Kvanttitietokoneessa jokin osanen voi olla samaan aikaan nolla ja ykkönen. En ymmärrä lainkaan, mistä on kysymys. En myöskään hallitse korkeampaa matematiikkaa. Siitä huolimatta voin soveltaa ajatusta, että jokin on yhtä aikaa jotakin kahta tai esim. kolmea. Kvanttifysiikka on inspiraation lähde, vaikka sitä ei ymmärtäisikään.
Inspiraatiota kvanttifysiikasta
Anonyymi
1382
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
näinkö on?
Minäkin tykkään ajatuksesta ja ilmiöstä.
Kyllä tuota voi ajatella aivan filosofisesti tai esteettisesti.
Kvanttifysiikassa voi tosiaan olla kaksi tilaa samanaikaisesti. Aloittaja on sen sijaan ikuinen nolla.
Saatko mielihyvää toisten potkimisesta?
Kvanttifysiikka ja sen myötä kvanttilaskenta ovat hämmentäviä aiheita.
Matematiikka perustunee logiikkaan ja monet matemaattiset mallit kuvaavat ihmeen hyvin luontoa, fyysistä maailmaa.
Toimiiko fyysinen luonto kuitenkaan tuommoisen jäykän 1/0 logiikan mukaan, se on hämmentävä kysymys. Fyysisen maailman pohjalla olevan kvanttitason toiminta tuntuu poikkeavan jäykästä logiikasta.
Vaikka suhteellisuusteoriasta ilmeisesti ei ole vielä löytynyt varsinaista virhettä, se ei kuitenkaan sisällä fyysisen olevaisuuden kvanttiluonnetta. Ääritapauksissa, kuten mustien aukkojen kuvaamisessa, suhteellisuusteoriakin lienee vain rajallinen malli. Ylen Areenassa juttua: https://areena.yle.fi/1-4485205
Kvanttilaskentaa ilmeisesti yritetään jonkunlaisella "kvasiratkaisulla":
https://www.sciencealert.com/new-chip-promises-to-bridge-the-gap-between-classical-and-quantum-computing?perpetual=yes&limitstart=1
😉
Suhteellisuusteoria on faktaa. Kvanttifysiikkaa ei sen sijaan ole saatu sovitettua sopimaan suhteellisuusteorian kanssa. Kvanttifysiikkaa tässä tulee kehittää paremmaksi.
Asiantuntijan mielestä kvanttimaailma on perustavanlaatuinen ja klassinen fysiikka on sen rajatapaus. Tässä tiedeaudiossa, suunnilleen kohdassa 20:50
https://areena.yle.fi/1-4609777#autoplay=true
Suhteellisuusteoria lienee klassista fysiikkaa, siis ei sisällä kvanttimaailman todennäköisyyksiä.
Tietysti on mahdollista ja todennäköistä, että tämänhetkinen käsitys ja teoretisointi kvanttifysiikasta ei ole täydellinen ja lopullinen.
Kvanttifysiikka on tosiaan ihmeellistä, tässä tuore uutinen aiheesta:
https://www.sciencealert.com/superposition-in-giant-2-000-atom-molecules-blurs-the-quantum-classical-line?perpetual=yes&limitstart=1
Samantapaista asiaa vanhassa suomenkielisessä jutussa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kahdessa-paikassa-samaan-aikaan-sekunti-ja-54-cm-fyysikot-saivat-hiukkasia-ennatysmaiseen-superpositioon/9d8a6516-b609-30fe-bf57-022f0c585af0
🤔
Tavallinen PC-tietokone on paljon etevämpi ja monipuolisempi. Siinä voi bitillä olla neljä tilaa: on, ei, ehkä ja vitunko väliä.
Kvanttifysiikan ihmeitä on tutkittu myös suomalaisessa laboratoriossa, Aalto-yliopistossa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ainutlaatuinen-tutkimusloyto-aalto-yliopistossa-einsteinin-ennustama-haamuvuorovaikutus-havaittiin-ensi-kertaa-makroskooppisilla-kappaleilla/35e4968c-f7d3-3b7c-bd03-369ed3b73a49
Tuossa on tutkittu kvanttilomittumista.
Kvanttifysiikassa mittaaja vaikuttaa mittauksen tulokseen. Laskennassa on käytettävä todennäköisyyslaskentaa tai edettävä mutkan kautta, suora mittaaminen onnistuu huonosti. Tällainen tuottaa minulle innoituksen soveltaa ilmiötä yksinkertaisempaan matematiikkaan . Voiko mittaaminen onnistua solmukohtien avulla, joilla on jokin tavoitearvo?
Lomittumista yritetään käyttää tiedonsiirrossa. Uusilla siirtomenetelmillä halutaan estää salakuuntelu kaapelista tai siirtokuidusta.
http://etn.fi/index.php/13-news/9972-tutkijat-lahettivat-kvanttidataa-kuidussa-50-kilometrin-paahan
📄Sitten tutkijat lähettävät tämän fotonin 50 kilometrin pituisen valokuituun. Mittaukset osoittivat, että atomi- ja valohiukkaset olivat edelleen lomittuneet aallonpituuden muuntamisen ja näinkin pitkän matkan jälkeen.📄
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/supervallat-virittavat-jo-kvanttitietokoneitaan/18ce5cbe-b076-4b3c-9e3a-051d4c306bfc
Tuossa on yleistä jupinaa kvanttikoneista, jutussa mm. kaivataan enemmän eurooppalaista panostusta kvanttilaskennan ja -koneiden kehityelyyn.