Venelehtiä lukiessa luen silloin tällöin myös purjehdusjuttuja. Tuli siitä mieleeni kysyä, mitä SRS tarkoittaa käytännössä? Jos vaikkapa 37-jalkaisen veneen SRS on 1,05, niin onko vene hidas vai nopea kokoisekseen?
Mitä SRS tarkoittaa käytännössä?
Anonyymi
30
972
Vastaukset
- Anonyymi
SRS korvasi Ruotsissa LYS:n. SRS kuvastaa veneen teoreettista suorituskykyä: mitä korkeampi luku sitä suorituskykyisempi vene.
Jos 37-jalkaisen veneen SRS on 1.05, ja esim. Finngulf 39 SRS on 1.049, on tuo 37-jalkainen varmaankin nopea kokoisekseen.- Anonyymi
Onko SRS sama kuin LYS ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko SRS sama kuin LYS ?
Ei ole sama mutta palvelee samaa tarkoitusta. SRS on lukuarvona pienempi kuin LYS.
Tuo FG:n LYS saattaa olla 1.28.
- Anonyymi
Onko siis srs pelkästään laskennallesesti saatu? Lys-lukujahan on vuosien varrella korjailtu kokemusten perusteella
- Anonyymi
LYS-luvun saa SRS-luvusta kertomalla n. 1,22:lla. SRS on melkein sama lukuarvoltaan kuin IRC-luku. SRS-luku on kokemusperäinen (tai paremminkin laskettu venekohtainen korjaus) eli vastaa täysin LYSiä.
Onko sitten 1,05 eli n. 1,28 LYS-luvun vene nopea vai ei kokoisekseen riippuu monesta seikasta. Jos kyse olisi puhtaasta cruiserista (ei ole), se olisi nopea. Jos kyse olisi 80-luvun C/R-veneestä, se olisi nopea. Jos kyse olisi 90/00-luvun C/R veneestä, se olisi normaali tai jopa hiukan hitaanpuoleinen. Moni 34-36 -jalkainen purjehtii tuolla luvulla. Jos kyse on uudesta C/R-veneestä, se olisi melko hidas. - Anonyymi
Mikä tuohon veneen nopeuteen sitten vaikuttaa? Luulisi, että kaikki osaisivat rakentaa veneistään nopeita. Miksi eivät rakenna?
Mitä haittoja veneen nopeudesta on? Syvä köli?Se on kallista. Nopeus nykyveneissä tarkoittaa keveyttä, kuitenkin rungon täytyy olla jäykkä. Keveyden saavuttamiseen täytyy olla paremmat rakennusmateriaalit ja -menetelmät. Äärimmäisessä tapauksessa jossain Balticin nopeissa veneissä käytetään kaikista uusimpia ja kalleimpia tuotantotapoja, jotta saadaan aivan ohut kerrosrakenne runkoon, hiilikuitua laitetaan mahdollisimman vähän molemmin puolin, jotta runko on kuitenkin tarpeeksi vahva. Sisälläkään ei käytetä edes vaneria, vaan pöytälevy on viilu molemmin puolin ja sisällä kevyttä vaahtoa. Nämä menetelmät eivät käy samalla tavalla liukuhihnavalmistukseen eikä tuotantomäärät ole niin isoja, että muutenkaan saataisiin liukuhihna pyörimään. Halvemmissa veneissä käytetään menetelmiä, joissa käsityön määrä on pieni ja raaka-aineet halpoja ja tavanomaisia. Ja vene suunnitellaan kompromissiksi koon, tilavuuden ja nopeuden suhteen, kun taas Balticin ei tarvitse tehdä kompromisseja, vaan asiakkaan toivomaa tilavuutta saadaan tarpeeksi lisäämällä veneen pituutta ja hintaa, ei tinkimällä purjehdusominaisuuksista, jotta vene pysyy halpana.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Se on kallista. Nopeus nykyveneissä tarkoittaa keveyttä, kuitenkin rungon täytyy olla jäykkä. Keveyden saavuttamiseen täytyy olla paremmat rakennusmateriaalit ja -menetelmät. Äärimmäisessä tapauksessa jossain Balticin nopeissa veneissä käytetään kaikista uusimpia ja kalleimpia tuotantotapoja, jotta saadaan aivan ohut kerrosrakenne runkoon, hiilikuitua laitetaan mahdollisimman vähän molemmin puolin, jotta runko on kuitenkin tarpeeksi vahva. Sisälläkään ei käytetä edes vaneria, vaan pöytälevy on viilu molemmin puolin ja sisällä kevyttä vaahtoa. Nämä menetelmät eivät käy samalla tavalla liukuhihnavalmistukseen eikä tuotantomäärät ole niin isoja, että muutenkaan saataisiin liukuhihna pyörimään. Halvemmissa veneissä käytetään menetelmiä, joissa käsityön määrä on pieni ja raaka-aineet halpoja ja tavanomaisia. Ja vene suunnitellaan kompromissiksi koon, tilavuuden ja nopeuden suhteen, kun taas Balticin ei tarvitse tehdä kompromisseja, vaan asiakkaan toivomaa tilavuutta saadaan tarpeeksi lisäämällä veneen pituutta ja hintaa, ei tinkimällä purjehdusominaisuuksista, jotta vene pysyy halpana.
Tavallisten nykyaikaisten C/R-veneiden paino tai materiaalit eivät oleellisesti eroa nykyaikaisista tai vanhemmistakaan cruisereista. Nopeusero tulee suuremmasta purjepinta-alasta, syvemmistä ja tehokkaammista köleistä ja peräsimistä, runkomuodosta, varustelusta (esim. taittolapapotkuri), viimeistelystä (pohja, köli, peräsin) ja heloituksesta.
Puhtaat kilpaveneet ovat sitten eri juttu, mutta nuo yllämainitut erot tasoitusluvuissa eivät vaadi eksoottisia materiaaleja tai rakenteita. Toki pareempi heloitus, viimeistely ja varusteet maksavat jonkin verran enemmän, mutta enimmäkseen kyse on eri asioiden painotuksesta. Anonyymi kirjoitti:
Tavallisten nykyaikaisten C/R-veneiden paino tai materiaalit eivät oleellisesti eroa nykyaikaisista tai vanhemmistakaan cruisereista. Nopeusero tulee suuremmasta purjepinta-alasta, syvemmistä ja tehokkaammista köleistä ja peräsimistä, runkomuodosta, varustelusta (esim. taittolapapotkuri), viimeistelystä (pohja, köli, peräsin) ja heloituksesta.
Puhtaat kilpaveneet ovat sitten eri juttu, mutta nuo yllämainitut erot tasoitusluvuissa eivät vaadi eksoottisia materiaaleja tai rakenteita. Toki pareempi heloitus, viimeistely ja varusteet maksavat jonkin verran enemmän, mutta enimmäkseen kyse on eri asioiden painotuksesta.Onko Pogo 12.50 puhdas kilpavene? Sen paino on 5,5 tonnia, Jeanneau Sun Odyssey 440:n 8,5 tonnia.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Onko Pogo 12.50 puhdas kilpavene? Sen paino on 5,5 tonnia, Jeanneau Sun Odyssey 440:n 8,5 tonnia.
Pogo 40:n LYS on huimat 1,48. Ei kai sekään ole hiilikuitua ?
LYS-todistuksia pläräämällä löytyy ihan "tavallisia" uusia C/R-veneitä, joiden LYS on 1.32-1.34. Esim. Xp-38, Salona 380, ja Arcona 380. Kaikkien noiden painot ovat jossain 6300 - 7500 kg haarukassa, mikä on ihan normaali paino tuon kokoiselle veneelle. Kaikissa on ihan normaali puusta tehty sisustus.
Esim. Sirena 38:n paino sailboat datan mukaan 5600 kg, Bavaria 38 cruiser 7200 kg. - Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Onko Pogo 12.50 puhdas kilpavene? Sen paino on 5,5 tonnia, Jeanneau Sun Odyssey 440:n 8,5 tonnia.
Ei ole puhdas kilpavene, mutta syväys on epäkäytännöllisen suuri ja sisätilat aika karuja. Noilla on saatu painoa alas. SO 440 on rungoltaan puoli metriä pidempi, korkeampi ja pulleampi. Se on siis jo selvästi isompi vene.
Tavallisempi Pogon kokoinen C/R-vene painaa n. 7 tonnia. Vaikkapa First 40 ja X-41. LYS-luvut 1,4:n paikkeilla. Pogo tuskin on noita nopeampi kuin reippaissa avotuulissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole puhdas kilpavene, mutta syväys on epäkäytännöllisen suuri ja sisätilat aika karuja. Noilla on saatu painoa alas. SO 440 on rungoltaan puoli metriä pidempi, korkeampi ja pulleampi. Se on siis jo selvästi isompi vene.
Tavallisempi Pogon kokoinen C/R-vene painaa n. 7 tonnia. Vaikkapa First 40 ja X-41. LYS-luvut 1,4:n paikkeilla. Pogo tuskin on noita nopeampi kuin reippaissa avotuulissa.Pogo 12.50 on polyesterihartsia PVC-ytimellä eli sama rakenne kuin vaikkapa Bavarioissa on ollut jo pitkään. Ei siis kallis rakenne.
- Anonyymi
Bossu kirjoitti:
Se on kallista. Nopeus nykyveneissä tarkoittaa keveyttä, kuitenkin rungon täytyy olla jäykkä. Keveyden saavuttamiseen täytyy olla paremmat rakennusmateriaalit ja -menetelmät. Äärimmäisessä tapauksessa jossain Balticin nopeissa veneissä käytetään kaikista uusimpia ja kalleimpia tuotantotapoja, jotta saadaan aivan ohut kerrosrakenne runkoon, hiilikuitua laitetaan mahdollisimman vähän molemmin puolin, jotta runko on kuitenkin tarpeeksi vahva. Sisälläkään ei käytetä edes vaneria, vaan pöytälevy on viilu molemmin puolin ja sisällä kevyttä vaahtoa. Nämä menetelmät eivät käy samalla tavalla liukuhihnavalmistukseen eikä tuotantomäärät ole niin isoja, että muutenkaan saataisiin liukuhihna pyörimään. Halvemmissa veneissä käytetään menetelmiä, joissa käsityön määrä on pieni ja raaka-aineet halpoja ja tavanomaisia. Ja vene suunnitellaan kompromissiksi koon, tilavuuden ja nopeuden suhteen, kun taas Balticin ei tarvitse tehdä kompromisseja, vaan asiakkaan toivomaa tilavuutta saadaan tarpeeksi lisäämällä veneen pituutta ja hintaa, ei tinkimällä purjehdusominaisuuksista, jotta vene pysyy halpana.
Painon pienentäminen on loppujen lopuksi aika tehoton tapa tehdä veneestä nopeampaa. 35 jalan kokoluokassa 1000 kg painon pudotus parantaa nopeutta reilun prosentin. Kiinteäläpaisen potkurin vaihto taittuvalapaiseen parantaa vähintään 5 %. Hiilikuidun yms. käyttö ei siis ole kovinkaan kustannustehokasta.
- Anonyymi
Purjehduksen helppous, sisätilat ja jossain määrin hinta (helituksen ja purjeiden laatu) asetetaan nopeuden edelle. Pullean, tilavan cruiserin rungon märkäpinta-ala on suurempi kuin vesilinjastaan solakan C/R -veneen. Vrt. päälaipioiden leveyksiä:
Bavaria 38 cruiser:
https://kavalayachting.com/katerina-bavaria-38/bavaria-38-interior-2/
Xp-38:
https://dailyboats.com/bimg/3/7/3/4/1/boat/5.jpg - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole puhdas kilpavene, mutta syväys on epäkäytännöllisen suuri ja sisätilat aika karuja. Noilla on saatu painoa alas. SO 440 on rungoltaan puoli metriä pidempi, korkeampi ja pulleampi. Se on siis jo selvästi isompi vene.
Tavallisempi Pogon kokoinen C/R-vene painaa n. 7 tonnia. Vaikkapa First 40 ja X-41. LYS-luvut 1,4:n paikkeilla. Pogo tuskin on noita nopeampi kuin reippaissa avotuulissa.Höö...kuka haluaa ostaa jonkun vitu Pogon?Ei kukaan!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höö...kuka haluaa ostaa jonkun vitu Pogon?Ei kukaan!!!
Elllei nykyinen olisi hyvä, ostaisin Pogon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Painon pienentäminen on loppujen lopuksi aika tehoton tapa tehdä veneestä nopeampaa. 35 jalan kokoluokassa 1000 kg painon pudotus parantaa nopeutta reilun prosentin. Kiinteäläpaisen potkurin vaihto taittuvalapaiseen parantaa vähintään 5 %. Hiilikuidun yms. käyttö ei siis ole kovinkaan kustannustehokasta.
Jos on tarkoitus plaanata, se on tärkeää, muuten ei.
- Anonyymi
Suomi seurannee muita pohjoismaita korvaamalla LYS:n jollain SRS tms laskentamallilla.., ehkä jo v2020 ?
- Anonyymi
Aivan sama. Mulla on keulapotkuri, kolmilapainen kiinteä potkuri ja pitkä köli. Kun ei kulje niin ei kulje. Mutta so what.
- Anonyymi
Juuri näin, minä keitän aanukaffeen hiukan aikaisemmin kuin C/R miehet ja olen samaan aikaan seuraavassa laiturissa ....
- Anonyymi
Tuosta painosta.
Mitenkäs tällaiset teräsveneet, joissa näyttää olevan suhteessa painoon hyvin pieni purjepinta-ala.
Liikkuvatko ne mihinkään.
Scrollatkaa alaspäin, niin tiedot tulevat esiin.
http://gebrvanenkhuizen.nl/noordkaper/- Anonyymi
Yli 50 jalkaa koossa ne ei enää häviä kauheasti, tuossa koossa ne on toivottoman painavia suhteessa lasikuitu- tai jopa alumiiniveneisiin. Käytännössä vesillä ne on tosi hitaita, kun märkäpintaa tulee niin paljon painon myötä.
- Anonyymi
Jos 43-jalkainen Noordkaper olisi muovia, kuinka paljon syvemmässä se uisi ja kuinka paljon lisäsentit lisäisivät vastusta?
Miten paljon enemmän tarvitaan purjepinta-alaa, jotta syvemmällä uiminen pystytään kompensoimaan?
Miten paljon enemmän tarvitaan tuulta, jotta teräsvene yltää samaan nopeuteen samalla purjepinta-alalla kuin muovivene?- Anonyymi
Tuolle 43:lle näytetään ilmoitettavan hurja 19 tonnin paino. Tuo on tuplat tyypilliseen lasikuituveneeseen verrattuna. Tuskin alkuunkaan ainoa syy eroon on runkomateriaali. Tuon kokoluokan veneessä 1 mm lisäys syvyyteen vastaa n. 30 kg painoa. Siis 10 tonnia reilut 30 cm. Tuo muuttaa jo täysin vedenalaisen runkomuodon eli ei ole mielekästä tehdä samalla runkomuodolla 10 ja 19 tonnin versiota samasta veneestä.
Tuosta syystä ei ole myöskään suoraa vastausta muihin kysymyksiisi. Purjepinta-alaa tuskin voi kasvattaa riittävästi kompensoimaan eroa. Eikä samalla rikillä koskaan saavuteta samaa nopeutta.
Nopeuteen vaikuttaa myös teräksen tuomat rajoitteet runkomuotoon yleisesti käytetyillä rakennustavoilla.
- Anonyymi
Kun teräksellä on noin paljon suorituskykyyn liittyviä haittoja (muiden haittojen lisäksi), niin miksi noita veneitä silti tehdään teräksestä?
Miksi materiaaliksi on valikoitunut teräs?- Anonyymi
Teräs kestää iskuja paremmin. Esim karilleajossa ei ala tulla vettä sisään mistään, vaikka joku lommo voikin tulla. Paino tuo lisää mukavuutta kovassa tuulessa ja aallokossa, kun vene ei pompi ylös ja alas. Kovalla tuulella nopeusero on pienempi, kevyessä tuulessa isompi. Painava vene kestää enemmän lastia, kun taas kevyt vene muuttuu käytökseltään enemmän.
- Anonyymi
Suurin osa teräsveneistä lienee tehty siksi, että se on halpaa ja helppoa terästä käsittelemään tottuneille. Lasikuituvene vaatii muotin. Jos sitä ei ole, on teko työlästä ja tulee teetettynä kalliiksi.
Miksi sitten joillain alueilla tehdään sarjatuotantonakin teräsveneitä on vaikeampi kysymys. Selvästikin niille on siellä markkina. Eivät taida olla halpoja.
- Anonyymi
Miksi painava vene ei pompi ylös ja alas? Ei kai se aaltojen väliä ilmassakaan ylitä, saati niiden sisällä?
- Anonyymi
Painavan veneen hitausmomentti rauhoittaa heilumista. " Saati aaltojem sisällä" on lähempänä totuutta.
- Anonyymi
Eipä taida olla pyöreämuotoinen ja asianmukaisesti käsitelty teräsrunko mitenkään halpa.
Asianmukaisesti alusta saakka valmistettu teräsvene kestää eliniän tai kaksi. Jos rungon valmistuksessa sen sijaan tingitään tai välttämättömiä huoltotoimia ei tehdä ajallaan, käsissä on murheenkryyni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka oli töllöntyön tekijä?
Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt414648Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja
Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.532524Jenkkilahkojen kastekaava
Jenkkilahkojen yhteinen kastekaava on kirjoitettuna Mormonin Kirjaan, Moroni, luku-8 Pienten lapsien vanhempia uhataan1391034Pasi Turunen: Ensimmäisenä Helluntaina ei kastettu sylivauvoja!
Tänään 31.5.2026 Pasi Turunen noin vastasi soittajan kysymykseen! Raamattu EI KERRO ketä kastettiin1611005Odotan sitä hetkeä
kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh70906- 117888
Olen melko vakuuttunut
etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok70854- 137805
- 48790
Taas mietin että
mitä ihmettä sanoisin, jos laittaisin viestiä. Aina voi toivottaa jotain, vaikka hyvää kesää, ja jos ei tule vastausta,48746