Bavarian laatu

Aikanaan vuokrasin 2000 -luvun alun Bavaria 36:n. Ihan kelpo vene. Fiksumman ja laadukkaamman oloinen kuin saman ajan Oceanikset. Tuon ajan Dufour 34 ja 40 ovat hienoja veneitä, varsinkin performance -versiona, mutta taitavat tosiaan olla aika paljon kalliimpia.

Uudemmat Farr/BMW-design -Bavariat ovat omaan silmään niin vastenmielisen näköisiä, että en voisi kuvitellakaan seilaavani moisella, oli laatu mitä tahansa. Mutta kauneus on katsojan silmässä.

Minulla on Bavaria 35 Match II 2000-luvun puolivälistä. Veneen rakenteet ovat osoittautuneet varsin vahvoiksi ja heloitus on valittu jo tehtaalla riittävän järeäksi kovempaankin käyttöön (jälkimmäinen lienee Match-sarjan erityispiirre Bavarioissa). Edullinen lähtöhinta näkyy sisustuksen materiaaleissa, tyylikkyyteen liittyvissä yksityiskohdissa ja varustetasossa (lämmitys, lämmin vesi, sisäsuihku, riittävä akusto, tehokas maasähkölaturi, jääkaapin koneisto, ankkuripeli jne. on pitänyt hankkia lisähintaan). Verhoiluja uudistanut ulkonäkösyistä ja alkuperäisten vaatimattoman laadun vuoksi.

Plussat ja miinukset
perusrakenne on vahva ja laadukas. Runko ja riki ovat kestäneet hienosti kovaa käyttöä.
helat ja vinssit laatumerkeiltä ja mitoitettu kestämään. Kaikki alkuperäistä ja toimivaa.
vene on kokoluokassaan edelleen nopea (LYS 1,28)
helppo purjehtia ja tottelee loistavasti ohjausta
toimivat tilat ulkona ja sisällä. Ollut mukava perheveneenä.

- Patjojen ja salongin tekstiilien laatu on vaatimaton (perusbavariaa)
- perusvarustelu on puutteellinen ja paljon on pitänyt hankkia lisähintaan
- helojen pintamateriaalit ovat halvemmasta päästä
- yksityiskohtien näyttävyyteen ei ole panostettu
- tankit ovat muovia (hyvin ovat kestäneet, mutta tämä huomiona)
- ulkona tiikkiä vain sitloodassa

P.S.
Match 35:n kölit ovat pysyneet lujasti kiinni telakalta lähtien. Aiheettomat köliprovot voi osoittaa toisiin ketjuihin :-)

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on Bavaria 35 Match II 2000-luvun puolivälistä. Veneen rakenteet ovat osoittautuneet varsin vahvoiksi ja heloitus on valittu jo tehtaalla riittävän järeäksi kovempaankin käyttöön (jälkimmäinen lienee Match-sarjan erityispiirre Bavarioissa). Edullinen lähtöhinta näkyy sisustuksen materiaaleissa, tyylikkyyteen liittyvissä yksityiskohdissa ja varustetasossa (lämmitys, lämmin vesi, sisäsuihku, riittävä akusto, tehokas maasähkölaturi, jääkaapin koneisto, ankkuripeli jne. on pitänyt hankkia lisähintaan). Verhoiluja uudistanut ulkonäkösyistä ja alkuperäisten vaatimattoman laadun vuoksi.

Plussat ja miinukset
perusrakenne on vahva ja laadukas. Runko ja riki ovat kestäneet hienosti kovaa käyttöä.
helat ja vinssit laatumerkeiltä ja mitoitettu kestämään. Kaikki alkuperäistä ja toimivaa.
vene on kokoluokassaan edelleen nopea (LYS 1,28)
helppo purjehtia ja tottelee loistavasti ohjausta
toimivat tilat ulkona ja sisällä. Ollut mukava perheveneenä.

- Patjojen ja salongin tekstiilien laatu on vaatimaton (perusbavariaa)
- perusvarustelu on puutteellinen ja paljon on pitänyt hankkia lisähintaan
- helojen pintamateriaalit ovat halvemmasta päästä
- yksityiskohtien näyttävyyteen ei ole panostettu
- tankit ovat muovia (hyvin ovat kestäneet, mutta tämä huomiona)
- ulkona tiikkiä vain sitloodassa

P.S.
Match 35:n kölit ovat pysyneet lujasti kiinni telakalta lähtien. Aiheettomat köliprovot voi osoittaa toisiin ketjuihin :-)

Lue lisää

Matchin omistajalle vaan. Hyviä huomioita, mutta nuo puutelistassa mainitut juttu voi hoitaa jo tilausvaiheessa. Esim. Lämmitin, jääkaappi, lämminvesi jne..samoin on patjojen ja niiden pintamateriaalien kanssa. Moni vaan ostaa,sen halvimman setin.

Tämän varsin hienon herrasmiehen kanavaa seuratessa saa jonkinlaisen käsitystä Bavarian merikelpoisuudesta. Patrick on tosin modannut venettään ja vene on yli 37 jalkainen. Mutta kuitenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=XfJDytABc3s

Hyvä kanava!! Ja Bavariasta saa myös ymmärrystä lisää. Ja suosittelen etenkin yksinpurjehtijoille ja kaikille muillekin :)

Janbene

Anonyymi kirjoitti:

Tämän varsin hienon herrasmiehen kanavaa seuratessa saa jonkinlaisen käsitystä Bavarian merikelpoisuudesta. Patrick on tosin modannut venettään ja vene on yli 37 jalkainen. Mutta kuitenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=XfJDytABc3s

Hyvä kanava!! Ja Bavariasta saa myös ymmärrystä lisää. Ja suosittelen etenkin yksinpurjehtijoille ja kaikille muillekin :)

Janbene

Lue lisää

Laine on yksi ehdottomia suosikkejani. Todellinen herrasmies.

Tino G on Bavaria mies https://www.youtube.com/channel/UCb-94y-de9IcSYfPn537XFQ Kannattaa katsoa tuota, kun kaveri korjaa ja parantelee sitä sun tätä.

Näkisin, että Bavarian ongelma on nimenomaan nuo pinta yms. materiaalit. Ihan samaa tasoa on Hanse, ei yhtään parempi. Panelit ei oikein kestä mitään kolhuja, mikä on mielestäni yksi erittäin iso puute. Eli kulutuskestävyys.

Tuollaisille patjoille tai pintamateriaaleille en laittaisi mitään arvoa. Patjojen uusiminen keulaan on about 300 €. Jos haluaa lisäksi uusia verhoilut, niin se on kalliimpaa, mutta ainahan verhoilut yms. kuluu.

Oma veneeni on 2000 luvun skandi. Patjoja uusin Mauronetissä (http://www.mauronet.fi/) ja onhan ne ihan hiton paljon paremmat kuin alkuperäiset, vaikka ne alkuperäiset oli 20 vuotta sitten laatukamaa. Verhoilut on ok, kunnossa. Joskin nappien takia niitä on pesty liian harvoin.

Anonyymi kirjoitti:

Laine on yksi ehdottomia suosikkejani. Todellinen herrasmies.

Tino G on Bavaria mies https://www.youtube.com/channel/UCb-94y-de9IcSYfPn537XFQ Kannattaa katsoa tuota, kun kaveri korjaa ja parantelee sitä sun tätä.

Näkisin, että Bavarian ongelma on nimenomaan nuo pinta yms. materiaalit. Ihan samaa tasoa on Hanse, ei yhtään parempi. Panelit ei oikein kestä mitään kolhuja, mikä on mielestäni yksi erittäin iso puute. Eli kulutuskestävyys.

Tuollaisille patjoille tai pintamateriaaleille en laittaisi mitään arvoa. Patjojen uusiminen keulaan on about 300 €. Jos haluaa lisäksi uusia verhoilut, niin se on kalliimpaa, mutta ainahan verhoilut yms. kuluu.

Oma veneeni on 2000 luvun skandi. Patjoja uusin Mauronetissä (http://www.mauronet.fi/) ja onhan ne ihan hiton paljon paremmat kuin alkuperäiset, vaikka ne alkuperäiset oli 20 vuotta sitten laatukamaa. Verhoilut on ok, kunnossa. Joskin nappien takia niitä on pesty liian harvoin.

Lue lisää

Minulla on ihan eri käsitys kulutuskestävyydestä, eli on oman kokemukseni mukaan hyvä, 14 sesongin ( n 20000nm) jälkeen ei mainittavaa näkyvää kulumaa, portaat salonkiin voisi toki lakata uudestaan ( Moabi mahonki )…, eikä nuo kyllä kestäisi charter käyttöä jos olisi erityisen huono!?

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on ihan eri käsitys kulutuskestävyydestä, eli on oman kokemukseni mukaan hyvä, 14 sesongin ( n 20000nm) jälkeen ei mainittavaa näkyvää kulumaa, portaat salonkiin voisi toki lakata uudestaan ( Moabi mahonki )…, eikä nuo kyllä kestäisi charter käyttöä jos olisi erityisen huono!?

Lue lisää

Toi on vaan sitä sokeutta oman veneen kulumalle. Se tulee hiljalleen ja ei sitä itse huomaa. Tietysti myös 14 vuotias vene on vielä myös suhteellisen tuore.

Kun menee vieraaseen veneeseen, niin sen huomaa heti. Esim. kaikki kohdat, joista otetaan usein kiinni tai nojataan jne. niissä on selvät jäljet, keittiö, wc, salongin ja makuutilojen verhoilut. Bavarioissa ja Hanseissa kolhut ovissa, joihin on osunut jotain - usein pinta on "lohjennut".

Kyllähän noi pari vuotta charter käytössä olleet veneet on aika karussa kunnossa...

Tuleehan niitä käytön jälkiä kaikkiin veneisiin oli se kallis tai halpa. Halpojen pintamateriaalit kiistatta kestää huonommin kulutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Toi on vaan sitä sokeutta oman veneen kulumalle. Se tulee hiljalleen ja ei sitä itse huomaa. Tietysti myös 14 vuotias vene on vielä myös suhteellisen tuore.

Kun menee vieraaseen veneeseen, niin sen huomaa heti. Esim. kaikki kohdat, joista otetaan usein kiinni tai nojataan jne. niissä on selvät jäljet, keittiö, wc, salongin ja makuutilojen verhoilut. Bavarioissa ja Hanseissa kolhut ovissa, joihin on osunut jotain - usein pinta on "lohjennut".

Kyllähän noi pari vuotta charter käytössä olleet veneet on aika karussa kunnossa...

Tuleehan niitä käytön jälkiä kaikkiin veneisiin oli se kallis tai halpa. Halpojen pintamateriaalit kiistatta kestää huonommin kulutusta.

Lue lisää

Tuskin niin sokea sentään, sisältä on oikeasti vielä melkein uuden veroinen, toki tekstiilit ja pinnat joihin auringon valo kohdistuu on muuttanut väriään mutta niin käy kaikille..., mutta jos nyt hakemalla hakee niin eron huomaa kansirakenteen pintojen/helojen haalistumana, eli vaatii tietty enemmän kiillotusta uusiin verraten.
Mielenkiinnolla odotankin miten nykymuodin mukainen pintamateriaali ( lähinnä ns "puu"pinnat), joka on aika samanoloista valmistajasta riippumatta, kestää aikaa...

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on ihan eri käsitys kulutuskestävyydestä, eli on oman kokemukseni mukaan hyvä, 14 sesongin ( n 20000nm) jälkeen ei mainittavaa näkyvää kulumaa, portaat salonkiin voisi toki lakata uudestaan ( Moabi mahonki )…, eikä nuo kyllä kestäisi charter käyttöä jos olisi erityisen huono!?

Lue lisää

Komppaan. Mulla 14 vuotta vanha Bava eikä kolhut näy pinnoissa mitenkään eri tavalla kuin tuttujeni skandeissa tai fransuissa. Puuosien ja paneelien kestävyys on ollut hyvää eikä kolhuista ole lohjennut mitään paloja. Tekstiileissä käyttö ja ikä näkyy.

Anonyymi kirjoitti:

Laine on yksi ehdottomia suosikkejani. Todellinen herrasmies.

Tino G on Bavaria mies https://www.youtube.com/channel/UCb-94y-de9IcSYfPn537XFQ Kannattaa katsoa tuota, kun kaveri korjaa ja parantelee sitä sun tätä.

Näkisin, että Bavarian ongelma on nimenomaan nuo pinta yms. materiaalit. Ihan samaa tasoa on Hanse, ei yhtään parempi. Panelit ei oikein kestä mitään kolhuja, mikä on mielestäni yksi erittäin iso puute. Eli kulutuskestävyys.

Tuollaisille patjoille tai pintamateriaaleille en laittaisi mitään arvoa. Patjojen uusiminen keulaan on about 300 €. Jos haluaa lisäksi uusia verhoilut, niin se on kalliimpaa, mutta ainahan verhoilut yms. kuluu.

Oma veneeni on 2000 luvun skandi. Patjoja uusin Mauronetissä (http://www.mauronet.fi/) ja onhan ne ihan hiton paljon paremmat kuin alkuperäiset, vaikka ne alkuperäiset oli 20 vuotta sitten laatukamaa. Verhoilut on ok, kunnossa. Joskin nappien takia niitä on pesty liian harvoin.

Lue lisää

Osaavat mauronetissä vissiin uusia perus patjat joissa ei ole muotoja. Mulla vahvasti muotoillut dinetin pehmusteet turattiin käsivaralta eri mittaan kuin alkuperäiset, ja nyt näkyy negatiivisesti että ei ole orggikset vaan uusitut. Jos hyvää aikoo saada, kannattanee viedä autoverhoomoon. Ymmärränevät muistakin kuin littanoista patjoista niissä.

Anonyymi kirjoitti:

Osaavat mauronetissä vissiin uusia perus patjat joissa ei ole muotoja. Mulla vahvasti muotoillut dinetin pehmusteet turattiin käsivaralta eri mittaan kuin alkuperäiset, ja nyt näkyy negatiivisesti että ei ole orggikset vaan uusitut. Jos hyvää aikoo saada, kannattanee viedä autoverhoomoon. Ymmärränevät muistakin kuin littanoista patjoista niissä.

Lue lisää

Minulla onnistui erinomaisesti ja palvelu oli ihan huippua. Pyysitkö korjaamaan tuuratut?

Tietysti uusi jämäkämpi patja voi näyttää vähän erilaiselta kuin vanhat jos päällä on venähtänyt vanha verhoilu?

Anonyymi kirjoitti:

Komppaan. Mulla 14 vuotta vanha Bava eikä kolhut näy pinnoissa mitenkään eri tavalla kuin tuttujeni skandeissa tai fransuissa. Puuosien ja paneelien kestävyys on ollut hyvää eikä kolhuista ole lohjennut mitään paloja. Tekstiileissä käyttö ja ikä näkyy.

Lue lisää

Ei kai noissa ranskalaisissa ja bavoissa tämän eroa ole. Mutta ruotsi suomi akseli on kyllä parempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai noissa ranskalaisissa ja bavoissa tämän eroa ole. Mutta ruotsi suomi akseli on kyllä parempaa.

Voi hyvinkin olla näin. Ainakin pohjoimaiset veneet tuppaavat olemaan reilusti kalliimpia. Toinen kysymys on sitten alkuperämaa, kun voluumikokojen valmistus on siirretty halvempiin maihin kuten Puolaan. Suuret ja todella hinnakkaat veneet ovat toki eri asia. Mielelläänhän sitä suosisi Suomalaista, jos hintakilpailukyky on lähelläkään muita. Oma ratkaisu venekaupassa meni Bavarian hyväksi juuri hinnan ja vaatimukseni täyttävien ominaisuuksien perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvinkin olla näin. Ainakin pohjoimaiset veneet tuppaavat olemaan reilusti kalliimpia. Toinen kysymys on sitten alkuperämaa, kun voluumikokojen valmistus on siirretty halvempiin maihin kuten Puolaan. Suuret ja todella hinnakkaat veneet ovat toki eri asia. Mielelläänhän sitä suosisi Suomalaista, jos hintakilpailukyky on lähelläkään muita. Oma ratkaisu venekaupassa meni Bavarian hyväksi juuri hinnan ja vaatimukseni täyttävien ominaisuuksien perusteella.

Lue lisää

Sehän tässä koomista on, että kehutaan niitä 80-luvun skandeja, jotka olivat oman aikansa halpiksia.

Vene 1/92 vertailussa Bavaria 370 790 tonnia, X-372 580 tonni ja Inferno 37 550 tonnia.

Vene 2/87 vertailussa kallein First 305 259 tonnia, esim. Inferno 31 240 ja Maxi 909 238 tonnia.

Vene 2/91 vertailussa kallein Gib Sea 348, seuraavina Moodi 31 338, First 310 S 336 ja Inferno 31 336. Halvin Avance 318 292 ja seuraava X-312 314 tonnia.

Vene 2/90 vertailussa kallein Swan 36 875, Sweden Yachts 36 659, Sun Dance 36 526 ja Dehler 36 494 tonnia.

Silmiinpistävää oli, että hintaerot olivat pieniä. Jopa Swaniin verrattuna kohtuullisia. Ja myöhemmin laatuveneiksi nostetut usein halvimpia.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän tässä koomista on, että kehutaan niitä 80-luvun skandeja, jotka olivat oman aikansa halpiksia.

Vene 1/92 vertailussa Bavaria 370 790 tonnia, X-372 580 tonni ja Inferno 37 550 tonnia.

Vene 2/87 vertailussa kallein First 305 259 tonnia, esim. Inferno 31 240 ja Maxi 909 238 tonnia.

Vene 2/91 vertailussa kallein Gib Sea 348, seuraavina Moodi 31 338, First 310 S 336 ja Inferno 31 336. Halvin Avance 318 292 ja seuraava X-312 314 tonnia.

Vene 2/90 vertailussa kallein Swan 36 875, Sweden Yachts 36 659, Sun Dance 36 526 ja Dehler 36 494 tonnia.

Silmiinpistävää oli, että hintaerot olivat pieniä. Jopa Swaniin verrattuna kohtuullisia. Ja myöhemmin laatuveneiksi nostetut usein halvimpia.

Lue lisää

Nämä olivat hintoja ennen halpisveneiden aikaa. Bavariat olivat 90-luvun alussa todella kallita veneitä. Ranskassakin taisi olla kalliit työvoimakustannukset, koska ranskikset olivat Vene-lehden testeissä monesti kotimaisia kalliimpia. 90-luvun lopulla tulivat sitten halpisveneet, joiden aika kesti finanssikriisiin asti. Sen jälkeen nämä uudet BavaBene-veneet ovat olleet saavuttamattomissa tavallisen palkansaajan näkövinkkelistä. Palattiin ikään kuin 90-luvun alun tunnelmiin uusien veneiden myynnin osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä olivat hintoja ennen halpisveneiden aikaa. Bavariat olivat 90-luvun alussa todella kallita veneitä. Ranskassakin taisi olla kalliit työvoimakustannukset, koska ranskikset olivat Vene-lehden testeissä monesti kotimaisia kalliimpia. 90-luvun lopulla tulivat sitten halpisveneet, joiden aika kesti finanssikriisiin asti. Sen jälkeen nämä uudet BavaBene-veneet ovat olleet saavuttamattomissa tavallisen palkansaajan näkövinkkelistä. Palattiin ikään kuin 90-luvun alun tunnelmiin uusien veneiden myynnin osalta.

Lue lisää

Sanoisin paremminkin toisin päin eli skandit ja vastaavat kallistuivat tolkuttomasti 90-luvun puolivälistä jonnekin 2010 paikkeille. 90-luvulla markkinoille tuli monia halpoja veneitä, kuten Hanse, Ridas ja Dufour Classic -sarja.

Maxit ja Albinit olivat halpoja sarjatuotantoveneitä 70- ja 80-luvulla ei siitä ylitse pääse. Ei Bavaria veneiden suursarjatuotantoa keksinyt. Toki vuosituhannen vaihteessa robotteja päästiin hyödyntämään toisin kuin 70/80-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoisin paremminkin toisin päin eli skandit ja vastaavat kallistuivat tolkuttomasti 90-luvun puolivälistä jonnekin 2010 paikkeille. 90-luvulla markkinoille tuli monia halpoja veneitä, kuten Hanse, Ridas ja Dufour Classic -sarja.

Maxit ja Albinit olivat halpoja sarjatuotantoveneitä 70- ja 80-luvulla ei siitä ylitse pääse. Ei Bavaria veneiden suursarjatuotantoa keksinyt. Toki vuosituhannen vaihteessa robotteja päästiin hyödyntämään toisin kuin 70/80-luvulla.

Lue lisää

Suomiveneet vasta kallistuivatkin 2010 jälkeen, kun FG:n konkan jälkeen tänne jäi enää Baltic ja Nautor tekemään purjeveneitä. Tosin FG:t oli tehty ennen tätä jo pitkään etelänaapurissa.

Esim. 92-vertailun edullisemmat 37-jalkaiset maksoivat sen mitä perheasunto silloin maksoi Itä-Helsinkiläisessä lähiössä. Samaa tasoa uusien kotimaisten hinnat olivat 2000-luvulla, jos vertailukohtana on lähiö Itä-Helsingistä, jossa asuntojen hinnat ovat polkeneet paikallaan vuosikymmeniä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomiveneet vasta kallistuivatkin 2010 jälkeen, kun FG:n konkan jälkeen tänne jäi enää Baltic ja Nautor tekemään purjeveneitä. Tosin FG:t oli tehty ennen tätä jo pitkään etelänaapurissa.

Esim. 92-vertailun edullisemmat 37-jalkaiset maksoivat sen mitä perheasunto silloin maksoi Itä-Helsinkiläisessä lähiössä. Samaa tasoa uusien kotimaisten hinnat olivat 2000-luvulla, jos vertailukohtana on lähiö Itä-Helsingistä, jossa asuntojen hinnat ovat polkeneet paikallaan vuosikymmeniä.

Lue lisää

Asuntojen hinnat ovat kyllä nousseet todella rajusti tuolta. Me ostettiin ensiasunto 460 tmk -95. Nyt ollaan myymässä sitä 340 teur. Vertailua vääristää -95 oston jälkeen tehty remppa ja hiljattain tehty putkiremppa. Ei tuo kyllä juuri mitään kerro siitä mitä veneiden pitäisi maksaa.

FG 335 maksoi -95 535 tmk eli ehkä tuon kämpän arvo rempan jälkee. FG 33 maksoi 100 teur 2002 eli ei juuri kalliimpi kuin 335. Tuolloin kämpän arvo oli jo 170 teur eli reilusti enemmän. Valmistus oli Virossa toisin kuin 335.

2010 FG 331 maksoi jo 150 tonnia. Taisi pahimmillaan jossain välissä maksaa 165 tonnia.

Bavariat eivät kallistuneet käytännössä lainkaan samaan aikaan. -97 32 Holiday maksoi 440 tmk, -02 32 Cruiser 73 teur ja -10 Cruiser 32 67 teur.

Millä logiikalla Suomessa 90-luvun puolivälissä valmistettu FG maksoi 25% enemmän kuinsarjatuotanto-Bavaria, mutta 2010 Virossa tehty FG maksoi selvästi yli tuplasti Bavarian verran.

Kyllä se oli juuri skandien kallistuminen ei Bavarian ja vastaavien halvetuminen.

Anonyymi kirjoitti:

Asuntojen hinnat ovat kyllä nousseet todella rajusti tuolta. Me ostettiin ensiasunto 460 tmk -95. Nyt ollaan myymässä sitä 340 teur. Vertailua vääristää -95 oston jälkeen tehty remppa ja hiljattain tehty putkiremppa. Ei tuo kyllä juuri mitään kerro siitä mitä veneiden pitäisi maksaa.

FG 335 maksoi -95 535 tmk eli ehkä tuon kämpän arvo rempan jälkee. FG 33 maksoi 100 teur 2002 eli ei juuri kalliimpi kuin 335. Tuolloin kämpän arvo oli jo 170 teur eli reilusti enemmän. Valmistus oli Virossa toisin kuin 335.

2010 FG 331 maksoi jo 150 tonnia. Taisi pahimmillaan jossain välissä maksaa 165 tonnia.

Bavariat eivät kallistuneet käytännössä lainkaan samaan aikaan. -97 32 Holiday maksoi 440 tmk, -02 32 Cruiser 73 teur ja -10 Cruiser 32 67 teur.

Millä logiikalla Suomessa 90-luvun puolivälissä valmistettu FG maksoi 25% enemmän kuinsarjatuotanto-Bavaria, mutta 2010 Virossa tehty FG maksoi selvästi yli tuplasti Bavarian verran.

Kyllä se oli juuri skandien kallistuminen ei Bavarian ja vastaavien halvetuminen.

Lue lisää

Helsingin tietyillä alueilla, kuten Lauttasaaressa asuntojen hinnat ovat nousseet merkittävästi. Annoin esimerkin Itä-Helsingistä, jossa asuntojen hinnat ovat polkeneet paikallaan. Asun kerrostalossa Pohjois-Helsingissä. Edellinen omistaja osti sen 1992 n. 500 tmk eli noiden veneiden hinnalla. Ostin asunnon kymmenisen vuotta sitten 170 teur:lla eli aika lähelle esimerkkisi FG 33:sta samalta ajalta. FG 37 taisi olla siihen aikaan n. 200 teur. Linjett 37 oli Båtnyttin testissä 2008 n. 2,1 Mkr.

Tänä vuonna meidän yhtiöstä on myyty samoja asuntoja 200-250 teur:lla vähän kunnosta riippuen. Tossa on mukana putkiremontin velkaosuus 25 teur. Uusi halpisvene Hanse 388 maksaa n. 250 teur eli asuntoni hinnan. Kotimainen olisi vähintään 300 teur, jos niitä vaan tehtäisiin. Asuntovertaukset ovat hauskoja, koska uusien veneiden hinnat pyörivät samalla tasolla. Linjett 32 oli Vene-lehden testissä 92 muistaakseni n. 400 tmk eli lauttasaarelaisen kaksion verran. Nyt sen arvo on n. 20 teur ja sen kaksion 350 teur.

Joku retki muka otetaan käyttöön.. Retkikäyttöön veneen voi ottaa.

Jep, Ddorfissa on purkkareitakin paljon. Kävin eka kertaa 95 ja muistan vieläkin miten hain 9-10 m veneitä isompien joukosta. Olihan siellä niitäkin, mutta samassa hallissa kanoottien ym "retkeilytarvikkeiden " kanssa. ....

Persopen One

Anonyymi kirjoitti:

Jep, Ddorfissa on purkkareitakin paljon. Kävin eka kertaa 95 ja muistan vieläkin miten hain 9-10 m veneitä isompien joukosta. Olihan siellä niitäkin, mutta samassa hallissa kanoottien ym "retkeilytarvikkeiden " kanssa. ....

Persopen One

Lue lisää

Bavan myynti on tippunut jotain 85% vuodesta 2007. Enpä nyt uskaltaisi ostaa, sehän voi kohta olla taas konkassa.

Bossu kirjoitti:

Bavan myynti on tippunut jotain 85% vuodesta 2007. Enpä nyt uskaltaisi ostaa, sehän voi kohta olla taas konkassa.

Uuden veneen ostossa on aina konkkaanmenon riski veneen valmistumisen aikana. Kun on saanut veneen haltuunsa, ovat riskit vielä takuukorjauksissa. Tämän jälkeen on yksi lysti miten tehtaan käy. Venevalmistajista konkkaan voi mennä mikä tahansa ja milloin tahansa. Ostajat eivät välttämättä saa tietää firman talouden oikeaa laitaa ostotilanteessa.

Bossu kirjoitti:

Bavan myynti on tippunut jotain 85% vuodesta 2007. Enpä nyt uskaltaisi ostaa, sehän voi kohta olla taas konkassa.

Ota asioista selvää. Bavaria meni rahoituskriisiin kuluisi omistaja osti firmaan uusia brändejä kovalla rahalla ylihintaan ja Likviditeettiongelma oli valmis.
Ei johtunut varsinaisesti Bavarian myynnistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ota asioista selvää. Bavaria meni rahoituskriisiin kuluisi omistaja osti firmaan uusia brändejä kovalla rahalla ylihintaan ja Likviditeettiongelma oli valmis.
Ei johtunut varsinaisesti Bavarian myynnistä.

Lue lisää

Kyllä esim. tässä sanotaan, että valmistusmäärä tippui muutamassa vuodessa 3500 venettä -> 600 venettä ja sijoitus markkinoilla tippui 2.->4. Veneistä tehtiin monimutkaisempia ja kalliimpia valmistaa, mutta hintaa ei saatu tarpeeksi ylös, jotta toiminta olisi ollut kannattavaa. Esim. C65-mallia tehtiin vain 3 kappaletta, mikä on järjetöntä firmalle, jonka menestysresepti oli pitkät sarjat liukuhihnatyönä. Nyt ne kuulemma pyrkivät 2000-luvun menestysreseptiin ja tekevät pienempiä veneitä halvemmalla. Toivottavasti onnistuvat, kilpailu on aina hyväksi ja Bavarian laatu on aina ollut ihan OK.

https://www.sailingtoday.co.uk/news/bavaria-yachts-charting-their-fall-and-rise/

Mikähän 2000 -luvun alun (20 V vanha) "scandi" kokoluokassa 30-37 jalkaa olisi hinnaltaan kilpailukykyinen saman kokoisen 2000 -luvun alun Bavarian kanssa, josta tässä keskustellaan ?

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän 2000 -luvun alun (20 V vanha) "scandi" kokoluokassa 30-37 jalkaa olisi hinnaltaan kilpailukykyinen saman kokoisen 2000 -luvun alun Bavarian kanssa, josta tässä keskustellaan ?

Lue lisää

Taidettiin tarkoittaa 2000-luvun alun skandeja verrata uusiin Bavarioihin?

Oli miten oli, nettiveneeseen haku vuodesta 1999 eteenpäin ja kooksi 9-13 metriä, niin jokunen Finngulf on lukuisten Bavojen, Benejen ja Hansejen seassa.

”Liukuhihna” tarkoittaa varmaankin sarjatuotantoa. Se ei heikennä laatua vaan paremminkin nostaa sitä. Hienoja pursia voi tehdä sekä käsityönä että teollisesti. Käsityö mahdollistaa piensarjat ja asiakaskohtaisen räätälöinnin, mutta hinta nousee. Teollisesti valmistetut suunnitellaan miellyttämään mahdollisimman monia.

Yksikään 70-80 luvun perusskandi ei yllä samalle tasolle nykyaikaisten sarjatuotantoveneiden kanssa. Vanhat skandit ovat mm. hitaampia, ahtaampia ja pimeämpiä. Piensarjoissa tehtyjen runkojen valmistustekniikka oli lisäksi pääsääntöisesti heikkolaatuisempaa sekä materiaaleiltaan että työmenettelyiltään. Tuohon kun kun lisää vielä käyttövuosien tuoman kuluman ja rasituksen, niin ei jää epäselväksi, kummassa ryhmässä ostaja löytää ”guttaperkkaan” laatua.

Itsekin ihailen vanhojen skandiveneiden linjakkuutta, käsintehdyn puutyön kauneutta ja kaipaan menneiden vuosien nostalgiaa. Jos näitä kaipaa, niin nyt on ostajan markkinat. Olen ratkaissut ongelman hankkimalla nykyaikaisen veneen ja ihailemalla nostalgiani kohteita kun ohitan niitä.

Anonyymi kirjoitti:

”Liukuhihna” tarkoittaa varmaankin sarjatuotantoa. Se ei heikennä laatua vaan paremminkin nostaa sitä. Hienoja pursia voi tehdä sekä käsityönä että teollisesti. Käsityö mahdollistaa piensarjat ja asiakaskohtaisen räätälöinnin, mutta hinta nousee. Teollisesti valmistetut suunnitellaan miellyttämään mahdollisimman monia.

Yksikään 70-80 luvun perusskandi ei yllä samalle tasolle nykyaikaisten sarjatuotantoveneiden kanssa. Vanhat skandit ovat mm. hitaampia, ahtaampia ja pimeämpiä. Piensarjoissa tehtyjen runkojen valmistustekniikka oli lisäksi pääsääntöisesti heikkolaatuisempaa sekä materiaaleiltaan että työmenettelyiltään. Tuohon kun kun lisää vielä käyttövuosien tuoman kuluman ja rasituksen, niin ei jää epäselväksi, kummassa ryhmässä ostaja löytää ”guttaperkkaan” laatua.

Itsekin ihailen vanhojen skandiveneiden linjakkuutta, käsintehdyn puutyön kauneutta ja kaipaan menneiden vuosien nostalgiaa. Jos näitä kaipaa, niin nyt on ostajan markkinat. Olen ratkaissut ongelman hankkimalla nykyaikaisen veneen ja ihailemalla nostalgiani kohteita kun ohitan niitä.

Lue lisää

Pitää muistaa, että montaa 70- ja 80-luvun skandia tehtiin sarjatyönä suurempia sarjoja kuin yhtäkään Bavarian tai Beneteaun mallia 00-luvulla. Suurin osa ruiskulaminoimalla, laajalla sisämodulilla ja liimatuilla tai pultatuilla laipioilla.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää muistaa, että montaa 70- ja 80-luvun skandia tehtiin sarjatyönä suurempia sarjoja kuin yhtäkään Bavarian tai Beneteaun mallia 00-luvulla. Suurin osa ruiskulaminoimalla, laajalla sisämodulilla ja liimatuilla tai pultatuilla laipioilla.

Lue lisää

Kyllä, mutta laatu oli nykyveneisiin nähden huonoa. Monet kuvittelevat, että veneiden kehitys pysähtyi 80-luvulle, mutta väärässä ovat. 80-luvun autot ovat nykymittapuun mukaan surkeaa. Veneiden kehitys on hitaampaa, mutta vääjäämätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää muistaa, että montaa 70- ja 80-luvun skandia tehtiin sarjatyönä suurempia sarjoja kuin yhtäkään Bavarian tai Beneteaun mallia 00-luvulla. Suurin osa ruiskulaminoimalla, laajalla sisämodulilla ja liimatuilla tai pultatuilla laipioilla.

Lue lisää

Otapa selvää, äläkä usko huhupuheisiin. Tästä näet miten nuo lapioita tehdään. Mitä tässä sarjatuotannossa on mätää - ei mitään. https://www.youtube.com/watch?v=GIciQXXkd4Q

Anonyymi kirjoitti:

Otapa selvää, äläkä usko huhupuheisiin. Tästä näet miten nuo lapioita tehdään. Mitä tässä sarjatuotannossa on mätää - ei mitään. https://www.youtube.com/watch?v=GIciQXXkd4Q

Lue lisää

Mitä minun pitäisi ottaa selvää ja mihin huhupuheisiin ei pitäisi uskoa? Kerroin vain miten monet 70- ja 80-luvun skandeista on tehty. Jotkut pitävät niitä laatuveneinä. Albinit, Maxit, Helmsmanit, Scanmarit jne.

Itsellä on 15-vuotias Bavaria, joten tiedän varsin hyvin, miten se on tehty. Runkoa vasten ei juuri sisustusmodulia ole. Laipiot, sohvan sivut jne. on laminoitu runkoon (liimattu kanteen). Runko käsinlaminoitua kerrosrakennetta.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä minun pitäisi ottaa selvää ja mihin huhupuheisiin ei pitäisi uskoa? Kerroin vain miten monet 70- ja 80-luvun skandeista on tehty. Jotkut pitävät niitä laatuveneinä. Albinit, Maxit, Helmsmanit, Scanmarit jne.

Itsellä on 15-vuotias Bavaria, joten tiedän varsin hyvin, miten se on tehty. Runkoa vasten ei juuri sisustusmodulia ole. Laipiot, sohvan sivut jne. on laminoitu runkoon (liimattu kanteen). Runko käsinlaminoitua kerrosrakennetta.

Lue lisää

Käyppä kokeilemassa gastina näissä vanhemmissa ”laatuveneissä”: minä kävin Scanmar 35:ssä vuodelta 1985. Oli varmaan aikoinaan kiva paatti, mutta kyllä on aika ajanut ohi oikealta ja vasemmalta. Kakun kruunasi veneen rungon osmoosiongelma, jonka korjaaminen vei yhden purjehduskauden. Ystäväni Helmsman 31 ei ollut kokemuksena kummoisempi. Veneiden markkinahintaan ja haluttavuuteen on syynsä. Vanhempaa venettä, olipa skandi tai ei, on vaikea myydä. Haluttavuus määrää hinnan, eikä Bavarioiden kestävyys ole ollut ongelma. Hienoja veneitä on tehty sekä Saksassa että Skandinaviassa.

Anonyymi kirjoitti:

Käyppä kokeilemassa gastina näissä vanhemmissa ”laatuveneissä”: minä kävin Scanmar 35:ssä vuodelta 1985. Oli varmaan aikoinaan kiva paatti, mutta kyllä on aika ajanut ohi oikealta ja vasemmalta. Kakun kruunasi veneen rungon osmoosiongelma, jonka korjaaminen vei yhden purjehduskauden. Ystäväni Helmsman 31 ei ollut kokemuksena kummoisempi. Veneiden markkinahintaan ja haluttavuuteen on syynsä. Vanhempaa venettä, olipa skandi tai ei, on vaikea myydä. Haluttavuus määrää hinnan, eikä Bavarioiden kestävyys ole ollut ongelma. Hienoja veneitä on tehty sekä Saksassa että Skandinaviassa.

Lue lisää

Olenhan minä monella 80-luvun veneellä purjehtinut enkä ole niitä väittänyt hyviksi. Hyvin erikoisia ovat vastaukset viesteihini. Mahdatko ymmärtää lukemaasi?

Anonyymi kirjoitti:

Olenhan minä monella 80-luvun veneellä purjehtinut enkä ole niitä väittänyt hyviksi. Hyvin erikoisia ovat vastaukset viesteihini. Mahdatko ymmärtää lukemaasi?

Uskoakseni ymmärrän. Jos seuraat keskustelun juontumista alkuperäisestä kysymyksestä, niin tämä haara oli lähtöisin kommentista:

” Ostakaa laatua, älkää liukuhihna guttaperkaa.
Muutaman kymmenen vuotta vanha skandi on yhä edelleen laatutuote Bavan tekeleisiin verrattuna.”

Jos halusit kommentoida alkuperäistä kysymystä, niin kannattaa sijoittaa vastaus oikeaan kohtaan viestiketjussa. Vältytään väärinymmärryksiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Uskoakseni ymmärrän. Jos seuraat keskustelun juontumista alkuperäisestä kysymyksestä, niin tämä haara oli lähtöisin kommentista:

” Ostakaa laatua, älkää liukuhihna guttaperkaa.
Muutaman kymmenen vuotta vanha skandi on yhä edelleen laatutuote Bavan tekeleisiin verrattuna.”

Jos halusit kommentoida alkuperäistä kysymystä, niin kannattaa sijoittaa vastaus oikeaan kohtaan viestiketjussa. Vältytään väärinymmärryksiltä.

Lue lisää

Katso nyt mihin viesteihin olet vastannut. Paina "lue lisää" ja mieti ovatko vastaukset järkeviä.

Minä olen kertonut miten 70/80-luvun veneitä tehtiin ja sinä vastasit "älä usko huhupuheisiin" ja linkillä Bavarian tehtaan videoon.

Aivan kuten olisi väittänyt Bavarioita huonosti tehtävän tai noita 70/80-luvun veneitä hyviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Katso nyt mihin viesteihin olet vastannut. Paina "lue lisää" ja mieti ovatko vastaukset järkeviä.

Minä olen kertonut miten 70/80-luvun veneitä tehtiin ja sinä vastasit "älä usko huhupuheisiin" ja linkillä Bavarian tehtaan videoon.

Aivan kuten olisi väittänyt Bavarioita huonosti tehtävän tai noita 70/80-luvun veneitä hyviksi.

Lue lisää

No juu,, minun ainoa kommentti koko keskusteluun oli tuo joka oli ketjussa juuri ennen kommenttiasi ”mahdatko ymmärtää lukemaasi?” Millähän oletuksella kuvittelet tietäväsi kuka on kirjoittanut minkäkin yksittäisen kommentin?

Anonyymi kirjoitti:

Otapa selvää, äläkä usko huhupuheisiin. Tästä näet miten nuo lapioita tehdään. Mitä tässä sarjatuotannossa on mätää - ei mitään. https://www.youtube.com/watch?v=GIciQXXkd4Q

Lue lisää

Hieno video. Missään kohtaa ei kyllä laminoida osia vaan kaikki pujotetaan paikalleen ja liimamassalla varmistetaan. Ei ihme että tuossa vision 44 mallissa käydessäni narinaa ja notkumista oli yllättävään paljon. Vahvojakin bavoja olen nähnyt.

Vielä videosta. Upean näköistä kun kaksi bavaa luovii vierekkäin 45 asteen apparenttiin . Ihmettelin vain kun kumpikaan ei selvästikään pääse ylemmäksi - purjein.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää muistaa, että montaa 70- ja 80-luvun skandia tehtiin sarjatyönä suurempia sarjoja kuin yhtäkään Bavarian tai Beneteaun mallia 00-luvulla. Suurin osa ruiskulaminoimalla, laajalla sisämodulilla ja liimatuilla tai pultatuilla laipioilla.

Lue lisää

Bava valmisti 2000-luvulla parhaimmillaan vuodessa tuhansia veneitä. Aika monta paattia on pitänyt tehdä, jotta on päässyt suurempiin sarjoihin. Mikä pohjoismainen valmistaja on päässyt edes lähelle tätä?

International Boat Industry (IBI) kertoo Bavariasta:
At peak times, 3,500 yachts were produced per year in Giebelstadt. One reason for the great success of the shipyard before the financial crisis in 2008 was its series production, which was unusual for boatbuilding.

Anonyymi kirjoitti:

Bava valmisti 2000-luvulla parhaimmillaan vuodessa tuhansia veneitä. Aika monta paattia on pitänyt tehdä, jotta on päässyt suurempiin sarjoihin. Mikä pohjoismainen valmistaja on päässyt edes lähelle tätä?

International Boat Industry (IBI) kertoo Bavariasta:
At peak times, 3,500 yachts were produced per year in Giebelstadt. One reason for the great success of the shipyard before the financial crisis in 2008 was its series production, which was unusual for boatbuilding.

Lue lisää

Bavarian mallistoon kuului tuolloin n. 10 moottorivenettä ja n. 10 purjevenettä. Mallisto uusittiin muutaman vuoden välein. Yhtään venemallia ei tietääkseeni tehty vastaavia määriä kuin yleisimpiä ruotsalaisia. Maxi 77 3800 kpl, IF 3600 kpl, Vega 3400 kpl jne. Lukuisia tehtiin yli 1000 kpl. Tyypillisesti n. 10 vuoden aikana.

Ovat Albin ja Maxi olleet varsin suuria tuottajia, kun molemmilla on useita samaan aikaan valmistettuja yli 1000 kpl sarjaan päässyttä mallia. Vaikkapa Maxi 68, 77, 84, 87 ja 95 pääsivät yhteensä yli 8000 kpl.

Anonyymi kirjoitti:

Hieno video. Missään kohtaa ei kyllä laminoida osia vaan kaikki pujotetaan paikalleen ja liimamassalla varmistetaan. Ei ihme että tuossa vision 44 mallissa käydessäni narinaa ja notkumista oli yllättävään paljon. Vahvojakin bavoja olen nähnyt.

Vielä videosta. Upean näköistä kun kaksi bavaa luovii vierekkäin 45 asteen apparenttiin . Ihmettelin vain kun kumpikaan ei selvästikään pääse ylemmäksi - purjein.

Lue lisää

Mm videon kohdassa 2:23 näet kuinka sivellään top coatia kiinnilaminoitujen pohjapalkkien saumoihin, laipiot myös laminoidaan pujotuksen jälkeen jne ( näkee sen videossakin jos osaa katsoa/haluaa nähdä), jos et kuitenkaan näe niin tämän voinet todeta kun käyt tämän aikakauden veneissä ihan vaikka livenä...
Nousukulma cruiser bavoissa on samaa tasoa muiden merkkien vastaavien kanssa, normipurjehtija nostaa apparentin 30 ja jopa korkeammalle mikäli aallokkoa ei ole riesana.

Anonyymi kirjoitti:

Hieno video. Missään kohtaa ei kyllä laminoida osia vaan kaikki pujotetaan paikalleen ja liimamassalla varmistetaan. Ei ihme että tuossa vision 44 mallissa käydessäni narinaa ja notkumista oli yllättävään paljon. Vahvojakin bavoja olen nähnyt.

Vielä videosta. Upean näköistä kun kaksi bavaa luovii vierekkäin 45 asteen apparenttiin . Ihmettelin vain kun kumpikaan ei selvästikään pääse ylemmäksi - purjein.

Lue lisää

Kyllä se siinä 7 minuutin kohdalla näkyy, on vaan nopeutettu. Tästä videosta on pidempi versio, jossa tuota nopeutusta ei ole . Siinä se laminointi näkyy paremmin.

Asiallisia kommentteja pyydettiin. Hapankorput ovat rapeita, bulkkituotannon laminaatti kestää siinä kuin muidenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Asiallisia kommentteja pyydettiin. Hapankorput ovat rapeita, bulkkituotannon laminaatti kestää siinä kuin muidenkin.

Onkohan tämä Bavarioiden dissaaja yksi ja sama kirjoittaja. Jonkinlainen Jodlarin tapainen häirikkö, jonka vanhan luuskan naapuripaikalla on uudempi Bavaria.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan tämä Bavarioiden dissaaja yksi ja sama kirjoittaja. Jonkinlainen Jodlarin tapainen häirikkö, jonka vanhan luuskan naapuripaikalla on uudempi Bavaria.

👍 juurikin tuolta vaikuttaa.

Koko juttu haiskahtaa delaiminoidulta :-)