Moottoriveneilijänä olen pannut merkille purjeveneiden peräratkaisujen kirjon. Mikä niistä on hyvä mihinkin käyttötarkoitukseen? Millaista suosit itse ja miksi? Onko yksi perä parempi perhepurjehdukselle ja toinen valtameripurjehdukselle?
Oma ihanteeni moottoriveneestä on tuo, mutta entä purjeveneessä?
https://www.linssenyachts.com/images/yachts/grand-sturdy-45-0-sedan/ext/linssen-grand-sturdy-45.0-sedan-20180618-7155.jpg
Millainen on käytännöllinen perä?
Anonyymi
9
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Vedenalainen osa perästä on merkityksellinen virtausten kannalta. Uppoumanopeuksissa suipossa perässä on pienin virtausvastus, mutta plaaniin nousemiseen sitävastoin tarvitaan perään kantavaa pinta-alaa.
- Anonyymi
No, kovassa kelissä leveäperäisen veneen avotila on kammottava paikka.
Kunnon kallistuksessa olet todella korkealla, pudotus avotilan toiselle puolelle tai mereen ja se on morjens.
Kapearunkoisessa/peräisessä ongelmaa ei ole.
Avotuulilla taas leveä kantava perä on sporttinen, vastaavasti luovilla useimmiten enintään kohtuullinen.
Muutenkin monessa purkkarissa asuttavuuden alttarille on uhrattu purjehdusominaisuuksia. Jotkut haluavat mastollisen kesämökin.
Toisessa päässä ovat sitten äärimmilleen riisutut raaserit, joissa viihtyvyyttä on samalla tasolla kuin uimahallin vessassa.
Itselläni on 2000-luvun alun leveähköllä perällä (ei läheskään yhtä leveä kuin tämänhetkisissä uusissa) oleva purkkari, mutta mietinnässä on kapearunkoisemman hankinta oikein tosi pitkää purjehdusta ajatellen.
Vanhan ajan puinen pitkäkölipaattihan se varmaan ihanteellisin meikäläiselle olisi, mutta puu on materiaalina aika työläs kuitenkin. Toisaalta - jos nyt reilut viisikymppisenä ostaisin uuden puupurkkarin, hyvin hoidettuna perikunta saisi hoitaa loput.....
Vaikeaa on. Valintoja ja mieltymyksiä on joka lähtöön. - Anonyymi
Minun mieleeni on kapea runko ja perässä saa olla hiukan leveyttä kunnon ryntääkin pitäisi olla.
- Anonyymi
Erilaiset tasoitussäännöt/mittasäännöt ovat vaikuttaneet purjeveneiden ja niiden perien muotoihin. Jos veneen tasoitus/mittaluku lasketaan pystyssä kelluvan veneen vesilinjan pituudesta, kannattaa peräylitys (ja keulaylitys) tehdä mahdollisimman pitkäksi siten, että vesilinja pitenee veneen kallistuessa. Jos taas veneen maksimipituus ratkaisee, kannattaa perästä ja keulasta tehdä pystyt. Muodot ovat sitten valuneet kilpaveneistä myös matkaveneisiin.
Tasoitussäännöt ovat vaikuttaneet myös perän leveyksiin. Esim. IOR-sääntö suosi keskeltä leveitä ja perästä ja keulasta kapeita veneitä. Ns. box-rulessa veneen rungon taas pitää mahtua tietyn kokoiseen laatikkoon, esim Vene-lehdessä esitelty TP52, jossa perä taas on leveämpi. Kilpaveneissä myös ratatyyppi vaikuttaa veneen muotoon. Jos ajetaan enimmäkseen avotuulia, veneistä tehdään leveämpiä ja eritysesti tasaisempia peräosastaan.
Aiemmin täällä on väitelty ns. avoperäisten purjeveneiden puolesta ja vastaan. Jotkut kokevat ne turvattomaksi. Omassa veneessä on avoin perä, ja mielestäni se on mainio; veneestä on helppo mennä uimaan ja astua kumiveneeseen. Tilaa ei ”hukkaannu” peräkanteen. Veden läheisyys tuo vauhdin tuntua. Perän muodolla on valtava vaikutus tehon tarpeeseen. Esim. perämoottoreissa on potkurin päässä tylppä kohta, johon se vedenalainen osa päättyy, ja sieltä tulee pakokaasu ulos. 50 solmun vauhdissa tuo pieni tylppä kohta tuottaa enemmän vastusta kuin veneen runko. Purjeveneissä ei ole tuollaista, vaan vaikka perä olisi leveä, on vedenalainen osa sopivasti kaarevaperäinen.
- Anonyymi
Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?
Volvon vetolaitteissa potkuri päättyy tästä syystä kartioon, jolloin virtaus ei hajoa. Pakokaasut tulevat ulos kavitaatiolevyn läpi. Kaipa tässä tulee vähemmän turbulenssia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoista, en ole tiennytkään. Jos näin, niin luulisi että moottorivalmistajat olisivat tähän kehittäneet vaihtoehtoisia ratkaisuita polttoainetalouden parantamiseksi. Millainen olisi optimiratkaisu?
No ei tuo sentään totta ole. Jossain äärimmäisen kevyessä kilpaveneessä vetolaitteen vastus on hyvin merkittävä, mutta ei sentään suurempi kuin veneen vastus. Ilmanvastuskin on jo varsin merkittävä noissa vauhdeissa. Noin nopeissa veneissä yleensä käytetään pintapotkureita ja vaihteistotorpedo nostetaan vedenpinnan tasoon.
Pakokaasut poistavat tylpän vaihteiston/potkurin vastusongelman. Vastushan tulisi "tyhjiöstä", joka muodostuu tylpän esineen taakse imien esineeseen vastusta. Mutta pakokaasuthan täyttävän tuon tyhjiön.
Vähän vastaava muoto ja toiminto on perävirtausammuksessa. Niitä on ollut Suomen tykistöllä käytössä. Tuossa on siis pieni "panos" ammuksen perässä, jonka tehtävänä on vain tuottaa pakokaasua, joka vähentää ammuksen tylpän perän vastusta. Sillä kantomatka saatiin kasvamaan kymmenisen kilometriä 130 mm tykillä.
Ennen kuin pakokaasut keksittiin työntää potkurin läpi potkureiden keskiöt muotoiltiin kartiomaisiksi. Suorituskyky ei ainakaan ole huonontunut nykyiseen ratkaisuun siirtymisestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei tuo sentään totta ole. Jossain äärimmäisen kevyessä kilpaveneessä vetolaitteen vastus on hyvin merkittävä, mutta ei sentään suurempi kuin veneen vastus. Ilmanvastuskin on jo varsin merkittävä noissa vauhdeissa. Noin nopeissa veneissä yleensä käytetään pintapotkureita ja vaihteistotorpedo nostetaan vedenpinnan tasoon.
Pakokaasut poistavat tylpän vaihteiston/potkurin vastusongelman. Vastushan tulisi "tyhjiöstä", joka muodostuu tylpän esineen taakse imien esineeseen vastusta. Mutta pakokaasuthan täyttävän tuon tyhjiön.
Vähän vastaava muoto ja toiminto on perävirtausammuksessa. Niitä on ollut Suomen tykistöllä käytössä. Tuossa on siis pieni "panos" ammuksen perässä, jonka tehtävänä on vain tuottaa pakokaasua, joka vähentää ammuksen tylpän perän vastusta. Sillä kantomatka saatiin kasvamaan kymmenisen kilometriä 130 mm tykillä.
Ennen kuin pakokaasut keksittiin työntää potkurin läpi potkureiden keskiöt muotoiltiin kartiomaisiksi. Suorituskyky ei ainakaan ole huonontunut nykyiseen ratkaisuun siirtymisestä.Nuo nopeimpien vaneiden pintapotkurit ovat veneen plaanatessa vain puoliksi vedessä jos sitäkään, joten tylppä keskiö on ilmassa eikä sen muodolla ole merkitystä kuin ilmavirtauksien kannalta. Ei ne veneetkään ole juuri lainkaan vedessä vaan ilmassa.
Pistoolin luodissa kuten kaikissa tavallisissa luodeisaa on tylppä perä joka hidastaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3563045Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3011473En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841302- 1081301
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991285Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591245- 481135
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi791045Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa24941- 33847