Nimimerkki :Kaasutase
Aivan kuten Norjan viemän öljyn päästöt lasketaan ostajamaiden kontolle ei Norjan, niin Suomen puunjalosteiden (sahatavara, sellu, kartonki ja paperi) päästöt vientiin menevältä osuudelta tulee laskea niiden käyttäjämaiden kontolle ei Suomen. Sama myös tuontipuun jalostuksessa. Se jalostetaan Suomessa ja lasketaan vienniksi. Lisäksi Suomessa poltettu puu, joka on uusiutuvaa energiaa, nollautuu pois hiilipäästölaskennasta, kun se korvaa fossiilisia polttoaineita. Suomen oma puujalosteiden käyttö koko puunjalostuksesta on luokkaa 10% ja allekin. Sahatavarassa oma kulutus noin 1 m3 per asukas ja papereissa ja kartongeissa 200 kg asukas?
Suomen metsien hiilinielu pitää laskea tältä pohjalta.
Näin Suomen metsien hiilinielun laskentakaava vuosille 2021-25 olisi:
METSIEN KASVU – luonnollinen poistuma – 0,1*hakkuupoistuma :
Eli 0,9*115- 0,9(10- 0,1*85)= (0,9 on kasvun muutokerroin hiilidioksidiksi)
103,5-=0,9(10-8,5)=103,5-16,65= 86 milj.tn/v
Ja Suomen kaikki kasvihuonepäästöt ovat vain 56 milj.tn /v.
Aivan kuten Norjan viemän öljyn päästöt lasketaan ostajamaiden kontolle ei Norjan, niin Suomen puunjalosteiden (sahatavara, sellu, kartonki ja paperi) päästöt vientiin menevältä osuudelta tulee laskea niiden käyttäjämaiden kontolle ei Suomen. Sama myös tuontipuun jalostuksessa. Se jalostetaan Suomessa ja lasketaan vienniksi. Lisäksi Suomessa poltettu puu, joka on uusiutuvaa energiaa, nollautuu pois hiilipäästölaskennasta, kun se korvaa fossiilisia polttoaineita. Suomen oma puujalosteiden käyttö koko puunjalostuksesta on luokkaa 10% ja allekin. Sahatavarassa oma kulutus noin 1 m3 per asukas ja papereissa ja kartongeissa 200 kg asukas?
Suomen metsien hiilinielu pitää laskea tältä pohjalta.
Näin Suomen metsien hiilinielun laskentakaava vuosille 2021-25 olisi:
METSIEN KASVU – luonnollinen poistuma – 0,1*hakkuupoistuma :
Eli 0,9*115- 0,9(10- 0,1*85)= (0,9 on kasvun muutokerroin hiilidioksidiksi)
103,5-=0,9(10-8,5)=103,5-16,65= 86 milj.tn/v
Ja Suomen kaikki kasvihuonepäästöt ovat vain 56 milj.tn /v.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Varmaankin noilla perusteilla näyttää tyydyttävältä, mutta pelkona vaanii että joku "tietyn puolueen meppi", sulkia hattuunsa havitellessa ottaa esiin suot, ja niiden metaanipäästöt.
IPCC on viisaudessaan luokitellut metaanin monisatakertaiseksi kasvihuonekaasuksi, ja soita on 1/4 koko maamme pinta-alasta ja kun ne otetaan taselaskelmaan mukaan, niin koko liikenteen lopettaminenkin olisi vain pikku juttu suunnattomassa syyllisyydessä, jonka tasaus ei edes olisi mahdollista.
Tämä on siis visio sille pohjalle, jolle jotkut ovat päästötavoitteita asettaneet, mikä on todellisuus, tai mitä sillä on merkitystä, unohtuu kyllä kun rahavaroja ruvetaan jakamaan, vai kuvitteletteko että esim USA irtautui sopimuksesta vain ilkeyttään.
Jos maapallon 150 maata, jotka ovat toivossa päästä korvauksiin käsiksi, neuvottelevat paria potentiaalista maksajaa vastaan, niin siinä ei taida ilmastonsuojelu tai muukaan tasapuolisuus olla ensisijainen tavoite.
Kyllä se IPCC on suuressa tymyydessään määritellyt metaanin hirveän vaaralliseksi. Minä olen kauan sitten menettänyt täysin luottamukseni ilmastovalheisiin, ja tutkinut kaiken itse, koska se on mahdollista.
Ns. kasvihuonekaasujen sivuilta Wikipediassa puuttuu paljon tieteellistä tietoa, joka on hapen, typen ja argonin sivuilla. Kun tietää, mitä etsiä, ja mikä on merkitsevää ilmakehän toiminnassa. tiedot kyllä löytää. Alarmistit eivät vaan suostu tunnustamaan niitä tietoja oleellisiksi.
Vaikka koko ajan on puhuttu ilmaston lämpenemisestä kajahtaneiden päähän ei millään mene, että merkitsevä on nimenomaan ilmakehän lämpökapasiteetti. Koska sitä ei pysty arvioimaan, täytyy tutkia laboratoriossa ilmakehän eri kaasujen lämpökapasiteetti.
Se on tutkittu viimme vuosisadan alkupuolella, mutta tietoa ei ole sovellettu ilmastotieteeseen koskaan. Ilmastoitiede perustuu edelleen 1800 luvulla keksityille teoreettisille väittämille. Vanha on välillä sitkeää tieteessä.
Ainbeen kyky absorboida lämöä on kääntäen verrannollinen aineen atomipainoon. Kaasujen kohdalla käytetään molekyylipainoa, koska osa kaasuista koostuu useista alkuaineista. Atomipainoista voi laskea molekyylipainon.
Vertailussa voi käyttää myös moolimassaa. joka metaanilla on 16 g/mol ja hiilidioksidilla 44 g/mol. Metaani siis kyllä absorboi lämpöä sensmmän kuin hiilidioksidi, mutta ero on aika pieni. Koska liikkeellä on niin oaljon väärää tietoa. olen tutkinut kaiken itse.
Ne, jotka ei pysty itse tutkimaan, on muiden syöttämän tiedon varassa. Minullä oli senverran pohjatietoa. että pystyin kyseenalaistamaan syötetyn tiedon. Minua on vaikea huijata.