Tuli keskustelua, että tuntuuko aseella ammuttaessa rekyyli olkapäätä vasten samalta, kuin luotilevyyn osunut luoti tuntuu kehoon. Jos :
Luotilevyn massa on 3500 grammaa ja aseen massa on 3500 grammaa. Luoti painaa 7,9 grammaa. Luodin lähtönopeus on 710 m/s. Oletetaan, että levy pysäyttää luodin. Ja levy ei pullistu sisäänpäin.
Kiitos
Luotilevyn massa on 3500 grammaa ja aseen massa on 3500 grammaa. Luoti painaa 7,9 grammaa. Luodin lähtönopeus on 710 m/s. Oletetaan, että levy pysäyttää luodin. Ja levy ei pullistu sisäänpäin.
Kiitos
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos luoti kiihtyy ja hidastuu samalla matkalla, niin voima on sama.
Joo. Luoti hidastuu puolen metrin matkalla kun se osuu levyyn.
Kysypä tätä niiltä, jotka ovat ottaneet luotiliiviin osuman käsiaseesta. Siinä tulee helposti karsean ruhjeen lisäksi kylkiluun murtuma.
Kiväärillä ammuttaessa luoti läpäisee luotiliivin.
Pysähtyykö luoti liivissä samalla matkalla kuin se aseessa kiihtyy matkavauhtiinsa? Ei, vaan paljon lyhemmässä. Voiman suuruus taas on kääntäen verrannollinen matkaan.
Epärelevanttia. Luodin pysäyttävän voiman vastavoima kohdistuu luotilevyyn, ja on huomattavasti suurempi kuin levystä olkapäähän kohdistuva voima, jonka vaikutusta kysyttiin.
Luodin energia taas päätyy pääosin luodin ja sen pysäyttämän levyn muodonmuutoksiin, eikä vaikuta mitään olkapäähän.
Ainoa mikä vaikuttaa suoraan asiassa on impulssi. Ruutikaasujen aiheuttama impulssi kohdistuu aseen kautta ampujan olkapäähän, muttei lainkaan luotilevyn tukemaan olkapäähän. Siksi jälkimmäinen on pienempi, ja pienenee vielä lisää jos ampumaetäisyys on suuri, koska luoti hidastuu matkalla ilmanvastuksen seurauksena.
Tuntuisi jokseenkin samalta jos alku- ja lopputilanteen olosuhteet olisivat samanlaiset, eli luodin "vastaanottajalla" olisi olkapäätään vasten luotisieppari, joka olisi mitoitettu pysäyttämään luoti käytetyn kiväärin piipun pituuden mitalla, esimerkiksi 60 cm.
Muissa tilanteissa vaikuttaisivat muut tekijät subjektiivisesti koettuun iskuun. Esimerkiksi samalla energialla vastaanotettu lyhyt, mutta terävä rekyyli tuntuu pienemmältä kuin pitempi impulssi.
Jos samalla ruutimäärällä ja aseella kasvatetaan luodin painoa, niin piipun suulla luodin lähtöenergia pysyttelee suunnilleen samana, mutta ampujan kokema rekyyli kasvaa: impulssi on pitempi, joten ase "potkaisee" kovempaa.
Jaa niin, unohtui mainita, että sen luotisiepparin olisi oltava myös samanpainoinen käytetyn aseen kanssa, jotta vaikutus olisi samanlainen.
Periaatteessa mitä painavampi ase, sen vähäisemmältä ampuja kokee rekyylin, mutta kokemukseen vaikuttavat monet muutkin seikat, kuten aseen rakenne ja etenkin sen sisäinen vaimennus. Tukeva ote aseesta pienentää koettua iskua, "pelkääminen" voi saada aikaan muhkean mustelman. ; )
Tukeva ote olkaa vasten kyönäyttää ampujaa aikalailla, mutta ei pahemmin tunnu. Löysä ote aiheuttaa vähintään mustelman. Joku urho on lentänyt selälleen.
Panssarin, johon mammutaan pitää olla vähintään kiväärin painoinen ja paksu, muuten käy, kuten minulle.
Laitoin sentin paksuisen ja 50 cm:n pituisen lattaraudan kiinni ampumataulun lautakehykseen ja ammuin parinkymmenen metrin päästä. Kehys meni säpäleiksi ja lattarautaan (paksuus 9,5 mm) tulisiisti reikä hirvikiväärin lyijykärki luodilla. Rauta lensi kehyksen läpäistyään takana olleeseen suojapenkkaan saakka.
Joten ei kannata kokeilla.
"Esimerkiksi samalla energialla vastaanotettu lyhyt, mutta terävä rekyyli tuntuu pienemmältä kuin pitempi impulssi."
Mitä tarkoittaa "samalla energialla vastaanotettu" ?!?
Jos rekyylivoiman olkapäähän tekemä työ on sama, ei luodin energia ainakaan ole sama, jos luodin massa muuttuu, vaan painavammalla luodilla on silloin vähemmän energiaa, eli vähemmän ruutia patruunassa.
"Jos samalla ruutimäärällä ja aseella kasvatetaan luodin painoa, niin piipun suulla luodin lähtöenergia pysyttelee suunnilleen samana, mutta ampujan kokema rekyyli kasvaa: impulssi on pitempi, joten ase "potkaisee" kovempaa."
Painavammalla luodilla impulssi on suurempi, eikä vain pitemmälle ajalle jakautunut, jos luodin lähtöenergia pysyy samana. Silloin nimittäin sekä luotiin kohdistuva voima, että sen vastavoima ovat samassa kohtaa piippua samat. Samansuuruinen voima vaikuttaa pitempään => impulssi kasvaa.
Tuo ei siis kerro mitään siitä miten yhtäsuuren impulssin kokemus muuttuu kun sen vaikutusaika muuttuu. Lienee kuitenkin selvää että 1 N voima vuoden ajan tuntuu paljon pienemmältä kuin 1 MN voima 30 sekunnin ajan, vaikka jälkimmäisen impulssi onkin hieman pienempi. Tästä ei voi kuitenkaan päätellä että lyhytaikaisempi yhtäsuuri impulssi tuntuisi aina suuremmmalta.
Piti kirjoittamani "samaenergisellä". Anteeksi sanaripulointi. ; )
Luodin massa 7,9 g ja aseen massa 3500 g ja luoti lähtee nopeudella 710 m/s. Liikemäärän säilymisyhtälöllä voidaan laskea, että laukaistaessa ase lähtee taaksepäin nopeudella 710*7,9/3500 = 1,6 m/s. Jos ase pysähtyy 5 cm matkalla olkapäätä vasten, niin hidastuvuus on 25,6 m/s² ja olkapäätä tökkäävä voima noin 25,7*3,5 = 90 N.
Jos puolestaan nopeudella 710 m/s lentävä 7,9 g luoti pysähtyy 5 cm matkalla, niin sen hidastuvuus on 5041000 m/s² ja voima on 0,0079*5041000 = 39824 N.
Juuri näin.
Airfoiljokaeikirj
Kysymyksen asettelun ollessa tuonlainen niin, luotilevyn massalla ja aseen massalla ei ole merkitystä. Levy kun ei pullistu sisäänpäin.
Mitäköhän tuo rekyyli mahtaisi olla suuntautuessaan koko energiallaan takaisin kohti lähdettä ? Luodin paino ja lähtönopeus kohdistuu ilman mitään muuta ulkopuolista vaikuttavaa voimaa - pois lukien painovoimaa, ilmakehän vaikutusta ja ajan kulkua - takaisin lähtöpisteeseen. Thjaa en mää ainakaan osaa arvuutella vastausta outoon kysymykseen.
Millä mittaat rekyyliä, voiman hetkellisellä huippuarvolla vai impulssilla (liikemäärän muutos). Ensimmäinen kertoo iskun terävyyden ja sen katkeaako osumakohdassa luita, toinen kertoo sen lennähtääkö henkilö taaksepäin saatuaan osuman vai putoaako hän iskun aihettaman vamman ja kivun vuoksi paikalleen.
Luiden murtuminen ei ole suoraan riippuvainen voimasta, vaan luun absorboimasta energiasta!
Jos energia on tarpeeksi pieni ei luu murru, olipa voima kuinka suuri tahansa.
Luodin energia ei myöskään suoraan korreloi luun absorboiman energian kanssa. Suuren osan energiasta kun voi lämmetessään absorboida luoti itse.
Jos on ihan pakko yhdellä suureella asiaa tarkastella pääsee impulssilla lähimmäksi totuutta.