Moottoriveneilijänä olen pannut merkille purjeveneiden peräratkaisujen kirjon. Mikä niistä on hyvä mihinkin käyttötarkoitukseen? Millaista suosit itse ja miksi? Onko yksi perä parempi perhepurjehdukselle ja toinen valtameripurjehdukselle?
Oma ihanteeni moottoriveneestä on tuo, mutta entä purjeveneessä?
https://www.linssenyachts.com/images/yachts/grand-sturdy-45-0-sedan/ext/linssen-grand-sturdy-45.0-sedan-20180618-7155.jpg
Millainen on käytännöllinen perä?
Anonyymi
9
76
Vastaukset 9
- Anonyymi
Vedenalainen osa perästä on merkityksellinen virtausten kannalta. Uppoumanopeuksissa suipossa perässä on pienin virtausvastus, mutta plaaniin nousemiseen sitävastoin tarvitaan perään kantavaa pinta-alaa.
- Anonyymi
No, kovassa kelissä leveäperäisen veneen avotila on kammottava paikka.
Kunnon kallistuksessa olet todella korkealla, pudotus avotilan toiselle puolelle tai mereen ja se on morjens.
Kapearunkoisessa/peräisessä ongelmaa ei ole.
Avotuulilla taas leveä kantava perä on sporttinen, vastaavasti luovilla useimmiten enintään kohtuullinen.
Muutenkin monessa purkkarissa asuttavuuden alttarille on uhrattu purjehdusominaisuuksia. Jotkut haluavat mastollisen kesämökin.
Toisessa päässä ovat sitten äärimmilleen riisutut raaserit, joissa viihtyvyyttä on samalla tasolla kuin uimahallin vessassa.
Itselläni on 2000-luvun alun leveähköllä perällä (ei läheskään yhtä leveä kuin tämänhetkisissä uusissa) oleva purkkari, mutta mietinnässä on kapearunkoisemman hankinta oikein tosi pitkää purjehdusta ajatellen.
Vanhan ajan puinen pitkäkölipaattihan se varmaan ihanteellisin meikäläiselle olisi, mutta puu on materiaalina aika työläs kuitenkin. Toisaalta - jos nyt reilut viisikymppisenä ostaisin uuden puupurkkarin, hyvin hoidettuna perikunta saisi hoitaa loput.....
Vaikeaa on. Valintoja ja mieltymyksiä on joka lähtöön. - Anonyymi
Minun mieleeni on kapea runko ja perässä saa olla hiukan leveyttä kunnon ryntääkin pitäisi olla.
- Anonyymi
Erilaiset tasoitussäännöt/mittasäännöt ovat vaikuttaneet purjeveneiden ja niiden perien muotoihin. Jos veneen tasoitus/mittaluku lasketaan pystyssä kelluvan veneen vesilinjan pituudesta, kannattaa peräylitys (ja keulaylitys) tehdä mahdollisimman pitkäksi siten, että vesilinja pitenee veneen kallistuessa. Jos taas veneen maksimipituus ratkaisee, kannattaa perästä ja keulasta tehdä pystyt. Muodot ovat sitten valuneet kilpaveneistä myös matkaveneisiin.
Tasoitussäännöt ovat vaikuttaneet myös perän leveyksiin. Esim. IOR-sääntö suosi keskeltä leveitä ja perästä ja keulasta kapeita veneitä. Ns. box-rulessa veneen rungon taas pitää mahtua tietyn kokoiseen laatikkoon, esim Vene-lehdessä esitelty TP52, jossa perä taas on leveämpi. Kilpaveneissä myös ratatyyppi vaikuttaa veneen muotoon. Jos ajetaan enimmäkseen avotuulia, veneistä tehdään leveämpiä ja eritysesti tasaisempia peräosastaan.
Aiemmin täällä on väitelty ns. avoperäisten purjeveneiden puolesta ja vastaan. Jotkut kokevat ne turvattomaksi. Omassa veneessä on avoin perä, ja mielestäni se on mainio; veneestä on helppo mennä uimaan ja astua kumiveneeseen. Tilaa ei ”hukkaannu” peräkanteen. Veden läheisyys tuo vauhdin tuntua. Perän muodolla on valtava vaikutus tehon tarpeeseen. Esim. perämoottoreissa on potkurin päässä tylppä kohta, johon se vedenalainen osa päättyy, ja sieltä tulee pakokaasu ulos. 50 solmun vauhdissa tuo pieni tylppä kohta tuottaa enemmän vastusta kuin veneen runko. Purjeveneissä ei ole tuollaista, vaan vaikka perä olisi leveä, on vedenalainen osa sopivasti kaarevaperäinen.
- Anonyymi
Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?
Volvon vetolaitteissa potkuri päättyy tästä syystä kartioon, jolloin virtaus ei hajoa. Pakokaasut tulevat ulos kavitaatiolevyn läpi. Kaipa tässä tulee vähemmän turbulenssia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?
No ei tuo sentään totta ole. Jossain äärimmäisen kevyessä kilpaveneessä vetolaitteen vastus on hyvin merkittävä, mutta ei sentään suurempi kuin veneen vastus. Ilmanvastuskin on jo varsin merkittävä noissa vauhdeissa. Noin nopeissa veneissä yleensä käytetään pintapotkureita ja vaihteistotorpedo nostetaan vedenpinnan tasoon.
Pakokaasut poistavat tylpän vaihteiston/potkurin vastusongelman. Vastushan tulisi "tyhjiöstä", joka muodostuu tylpän esineen taakse imien esineeseen vastusta. Mutta pakokaasuthan täyttävän tuon tyhjiön.
Vähän vastaava muoto ja toiminto on perävirtausammuksessa. Niitä on ollut Suomen tykistöllä käytössä. Tuossa on siis pieni "panos" ammuksen perässä, jonka tehtävänä on vain tuottaa pakokaasua, joka vähentää ammuksen tylpän perän vastusta. Sillä kantomatka saatiin kasvamaan kymmenisen kilometriä 130 mm tykillä.
Ennen kuin pakokaasut keksittiin työntää potkurin läpi potkureiden keskiöt muotoiltiin kartiomaisiksi. Suorituskyky ei ainakaan ole huonontunut nykyiseen ratkaisuun siirtymisestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei tuo sentään totta ole. Jossain äärimmäisen kevyessä kilpaveneessä vetolaitteen vastus on hyvin merkittävä, mutta ei sentään suurempi kuin veneen vastus. Ilmanvastuskin on jo varsin merkittävä noissa vauhdeissa. Noin nopeissa veneissä yleensä käytetään pintapotkureita ja vaihteistotorpedo nostetaan vedenpinnan tasoon.
Pakokaasut poistavat tylpän vaihteiston/potkurin vastusongelman. Vastushan tulisi "tyhjiöstä", joka muodostuu tylpän esineen taakse imien esineeseen vastusta. Mutta pakokaasuthan täyttävän tuon tyhjiön.
Vähän vastaava muoto ja toiminto on perävirtausammuksessa. Niitä on ollut Suomen tykistöllä käytössä. Tuossa on siis pieni "panos" ammuksen perässä, jonka tehtävänä on vain tuottaa pakokaasua, joka vähentää ammuksen tylpän perän vastusta. Sillä kantomatka saatiin kasvamaan kymmenisen kilometriä 130 mm tykillä.
Ennen kuin pakokaasut keksittiin työntää potkurin läpi potkureiden keskiöt muotoiltiin kartiomaisiksi. Suorituskyky ei ainakaan ole huonontunut nykyiseen ratkaisuun siirtymisestä.Nuo nopeimpien vaneiden pintapotkurit ovat veneen plaanatessa vain puoliksi vedessä jos sitäkään, joten tylppä keskiö on ilmassa eikä sen muodolla ole merkitystä kuin ilmavirtauksien kannalta. Ei ne veneetkään ole juuri lainkaan vedessä vaan ilmassa.
Pistoolin luodissa kuten kaikissa tavallisissa luodeisaa on tylppä perä joka hidastaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haapaveden upea kurvikuningatar
No nyt on kyllä mahtava uutinen että Haapaveden rohkea ja toimelias nainen ja yrittäjä on päässyt finaaliin kurvikuninga1061424Uskaltaisitko ihana nuorempi nainen lähettää
WhatsApp -viestiä, jos sulla on mun numero. Olisin ihan haltioitunut... Tykkään ja kaipaan ❤️❤️91817- 54706
Meinasi nainen mennä pasmat sekaisin
Rupesin vapisemaan, kun huomasin sinut. Mutta sain sentään juuri ja juuri koottua itseni, etten ihan häpäissyt itseäni.35701Suomi meni ihan itse sössimään peruskoulunsa
Nyt syytellään maahanmuuttoa, vaikka ihan itse lopetettiin vaatimaan oppilailta koulunkäynnin tarkoitus eli opiskelu ja125645Lidilikö Suomussalmelle
Tännekki Lidili. Loppus tuo kiskominen näillä jäljellä olevilla. K-Market ihan sikakallis ja hyvin ylimieliset omistajat34572Upeaa Google!
Kohta on töitä tarjolla kaikille! Suomen taloushistorian suurin investointi ja Kajaani mainittu! Sähkö kyllä riittää, tö202542Ei makeat pimut sytytä
sen jälkeen kun on nähnyt sinut. Olet vain ihastus vailla vertaa. Kun sinut tuntee muut eivät tunnu miltään. Tajuatko ol32536Tuli paha mieli miten kaikki meni meillä
Harmittaa myönnän sen, kun molemmilla oli selvästi toiveita ennen kuin sukset meni ristiin. Olen jäässä. 😔32534- 61530