Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi ja kasvit eivät yhteytä, nouseeko hiilidioksidi määrä ilmakehässä?
Ilmakehän hiilidioksidi ja talvi
Anonyymi
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Onhan tuo looginen päätelmä. Eli ilmaston viiletessä CO2 lisääntyy. Mutta älä sano sitä ääneen alarmistin läsnäollessa. Menee pian usko itseensä.
Erittäin hyvä havainto. Käytännössä koko luonto lopettaa kasvukautensa talveksi. Eikö h-dioksiidipitoisuuksien pidä tällöin nousta aivan tolkuttomasti kun hiilinielut ovat lamassa?
Miten se nyt niin.
Jotkut saattavat mainita että myös kasvien mätäneminen on vähäisempää kylmissä olosuhteissa ja hiilidioksidin määrä vähenee talvisin.
Vai onko se kasvien osalta 0-summa kiertoa ?
Maailmassa on pohjoisen talven aikana etelän kesä.
Eteläisellä puoliskolla ei ole talven ajaksi lumen alle jäävää suurta havumetsävyöhykettä.
Lähes pelkkää vettä niillä leveysasteilla.
Joo pohjoisessa on enemmän havupuita ainakin Siperiassa ja Amerikassa.
Mertakin on etelässä ennemmän. Kasvillisuutta on kuitenkin paljon etelässäkin ja Intia ja Kiina on istuttanut miljardeja uusia puita viime vuosina. joten parannustakin on tapahtunut.
Tuo Etelän ja pohjoisen erot ilmastossa tosiaankin on erikoinen ilmiö ja siksi ilmastonmuutos ei olekaan tasainen joka puolella maailmaa vaikka moni" tieteilijä" siihen uskoo. Etelänapamanner ei ole lähelläkään sulamassa ja se pitää etelän lämpenemisen kurissa niin kuin Golf-virta pohjoisessa toimii termostattina.
Intian ja Kiinan kasvillisuus taitaa harvemmin mennä talvilepoon, eli lakkaisivat yhteyttämästä. Pysytään alkuperäisessä aiheessa.
Pohjois-Kiinassaja Intiassa menee ja havupuut eivät ole ainoita jotka menevät lepoon.
Aika moni puu ja pensas karistaa lehtensä talveksi.
Nyt on kyseessä Eteläinen pallonpuolisko.
Tuleehan se talvi sinnekin joka vuosi.
Niin, sinne eteläisille 60° - 80° -leveysasteille, missä ei ole maata lainkaan.
Vastaavat leveysasteet pohjoisella puoliskolla ovat täynnä metsää, suota, lehtoa.
Kanada, Siperia ja pieni Suomi.
Kyllä
Googlettamalla+voi+tarkistaa+ettei+hapen+21%+ja+typen+78%+juurikaan+muutu,+että+se+hiilidioksiidin+lisääntymisestä
Lämpimällä syklillä lämmenneet meret alkavat luovuttaa CO2ta, mutta kylmiäkin merivirtoja maailmassa riittää- joten ne imeyttävät CO2ta.
Historiassa hiilitasot ovat seuranneet lämpenemistä usealla sadalla vuodella. Nyt kun lämpenemistä on kestänyt n 150 vuotta niin vasta n 30 vuotta sitten on alkanut hiilidioksidi nousta teollistumisen, väestönkasvun ja "lämmenneiden merien" vuoksi.
Myös kasvillisuus on rehevöitynyt kovasti.Sekin on yhteyttänyt hiiltä paljon.
On totta ,että CO2n tasot vaihtelevat pohjoisen talven ja kesän aikana. Edestakaisin ylös alas.
Ilmakehän happipitoisuudesta löytyy myös dataa jos asia kiinnostaa:
https://www.oxygenlevels.org/
Hapen määrä vähenee koko ajan tasolla noin 23 ppm per vuosi ja siinä on vuotuista vaihtelua luokkaa 120 ppm. Happipitoisuuden minimi sattuu huhtikuulle ja maksimi saavutetaan pohjoisen pallonpuoliskon kasvukauden päättyessä elo-syyskuun vaihteessa.
Happea kuluu hiilidioksidin muodostamisen lisäksi edelleen myös jääkauden jälkeen paljastuneen ja eroosion tuottaneen hienojakoisemman kiviaineksen pinnan hapettamiseen.
Hiilidioksidipitoisuudessa näkyy säännöllisesti toistuva vuotuinen vaihtelu. Maksimipitoisuus (keskiarvo 3ppm) tapahtuu toukokuussa, minimiarvo (keskiarvo- 3ppm) taas syys- ja lokakuun vaihteen paikkeilta.
Pohjoisella pallonpuoliskolla metsää ja kasveja on reilusti enemmän kuin eteläisen pallonpuoliskon osalta löytyy, josta syystä johtuen hiilidioksidin määrä ilmakehässä on maksimissaan juuri pohjoisen pallonpuoliskon kasvukauden alkaessa ja minimissä kasvukauden päättyessä.
Tähän päälle tietenkin vuotuinen ihmisen CO2 päästöjen aiheuttama tasaisehko kasvu niin saadaan aikaan se käppyrä (Keelingin käyrä) CO2 pitoisuuksista joka mitataan Havajilla Mauna Loan huipulla.
Etelässä on myös viidakkoja ja ruohikkoja aika tavalla.
Pimeneekö ne talveksi?