1. maallikon kysymys:
-Miksi yötaivas on musta?
Tähän selitys löytyy pienestä ja paikallisesta auringosta pallomaan yläpuolella, auringon halkaisija alle 50km eikä sen valoteho riitä valaisemaan maapallon takana olevia alueita. Tähän asiaan löydettiin kompromissi ateismin ja raamatun kesken jo vuonna 1633:
"Galileo Galilei perui Nikolaus Kopernikukselta omaksumansa väitteen Maan kiertämisestä Auringon ympäri 22. kesäkuuta 1633, inkvisition kuulustelun jälkeen[6]. Galilei sai ankarat nuhteet. Tuomio sisälsi määräykset, ettei aurinkoa saanut sanoa tähdeksi ja että auringon kiertäminen oli esitettävä oletuksena eikä tosiasiana. Galilei teki muutokset ja kirja poistettiin indeksistä."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkvisitio
Galileo siis Inkvisitiossa virallisesti myönsi maan olevan kaikkeuden keskipiste jota aurinko kiertää. Inkvisitio löysi totuuden, mutta se totuus sammutettiin 1800 luvulla darwinin harhaoppien palvontaan.
Maa on yhä pallo, kuten galileo myönsi, mutta meitä kiertää pienehkö, noin 60km asteroidi/ komeetta/ loistava tähti jota me palvomme aurinkona.
-Miksi yötaivas on musta?
Tähän selitys löytyy pienestä ja paikallisesta auringosta pallomaan yläpuolella, auringon halkaisija alle 50km eikä sen valoteho riitä valaisemaan maapallon takana olevia alueita. Tähän asiaan löydettiin kompromissi ateismin ja raamatun kesken jo vuonna 1633:
"Galileo Galilei perui Nikolaus Kopernikukselta omaksumansa väitteen Maan kiertämisestä Auringon ympäri 22. kesäkuuta 1633, inkvisition kuulustelun jälkeen[6]. Galilei sai ankarat nuhteet. Tuomio sisälsi määräykset, ettei aurinkoa saanut sanoa tähdeksi ja että auringon kiertäminen oli esitettävä oletuksena eikä tosiasiana. Galilei teki muutokset ja kirja poistettiin indeksistä."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkvisitio
Galileo siis Inkvisitiossa virallisesti myönsi maan olevan kaikkeuden keskipiste jota aurinko kiertää. Inkvisitio löysi totuuden, mutta se totuus sammutettiin 1800 luvulla darwinin harhaoppien palvontaan.
Maa on yhä pallo, kuten galileo myönsi, mutta meitä kiertää pienehkö, noin 60km asteroidi/ komeetta/ loistava tähti jota me palvomme aurinkona.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aurinko menee piiloon Maan taakse eikä valaise avaruutta öisin.
Kuun päivätaivas on musta vaikka Aurinko onkin näkyvissä.
Höpötät. Vastauksesi on salkkaripalstan asiaa, ei kuulu tähtitiedepalstalle.
Yötaivaan väriä käsittelee Oldersin paradoksi.
Syynä yötaivaan mustuuteen on alkuräjähdys ja sitä seurannut avaruuden jatkuva laajentuminen. Pilvettömänä yönä näemme vain noin 46.5 miljardin valovuoden säteellä meistä olevien tähtien valon ja laajenemisesta aiheutuvan punasiirtymän vuoksi kauempana olevien galaksien lähettämä näkyvä valo on venynyt aallonpituudeltaan infrapunaiseksi eli ei ole enää silmin nähtävää.
Toisinsanoen Olbersin odottama tähtien kirkkaasti valaiseva taivas olisi tosi, jos maailmankaikkeus olisi äärettömän suuri ja äärettömän vanha. Ja varsinkin jos valo ja informaatio liikkuisi viiveettä. Mikä ei ehkä ole niin ja josta syystä vastakkaiset ovat tällä hetkellä paras selitys paradoksille.
--planeetta
Asiaa voidaan tarkastella myös tilan ja energiamäärän kautta. Näkyvässä maailmankaikkeuden osassa valoenergian määrä, siis tähtien lähettämän valon määrä, on niin pieni, että suuri tila on lähes mustan veroinen.
Et näköjään ymmärtänyt noita edeltäviä kommentteja.
Olbersin "paradoksi" perustuu maailmakuvaan, joka ei ole nykyinen. Olbersin aikaan kuviteltiin, että kosmos on ikuinen ja ääretön. Nyt tiedämme, että kosmos on sekä ajallisesti että tilallisesti märäisen kokoinen ja että se suurenee.
Energeettinen tarkastelutapa tuo järkeä sameaan ajatteluun.