakkasta?
Auton konekin kestää pakkasta, ja veneen sisäkoneen saa kestämään ihan samoin menetelmin. Eli mahdollinen makeavesikierto sisältää oikean määrän pakkasnestettä ja merivesikierto tyhjenee kun veneen nostaa ylös.
Kesädiesel tietysti reagoi pakkaseen kuten autossakin. Sen voi joko siirtää kanistereilla lämpimiin tiloihin, käyttää öljylämmitteisessä talossa, taikka vaihtaa ajoissa pakkasta kestävään diesel laatuun, jolliin kesä laatu tulee käytettyä koneella loppuun. Joku voi jopa säilyttää koko veneen lämmitetyssä tilassa senkin ongelman välttämiseksi, ja nolla astetta C riittää siihen vähintäänkin hyvin.

Lue lisää

Purjeveneiden koneissa on aina merivesijäähdytys ja merivesi ei voi valua pois pakoputkesta, vesipumpusta ja lämmönvaihtimesta/lohkosta, koska pakoputkessa on vesilukko ja joutsenkaula. Siksi se ei kestä pakkasta ilman erikseen tehtävää tyhjennystä tai helpommin glykoliseoksen ajamista merivesijärjestelmään.

Autossa on vain makeavesikierto. Perämoottoreissa taas vain merivesikierto ja pakoputki menee alas, jolloin lohkon voi suunnitella itsetyhjentyväksi.

Bossu kirjoitti:

Se on älyttömän kallis ja hankala vaihtaa. Siinä on usein erillinen meri- ja makeavesikierto. Huollot on monimutkaisia. Läpivientejä on paljon. Hajoavia osia on tosi paljon. Se on sisällä veneessä haisemassa, viemässä tilaa ja lämmittämässä.

Lue lisää

Ju u, tänä vuonna 4000 mailiA takana ja useuta öljyn vaitojA suodattimia ja mitään ongelmia akselin ja pps tiivisteen kanssa joks 10 vuotta vanha

Peräveto laiteiden kansda jjika vuosi ongelmia joten omassa käytössä ei vaihtoehtojs akseli on kingi.

Bossu kirjoitti:

Täydellistä ratkaisua ei siis ole. Paitsi moottoriton vene.

Joka on kaukana täydellisestä, koska a) se ei liiku pläkässä minnekään ja b) on AINA, käyttäjänsä taidoista huolimatta, huonommin hallittava kuin potkuri- tai vesisuihkuvetoinen vene.

Anonyymi kirjoitti:

Miksei kestäisi pakkasta?
Auton konekin kestää pakkasta, ja veneen sisäkoneen saa kestämään ihan samoin menetelmin. Eli mahdollinen makeavesikierto sisältää oikean määrän pakkasnestettä ja merivesikierto tyhjenee kun veneen nostaa ylös.
Kesädiesel tietysti reagoi pakkaseen kuten autossakin. Sen voi joko siirtää kanistereilla lämpimiin tiloihin, käyttää öljylämmitteisessä talossa, taikka vaihtaa ajoissa pakkasta kestävään diesel laatuun, jolliin kesä laatu tulee käytettyä koneella loppuun. Joku voi jopa säilyttää koko veneen lämmitetyssä tilassa senkin ongelman välttämiseksi, ja nolla astetta C riittää siihen vähintäänkin hyvin.

Lue lisää

Käytännössä ainoa tapa on tehdä kölijäähdytys. Toinen tapa on ilmajäähdytys, mutta se on monimutkaisempi toteuttaa.

Bossu kirjoitti:

Käytännössä ainoa tapa on tehdä kölijäähdytys. Toinen tapa on ilmajäähdytys, mutta se on monimutkaisempi toteuttaa.

Miten kuiva eli tulikuuma pakoputki sitten toimii purjeveneessä? Jossain troolarissa tai pelastusveneessä OK.

Anonyymi kirjoitti:

Purjeveneiden koneissa on aina merivesijäähdytys ja merivesi ei voi valua pois pakoputkesta, vesipumpusta ja lämmönvaihtimesta/lohkosta, koska pakoputkessa on vesilukko ja joutsenkaula. Siksi se ei kestä pakkasta ilman erikseen tehtävää tyhjennystä tai helpommin glykoliseoksen ajamista merivesijärjestelmään.

Autossa on vain makeavesikierto. Perämoottoreissa taas vain merivesikierto ja pakoputki menee alas, jolloin lohkon voi suunnitella itsetyhjentyväksi.

Lue lisää

Mikä ongelma siinä tyhjennyksessä on, ettei sitä muka voisi helposti tehdä?
En ole koskaan kuullut mistään pakkasongelmista, vaikka suurin osa sisäkoneellisista veneistä säilytetään ulkona kylmässä läpi talven. Kai nyt jokainen ymmärtää veneen noston jälkeen järjestelmän tyhjentää niin kestää sitä pakkasta kuten muillakin.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä ongelma siinä tyhjennyksessä on, ettei sitä muka voisi helposti tehdä?
En ole koskaan kuullut mistään pakkasongelmista, vaikka suurin osa sisäkoneellisista veneistä säilytetään ulkona kylmässä läpi talven. Kai nyt jokainen ymmärtää veneen noston jälkeen järjestelmän tyhjentää niin kestää sitä pakkasta kuten muillakin.

Lue lisää

En tunne ketään, joka tyhjentäisi purjeveneen sisämoottorin merivesikierron talveksi, vaikka sellainenkin vaihtoehto yleensä ohjekirjassa annetaan. Kaikki ajavat glykoliseoksen koneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Miten kuiva eli tulikuuma pakoputki sitten toimii purjeveneessä? Jossain troolarissa tai pelastusveneessä OK.

Se täytyy eristää, kuten isommissa aluksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä ongelma siinä tyhjennyksessä on, ettei sitä muka voisi helposti tehdä?
En ole koskaan kuullut mistään pakkasongelmista, vaikka suurin osa sisäkoneellisista veneistä säilytetään ulkona kylmässä läpi talven. Kai nyt jokainen ymmärtää veneen noston jälkeen järjestelmän tyhjentää niin kestää sitä pakkasta kuten muillakin.

Lue lisää

Kyllä minulla ainakin on joka syksy ongelmia, kun pakkaset tulevat lokakuussa. Minulla on 3 venettä, joissa täytyy huolehtia pakkaskestosta.

Bossu kirjoitti:

Se täytyy eristää, kuten isommissa aluksissa.

Niin tietysti, mutta miten sen asentaa purjeveneessä niin, ettei pakoputki voi ottaa merivettä sisään eikä sen kuuma pää tai kuumat pakokaasut polta purjeita, köysiä tai miehistöä?

Bossu kirjoitti:

Ja vielä, ei kestä pakkasta.

"Ja vielä, ei kestä pakkasta."

Ei kestä se perämoottorikaan pakkasta. Jos (kun) niihin kanaviin jää vettä, kyllä se jäätyy.

Makeavesijäähdytteinen sisämoottori kestää oikeastaan pakkasta paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Purjeveneiden koneissa on aina merivesijäähdytys ja merivesi ei voi valua pois pakoputkesta, vesipumpusta ja lämmönvaihtimesta/lohkosta, koska pakoputkessa on vesilukko ja joutsenkaula. Siksi se ei kestä pakkasta ilman erikseen tehtävää tyhjennystä tai helpommin glykoliseoksen ajamista merivesijärjestelmään.

Autossa on vain makeavesikierto. Perämoottoreissa taas vain merivesikierto ja pakoputki menee alas, jolloin lohkon voi suunnitella itsetyhjentyväksi.

Lue lisää

"Purjeveneiden koneissa on aina merivesijäähdytys ja merivesi ei voi valua pois pakoputkesta,"

HÖPÖ HÖPÖ. Varmaan jossain pienissä 70/80-luvun homeskandeissa on, mutta kyllä makeavesijäähdytys on uudemissa ihan yleinen purjeveneissä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tietysti, mutta miten sen asentaa purjeveneessä niin, ettei pakoputki voi ottaa merivettä sisään eikä sen kuuma pää tai kuumat pakokaasut polta purjeita, köysiä tai miehistöä?

Lue lisää

Se täytyy laittaa peräpeilistä ulos joutsenkaulan kanssa tai sitten piippu kannelle. Samat ongelmat on lämppäreissä. Minullakin tulee 3,2 kilowatin lämppärin pakoputki kannelle, siinä on 15 senttiä korkea putki kannen päällä, eikä ole vielä polttanut mitään. Siinä on tuplaputki, eli sisään menevä ilma jäähdyttää pakokaasuputkea. Samaa voisi tietysti soveltaa ilmajäähdytteisessä. Ulompaa putkea pitkin imettäisiin moottorin paloilmaa. Tuossa lämppärissä putken pituus on 50 cm, moottorissa putki olisi helposti 5 metriä. Se ehtisi matkalla jäähtyä melkein ympäröivän ilman lämpötilaan. Autonkin kun käynnistät, ei sieltä pakoputkesta tyhjäkäynnillä tule kovinkaan kuumaa ilmaa. Ehkä voisi jopa tarvittaessa lämmittää venettä pakoputken viilennysilmalla, vaihtoehtona moottorin jäähdytysnesteen käytölle.

Anonyymi kirjoitti:

"Purjeveneiden koneissa on aina merivesijäähdytys ja merivesi ei voi valua pois pakoputkesta,"

HÖPÖ HÖPÖ. Varmaan jossain pienissä 70/80-luvun homeskandeissa on, mutta kyllä makeavesijäähdytys on uudemissa ihan yleinen purjeveneissä.

Lue lisää

Ja milläs niissä jäähdytetään se makea vesi ja pakoputki?

Anonyymi kirjoitti:

"Purjeveneiden koneissa on aina merivesijäähdytys ja merivesi ei voi valua pois pakoputkesta,"

HÖPÖ HÖPÖ. Varmaan jossain pienissä 70/80-luvun homeskandeissa on, mutta kyllä makeavesijäähdytys on uudemissa ihan yleinen purjeveneissä.

Lue lisää

Kyllä ne makeavesikoneetkin merivedellä jäähdytetään..

Bossu kirjoitti:

Se täytyy laittaa peräpeilistä ulos joutsenkaulan kanssa tai sitten piippu kannelle. Samat ongelmat on lämppäreissä. Minullakin tulee 3,2 kilowatin lämppärin pakoputki kannelle, siinä on 15 senttiä korkea putki kannen päällä, eikä ole vielä polttanut mitään. Siinä on tuplaputki, eli sisään menevä ilma jäähdyttää pakokaasuputkea. Samaa voisi tietysti soveltaa ilmajäähdytteisessä. Ulompaa putkea pitkin imettäisiin moottorin paloilmaa. Tuossa lämppärissä putken pituus on 50 cm, moottorissa putki olisi helposti 5 metriä. Se ehtisi matkalla jäähtyä melkein ympäröivän ilman lämpötilaan. Autonkin kun käynnistät, ei sieltä pakoputkesta tyhjäkäynnillä tule kovinkaan kuumaa ilmaa. Ehkä voisi jopa tarvittaessa lämmittää venettä pakoputken viilennysilmalla, vaihtoehtona moottorin jäähdytysnesteen käytölle.

Lue lisää

Autossa on täysin eristämätön pakoputki, joka sekin kuumenee reilusti, kun ajaa kovempaa. Autohan ei juuri tehoa käytä normaaliajossa, vaan 20 kW riittää jo yli 100 km/h vauhtiin.

Lämppärin teho on vaikkapa 4 kW, josta pakoputkeen menee selvästi alle 1 kW. Dieselmoottori tuottaa lämpöä pakoputkeet suunnilleen saman verran kuin kampiakselille. Siis pakoputkeen menee helposti 10 kW purjeveneessäkin eli reilusti yli 10-kertaisesti lämppäriin verrattuna. Eristetty pakoputki ei juuri jäähdy. Sen huomaa jo lämppäristäkin, jossa Eber/Webaston pakoputki ja -kaasut ovat todella kuumia.

Moottori tuskin pitäisi siitä, että sinne tuleva ilma kuumennettaisiin pakokaasuilla. Imuilma ja koko moottoritila olisi silloin todella kuumaa.

Lasketaanpa hiukan. Ajat 30 hv dieselillä kaasu pohjassa, jolloin kulutus n. 7 l/h. Energiaa siis syntyy n. 70 kW, josta vain 22 kW saadaan kampiakselille. Loput 48 kW menevät suunnilleen puoliksi jäähdytysnesteeseen ja pakokaasuihin. Sanotaan siis 24 kW menee pakokaasuihin. Ilmakertoimenella 15 pakokaasuja syntyyy 0,026 kg/s. Lämpökapasiteetti on n. 1 kJ/kg, joten 24 kW:llä pakokaasut olisivat jopa 900 C kuumempia kuin sisään otettu ilma. Osa tuosta menee jäähdytysveteen, mutta pakokaasut saattavat hyvinkin olla 700 C pakoputken alkupäässä.

Haluatko lämmittää venettäsi tuolla 24 kW teholla? Jos vaikkapa laitat 1/10 siitä imuilmaan, mitä luulet koneen ja konehuoneen pitävän yli 100 C lämpötilasta? Silti ulos tulevat pakokaasut ja poistohela olisivat satojen C lämpötilassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja vielä, ei kestä pakkasta."

Ei kestä se perämoottorikaan pakkasta. Jos (kun) niihin kanaviin jää vettä, kyllä se jäätyy.

Makeavesijäähdytteinen sisämoottori kestää oikeastaan pakkasta paremmin.

Lue lisää

Ei perämoottori jäädy. Kun koneen nostaa ylös, sieltä valuu vesi pois. Varmuudeksi voi hiukan kääntää, ettei vesipumppuun jää yhtään vettä. Jos pitää alapään vedessä, ei se sittenkään välttämättä jäädy rikki, vaikka vesi jäätyisi. Kokeiltu on moneen kertaan. Kun tulee pakkasia, on jopa suositeltavaa pitää alapää vedessä.

Anonyymi kirjoitti:

Autossa on täysin eristämätön pakoputki, joka sekin kuumenee reilusti, kun ajaa kovempaa. Autohan ei juuri tehoa käytä normaaliajossa, vaan 20 kW riittää jo yli 100 km/h vauhtiin.

Lämppärin teho on vaikkapa 4 kW, josta pakoputkeen menee selvästi alle 1 kW. Dieselmoottori tuottaa lämpöä pakoputkeet suunnilleen saman verran kuin kampiakselille. Siis pakoputkeen menee helposti 10 kW purjeveneessäkin eli reilusti yli 10-kertaisesti lämppäriin verrattuna. Eristetty pakoputki ei juuri jäähdy. Sen huomaa jo lämppäristäkin, jossa Eber/Webaston pakoputki ja -kaasut ovat todella kuumia.

Moottori tuskin pitäisi siitä, että sinne tuleva ilma kuumennettaisiin pakokaasuilla. Imuilma ja koko moottoritila olisi silloin todella kuumaa.

Lasketaanpa hiukan. Ajat 30 hv dieselillä kaasu pohjassa, jolloin kulutus n. 7 l/h. Energiaa siis syntyy n. 70 kW, josta vain 22 kW saadaan kampiakselille. Loput 48 kW menevät suunnilleen puoliksi jäähdytysnesteeseen ja pakokaasuihin. Sanotaan siis 24 kW menee pakokaasuihin. Ilmakertoimenella 15 pakokaasuja syntyyy 0,026 kg/s. Lämpökapasiteetti on n. 1 kJ/kg, joten 24 kW:llä pakokaasut olisivat jopa 900 C kuumempia kuin sisään otettu ilma. Osa tuosta menee jäähdytysveteen, mutta pakokaasut saattavat hyvinkin olla 700 C pakoputken alkupäässä.

Haluatko lämmittää venettäsi tuolla 24 kW teholla? Jos vaikkapa laitat 1/10 siitä imuilmaan, mitä luulet koneen ja konehuoneen pitävän yli 100 C lämpötilasta? Silti ulos tulevat pakokaasut ja poistohela olisivat satojen C lämpötilassa.

Lue lisää

Okei, huono idea.

Käytännön kannalta harvinainen ongelma. Uutta venettä ostaessa tuskin tarjotaan valintamahdollisuutta akselivedon ja saildriven välillä, se tulee annettuna ja useimmiten ei nykyään ole akseliveto. Ilmeisesti valmis moottori vetolaite on edullisempi asentaa. Käytettyä hankkiessa kukaan ei rupea vaihtamaan veneen systeemeitä toiseksi. Pitäisi olla kaksi identtistä käytettyä venettä tarjolla eri vetosysteeillä, jotta kysymys realisoituisi eli tuskin koskaan joutuu valintatilanteeseen. Ellei sitten valitse veneitä vetosysteemin.oerusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännön kannalta harvinainen ongelma. Uutta venettä ostaessa tuskin tarjotaan valintamahdollisuutta akselivedon ja saildriven välillä, se tulee annettuna ja useimmiten ei nykyään ole akseliveto. Ilmeisesti valmis moottori vetolaite on edullisempi asentaa. Käytettyä hankkiessa kukaan ei rupea vaihtamaan veneen systeemeitä toiseksi. Pitäisi olla kaksi identtistä käytettyä venettä tarjolla eri vetosysteeillä, jotta kysymys realisoituisi eli tuskin koskaan joutuu valintatilanteeseen. Ellei sitten valitse veneitä vetosysteemin.oerusteella.

Lue lisää

Onhan niitä ollut uutena, ja sittemmin käytettynä, identtisiä veneitä valinnaisesti perämoottorilla tai sisämoottorilla. Avance 24 yhtenä esimerkkinä. Nähty on myös perämoottorilla varustettu Finn26 jossa ei koskaan ole ollut sisäkonetta. Avance on riittävän hankala perämoottorilla ilman kaukohallintalaitteita että Finn perämoottorilla lienee jo masokismia, yleensä ne on rakennettu s-vetolaitteella tai suoralla akselilla. Toki käytetyt on aina yksilöitä, mutta käytännössä voi hyvinkin löytyä kaksi tasavertaista yksilöä joissa moottoriratkaisu on ainoa ratkaiseva ero. Pieneen käytettyyn retkipurkkariin voisin hyvinkin kuvitella rakentavani perämoottorin tilalle sähkökäyttöisen sisäapumoottorin akustoineen.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan niitä ollut uutena, ja sittemmin käytettynä, identtisiä veneitä valinnaisesti perämoottorilla tai sisämoottorilla. Avance 24 yhtenä esimerkkinä. Nähty on myös perämoottorilla varustettu Finn26 jossa ei koskaan ole ollut sisäkonetta. Avance on riittävän hankala perämoottorilla ilman kaukohallintalaitteita että Finn perämoottorilla lienee jo masokismia, yleensä ne on rakennettu s-vetolaitteella tai suoralla akselilla. Toki käytetyt on aina yksilöitä, mutta käytännössä voi hyvinkin löytyä kaksi tasavertaista yksilöä joissa moottoriratkaisu on ainoa ratkaiseva ero. Pieneen käytettyyn retkipurkkariin voisin hyvinkin kuvitella rakentavani perämoottorin tilalle sähkökäyttöisen sisäapumoottorin akustoineen.

Lue lisää

Viestissä, jota kommentoit, puhuttiin veneistä, joissa olisi päässyt valitsemaan akselivedon ja saildriven välillä. Ei ulkolaitamoottorin ja sisäkoneen välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan niitä ollut uutena, ja sittemmin käytettynä, identtisiä veneitä valinnaisesti perämoottorilla tai sisämoottorilla. Avance 24 yhtenä esimerkkinä. Nähty on myös perämoottorilla varustettu Finn26 jossa ei koskaan ole ollut sisäkonetta. Avance on riittävän hankala perämoottorilla ilman kaukohallintalaitteita että Finn perämoottorilla lienee jo masokismia, yleensä ne on rakennettu s-vetolaitteella tai suoralla akselilla. Toki käytetyt on aina yksilöitä, mutta käytännössä voi hyvinkin löytyä kaksi tasavertaista yksilöä joissa moottoriratkaisu on ainoa ratkaiseva ero. Pieneen käytettyyn retkipurkkariin voisin hyvinkin kuvitella rakentavani perämoottorin tilalle sähkökäyttöisen sisäapumoottorin akustoineen.

Lue lisää

Kuvitella voi mutta ehdottamassasi venemaaiassa muutostöiden hinta ylittää veneen arvon. Valitset veneen moottoripeusteisti ja niin vanhasta kategoriasta, ettei saildriveä juuri käytetty.
Miten ajattelit ladata pienen retkipurkkarisi akustot jos sattuisi olemaan vaikka 5 tunnin pläkässä ajo edessä?.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvitella voi mutta ehdottamassasi venemaaiassa muutostöiden hinta ylittää veneen arvon. Valitset veneen moottoripeusteisti ja niin vanhasta kategoriasta, ettei saildriveä juuri käytetty.
Miten ajattelit ladata pienen retkipurkkarisi akustot jos sattuisi olemaan vaikka 5 tunnin pläkässä ajo edessä?.

Lue lisää

Eikö oletuksena ole, että akusto on iskussa, kun pläkä yllättää? Ongelma on samanlainen kuin jos kysyisit miten hankkia viisi litraa löpöä, jos edessä on viiden tunnin ajo pläkässä.

Ellei ole sähköä tai ellei ole löpöä, niin silloin lillitään pläkässä se viisituntinen. Mark Slatts soutaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Viestissä, jota kommentoit, puhuttiin veneistä, joissa olisi päässyt valitsemaan akselivedon ja saildriven välillä. Ei ulkolaitamoottorin ja sisäkoneen välillä.

Finn26

Anonyymi kirjoitti:

Kuvitella voi mutta ehdottamassasi venemaaiassa muutostöiden hinta ylittää veneen arvon. Valitset veneen moottoripeusteisti ja niin vanhasta kategoriasta, ettei saildriveä juuri käytetty.
Miten ajattelit ladata pienen retkipurkkarisi akustot jos sattuisi olemaan vaikka 5 tunnin pläkässä ajo edessä?.

Lue lisää

Toki voi ylittää veneen arvon, se ei koskaan ole ollut harrastuksen mittari. Vakavassa harkinnassa oli Finn26:n konversio joitain vuosia sitten, mutta tekniikka ei tuolloin ollut niin valmista kuin se on tänään. Vene tuli sittemmin myytyä, ja sitä seuraavastakin tuli luovuttua kun purjehdusinto alkoi hiipumaan ja siirryin moottoriveneeseen. Vuosien purjehdusharrastuksen aikana on harvassa ollut ne kerrat jolloin olisi ollut pakko edetä yli 20 merimailia täysin pläkässä.

Anonyymi kirjoitti:

Toki voi ylittää veneen arvon, se ei koskaan ole ollut harrastuksen mittari. Vakavassa harkinnassa oli Finn26:n konversio joitain vuosia sitten, mutta tekniikka ei tuolloin ollut niin valmista kuin se on tänään. Vene tuli sittemmin myytyä, ja sitä seuraavastakin tuli luovuttua kun purjehdusinto alkoi hiipumaan ja siirryin moottoriveneeseen. Vuosien purjehdusharrastuksen aikana on harvassa ollut ne kerrat jolloin olisi ollut pakko edetä yli 20 merimailia täysin pläkässä.

Lue lisää

Huomasit kai, että ajatus oli pienestä retkiveneestä sähköpropulsiolla on aika mahdoton? Aurikokenno riitä vaikka olisi litiumakku.

Anonyymi kirjoitti:

Huomasit kai, että ajatus oli pienestä retkiveneestä sähköpropulsiolla on aika mahdoton? Aurikokenno riitä vaikka olisi litiumakku.

Ei todellakaan ole mahdoton ajatus, kun puhutaan purjeveneestä. Tyypilliset pidennetyt viikonloppuretket hoituisi tuosta vaan. Moottorin akusto ladataan kotisatamassa ja purjehduksen aikana ylläpidetään aurinkokennoilla. Nykyään niin monet ajavat koneella vaikka voisi purjehtia, mutta se ei sovi tyyliini. Laskelmat dieselkoneen käyttötuntien pohjalta olivat kiistattomia meidän käyttöprofiililla, että litiumakustolla homma olisi ollut jo vuosia sitten kovaan hintaan toteutettavissa. Nyt jos vielä omistaisin vanhan purkkarin jonka kone on tullut elinkaarensa päähän en epäröisi hetkeäkään sähköön siirtymistä. Eikä mikään estäisi pitämästä pientä generaattoria mukana kaiken varalle. Retkikäyttöön tarkoitetut moottoriveneet ovat toki edelleen aikalailla mahdottomia toteuttaa sähkömoottorilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvitella voi mutta ehdottamassasi venemaaiassa muutostöiden hinta ylittää veneen arvon. Valitset veneen moottoripeusteisti ja niin vanhasta kategoriasta, ettei saildriveä juuri käytetty.
Miten ajattelit ladata pienen retkipurkkarisi akustot jos sattuisi olemaan vaikka 5 tunnin pläkässä ajo edessä?.

Lue lisää

Kyse ei aina ole hinnasta. Jos haluaa tietynlaisen veneen, eikä niitä ole myytävänä, on pakko tehdä itse. Minulla on vanha fiskaripaatti, jossa on vanha diesel. Sen vaihteisto on ruvennut vähän oikuttelemaan, lisäksi kone on äänekäs ja vie paljon tilaa ja sitä täytyy huoltaa joka vuosi. Olen päättänyt, että kun kone hajoaa, teen siihen moottorikaivon kölin sivuun kahden kaaren väliin, ja laitan kaivoon Torqeedo-moottorin. Käytännössä ajelen sillä nytkin korkeintaan 15 mpk matkoja n. 5 solmun vauhtia. Akkuina voi olla AGM-akut. Rahallisesti ei ole järkeä, mutta sellaisia veneitä ei ole myynnissä, joten vaihtoehtoja ei ole. Varasysteemi on airot, mutta voisihan siihen kehittää vaikka jonkun vararaakapurjeenkin, jotta pääsee myötätuuleen ilman moottoriakin.

Anonyymi kirjoitti:

Huomasit kai, että ajatus oli pienestä retkiveneestä sähköpropulsiolla on aika mahdoton? Aurikokenno riitä vaikka olisi litiumakku.

Riippuu ihan täysin käyttötavasta ja preferensseistä. Aikoinaan retkeilin paljon H-veneellä niin ettei moottoria ollut edes mukana. Sujui oikein hyvin. Siihen jos plussana olisi vielä sähkömoottori satamaoperointia varten ja mahdollisesti lyhyeen pläkäajoon, niin aina helpompaa.

Tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni tuo ei sopisi, koska lasten kanssa tulee helposti "tarve" ajaa pidempikin pätkä koneella, jos pläkä yllättää, mutta monelle voi olla ihan toimiva konsepti.

Jäi mainitsematta, että toki noissa Balticeissa on myös diesel-generaattorit.

Jos sähkö kiinnostaa, kannattaa tutustua noihin Oceanvoltin sivuihin. Homma menee eteenpäin aika vauhdilla.

Aurinkopaneelisähköllä voi ajella laiturista irti muttei synny mitään autonomiaa.
Miksi tehdä kalleinta mahdollista energiaa venerssä polttokennolla jos voi polttaa dieseliä joko agrekaatissa ja sen välityksellä sähköpropulsiolla?. Agregaatti litiumakut maksavat muutaman diesel saildriven verran. Täytyy olla paksu lompakko ja kosolti idealismia jos aikoo pidempiä matkoja ajella sähköllä. Pari vuotta sitten 40 ft vsltameriveneeseen olisi sähköpropulsio litiumakustoineen maksanut n 100 000.
Seppomartti

Anonyymi kirjoitti:

Aurinkopaneelisähköllä voi ajella laiturista irti muttei synny mitään autonomiaa.
Miksi tehdä kalleinta mahdollista energiaa venerssä polttokennolla jos voi polttaa dieseliä joko agrekaatissa ja sen välityksellä sähköpropulsiolla?. Agregaatti litiumakut maksavat muutaman diesel saildriven verran. Täytyy olla paksu lompakko ja kosolti idealismia jos aikoo pidempiä matkoja ajella sähköllä. Pari vuotta sitten 40 ft vsltameriveneeseen olisi sähköpropulsio litiumakustoineen maksanut n 100 000.
Seppomartti

Lue lisää

Kaikkein ekologisin ja turvallisin ratkaisu purjeveneessä dieselmoottori, jota käytetään mahdollisimman vähän. Purjeveneen purjehdusominaisuuksien tule olla niin hyvät, että moottoria tarvitaan ainoastaan satama-alueella.

C/R